Care Bears kennel – kasvattaja - Leila Häkkinen

Olen touhunnut koirien parissa 70-luvun loppupuolelta, jolloin myös sain ensimmäisen koirani. Ihana sinisilmäinen sekarotuinen urospentu nimeltä Ali, joka täytti tuolloin nuoren tytön suurimman haaveen, ihan oma koira! Ensimmäisen puhdasrotuisen koirani hankin 1982, jolloin kesälomien aikaan perheeseemme saapui "Sakke", joka oli rodultaan shetlanninlammaskoira. Viralliselta nimeltään Mistelin Black Arrow, joka vuonna 1987 saavutti FIN MVA -arvon.

 

Ensimmäinen koiranäyttelyni koitti kesällä 1983, jolloin Sakke noin vuoden ikäisenä osallistui ensimmäiseen näyttelyyn tuloksella Jun 1/2. Kiinnostukseni koiriin vain kasvaessa kävin Kasvattajakurssin 1984 ja Kehätoimitsijakoulutuksen 1986. Toimin sitten näyttelyissä kehäsihteerinä ja olen myös ”tuomaroinut” useassa Match Showssa ja kerran Uumajassa 1997 järjestetyssä lapinkoirien erikoisnäyttelyn yhteydessä pidetyssä lapsi ja koira -kilpailussa, joka oli todella mieleen jäävä kokemus.

Nykyään minut näkee näyttelyissä esittämässä koiria. Tähän mennessä mahtavimmat hetket ovat koittaneet kesällä 2006 Ruotsin Piteån KV-näyttelyssä ja lappalaisiserikoisnäyttelyissä, kun kasvattiani Nasta ja Essi saavuttivat Ruotsin muotovalion arvot peräkkäisinä päivinä. Essi kruunasi vielä viikonlopun ollen erkkarin BIS1-veteraani.

Huikea näyttelyviikonloppu koitti myös Itä-Suomessa 2006 kun pitkän viikonlopun aikana (sis. 4 näyttelyä) saldoksemme kertyi 4*ROP, 3*SERT, 2*CACIB, 2*VaraCACIB, 4*ROP-Vet, 4*ROP-Kasv, jonka lisäksi erkkarissa olimme vielä BIS3, BIS2-Kasv ja BIS1-Veteraani. Vieressä kuva tuon viikonlopun pokaali ja rusetti sadosta, kuvassa myös näyttelyissä mukan olleet 3.polven Care Bears ruotsinlapinkoirat: Nasta, Essi Suni.

Vuoden 2006 huippuhetkiksi lasken myös Maalahden ryhmänäyttelyn, jossa Essi jo 9,5 vuoden iässä oli ROP, ROP-Vet, RYP1, BIS3 ja BIS1-Veteraani.

Care Bears rlk kasvattajaryhmätkin ovat menestyneet hienosti, olemme aina palkittu kunniapalkinnolla ja erikoisnäyttelyissä sijoituttu hienosti niin BIS 2 kuin BIS 3 kasvattajaryhminä. Kesällä 1998 Uudessakarlepyyssä esitimme ensimmäisen kasvattajaryhmämme (Pörri, Essi, Rita & Lola). Kesällä 2008 ryhmämme olivat hienosti   BIS 2 kasvattajaryhmät niin Isonkyrön (Atte, Fenni, Nasta & Essi) kuin Maalahdenkin (Suni, Atte, Essi & Nasta) ryhmänäyttelyissä. Kiitos kasvattieni omistajille / haltijoille kasvattajarymissämme mukanaolosta kautta aikojen!

Saken kanssa tutustuin myös tottelevaisuuskoulutukseen. Kävimme ahkerasti harjoituksissa ja kilpailimme ALO- ja AVO-luokissa 80-luvun loppupuolella.

Vuonna 1987 kävin Tottelevaisuuskoulutusohjaaja -kurssin, jonka jälkeen vedin tottelevaisuusharjoituksia 80- ja 90-lukujen vaihteessa Vaasan Koirakerhon alaisena.

