| Markku Qvick
Eero Liimatta Tellervo Lahdensuo Leo Pikkusaari Risto Jalava |
VALITUS Vaasan hallinto-oikeudelle (osa 2)
|
| Kysymyksiä,
joihin asemakaavaselostus ei vastaa tyydyttävästi Valituksenalainen asemakaava on osa Simpsiön kehityshanketta, josta parhaan yleiskäsityksen saa asiakirjasta Simpsiön maankäytön yleissuunnitelma Simpsiö 1 (liite 2). Yleissuunnitelmaa ei ole esitetty valtuuston hyväksyttäväksi eikä se sido kaavoittajan työtä, mutta Simpsiö-hankkeen ohjausryhmä on hyväksynyt asiakirjan ohjeeksi kaavoittajalle. Myös asemakaavaselostuksessa todetaan, että “asemakaava on osa Simpsiön alueen maankäytön kokonaisvaltaista suunnittelua”. Koska valituksenalaisessa asemakaavassa toteutetut ratkaisut ovat riippuvaisia kehityshankkeen kokonaisuudesta, ei asemakaavaa voida käsitellä kokonaisuudesta irrallaan. Se merkitsee, että koko Simpsiö-hankkeen vaikutukset kuuluvat niihin asioihin, jotka asemakaavan valmistelun yhteydessä olisi pitänyt selvittää. Sen takia osa seuraavassa esittämistämme kysymyksistä liittyy Simpsiön kehityshankkeeseen kokonaisuutena, osa pelkästään valituksenalaiseen asemakaavaan ja osa kumpaankin.
Millaisia ovat Simpsiön kehityshankkeen yhdyskunta- ja aluetaloudelliset vaikutukset? Asemakaavaselostus ei sisällä mitään tietoa asemakaavan ja sen pohjana olevan Simpsiön kehityshankkeen taloudellisista vaikutuksista, vaikka Lapuan kaupunki on niitä yrittänyt selvittää. Koska Simpsiön kehityshankkeen taloudellisista vaikutuksista tehtyjä selvityksiä on melko perusteellisesti ruodittu Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä olevassa valituksessa dnro 00085/06/2204, tyydymme tässä yhteydessä viittaamaan kyseisessä valituksessa esitettyihin huomioihin. Kunta- ja aluetaloudellisista vaikutuksista tehdyt selvitykset ovat käsityksemme mukaan vakavasti puutteellisia eikä niillä sen takia voitaisikaan perustella valituksenalaisen asemakaavan laatimista. Ovatko asemakaavan vaikutukset Simpsiön luonnolle ja Natura-alueelle niin vähäiset kuin on otaksuttu? Ympäristövaikutuksista asemakaavaselostuksessa todetaan, että "kaava-alueen toteutumisella ei ole haitallisia vaikutuksia laskettelurinteiden takaiselle Natura-lehtojensuojelualueelle eikä muillekaan luonto-Simpsiön toiminnoille". Käytetystä ympäristövaikutusten arviointimenetelmästä ja arvioinnin yhteydessä tehdyistä havainnoista ei kuitenkaan anneta sellaisia tietoja, että niiden perusteella voitaisiin arvioida, onko esitetty johtopäätös vaikutusten haitattomuudesta pitävällä pohjalla. Mitä olisivat muut vaihtoehdot ja minkälaisia niiden vaikutukset? Miten on päädytty tekemään asemakaavaa sen olettamuksen pohjalta, että uusia mökkejä on saatava mahtumaan alueelle lähes 400? Dosentti Hannu Törmän selvitys vuodelta 2004 lähtee olettamuksesta, että mökkeihin investoidaan 12 miljoonaa euroa, mikä merkitsee keskihinnasta riippuen 120 - 240 mökin kokonaismäärää. Koska uusien mökkien kokonaismäärä on kaavoittamisen kannalta keskeinen lähtökohta, olisi ensin pitänyt selvittää, miten monen mökin rakentamiselle on edes kaupalliset edellytykset. Mitään sellaista selvitystä ei tietääksemme ole olemassa. Asemakaavaselostuksessa mainitaan kaavan olevan tarpeellinen siksi, että alueella odotetaan tapahtuvan rakentamista lähitulevaisuudessa. Mihin selvityksiin se odotus perustuu? Mihin perustuu kaavoittamisen taustalla oleva olettamus, että mökkikylien ja hotellikylpylän rakentamiselle olisi lähitulevaisuudessa tarvetta? Kehityshankkeen tavoitteena on saada 2000 vuodepaikkaa hiihtokeskukseen, jonka nykyiset asiakkaat yöpyvät laskettelupäivän päätteeksi kotonaan. Jos kaavoittamisen aiheeksi otaksuttua huimaa majoituskapasiteetin kysyntää todella ilmenisi, niin miten laskettelurinne pystyisi lisäämään kapasiteettiaan ja käyttämään kysyntää hyväkseen, kun rinnealuetta ei Natura-alueen vuoksi voida leventää? Selvittämisen arvoisia vaihtoehtoja valtuuston hyväksymälle asemakaavaratkaisulle olisivat olleet mielestämme esimerkiksi seuraavat:
