Simpsiön suurimmaksi vetonaulaksi kaavailtiin Euroopan suurinta kalliosuojaa ja maailman pisintä hiihtotunnelia. 

Väestönsuoja olisi ollut muutettavissa pesäpallo- ja jalkapallohalliksi, sillä sen piti olla 120 m pitkä, 65 m leveä ja 20 m korkea. Väestönsuojakäytössä siihen olisi mahtunut 10500 henkeä ja sitä olisi voitu käyttää myös pelastusalan harjoituskeskuksena. Väestönsuojaan johtavan yhdystunnelin piti palvella myös hiihtoputkena, jossa edestakaisen ladun pituus olisi ollut yli kolme kilometriä.

Luolan ja tunnelin kustannusarvioksi ilmoitettiin aluksi 19 miljoonaa euroa, josta puolta haettiin valtionapuna sisäasiainministeriöltä. Länsi-Suomen lääninhallituksen ja sisäministeriön pelastusosaston kerrottiin hanketta puoltaneen ja valtionavun saamista pidettiin lähestulkoon varmana.

Maaliskuussa 2005 kaupunki veti kuitenkin valtionapuhakemuksensa pois. Kustannusarvio pienennettiin 15 miljoonaan euroon ja uusi hakemus pantiin vetämään. Sisäministeriöltä haettiin 3,7 miljoonaa ja työministeriöltä yhtä paljon. Syksyllä 2005 saatiin sisäministeriöltä kielteinen päätös. Työmisteriöstä ei ainakaan julkisuuteen kuulunut mitään.

Valtuuston kokouksessa 19.12.2005 kaupunginjohtaja Latva-Rasku ja Simpsiön ohjausryhmän varapuheenjohtaja Kai Pöntinen ilmoittivat, että ajatus luolan ja tunnelin louhimisesta on haudattu. Niiden rakentamisen mahdollistavan maanalaisen asemakaavan ehdotus on kuitenkin ollut nähtävillä 15.12.05 - 3.1. ja 16.2. - 17.3.06. 

Lapuan kaupunginjohtaja ja Simpsiönvuori Oy:n hallituksen piti vielä vuoden 2006 alussa rahoituksen saamista valtiolta mahdollisena tuonnempana. Tämä käy ilmi muistiosta, joka on tehty 17.1.2006 Seinäjoen kaupungin edustajien kanssa käydyistä neuvotteluista. Lapua ei pyydä Seinäjoelta rahaa Simpsiö-hankkeeseen, puoltavia lausuntoja vain. Maanalaista asemakaavaa ei kuitenkaan ole tuotu valtuuston hyväksyttäväksi. Päättäjät ovat ehkä havainneet, että hankkeesta luopuminen ei ole uskottavaa, jos luolalle ja tunnelille hyväksytään asemakaava.

Projektipäällikkö Naumanen ilmoitti Pohjalaisessa lokakuussa 2006 yksiselitteisesti, että luolasta ja tunnelista on jouduttu luopumaan, koska valtiolta ei ole rahaa saatu eikä saada. Kaupunginhallitus päätti lopulta 23.11.2006, että "yhteystunnelin ja väestönsuojan/monitoimihallin suunnittelusta kallion sisään luovutaan, koska valtionosuusjärjestelmän muutokset eivät mahdollista hankkeen toteuttamista. Jatkosuunnittelu keskittyy maanpäälliseen kehittämistyöhön."

Mitä luolan ja tunnelin hautaaminen merkitsee hankkeelle?

Vuoden 2005 alkupuolella kerrottiin julkisuuteen, että palloiluluolan ja hiihtotunnelin toteutuminen olisi ainakin erään lomaosakeyrityksen (Honka-Holiday Oy) mukaan tärkeä mökkikyläinvestointien edellytys. 

Hiihtoputkella tai palloiluluolalla oli kolmessa Simpsiö-hankkeen teettämässä selvityksessä merkittävä rooli. Kun luola- ja tunneli nyt kuuluvat olevan taakse jäänyttä elämää, on myös tehdyiltä selvityksiltä pudonnut pohja pois kokonaan tai osaksi. Ohjausryhmä ymmärsi vuonna 2006, että matkailukeskushankkeelle olisi keksittävä uusi vetonaula.

Kysely. Lapuan elinkeinotoimi ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteuttivat kesällä 2004 kirjekyselyn, johon vastasi 651 henkeä.Vastaajista osa oli aktiivihiihtäjiä, osa satunnaisia hiihtäjiä, mutta molemmille hiihto oli harrastetuin kuntoliikuntamuoto. Simpsiön hiihtoputki ei siis tule pidentämään kyselyyn vastanneiden hiihtosesonkia ympärivuotiseksi. Kyselyn perusteella tehtiin se rohkea johtopäätös, että hiihtoputken vuotuinen liikevaihto olisi 500 000 euroa. Kyselyn tulosten tiivistelmä on julkaistu osoitteessa www.simpsio.fi

Dosenttien ennustukset. Dosentit Hannu Törmä ja Juha Honkatukia saivat huhtikuussa 2005 valmiiksi Lapuan kaupunginhallituksen tilaaman selvityksen Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden vaikutuksesta alueen työllisyyteen ja talouskasvuun. Selvityksen lähtökohtana on 35 miljoonan euron kokonaisinvestointi Simpsiöön. Siitä 19 miljoonaa oletetaan luolan ja tunnelin osuudeksi, mistä valtionapua oletetaan selvityksessä saatavaksi vajaat 9 miljoonaa. Selvityksen lupaama työllisyysvaikutus ja talouskasvu ei perustu luolan ja tunnelin rakentamiseen, vaan ennen kaikkea mökkikyläinvestointeihin, joita luolan ja tunnelin otaksuttiin houkuttelevan.

Maankäytön yleissuunnitelma. Aluetekniikka Oy:n eli käytännössä diplomi-insinööri Mauno Vähämäen (eläkkeellä Lapuan kaupungingeodeetin virasta) tekemässä ja 20.11.2005 valmistuneessa suunnitelmassa väestönsuoja ja hiihtotunneli ovat mukana vain mahdollisuuksina, joiden toteutumisen katsotaan riippuvan valtionavun saamisesta. Tunnelin toteutumista ilman väestönsuojaa pidetään epätodennäköisenä. Arviossa 7-portaisesta toteutumisaikataulusta luolaa ja tunnelia ei mainita ollenkaan.

Riskikartoitus. Edellämainitut selvitykset ovat olleet Kunrahoitukselta tilatun Simpsiö-hankkeen riskikartoituksen tekijöiden (Kimmo Lehto ja Jon Forssell) lähdemateriaalina. Luolan ja tunnelin rakennuskustannuksiksi kartoituksessa oletetaan 15 miljoonaa, josta valtionapua puolet ja Lapuan kaupungin osuus 1/4. Jäljelle jäävä neljäsosa oletettiin saatavan vuokratuloina NovaParkin rakennuttajilta, joiden ei tarvitsisi itse rakentaa väestösuojia. Väestönsuojan rakentamista  pidetäänkin riskianalyysissä NovaParkin toteutumisen ehtona, mutta sen muuttamista palloiluhalliksi ei pidetä Simpsiön palvelutarjonnan kannalta välttämättömänä.