apuaLapua2: Simpsiö-hanke hirvittää

[Etusivulle] [Valituksen linkkisivu]
[Kaupunginhallituksen lausunto, jota vastine koskee]
    

Markku Qvick
Eero Liimatta
Tellervo Lahdensuo
Leo Pikkusaari
Risto Jalava
VASTINE
 


 27.6.2006


 
 
 
 
Vaasan hallinto-oikeudelle


Vaasan hallinto-oikeuden vastinepyyntö 19.6.2006 dnro 00749/06/4103
Lapuan kaupunginhallituksen lausunto 13.6.2006 Simpsiön Karhupuiston mökkikylän ja hotellialueen asemakaavaa koskevasta valituksestamme dnro 00749/06/4103


Lapuan kaupunginhallitus vaatii valituksemme hylkäämistä perusteettomana. Vaatimukselle lausunnossa esitetyt perustelut jättävät kuitenkin jonkin verran toivomisen varaa, kuten seuraavasta ilmenee.

Asemakaava perustuu toiveikkuuteen.
Toiveikkuus perustuu epäluotettavaan selvitykseen.


Olemme valituksessamme kysyneet, mihin perustuu se Lapuan kaupunginhallituksen käsitys, että Simpsiötä on tarpeen kaavoittaa hotellin ja mökkikylän rakentamista varten. Kaupunginhallituksen lausunnosta ei tähän peruskysymykseen löydy muuta vastausta kuin se, että kaupungin johdon näkemykset Simpsiön kehittämisestä ovat olennaisesti positiivisemmat kuin asemakaavasta valittaneiden. Tämän olennaisesti positiivisemman käsityksen sanotaan kaupungin lausunnossa perustuvan tehtyihin selvityksiin.

Tehdyistä selvityksistä tärkein on se Hannu Törmän ja Juha Honkatukian raportti Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudellisista vaikutuksista, johon mekin valituksessamme lyhyesti viittasimme. Selvitystä on nyt tarkasteltava hiukan lähemmin, koska se kaupunginhallituksen lausunnon mukaan on kaavoitushankkeen tärkein peruste ja koska kaupunginhallitus kertoo pitävänsä selvitystä ongelmattomana. Kaupunginhallitus painottaa selvityksen merkitystä päätöksenteolle liittämällä lausuntoonsa otteen kaupunginvaltuuston pöytäkirjasta. Siitä ilmenee, että Törmä ja Honkatukia esittelivät menetelmää ja sen antamia tuloksia valtuustolle 25.4.2005.

Törmän ja Honkatukian selvityksen ongelmiin ovat julkisuudessa kiinnittäneet huomiota Risto Jalava ja Olli Tiitu. Jalava on esittänyt kritiikkinsä Kuntaliiton julkaisemassa Kuntalehdessä 9.6. ja 25.8.2005 sekä Helsingin yliopiston julkaisemassa Yliopisto-lehdessä 17.6. ja 9.9.2005. Tiitun kysymykset ja huomiot on julkaistu Ilkassa 12.5., 22.6. ja 31.8.2005. Dosentti Törmä on vastannut arvosteluun Yliopisto-lehdessä 17.6., Ilkassa 18.6. ja Kuntalehdessä 11.8.2005. Kaikki mainitut kirjoitukset ovat Vaasan hallinto-oikeuden hallussa valituksen 00085/06/2204 liitteinä. Kirjoitukset löytyvät myös verkko-osoitteesta www.netikka.net/apualapua/simpsio2.html.

Jalavan ja Tiitun mukaan RegFin-aluemallilla tehtyihin laskelmiin liittyy niin vakavia ongelmia, että niiden käyttäminen kunnallisen päätöksenteon tukena olisi erittäin riskialtista. Lyhyesti kerrattuna ongelmat ovat tällaisia:
  • Menetelmä on läpinäkymätön.

  • Menetelmää ei ole testattu.

