| Markku Qvick
Eero Liimatta Tellervo Lahdensuo Leo Pikkusaari Risto Jalava |
VALITUS
|
| Vaasan hallinto-oikeudelle
Lapuan kaupunginvaltuuston päätös 27.3.2006 Simpsiön Karhupuiston mökkikylän ja hotellialueen asemakaava Valitamme Lapuan kaupunginvaltuuston 27.3.2006 tekemästä päätöksestä (liite 1), jolla se hyväksyi Simpsiön Karhupuiston mökkikylän ja hotellialueen asemakaavan (asemakaavan muutos ja laajennus 15. Simpsiön kaupunginosassa), ja pyydämme hallinto-oikeudelta päätöksen kumoamista sillä perusteella, että asemakaavan valmistelu ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:ssä esitettyjä vaatimuksia. Kaavaa laadittaessa ei ole riittävästi selvitetty suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutuksia, joihin kuuluvat yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Vaihtoehtoisten ratkaisujen ja niiden ympäristövaikutusten selvittäminen on myös ollut riittämätöntä. Esitämme seuraavaksi ensin lyhyen katsauksen Simpsiön menneisyyteen, nykytilaan ja tulevaisuudennäkymiin. Sen jälkeen tarkastelemme asemakaavan valmistelussa ilmeneviä puutteita. Simpsiön menneisyys Ympäröivää kallioperää kovempana kvartsiittivuorena Simpsiö pystyi vastustamaan mannerjään kulutusta niin, että se nyt kohoaa ympäröivästä tasangosta loivasti kuperana kilpenä, joka hallitsee horisonttia kaakon, idän ja pohjoisen puolelta katsottuna. Sen rauhallinen profiili, “Simpsiön sininen köyry”, on alituisena muistutuksena ihmisen mittakaavaa suuremmista voimista: mannerjään mahdista ja peruskallion kovuudesta. Keskiaikainen kirkkotie Lapualta Kyrön kirkolle vei Simpsiön yli, Simpsiöllä oli Lapuan mestauspaikka ja Simpsiön juurelle on lapualaiset haudattu vuodesta 1825 lähtien; painavia merkitysyhteyksiä kaikki kolme. Simpsiö nykyaikana Metsää kasvava Simpsiö oli pitkään samanlaisessa käytössä kuin muutkin metsämaat, mutta 1900-luvun jälkipuoliskolla aluetta ruvettiin käyttämään myös uudenlaisiin tarkoituksiin.
Simpsiön tulevaisuudennäkymät Tulevaisuus tuonee tullessaan jonkin seuraavista vaihtoehdosta. A Simpsiölle rakennetaan ympärivuotinen vapaa-aikakeskus ja se menestyy liiketaloudellisesti. Keskukseen kuuluu enimmillään 400 mökkiä, kylpylähotelli, golfkenttä, leirintäalue, laskettelurinne, hiihtotunneli, palloiluluola-väestönsuoja, hiihtostadion sekä pesäpallo- ja jalkapallokenttä. Simpsiön lakea korotetaan keinotekoisesti. Simpsiön perinteinen käyttö paikkakunnan omien asukkaiden rauhallisena virkistysalueena kärsii alueen kaupallisesta hyödyntämisestä. Merkittävä osa kuntalaisista pitää Simpsiön ja koko paikkakunnan luonteen radikaalia muuttamista liian suurena hintana vapaa-aikakeskuksen tuottamasta taloudellisesta hyödystä. B Vapaa-aikakeskus rakennetaan, mutta se ajautuu pian kannattavuuskriisiin. Kunta joutuu käyttämään verovaroja Simpsiöllä toimivien yritysten tukemiseen. Kunnan velkaantuminen lisääntyy ja peruspalvelujen laatu kärsii. Kuntalaisten enemmistö pitää hankkeeseen ryhtymistä suurena erehdyksenä. C Vapaa-aikakeskuksen syntymistä pohjustavat esityöt tehdään verovaroin, mutta se osoittautuu hukkainvestoinniksi, kun yksityisiä pääomansijoittajia ei saada kiinnostumaan hankkeesta. Kesken jääneen hankkeen aikaansaamat arvet maisemassa muistuttavat pitkään päätöksenteon epäonnistumisesta. Kielteiset vaikutukset kuntatalouteen tuntuvat peruspalvelujen laadussa. D Simpsiön kehityshankkeena tunnetusta ympärivuotisen vapaa-aikakeskuksen toteuttamisesta luovutaan pohjustaviin rakennustoimiinkaan ryhtymättä. Simpsiö palautuu lähemmäksi luonnontilaa, kun laskettelurinteen toiminta aikanaan loppuu ilmastonmuutoksen ja pahentuvan kannattavuuskriisin myötä. |