[Osa 1: Päätökset, joihin on haettu muutosta]
[Osa 3: Asian käsittely hallinto-oikeudessa]
[Osa  4: Hallinto-oikeuden ratkaisu]
[Nestekaasukapinan etusivulle]

 
Vaasan hallinto-oikeuden päätös Lapuan nestekaasuvaraston rakennuslupia koskevasta valituksesta, osa 2

 
VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA

Muutoksenhakijat ovat vaatineet, että sekä ympäristölautakunnan rakennuslupapäätökset että ympäristölautakunnan ja rakennustarkastajan toimenpidelupapäätökset kumotaan ja Tehokaasu Oy:n hakemukset hylätään. Valituksenalaisten päätösten täytäntöönpano on kiellettävä.

Muutoksenhakijat ovat vaatineet, että Tehokaasu Oy velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa täysimääräisesti korkoineen siitä lukien, kun on kulunut kuukausi Vaasan hallintaoikeuden ratkaisun antamisesta.

Muutoksenhakijat ovat muun muassa viitanneet ympäristölautakunnalle 14.4.2004 toimitettuun huomautuskirjelmään ja esittäneet, että ympäristölautakunnan valituksenalaisissa päätöksissä ei ole huomioitu nestekaasun varastoinnista aiheutuvia turvallisuusriskejä. Turvatekniikan keskuksen 5.3.2004 tekemän päätöksen mukaan nestekaasusäiliöiden tilavuus on yhteensä 2 400 m3 eli  1 200 tonnia. Pistoradalla ja tyhjennyspaikalla voi olla enintään kuusi junavaunua, joissa on enintään 600 m3 eli 300 tonnia nestekaasua. Säiliöautojen säiliöissä voi olla enintään 140 m3 eli 70 tonnia nestekaasua. Lisäksi nestekaasua on laitteistoissa ja putkistoissa enintään 6 m3 eli 3 tonnia. Varaston kautta kulkevaksi on vuosittain todettu 20 000 - 40 000 tonnia nestekaasua. Turvatekniikan keskuksen päätöksen mukaan nestekaasua siis varastoitaisiin päätöksestä ilmenevin tavoin yhteensä 3 146 m3 eli 1 573 tonnia. Kun otetaan huomioon varastoitavan nestekaasun määrä, ei säiliöiden maapeite ole tae varaston turvallisuudesta. On myös huomattava, että nestekaasun määrä varsinaisten säiliöiden ulkopuolella on 373 tonnia. Nyt kysymyksessä olevalle varastoalueelle on myönnetty myös hajustesäiliöiden sijoituslupa. Kaasu tulee alueelle hajustamattomana. Hajustamattoman kaasun havaitseminen aistinvaraisesti on erittäin vaikeata. Suunnitellun sijoituspaikan välittömässä läheisyydessä on kolme suurta oppilaitosta, joissa on yli tuhat oppilasta. Lisäksi alueella on noin 200 teollista työpaikkaa. Lähialueella harjoitettava yritystoiminta käyttää muun muassa kipinöiviä hiomakoneita, alueella suoritetaan hehkutusta, hiekkapuhallusta sekä teräsvalutöitä. Läheisyydessä olevalla valimolla suoritetaan arkipäivisin useita kertoja päivässä valutöitä sulalla massalla. Vain muutamien kymmenien metrien etäisyydellä suunnitellusta varastoalueesta on sähköistetty rautatie. Sähköjuna kulkee jopa 120 kilometrin tuntinopeutta niin, että siitä syntyy silminkin nähtävää lieskaa. Rautatie ei ole mikään luonnollinen este, joka aiheuttaisi riskialueen rajautumisen. Rata on suunniteltu palvelemaan alueella olevaa raskasta teollisuutta. Suunnitellun rakennuksen tai säiliöiden olennaiset tekniset vaatimukset eivät täyty. Nestekaasuterminaalia ei saa sijoittaa keskusta-alueelle.

Kyseiselle hankkeelle on oltava ympäristönsuojelulain 28 §:n mukainen ympäristölupa. Nestekaasukuljetuksista aiheutuu muutoksenhakijoille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua pysyvää kohtuutonta rasitusta.