  • Menetelmän tulokset ovat kuntapäättäjien käyttöön sopimattomia, koska maallikoilla on taipumus käsittää tieteenharjoituksen tulokset luotettaviksi. RegFin-mallilla tehtyjen laskelmien osalta käsitykselle ei ole todennettavia perusteita.
Menetelmän läpinäkymättömyydellä tarkoitamme sitä, että enintään tusinaa asiaan vihkiytynyttä lukuun ottamatta kukaan ei pysty arvioimaan RegFin-mallissa käytettyjen laskukaavojen luotettavuutta. Tämä käy kovin huonosti yksiin sen kanssa, että kuntapäättämiseltä vaaditaan hyvän hallintotavan nimissä nimenomaan läpinäkyvyyttä, toisin sanoen sitä, että päättäjät ja osalliset tietävät ja ymmärtävät millaisten ja mihin tosiasioihin tukeutuvien argumenttien varassa päätöstä ollaan tekemässä.

Menetelmän testaamattomuudella tarkoitamme sitä, että milloinkaan ei ole tutkittu, syntyykö reaalimaailmassa RegFin-mallilla ennustettuja vaikutuksia. Törmän mukaan sellainen vertailu voitaisiin tehdä 5 - 10 vuoden kuluttua siitä, kun laskelmien lähtöoletuksiin kuuluvat toimet on toteutettu. Törmän mukaan sekin olisi ongelmallista, koska ajan mittaan väliin tulisi myös sellaisia seikkoja, joita mallissa ei ole osattu ottaa huomioon. Vastuu luottamisesta menetelmällä tuotettuihin tuloksiin ja niistä tehtäviin johtopäätöksiin on siis yksinomaan lukijalla, ei tekijällä.

Tieteellinen toiminta on totuuden etsimistä, ja totuutta etsitään esimerkiksi hypoteeseja ja malleja rakentamalla. Osa hypoteeseista ja malleista osoittautuukin vuosien ja vuosikymmenten mittaan niin selitysvoimaisiksi, että tiedeyhteisön jäsenet myöntävät niille tieteellisen totuuden leiman, mutta vain toistaiseksi. Törmän ja Honkatukian käyttämä RegFin-aluemalli ei ole vielä sellaista leimaa saanut. Se poikkeaa siis aivan olennaisesti esimerkiksi rakennusinsinöörien lujuuslaskelmista, jotka yleensä pitävät paikkansa. Niiden pettäminen rikkoo rakenteiden lisäksi myös valtakunnallisen uutiskynnyksen.

Tiitu ja Jalava ovat myös kyselleet, mihin kokemusperäiseen aineistoon perustuu se Törmän ja Honkatukian olettamus, että jokainen välitön uusi työpaikka synnyttäisi 3 tai 4 välillistä työpaikkaa. Dosentti Törmä ei ole vastauksissaan pystynyt viittaamaan yhteenkään asiasta tehtyyn tutkimukseen. Mistään muualtakaan ei ole vastausta löytynyt. Olemmekin päätyneet siihen käsitykseen, että kyseessä on lobbaustoiminnan ylläpitämä myytti, jolle on toistamalla saatu uskottavuutta suuren yleisön silmissä.

Helsingin ylipiston Ruralia-instituutti, jonka tutkimusjohtajana dosentti Törmä toimii, tarjoaa verkkosivuillaan (www.helsinki.fi/ruralia/seinajoki) avoimesti lobbaustukea sitä tarvitseville: "Tarvitsetko tunnus- ja vaikutuslukuja, "kättä pidempää", rahoitusneuvotteluihin tai päätöksentekoon vaikuttamisen tueksi? Onko kaupunkisi tai tehtaasi suunnittelemassa suurta investointia?"

Käsityksemme mukaan Lapuan kaupunki tilasi Simpsiö-NovaPark-selvityksen nimenomaan siksi, että se toivoi sillä voitavan vaikuttaa tiedotusvälineisiin ja sitä kautta kuntalaisiin, kaupunginvaltuutettuihin, naapurikuntien päättäjiin ja valtionapuviranomaisiin. Selvityksen avulla Simpsiö-hankkeelle haettiin uskottavuutta ja uskottavuuden myötä rahoitusta.