Vuonna 1989 toimin myös Vaasan koirakehron rahastonhoitajana, sekä samoihin aikoihin Vaasan kennelpiirin nuorisotoimikunnan sihteerinä, järjestäen yhdessä muun porukan kanssa nuorille toimintaa.

Rasmuksen (rlk-uros) kanssa osallistuimme Mölli-TOKOon vuonna 2003. Tällä hetkellä tottelevaisuus on harrastuksen muodossa Nastan ja Lalan yksi tärkeimmistä lajeista. Nyt myös Fennin kanssa käydään liikkeitä läpi.

 

Agilityyn sain ensikosketuksen sen valloittaessa Suomea 80-luvun lopulla. Joka oli mielenkiintoista aikaa, täällä rakenneltiin innokkaasti omaperäisen näköisiä esteitä. Vuonna 1989 osallistuimme Agility-päivään Närpiössä, jonka vetäjänä toimi Alpo Rintamäki. Kurssilla saimme ensimmäisiä kunnon opastusta lajiin. Pidimme myös Vaasan koirakerhon agilityporukan kanssa agilitynäytöksiä erilaisissa tapahtumissa.

Sittemmin olen käynyt virallisen Agilitykoulutusohjaaja I -kurssin keväällä 2000 Mikko Lehtisen vetämänä ja Agilitykoulutusohjaaja II -kurssin syksyllä 2001, jonka vetäjänä toimi Vesa Sivonen.

Epävirallisissa olen ehtinyt kisaamaan useamman koiran kanssa vuosien varrella, mutta viralliset agikisat aloitin Sofin (japsi-narttu) kanssa vuonna 2000 ja Mini 2 –luokkaan selvitimme tien kesällä 2002. Rasmuksen (rlk-uros) kanssa aloitimme viralliset kisat vuonna 2001. Rasmus ehti saavuttaa Maxi 1 –luokasta kaksi nousu tulosta ja Lappalaisrotujen (lpk, slk, rlk) 1-lk rotumestaruuden vuonna 2003. Myös Salli (rlk-narttu) kisasi muutamat kisat jo ollessa veteraani-iässä vuosina 2002-2004. Olen kisannut myös tuttavani länderin kanssa. Elli oli todella ihana kisakaveri, siinä oli samassa paketissa niin vauhti kuin tarkkuuskin. Meidän yhteiset kisat alkoi joulukuussa 2002 Medi 2-luokasta ja kesällä 2003 siirryimme Medi 3- luokkaan.

Tällä hetkellä kisaan Nastan (rlkn) kanssa Medi 1 –luokassa (2004=>) ja alkeet käytiin läpi myös Sunin kanssa. Lalan (rlkn) aloitti agiharjoitukset kesällä 2006 ja osallistui ensimmäiseen viralliseen aglity kisaan syksyllä 2007 ja tuloksena ensimmäinen 0-tulos !!!

Vuonna 2008 Lala saavutti toisen 0-tuloksen, joten nyt enää yhdestä kiinni 2-luokkaan nousu. Toivottavasti saavutamme sen 2009 aikana.

Fenni on nyt myös käynyt agilityn alkeet ja syksyllä-08 harkkasimme jatkoryhmässä. Meillä on joka talvi taukoa, joten taas keväällä katsotaan missä vaiheessa mennään.

 

Luonnetestissä olen käynyt Rasmuksen (rlk-uros) kanssa vuonna 2001 ja kokemuksena se oli todella mielenkintoinen, vaikka siinä ei paljastanut mitään ihmeempää mitä en jo olis etukäteen tiennyt. Rasmus oli hyvin tasapainoinen ihmisistä pitävä, jota laukaukset ei peläyttänyt. Rasmus ei ollut puolustavaa tyyppiä eikä myöskään piitannut taisteluleikeistä. Toisin sanoen ihana rento kaveri, joka piti kaikista. Rasmus oli ensimmäinen Suomessa testin läpäissyt rlk.