Rakennushanke on valmisteltu käytännössä naapureita, alueen asukkaita ja yrittäjiä sekä heidän työntekijöitään kuulematta, ilman asianmukaista tiedottamista ja katselmusta. Tontin 8 länsipuolella puistokaistan ja rautatien takana olevia naapureita ei ole katsottu vastapäätä oleviksi. Kyseisillä naapureilla tarkoitettaneen Lapuan Valu, Niskanen & Niskanen -nimistä avointa yhtiötä sekä Kirsti Ojanperää, Risto Niskasta, Pirkko Ekströmiä ja Reino Niskasta. Mainittu yhtiö ja henkilöt ovat asianosaisia, koska hankkeen vaikutukset ulottuvat heihin. Heitä olisi tullut ehdottomasti kuulla hankkeen vaikutusten osalta. Sähköistetty rautatie ei ole riskien rajoittaja vaan pahimmillaan yhdessä mittavien nestekaasun varastoinnista johtuvien turvallisuusriskien kanssa riskien olennainen aiheuttaja ja lisääjä. Mainituilla henkilöillä on siten kiistaton valitusoikeus tässä asiassa. Koska suunnitellun toiminnan ympäristövaikutukset ovat varsin laajat, kuulemisen olisi tullut ulottua selvästi laajemmalle. Muutoksenhakijat ovat viitanneet valitukseen liitettyyn asukkaiden, maanomistajien, oppilaitosten edustajien sekä yrittäjien ja yritysten työntekijöiden vaatimuskirjelmään nestekaasuvaraston siirtämiseksi turvallisemmalle alueelle.

Rakennus- ja toimenpideluvan myöntämiselle maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut vaatimukset eivät täyty. Suunniteltu rakennushanke ei täytä paloturvallisuuden, terveyden ja ympäristön sekä käyttöturvallisuuden perusvaatimuksia. Näitä seikkoja arvioitaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota alueella jo olemassa olevan teollisuuden sekä asutuksen läheisyyteen. Nestekaasuvarasto tulisi käytännössä keskelle asutusta. Mittavista riskeistä johtuen rakennus ei sovellu kyseiselle palkalle. Alueelle johtaa ainoastaan niin sanottu Miiankylän yksityistie. Rakennuspaikan maanomistajalla eikä myöskään lupien hakijalla ole tieoikeutta tai muutakaan kulkuoikeutta mainittuun yksityistiehen. Kyseinen yksityistie ei sovellu pelastautumiseen. Kyseinen tie on tosiasiallisesti poikki toisesta päästään niin, että sen kautta ei voi pelastautua onnettomuuden sattuessa. Suunniteltu rakennushanke ja turvallisuusnäkökohdat edellyttävät, että rakennuspaikalle on useampia raskaalle rekkakalustolle sopivia kulkureittejä. Vedensaanti ja jätevedet tulee lain mukaan hoitaa tyydyttävästi ilman haittaa ympäristölle. Vesivirtaama on 350 m3. Koestusaikaa ei ole selvitetty. Mitoituksia arvioitaessa tulee huomioida, että vettä on onnettomuustilanteessa voitava suihkuttaa noin 1,5 tunnin ajan. Suunnitellun nestekaasuterminaalin rakentaminen aiheuttaa haittaa laajalla alueella olevalle pysyvälle asutukselle ja yritystoiminnalle. Suunniteltu rakentaminen vaikeuttaa naapurikiinteistöjen sopivaa rakentamista ja käyttöä. Kyseiselle alueelle jouduttaisiin myöhemmin kaavoituksella muodostamaan suoja- tai muita sellaisia alueita. Suunniteltu varasto laskee maan arvoa lähialueella.

Lupapäätöksiä ei ole perusteltu riittävästi. Ympäristölautakunnan olisi tullut itsenäisesti arvioida riskit ja muut rakennusluvan edellytykset. Ympäristölautakunnan olisi paikallisena rakennusvalvontaviranomaisena tullut lausua yksilöidysti valitusperusteista erityisesti ilmiselvien ja mittavien turvallisuusriskien osatta.