Tiedotusvälineiden ja Lapuan kaupunginvaltuutettujen osalta idea toimikin hyvin. Tiedotusvälineet nielaisivat lupaukset sensaatiomaisesta työllistämisvaikutuksesta sellaisenaan eikä valtuustossakaan isompia epäilyjä esitetty. Rivikuntalaiset ovat lupauksille hymähdelleet. Naapurikunnilta ja valtiolta toivottua rahoitusta Simpsiö-hankkeelle ei ole saatu.

Simpsiö-hankkeelle, jonka toteuttamisen alkusoittoa valituksenalainen asemakaava merkitsee, ei ole tiedossa muita rahoittajia kuin lapualaiset veronmaksajat, joiden puolesta valtuusto tekee päätöksiä.  Valtuuston talousarvio- ja kaavoituspäätökset perustuvat Simpsiö-hankkeen osalta viime kädessä Törmän ja Honkatukian raportin herättämään toiveikkuuteen.

Mielestämme voidaan aivan aiheellisesti kysyä sitäkin, ovatko Ruralia-instituutti ja tutkimusjohtaja Törmä rikkoneet hyvää tieteellistä käytäntöä vastaan vähättelemällä RegFin-mallin puutteita ja olemalla puuttumatta siihen, että Simpsiö-hankkeen vetäjät ovat julistaneet mallilla lasketut tulokset tieteelliseksi totuudeksi. Valtioneuvoston asettama Tutkimuseettinen neuvottelukunta pitää hyvän tieteellisen käytännön vastaisena sitä, että tutkija "harhauttaa yleisöä antamalla harhaanjohtavia tai vääristeleviä tietoja tutkimuksestaan, sen tuloksista, tulosten tieteellisestä merkityksestä tai niiden sovellettavuudesta" (Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen, toinen painos 2002, sivu 5;  http://pro.tsv.fi/tenk/htkfi.pdf).

Lapuan kaupunginhallituksen lausunnossa esitetty käsitys, että Simpsiö-hankkeen aluetaloudellista vaikutuksista tehtyyn selvitykseen ei liity luotettavuusongelmia, todistaa mielestämme joko sinisilmäisyydestä tai kyynisyydestä.

Vaarallisten aineiden varastointia koskeva lainsäädäntö on tiukentunut

Kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, että lausunnon pyytäminen Turvatekniikan keskukselta ei ollut välttämätöntä, koska Lapuan Räjähdysainepalvelun tontin ja asemakaava-alueen lyhin etäisyys on mitattu 1600 metriksi ja laitoksen konsultointivyöhykkeen laajuus on 1500 metriä. Lausunnosta ei käy ilmi, onko mittaus ja harkinta tehty jo kaavaa valmisteltaessa vai vasta jälkikäteen. Jos lausunnon pyytämisen tarpeellisuutta harkittiin jo kaavaa valmisteltaessa, miksi päätettiin olla lausuntoa pyytämättä? Perustuiko päätös käsitykseen laitoksen aiheuttaman riskin vähäisyydestä vai pelkoon siitä, Tukesin lausunto saattaisi olla Simpsiön kehityshankkeelle epäsuotuisa?

Lausunnossa kerrotaan Lapuan kaupungin saaneen ympäristöministeriöltä 11.5.2006 päivätyllä kirjeellä tiedon Lapuan Räjähdysainepalvelun konsultointivyöhykkeen laajentamisesta kahteen kilometriin. Kaupunginhallitus kuittaa tiedon toteamalla, että konsultointivyöhykkeen uutta rajaa ei voida taannehtivasti soveltaa valituksenalaiseen asemakaavan muutokseen.

Valittajina jätämme viimeksi mainitun seikan hallinto-oikeuden harkintaan. Pidämme kuitenkin mahdollisena, että kaavoituksen kannalta olennaista ei ole konsultointivyöhykkeistä tietoa antavan listan ajanmukaisuus, vaan ne lainsäädännössä tapahtuneet muutokset, jotka osaltaan ovat johtaneet Lapuan Räjähdysainepalvelun konsultointivyöhykkeen laajentamiseen. Tarkoitamme lakia 390/2005 vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta ja asetusta 484/2005 vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen muuttamisesta. Ne tulivat voimaan 1.7.2005, siis useita kuukausia ennen valituksenalaisen asemakaavan hyväksymistä. Lakimuutokset puolestaan perustuvat 31.12.2003 voimaan tulleeseen direktiiviin 2003/105/EU, jolla Seveso II -direktiiviä muutettiin. Aivan selvää on se, että Turvatekniikan keskukselta on aiheellista pyytää lausunto, jos Simpsiölle tehdään uusia asemakaavoja Simpsiön maankäytön yleissuunnitelman mukaisesti.