 

Tokoagi tuli meille tutuksi kesällä 2001, kun osallistuimme Sofin (japsi-narttu) ja Rasmuksen (rlk-uros) kanssa BAC:n  järjestämään Tokoagi-päivään. Ensituntumalla laji vaikuitti mukavalta, ei kovia paineita eikä mitenkään mutkikasta. Tässä lajissa saa käyttää kekseliäisyyttä ihan vapaasti jotta löytäisi kivoja temppuja koirilleen. Suosittelen lämpimästi kaikille lajiin tutustumista.

 

Verijäljen/MEJÄn aloitimme Taiston kanssa keväällä 2003 Merenkurkun Noutajissa, myöhemmin mukaan liittyi myös Nasta ja nyt uusimpana Lala. Muidenkin kanssa on otettu jälkiä ihan kokeilemisen ilosta. Myös WOFF on järjestänyt muutamana vuoten 1-2 harjoitusta ja vuodesta 2006 lähtien olen toiminut ns. lajiopastajana. Mukaan ovat tervetulleita kaikki niin aloittelijat kuin jo pidemmälle ehtineet jäsenemme, kaiken rotuiset ja ikäiset koirat.

Olemme myös käyneet muutaman kerran paimentamassa lampaita, joka tuntuu olevan kovasti Nastan ja Sunin mieleen. Toivottavasti saamme vielä useamman mahdollisuuden kehittää myös tuotakin puolta koirissamme. Poropaimennustestiin en ole vielä uskaltautunut, koska siinä koiran joutuessa alakynteen voi helposti sattua jotain.

Kesällä 2004 aloitimme pelastuskoiraharrastuksen, osallistuen Länsirannikon Pelastuskoirat r.y etsintäharjoituksiin, lajina meillä oli aluksi haku. Suoritimme Essin (rlk-narttu) kanssa haun peruskokeen päiväosuuden kesällä 2005 ja myöhemmin samana vuonna suoritin samaisen koeosuuden myös Ellin (tuttavan länderi) kanssa. Koska Essi ja Elli molemmat olivat jo vanhempia koira ovat ne nyt jääneet eläkkeelle, jonka jälkeen siirryin Nastan (2005=>) kanssa pelastusjäljelle, joka sekin osoittautui erittäin sopivaksi lajiksi rlk:lle. Myös Nastan tytär Suni on aloittanut jälkiharjoitukset 2006. Kuten asiaan kuuluu olen myös itse aloittanut lajiin vaadittavan koulutuksen olen käynyt Etsintäkurssin 2005, Etsinnän johtorymä-koulutuksen 2006 ja Suunnistuskurssin 2006. Olen myös osallistunut yhdistyksemme hälytysryhmän harjoituksiin ja erinlaisille Etsintäleireille. Päämääränä (vielä kaukainen) on selvittää koirineni sekä pelastusjäljen perus- (päivä & pimeä) että loppukokeet (päivä & pimeä) ja parantaa myös omaa suunnistus- ja ensiaputaitoja, jonka jälkeen meillä olisi mahdollisuus päästä yhdistyksemme hälytysryhmään.

Kesällä 2006 saimme myös tutustua FH-jälkeen (tarkkuusjälki/peltojälki) rlk-tapaamisen yhteydessä. Nastalla näytti olevan tuohon lajiin tarvittavaa kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta, kun taas Suni pohotti menemään.

Kävimme kesällä 2006 Kristiinankaupungissa tutustumassa BH-harjoituksiin, mutta vaikka kiinnostus kokeen suorittamiseen on, niin ensin pitää pyrkiä saamaan toko osuudet paremmiksi ennekö suuntaamme kokeeseen.

 

Vöyrillä asuskelun aikana olen ohjannut näyttely-, tottelevaisuus-, ja agility harjoituksia ensiksi BAC:n alaisena ja nyttemmin WOFF-Vöyrinseudun koirakerhon alaisena ja olen vetänyt myös verijälki ja freestyle harjoituksia. WOFF järjestää myös epävirallisia & virallisia agilitykisoja ja pari Match Showta vuodessa. Harrastan koirien lisäksi myös jonkin verran piirtämistä ja valokuvaamista. Alla muutama piirros ja valokuva: