”Tiede ja tieteellisyys ovat ennen kaikkea totuuteen pyrkimistä ja tarkkuutta. Lapuan tutkimus on tehty tällä ainoalla oikealla ja kestävällä periaatteella.” Tutkimusjohtaja Hannu Törmän minulle vastaukseksi kirjoittamat sanat (Yliopisto 8/05) saattavat hyvinkin pitää paikkansa, mutta totuuteen pyrkiminen ei riitä tulosten varmuutta ja luotettavuutta takaamaan. Kehittyneimmätkin kansantalouden numeeriset mallit ovat kovin yksioikoisia sen todellisuuden rinnalla, jota ne jäljittelevät. Tuloksia syntyy kyllä desimaalien tarkkuudella, mutta tosia ne eivät ole. 

Dosentti Juha Honkatukian kanssa julkaisemansa Simpsiö-NovaPark-raportin sivulla 18 Törmä kirjoittaa:  ”YTP-malli ennustaa perusvuoden aineiston sataprosenttisesti. Tässä piilee näiden mallien perusongelma: YTP-malleja ei voida tilastollisesti testata. Simulointiennusteiden paikkansa pitävyys täytyykin perustaa siihen, että annetaan ajan kulua ja verrataan jälkeenpäin simulointiennusteita toteutuneeseen kehitykseen.” Missään julkisessa yhteydessä hän ei kuitenkaan ole pitänyt tarpeellisena mainita, että hänen kehittämästään RegFin-mallista sellaisia tarkasteluja ei ole tehty eikä mallin antamia tuloksia siis ole todennettu. 

Olisiko ylivoimaista myöntää, että mallin keskeisetkin arvaukset voivat olla pahasti pielessä? Ovatko ex-post-tarkastelut harvinaisia juuri siksi, että omia erehdyksiä koskevien ’koottujen selitysten’ julkaiseminen ei houkuttele?

Törmä esittää vastauksessaan, että ”mallisimulaatiot eivät ole ennusteita, vaan ehdollisia laskelmia”. Sanat laskelma, tutkimus ja selvitys edistävät tietenkin hänen tuotteistamansa vaikutuslukujen laskentapalvelun markkinointia paremmin kuin sana ennuste, joka muistuttaisi aina siitä, että luvut ovat epävarmoja. -- Mainosmiehen puhetta, mainosmiehen etiikkaa.

Välillisten työpaikkojen määrää koskevan ihmettelyni Törmä kuittaa sillä, että en tunnu ymmärtävän miten ne syntyvät. Ne jotka ymmärtävät, luottavat myös hänen laskelmiinsa. Niinkö tieteessä on lupa otaksua?

Törmä on oikeassa siinä, että tilaustutkimuksen tulokset kuuluvat toimeksiantajalle, samoin siinä, että tilaajalla ja medialla on täysi vapaus arvioida niitä mielensä mukaan. Häntä ei näy haittaavan se mahdollisuus, että yleisölle annettu siloteltu kuva tulosten luotettavuudesta saattaa johtaa vääriin päätöksiin ja hukkainvestointeihin. Väärien käsitysten oikaiseminen ei mitä ilmeisimmin kuulu hänen tuotteistamaansa palveluun.

Vaikka sekalaisen seuran tavat saattavatkin koetella tieteenharjoittajan etiikkaa, ei minulla ole mitään sitä vastaan, että tutkija etsii kumppaneita tiedeyhteisön ulkopuolelta. Tinkimätön rehellisyys yhteistyön kaikissa vaiheissa on kuitenkin tieteessä ehdoton vaatimus. Kansakuntaa -- joka tilaustutkimuksetkin viime kädessä maksaa -- palvelee rehellisyys parhaiten. Konsulttipalvelun markkinoimiselle ja tilaajan pyyteellisille intresseille rehellisyydestä saattaa kyllä olla haittaa.