Voimassa oleva Simpsiön asemakaava on vanhentunut.
Entä Simpsiön osayleiskaava?


Kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, että Simpsiön korttelin 1501 lähes 20 vuoden takainen asemakaava ei tule toteutumaan, se on toisin sanoen vanhentunut. Kaupunginhallitus korostaa, että valituksenalaisen asemakaavanmuutoksen ansiosta rakennuskortteleiden pinta-ala ja rakennusoikeus kutistuisivat noin puoleen, jos niitä verrataan voimassa olevaan asemakaavaan.

On tietenkin totta, että 17.12.1987 hyväksytty Simpsiön asemakaava on juridinen realiteetti. Se ei ole kuitenkaan se todellisuus, jonka säilyttäminen entisellään on meidän ja monien lapualaisten tavoitteena. Meillä on mielessä Simpsiön luonnonmukaisen maiseman turvaaminen sellaisena kuin se nykyisin on valituksenalaisen asemakaavan alueella, toisin sanoen rakentamattomana.

Kaupunginhallitus mainitsee pyrkineensä luonnonmukaisen maiseman turvaamiseen. Alueen kaavoittaminen virkistysalueeksi ajaisi sitä asia paremmin kuin valituksenalainen asemakaavanmuutos.

Kaupunginhallitus pitää olennaisena sitä, että asemakaavan muutos on voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen. Mielestämme on kuitenkin mahdollista, että Simpsiön osayleiskaava on vanhentunut siitä syystä, että suuronnettomuusvaarallisia laitoksia koskeva lainsäädäntö on täsmentynyt ja tiukentunut. Simpsiön osayleiskaava sietäisi saattaa uuden tarkastelun kohteeksi.

Lapualaisten kantaa Simpsiö-hankkeeseen ei ole selvitetty


Kaupunginhallitus katsoo valituksemme edustavan vain allekirjoittaneiden näkemyksiä ja huomauttaa, että minkään suuremman kuntalaisjoukon edustamiseen meillä ei valtuutusta olekaan. Kaupunginhallituksen tarkoittamassa valituksen kohdassa olemme kylläkin vain esittäneet vaihtoehtoisia tulevaisuutta koskevia skenaarioita, mihin ei mikään valtuutus ole tarpeen. Meillä on kuitenkin sellainen tosiasioihin perustuva näkemys, että Simpsiön kehityshankkeeseen kielteisesti tai suuresti epäillen suhtautuvien lapualaisten joukko on suuri.

Allekirjoittaneet Liimatta ja Qvick valittiin 9.11.2004 pidetyssä avoimessa kansalaiskokouksessa johtamaan nimien keruuta kuntalaisaloitteeseen, jossa vaadittiin Simpsiön kehityshankkeesta luopumista (liitteet 1, 2 ja 3). Nimien keräämisen aloittaminen sai aikaan merkillisen ilmiön: Lapuan kunnallispoliittinen eliitti ilmoitti jo kokouksesta kertovassa paikallislehden numerossa perustaneensa kuntalaisaloitehankkeelle vastaliikkeen, jonka tarkoituksena "on tuottaa ihmisille oikeaa, puolueetonta tietoa siitä, missä [Simpsiö-]hankkeessa mennään" (liite 1). Vastaliikkeeseen ilmoittautuivat mm. kahden suurimman puolueen nokkamiehet Kai Pöntinen ja Pekka Hella.

Mitään havaintoja vastaliikkeen tuottamasta informaatiosta emme ole pystyneet tekemään, ellei sellaisena pidetä aluetaloudellisista vaikutuksista tehtyä selvitystä (Törmä ja Honkatukia), jonka kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2004 tilata Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimuskeskukselta, joka nykyisin tunnetaan Ruralia-instituuttina. Olemme jo edellä esittäneet käsityksemme tilatun tiedon laadusta ja luotettavuudesta. Vastaliike ei ole antanut kuulua itsestään millään muullakaan lailla perustamisilmoituksen jälkeen.

Uskomme, että vastaliikkeen varsinaisena tarkoituksena olikin viestittää lapualaisille, että kaupungissa valtaa käyttävät poliitikot eivät katsoisi hyvällä silmällä sitä, että rivikuntalaiset ryhtyvät aktiivisesti vastustamaan Simpsiö-hanketta. Viesti näyttää myös menneen perille, sillä aloitteeseen saatiin vain 379 allekirjoitusta (liite 4). Allekirjoituksia ei kerätty suoraan ihmisten puoleen kääntymällä, vaan pitämällä aloitelomakkeita nähtävillä muutamassa paikassa. Kaupunginvaltuustossa aloite hävisi äänin 4-31 hallituksen esitykselle, että hankkeen valmistelua jatketaan (liite 5).

Valitusperusteemme kannalta olennaista on se, että kuntalaisten kantaa ei ole selvitetty. Projektipäällikkö Jari-Pekka Joupin loppuraportista (liite 6) käy hyvin ilmi, että kuntalaisten mielipiteen kattava tiedustelu ei ole ollut projektin aikana esillä ollenkaan. Loppuraportti on leimallisesti kertomus siitä, miten yleiseen mielipiteeseen on pyritty vaikuttamaan ja miten myönteisiä rahoituspäätöksiä on lähes epätoivon vimmalla haettu. Mitä tulee kaupungin kuntalaisille järjestämiin informaatiotilaisuuksiin, niin niissäkin on ollut kysymys kaupungin johdon myönteisen näkemyksen tuputtamisesta, ei kuntalaisten mielipiteen vakavasti otettavasta tiedustelemisesta.

Oikea tapa ottaa selville kunnan asukkaiden enemmistön kanta Simpsiö-hankkeeseen olisi kunnallinen kansanäänestys tai satunnaisotantaan
perustuva puolueeton mielipidetutkimus. Allekirjoittaneiden kokemuksen mukaan Lapualta ei ole kovin helppo löytää poliittiseen eliittiin kuulumattomia kuntalaisia, jotka pitäisivät Simpsiön kehityshanketta realistisena.

Yhteenveto

Pidämme Lapuan kaupunginhallituksen lausunnossa esitettyjä argumentteja liian heiveröisinä tukemaan vaatimusta valituksemme hylkäämisestä. Pidämme kiinni valituksessa esitetystä pyynnöstä, että hallinto-oikeus kumoaisi valituksenalaisen asemakaavan muutoksen.

Lapualla 27. kesäkuuta 2006

Markku Qvick
herastuomari
Alajoentie 62
62100 Lapua  
Eero Liimatta                   kaupunginvaltuutettu
Liimatantie 3
62100 Lapua

Tellervo Lahdensuo               
vanhaemäntä                   
Ullankatu 4                       
62100 Lapua
Leo Pikkusaari 
koristeveistäjä 
Kuortaneentie 897 C 
62160 Karhunkylä

Risto Jalava
filosofian kandidaatti
Tikantie 9
62100 Lapua



LIITTEET   
1)     “Simpsiön tulevaisuudesta kädenvääntöä”
        “Kansalaisaloitteelle vastaliike”

2)    “Huoli Simpsiön rakentamisesta synnytti kansanliikkeen”

3)    “Pro Simpsiö vastustaa Simpsiön hankkeita”
4)    “379 lapualaista vaatii Simpsiön kehittämishankkeiden lopettamista”
5)     “Simpsiön taistelijoille selvä tappio Lapuan valtuustossa”
6)     Jari-Pekka Jouppi: SIMPSIÖN ALUEEN KEHITTÄMISHANKE,
        hankenumero 21764, loppuraportti, helmikuu 2006, 24 sivua