BH Aimer Sauvageon-Anjou

    


 

ETUSIVU | AMI | BRIARD KOTI JA PERHE | HARRASTUKSET | UUTISIA | JUTTUJA | KUVIA | LINKIT | VIERASKIRJA


ROTUESITTELY

 

ALKUPERÄ JA LEVINNEISYYS
Briard on ranskalainen rotu, jonka varhaishistoriasta kerrotaan monenlaisia tarinoita. Suuresti briardia muistuttava koira on kuvattuna 700-luvulta peräisin olevassa seinävaatteessa Kaarle Suuren vierellä ja Napoleonilla tiedetään myös olleen briardeja vahtikoirina. Virallisesti briard erotettiin omaksi rodukseen Ranskassa vuonna 1883, jolloin professori Mégnin'in tutkimusten ja kirjoitusten perusteella erotettiin ranskalaisten paimenkoirien nimellä esiintyneet koirat kahdeksi roduksi: Berger de Brie eli briard ja Berger de Beauce eli beauceron.

Ranskan ensimmäinen briardyhdistys perustettiin niinkin varhain kuin 1900-luvun alussa, mikä kuvaa rodun vankkaa asemaa kotimaassaan. Ensimmäisessä maailmansodassa briardeja käytettiin viesti-, jälki-, ja vetokoirina. Parhaiten se tunnettiin kuitenkin taistelukenttien "lääkintäkoirana"; sen tehtävänä oli löytää ruumiiden seasta haavoittuneet. Tässä tehtävässä briard sai erityisesti kiitosta älykkyydestään, se ei ilmaissut vähääkään kalmanhajuisia sotilaita, vaan ohjasi lääkintämiehet suoraan niiden sotilaiden luo, joilla oli mahdollisuus selvitä.

Sotien jälkeen briard-rotu onnistuttiin huolellisen ja järkevän jalostustyön ansiosta kohottamaan lähes suosikkiasemaan sotamenetyksistä huolimatta. Amerikkalaiset sotilaat ihastuivat rotuun komennuksellaan Euroopassa ja veivät briardeja mukanaan USA:an, jonne perustettiin oma briardyhdistys vuonna 1927. Englantiin briardit tulivat vuonna 1968 ja Pohjoismaihin 1970-luvun alussa.

- SIVUN ALKUUN -

 

BRIARDIT SUOMESSA

Suomeen ensimmäiset briardit tuotiin 1970-luvulla, jonka jälkeen rekisteröintimäärät kasvoivat tasaisesti vuoteen 1994 asti. Sittemmin rekisteröintimäärät ovat laskeneet ja nykyään rekisteröidään vuosittain reilut 50 yksilöä ja kantamme muodostaa noin 800 koiraa. Kantamme on peräisin pääasiassa englantilaisista, norjalaisista, hollantilaisista ja ranskalaisista tuonneista. Rodulle perustettiin vuonna 1981 oma yhdistys, Suomen Briard ry, jonka toiminta on ollut värikästä ja tapahtumarikasta kautta sen historian.

Suomen Briard ry:stä tuli rotujärjestö vuoden 1993 alusta. Yhdistyksen toiminta kattaa koko maan ja sillä on alueellisia paikallisjaostoja, jotka järjestävät toimintaa ja koulutusta jäsenilleen.

- SIVUN ALKUUN -

 
ULKONÄKÖ JA PERINNÖLLISET SAIRAUDET

Briard on yleisvaikutelmaltaan voimakas, notkea ja hyvin sopusuhtainen koira, jonka liikkeet ovat eloisat ja vilkkaat. Uroksien koko vaihtelee 62 - 68 cm välillä, nartut ovat 56 - 64 cm. Briardin tulee olla korkeuttaan pidempi eikä sen pää saa olla liian lyhyt suhteessa runkoon. Kuono-osa ja kallo-osa ovat yhtä pitkät. Silmien värin ja pigemantaation tulee olla mahdollisimman tummia, hampaat ovat saksipurennassa. Värejä on kolme: fawn, musta ja sininen, joista viimeksi mainittu on Suomessa harvinainen. Kustakin väristä löytyy runsaasti eri sävyeroja.

Perinnöllisistä sairauksista huonoin tilanne on lonkkaniveldysplasian suhteen. Myös muutama OD-tapaus on tavattu. Silmäsairauksien osalta kantamme on hyvinkin puhdasta.

- SIVUN ALKUUN -

 
BRIARD KOTONA JA KOULUTUKSESSA

Tavalliselle kadunmiehelle briard on verraton vahtikoira, joka on voimakkaan reviirivaistonsa vuoksi "kotona pysyvä" rotu. Briard tulee totuttaa pentuna muihin eläimiin ja lapsiin, jolloin se on aikuisena hyvin kärsivällinen leikkikaveri perheen pienempien kanssa. Briardin tulee olla avoin ja helposti luoksepäästävä koira, joka käyttäytyy rauhallisesti kotioloissa, mutta on vilkas ja temperamenttinen ulkona ja työskennellessään. Briard voidaan kouluttaa mitä parhaimmaksi palveluskoiraksi, mutta usein sen koulutus vaatii pitkää pinnaa ja vilkasta mielikuvitusta.

