apuaLapua: Lapuan nestekaasukapina

[Etusivulle]


Syyttäjä lopetti esitutkinnan kunnianloukkausjutussa

Syksyllä 2004 teki 17 Lapuan kaupungin johtavaa kunnallispoliitikkoa ja virkamiestä rikosilmoituksen eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdystä kantelusta ja sen julkaisemisesta näillä verkkosivuilla. Rikosilmoituksen tekijät pyysivät selvittämään, olivatko kantelijat ja apuaLapua-verkkosivuston ylläpitäjä syyllistyneet kunnianloukkaukseen,  väärään ilmiantoon tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain rikkomiseen.

Jyväskylän kihlakunnan syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä päätti 4.1.2006, että asian esitutkinta lopetetaan.

Alla esitutkinnan lopettamisen perustelut ja ohjeet asianosaisille. Lihavointi on peräisin alkuperäisestä asiakirjasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Esitutkinnan lopettamisen perustelut

Rikoslain 24 luvun 9 §:n kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa, joka on ollut luettavissa internetissä ja jota on siteerattu lehdistössä, radiossa ja televisiossa vastaajat ovat esittäneet vihjauksen siitä, että päättäjät olisivat päätöstä tehdessään ottaneet vastaan lahjuksia. Vastaajat ovat kantelussaan kyllä heti sanoneet, ettei heillä ole näyttöä mistään tällaisesta, mutta mikään muu asia ei selitä heidän mielestään järjettömään hankkeeseen ryhtymistä ja suostumista.

Sellaisenaan vastaajien väite saattaisi täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Kaikki kaupungin tässä [tarkoitetut] päätökset on tehty kollegiona eivätkä kantelijatkaan ole väittäneet kantelun koskevan ketään yksityisesti, vaikka kantelussa on mainittu kaupunginjohtaja virkanimikkeellään ja hallintojohtaja nimellään. He ovat henkilöitä, jotka ovat asiaa näkyvästi kaupungin puolesta ajaneet. Näin on vaikea kuvitella, että tällaisessa tapauksessa yhdellekään asianomistajalle kantelusta ja sen julkistamisesta olisi aiheutunut minkäänlaista vahinkoa taikka kärsimystä, joka ei johtuisi nimenomaan heidän asemastaan päättäjinä. Siis kärsimystä siitä, että heidän mielestään heidän päätöksiään arvioidaan ankarasti ja väärillä perusteilla. Kärsimys ei siten ole mitenkään poikkeavaa ja liittyy nimenomaan tuohon vallankäyttöön.

Nestekaasuvaraston sijoittaminen lähelle kaupungin keskustaa, lähelle kouluja, asumuksia ja muita teollisuuslaitoksia on yhteiskunnallisesti ja yhteiskunnan turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kannalta erittäin merkittävä asia. Tällaisten laitosten perustamishankkeissa ja muutenkin sellaisista tiedottamisessa kansalaisille ja etenkin laitoksen vaikutusalueella oleville on suoritettava huolella ja hankkeeseen liittyvät kaikki tekijät selvitettävä erityisen tarkasti.

Hankkeen suuren yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi päätöksentekoa ja tehtyjen päätösten tarkoituksenmukaisuutta on voitava myös arvostella ankarastikin. Intressien suuruus ja arvostelun ankaruus ovat siis keskenään sidoksissa. Tässä tapauksessa katson, että vastaajien arvostelu on ollut asiallista ja jopa lievää siihen intressiin verrattuna, joka heillä taikka yleisesti ottaen lapualaisilla asiassa on ollut. Heidän kantelussaan ja muutenkin esittämä arvostelunsa ei ole ylittänyt sitä, mitä voidaan pitää selvästi hyväksyttävänä.

Vaikka esitutkinta olisikin osoittanut vastaajien syyllistyneen kunnianloukkaukseen asianomistajia kohtaan, on tuo loukkaus niin pieni ja rikos kokonaisuutena arvioiden niin vähäinen, etten heitä asettaisi tuosta rikoksesta syytteeseen. Tämän vuoksi määrään esitutkinnan tässä asiassa keskeytettäväksi ja lopetettavaksi.

Rikosilmoituksen tehneet ovat pyytäneet tutkimaan myös, ovatko vastaajat syyllistyneet asiassa muihin rikoksiin esim. perättömään ilmiantoon taikka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain rikkomiseen. Perätön ilmianto edellyttää väärän tiedon antamista esitutkintaviranomaiselle taikka muulle viranomaiselle, jolle on uskottu jonkun tietyn lain valvonta ja siinä asiassa syytteeseenpano-oikeus, taikka tuomioistuimelle, ja ilmoituksesta saattaisi seurata perusteeton vaara joutua syytteeseen taikka pakkokeinojen kohteeksi. Tällaista ei ole syytä epäillä vastaajien kirjoituksen johdosta tässä asiassa.

Kanteluasiakirjojen julkistaminen keskeneräisessä asiassa ei koske vastaajia, vaan laki koskee ainoastaan viranomaisten salassapitovelvollisuutta ja joissakin tapauksissa salaisen tiedon muuten saaneita. Mistään salassa pidettävistä asioista kantelussa ei ole kysymys.

En siis näe mitään syytä epäillä vastaajia muista rikoksista kuin korkeintaan kunnianloukkauksesta ja kunnianloukkausrikoksen täyttymisestä olen edellä yksityiskohtaisesti kertonut.

Lainkohdat               
Esitutkintalaki 4 § 3 momentti
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 § 1 kohta

Allekirjoitus
Martti Porvali
Johtava kihlakunnansyyttäjä

Jakelu
Asianomistajat
Poliisi
Valtakunnansyyttäjänvirasto
  
   
OHJEITA ASIANOSAISILLE
ASIANOSAISTEN HUOMIOON OTETTAVAKSI

1.   Tämä päätös ei sisällä kannanottoa siihen, onko epäilty syyllistynyt päätöksessä mainittuun epäiltyyn rikokseen.

2.  Tämä päätös ei vapauta mahdollisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta.

3.   Asianomistajalla on tämän päätöksen tekemisen jälkeen oikeus käyttää omaa syyteoikeuttaan.

4.   Virallinen syyttäjä saa tämän päätöksen estämättä määrätä esitutkintaa jatkettavaksi, jos asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.

5.   Ylemmällä syyttäjällä on oikeus määrätä esitutkintaa jatkettavaksi.

Esitutkintalaki 4 § 3 momentti
"Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 1 luvun 7 tai 8 §:n taikka muun vastaavan lainkohdan nojalla tulisi jättämään syytteen nostamatta eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi esitutkinnan toimittamista."

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 § 1 kohta
Virallinen syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta:
1) milloin rikoksesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja sitä on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä; sekä
- - -