Ruralian ehdolliset laskelmat

Ensiksi haluan kiittää KTT, dosentti, tutkimusjohtaja Hannu Törmää selventävistä vastauksista (Ilkka 18.6. ”Ruraliassa ei laadita ennusteita”) Ilkassa 12.5.2005 esittämiini kysymyksiin koskien Lapuan Simpsiö- ja NovaPark- hankkeista tehtyä selvitystä. Toivottavasti vastaukset on luettu huolella myös Lapualla. 

Alkajaisiksi dosentti Törmä kertoo minun olevan väärässä, kun olen ymmärtänyt, että hänen raportissaan on kyse ennusteista. Muistin virkistämiseksi lainaus raportin sivulta 18: ”YTP-malli ennustaa perusvuoden aineiston sataprosenttisesti. Tässä piilee näiden mallien perusongelma: YTP-malleja ei voida tilastollisesti testata. Simulointiennusteiden paikkansa pitävyys täytyykin perustaa siihen, että annetaan ajan kulua ja verrataan jälkeenpäin simulointiennusteita toteutuneeseen kehitykseen”. Selvää Suomen kieltä, ja lyhyessä sitaatissa on ennustettu peräti kolme kertaa. 

Dosentti Törmä kertoo vastauksessaan, että simulaatiomalli on ollut käytössä vasta kymmenisen vuotta ja sillä on tänä aikana tehty vain yhdeksän soveltavaa tutkimusta. 

Simulointiennusteiden eli tulevia tapahtumia koskevien ehdollisten laskelmien paikkansapitävyyden testaamiseksi dosentti Törmä mainitsee kolme menetelmää, joista kaksi tehdään samalla simulaatiomallilla, mutta tarkentuneilla tai tarkoituksella muunnelluilla lähtöarvoilla. Uudet tulokset ovat siis yhtä oikeita tai yhtä vääriä kuin alkuperäisetkin. Kolmas mainittu tapa, ”ex post-tarkastelu” 5-10 vuoden kuluttua, on ainut luotettava menetelmä todeta tilastollisesti jälkikäteen, mitä todella tapahtui. Näitä tarkasteluja dosentti Törmä kuitenkin pitää ongelmallisina eikä kerro niitä tehdyn yhtään.

Johtopäätös tästä on, että simulaatiomalli on vielä kehitysvaiheessa, eikä vähäisten tulosten osumatarkkuudesta ole minkäänlaista tilastollista näyttöä. Tällaiseen ”kättä pitempään” suhtautuisin kovin varauksellisesti kunnallisessa päätöksenteossa. Lopputulos saattaa yllättää. Simulaatiomalli sinällään on varmaan ansiokas, ammattitaidolla rakennettu ja kehittäjällä on selityksen sana hallussa. 

Paremman menetelmän puutteessa maalaisjärki kelpaa oikein hyvin ainakin työllisyysvaikutuksesta tehdyn laskelman tulosten arvioimiseen. Oma maalaisjärkeni ei suostu hyväksymään panos-tuotos-ketjun kerroinvaikutuksesta syntyvien uusien välillisien työpaikkojen suurta määrää ja ammattikohtaista jakautumaa. Kysyin dosentti Törmältä konkreettista näyttöä sille kerroinvaikutukselle, että kolme välillistä työpaikka syntyy yhtä välitöntä kohden. Siihen en saanut vastausta.

Jos malli todella pitää paikkansa, niin Suomessa ei pitäisi olla enää yhtään työtöntä, sillä koko ajan maahan rakennetaan liikunta- ja teollisuushalleja, mökkikyliä, marketteja jne. Kuinka paljon esim. Tuurin kyläkauppa on lisännyt Töysään ja lähikuntiin maanviljelijöitä, opettajia ja metallimiehiä? 

Hankkeet synnyttävät työpaikkoja, välittömiä ja välillisiä, riippumatta siitä onko niitä simuloitu vai ei. Jo toteutettujen hankkeiden työllistämisvaikutuksen vertailusta saisi parempaa, luotettavampaa ja ennen kaikkea kokemusperäistä ”kättä pitempää” päätöksenteon pohjaksi. Jos kokemusperäinen tarkastelu sitten osoittaa, että simulaatiossa on käytetty ylioptimistisia työllistämiskertoimia, niin dosentti Törmän laskelman johtopäätöksiltä putoaa pohja pois. 

Toivottavasti keskustelu jatkuu, vaikka dosentti Törmällä ei ole oman ilmoituksensa mukaan mahdollisuutta siihen osallistua.