Perusteellisessa asemakaavaselostuksessa käytettäisiin muutama kappale myös niiden perusvaihtoehtojen pohtimiseen, jotka tässä valituksessa on lueteltu sivulla 3 (vaihtoehdot A, B, C ja D). Karhukylän ja hotellialueen asemakaavaselostuksen mukaan asemakaavatyössä ei ole ollut esillä muita vaihtoehtoja kuin se, että alue kaavoitetaan kokonaan mökkikylälle. Se on mielestämme aivan liian ahdas näkökulma, kun otetaan huomioon valituksenalaisen asemakaavan merkitys koko Simpsiön alueen maankäytön uudelleenjärjestelyjen ensimmäisenä ja myöhemmän kaavoituksen suunnan määräävänä kaavoitusratkaisuna. Näkökulman ahtaudesta johtuu, että kaavoittaja ei ole voinut antaa sellaisia tietoja, joiden avulla suunnitelman toteuttamisesta seuraavia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia pystyttäisiin kattavasti arvioimaan. Salliiko MRL asemakaavan hyväksymisen nykyiselle etäisyydelle suuronnettomuusvaaralliseksi luokitellusta laitoksesta? Simpsiönvuoren lounaisreunassa on vuodesta 1993 toiminut räjähdysaineitten laajamittaista valmistusta ja varastointia harjoittava laitos, jonka alue on Lapuan keskustan yleiskaavassa (liite 3) merkitty ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueeksi TT. Samassa yleiskaavassa, jonka valtuusto hyväksyi 17.9.2001, on Karhupuiston mökkikylän ja hotellikylpylän alue merkitty matkailupalvelujen alueeksi. Yleiskaavan valmistelussa ei ole voitu ottaa huomioon ympäristöministeriön kirjettä dnro 3/501/2001 (liite 4), koska kirje on päivätty vasta 29.9.2001. Valituksenalaisen asemakaavan kannalta kirje on tärkeä siksi, että siinä annetaan ohjeita suuronnettomuusvaaran huomioon ottamisesta kaavoittamisessa ja rakentamisessa. On ilmeistä, että kirjettä ei ole valituksenalaisen asemakaavan valmistelussa otettu huomioon. Simpsiön kehityshankkeessa on kysymys ympärivuotisten matkailu- ja vapaa-ajan palvelujen tarjoamisesta -- tavoitteena on kaupunginjohtajan mukaan 2000 vuodepaikkaa (Ykköset-lehti 9.2.2006) -- alueella, josta on 1200 - 2000 m suuronnettomuusvaarallisen varastoalueen rajalle. Valituksenalaisen asemakaavan alue on varastoalueen lähimmästä nurkasta 1,5 km:n päässä. Käsityksemme mukaan kaavaa laadittaessa on pitänyt selvittää, onko etäisyys riittävä vai onko Simpsiön kehityshankkeessa kyse suunnitelmasta, jonka toteutuminen moninkertaistaisi suuronnettomuusriskille altistuvien henkilöiden määrän nykytilanteeseen verrattuna. Asemakaavaselostuksessa luetellaan ne viranomaiset, joilta on lausuntoja pyydetty ja saatu. Turvatekniikan keskusta luettelossa ei mainita. Lapualla 25. huhtikuuta 2006 |
| Markku Qvick herastuomari Alajoentie 62 62100 Lapua puh. 050 518 6720 Tellervo Lahdensuo vanhaemäntä Ullankatu 4 2100 Lapua Risto Jalava filosofian kandidaatti Tikantie 9 62100 Lapua |
Eero
Liimatta kaupunginvaltuutettu Liimatantie 3 62100 Lapua Leo Pikkusaari koristeveistäjä Kuortaneentie 897 C 62160 Karhunkylä |
| LIITTEET
1) valituksenalainen päätös ja sen kaksi liitettä, 29 sivua 2) Simpsiön maankäytön yleissuunnitelma Simpsiö 1, 60 sivua 3) Lapuan keskustan yleiskaavakartta 4) Ympäristöministeriön kirje dnro 3/501/2001 29.9.2001, 17 sivua |