Tiukkapipon ei kannata briardia itselleen kilpailukoiraksi valita. Briard sopii ihmiselle, jonka ei tarvitse päteä koiransa avulla, vaan joka on huumorintajuinen oman tiensä kulkija.

- SIVUN ALKUUN -

 

 ROTUMÄÄRITELMÄ
Briard (Chien Berger de Brie) 113
FCI:n ryhmä 1 Lammas- ja karjakoirat (alaryhmä 1)
Ranskalainen rotu
(Hyväksytty: FCI 17.11.1966, käännös SKL-FKK 16.1.1993)

Yleisvaikutelma
Voimakas, notkea, lihaksikas ja hyvin sopusuhtainen, eloisasti ja vilkkaasti liikkuva. Rungon pituus on korkeutta tärkeämpi. Briardi on pitkälinjainen koira.
Virheet: Kömpelyys tai neliömäisyys.

Luonne
Tasapainoinen, ei aggressiivinen eikä arka.
Virheet: Aggressiivisuus, pehmeys tai arkuus.

Pää
Voimakas ja pitkä. Selvä otsapenger, joka sijaitsee niskakyhmyn ja kirsun kärjen puolessa välissä. Pää on karvojen peittämä. Karvat muodostavat parran, viikset ja kulmakarvat, jotka verhoavat kevyesti silmiä. Otsa hiukan pyöristynyt. Kuono-osa suoralinjainen. Kuono ei kapea eikä terävä. Kirsu enemmän neliömäinen kuin pyöreä, aina musta, voimakas ja avoin.
Virheet: Lyhyt tai liian pitkä pää, epäsuhteessa oleva kuono ja kallo. Epätasapaino pään ja rungon suhteissa. Pään muodon peittävä karvapeite, riittämätön parta, riittämättömät viikset ja kulmakarvat. Liian korostunut tai olematon otsapenger. Liian tasainen, liian pyöreä tai liian leveä otsa tai liian jyrkkä otsapenger. Liian pitkä, hento, liian lyhyt tai kyömy kuono-osa. Terävä, kapea tai liian jykevä kuono, roikkuvat huulet. Pieni, ahdas, terävä, muunvärinen kuin musta tai epätasaisesti värittynyt kirsu.
Hylkäävät virheet: Yllämainitut virheet liian korostuneina. Ruskea, vaalea tai pigmentitön kirsu.

Silmät
Vaakatasossa, hyvin avoimet, suurehkot, ei vinot, väriltään tummat. Ilme älykäs ja rauhallinen. Harmaalla koiralla harmaa silmä ei rangaistava.
Virheet: Liian pienet, mantelinmuotoiset tai vaaleat silmät.
Hylkäävät virheet: Keskenään erilaiset tai liian vaaleat silmät, vauhko ilme.

Korvat
Korkealle kiinnittyneet, mieluiten typistetyt ja pystyt. Typistämättömien korvien tulee olla lyhyehköt, ei tiiviisti poskenmyötäiset. Jos koirat ovat samanarvoiset, typistetty pystykorvainen on etusijalla. Typistämättömien korvien pituuden tulee olla sama tai hieman lyhyempi kuin puolet pään pituudesta, ja niiden tulee olla aina litteät ja pitkän karvan peittämät.
Virheet: Liian lyhyen karvan peittämät, liian pitkät tai väärin kannetut korvat.
Hylkäävät virheet: Perhoskoiramaiset korvat, liian alas silmien linjan alapuolelle kiinnittyneet, erittäin lyhyen karvan peittämät, luonnostaan pystyt korvat, kirurgisesti käsitellyt korvarustot.

Purenta
Tiivis. Hampaat voimakkaat ja valkoiset.
Virheet: Huonot hampaat, lievä ylä- tai alapurenta, jossa kosketus säilyy. Yksi tai kaksi puuttuvaa väli tai etuhammasta.
Hylkäävät virheet: Selvä ylä- tai alapurenta, jossa kosketus puuttuu, kaksi puuttuvaa P4 tai kolme minkä tahansa hampaan puutosta.

Kaula
Lihaksikas ja liittyy sulavasti lapoihin.
Virheet: Liian pitkä, hento tai liian lyhyt kaula.

Eturaajat
Hyvin lihaksikkaat, voimakasluustoiset, suora-asentoiset.
Virheet: Huonoasentoiset raajat, huonosti kiinnittyneet lavat, painuneet tai liian suorat ranteet, seisoo varpaillaan. Huonosti kulmautuneet lavat, raajoissa lyhyt karva, hennot raajat, heikko raajojen luusto.

Runko
Rintakehä leveä (kämmenen levyinen kyynärpäiden välistä), syvä ja hyvin laskeutunut, kyynärpäihin ulottuva. Selkä suora. Lantio hieman viisto, kevyesti pyöristynyt.
Virheet: Liian kapea, liian vähän tai liikaa laskeutunut rintakehä, syvyyden puuttuminen, liian litteät tai liian kaareutuneet kylkiluut. Hieman notko tai köyry selkä. Liian laskeva tai suora lantio. Lantio selvästi säkää korkeammalla.

Takaraajat
Hyvin lihaksikkaat, voimakasluustoiset, suora-asentoiset. Kinner ei liian matala, pystysuora.
Virheet: Huonoasentoiset raajat, ulkokierteiset polvet, liian korkea, liian matala tai huonosti kulmautunut kinner.

Käpälät
Voimakkaat, pyöreät (kissan- tai jäniksenkäpälän välimuoto). Kynnet mustat. Päkiät kovat. Varpaat tiiviit. Takaraajoissa kaksoiskannukset. JOPA ERITTÄIN HYVÄN TYYPPISET KOIRAT, JOILLA EI OLE KUIN YHDET KANNUKSET EIVÄT VOI TULLA PALKITUIKSI. Kaksoiskannusten tulee muodostua kahdesta luisesta osasta, joissa on kynnet. Ne ovat kiinnittyneet mahdollisimman matalalle varmistaen mahdollisimman hyvän raajan asennon.
Virheet: Liian pitkät, litteät tai erittäin litteät käpälät. Ulko- tai sisäkierteiset käpälät, eivät riittävästi karvan peitossa. Harmaat kynnet. Joustamattomat, liian litteät tai liian pehmeät päkiät. Harottavat, liian pitkät tai litteät varpaat. Liian ylös kiinnittyneet (puolivälissä kinnertä) sijaitsevat kannukset, kaksi kannuskynttä puuttuu, kaksoiskannuksesta puuttuu toinen luu (katso selventävä piirros B).
Hylkäävät virheet: Vakavat asentovirheet. Valkoiset kynnet. Yksinkertaiset kannukset, kannusten puuttuminen, yhdestä kaksoiskannuksesta puuttuvat molemmat luut, vaikka siinä olisikin kynnet. Kummastakin kaksoiskannuksesta puuttuu toinen luu, vaikka niissä olisikin kynnet (katso selventävä piirros C).

Häntä
Täyspitkä, tuuheakarvainen, kärjestään J-koukun muotoinen. Matalalla kannettu, ei vinossa, ulottuu kintereeseen tai korkeintaa 5 cm sen yli.
Virheet: Hieman liian lyhyt, ei kärjestään koukistunut, liian lyhytkarvainen häntä. Reilusti selkälinjan yläpuolilla kannettu häntä. Seistessä tai liikkuessa vatsan alla kannettu häntä.
Hylkäävät virheet: Selän päälle kiertynyt tai jäykästi pystysuorassa kannettu häntä, kirurgisesti korjattu hännän asento.

Karvapeite
Taipuisa, pitkä, karkea (vuohen karvaa muistuttava), hieman pohjavillaa.
Virheet: Ei riittävän karkea, hieman kihara, pohjavilla puuttuu. Liian lyhyt tai hienolaatuinen karva.
Hylkäävät virheet: Alle 7 cm pitkä karva. Pehmeä tai villamainen karva.

Väri
Kaikki väritykseltään yksiväriset hyväksytään, lukuunottamatta alla mainittuja värejä. Syviä värisävyjä suositellaan. Kaksivärisyyttä ei pidä sekoittaa siihen, että raajoissa on hieman vaaleampi väri, mikä merkitsee vain värin haalistumista. Tämän hieman vaaleamman värin on pysyttävä muun värityksen kanssa samassa asteikossa (tumma fawn - vaalea fawn, syvän musta - vaaleampi musta, tumma harmaa - vaaleampi harmaa jne...). Fawnvärin tulee olla lämmin ja tasainen, ei vaalea eikä haalistunut.
Virheet: Musta, jossa liikaa ruosteenväriä. Ei riittävän lämmin fawnväri, valkoinen läiskä rinnassa. Liika hiilenväri muodostaen lähes manttelin. Hyvin vaalea tai haalistunut fawnväri.
Hylkäävät virheet: Valkoinen väri, kastanjan tai mahonginruskea, kaksivärisyys, valkoinen piirto, valkoisia karvoja varpaiden kärjissä. Fawnväri, jossa hiilenväri muodostaa manttelin. Liian vaalea väri.
Huomio: Tutkittaessa kaksivärisyyttä katsotaan ihonväriä, joka on tummissa kohdissa sinisävyinen ja vaaleissa vaaleanpunertava.

Koko
Uroksen säkäkorkeus 62-68 cm, nartun 56-64 cm.
Virheet: Koko uroksilla yli 68 cm tai nartuilla yli 64 cm.
Hylkäävä virhe: Säkäkorkeus alle minimin tai 2 cm yli maksimi säkäkorkeuden. Koiraa, joka on alle minimikorkeuden ei voida hyväksyä jalostukseen.

Kaikki sivulla olevat tekstit ovat lainattu Suomen Briard Ry:n nettisivulta.

- SIVUN ALKUUN -


© Heidi Peltola 2004