Care Bears Kennel, Leila Häkkinen

Taustoja & tilastoja ruotsinlapinkoiran (rlk) kehityksestä, nykytilasta

                                 sisältäen myös omia mietteitä ja näkemyksiä.

 

 Muokattu viimeksi 24.07.2009 / LH

 

HARRASTUKSET & TOIMINTA

 

Rlk on yksi kolmesta lappalaiskoirarodusta. Rlk:a on Suomessa noin 60-70, eniten niitä näkee

näyttelyissä ja agilityradoilla, jonka lisäksi rlk:n kanssa harrastetaan myös TOKOa, verijälkeä (MEJÄ)

ja PK-puolen hakua, jälkeä & FH-jälkeä ja koiratanssia. Muutamia rlk:a on osallistunut poropaimennustestiin

ja luonnetestiin. Rlk:a toimii Kaverikoirana ja kuutisen rlk:a on suorittanut eritasoisia pelastuskoirakokeita,

yhden näistä toimiessa tällä hetkellä virallisena pelastuskoirana.

 

REKISTERÖINNIT

 

Suomessa vuosina 1987-2004 (skaala 0-20) ja lähemmin eri vuosikymmenin tarkasteltuna.

 

Ruotsissa vuosina 1990-2004 (skaala 0-250)

 

Norjassa vuosina 1987-2004 (skaala 0-200)

 

 

TERVEYS

 

Silmät

 

Suomessa rlk:a on peilattu aktiivisesti, joista on ilmennyt vain PRA (3 kpl, myös yksi tulkinnanvarainen,

iältään n. 8,5v), HC (2kpl), GRD (2 kpl) ja MRD (1 kpl,  ko. koira oli edellisessä tarkastuksessa vielä terve.

Aiemmin oli myös toinen MRD, joka myöhemmin uusintatarkastuksessa oli terve, sittemmin tulkinnanvarainen

ja myöhemmin GRD).

Ruotsissa on ilmennyt silmäsairauksista mm.: PRA, katarakt BP, katarakt ÖP, PPM, FokalRD (täydellisen

listan saat SKK Avelsdatasta: raser, listor). Norjassa ilmennyt mm. PRA, katarakt BP ja MRD, raportoitu myös

muutamia sisäänpäin kasvaneita slmäripsiä. Silmäpeilatuista (1/07) PRA-sairaista on Suomessa ollut kolme,

tutkimus hetkellä yksi näistä oli 8v ja kaksi muuta 9 vuotiaita. Ruotsista löytyneet ovat olleet 4v -11v

vastaavasti Norjasta löytyneet 7v - 10v.

 

Rlk pääsi vuoden 2006 alusta prcd-PRA tyypin DNA-testin piiriin. Prcd-typin PRA:ta on tavattu

kaikilla kolmella lappalaisrodulla ja tähän mennessä kahdessa muussa on tavattu myös muunkin

tyyppistä PRA:ta (geeniä/geenejä ei vielä tunneta). Vuosina 2006 ja 2007 lappalaisrodut saivat

testausavustusta rotuyhdistykseltä. 1.1.-08 lähtien yhdistys EI ENÄÄN anna avustusta rotujemme

prcd-PRA tutkimuksiin! Yhdistyksen päivitetyt avustukset.

 

SKK (Svenska Kennelklubden) uudet 1.1.2008 voimaan tulleet rekisteröintisännökset koskien

ruotsinlapinkoiria Ruotsissa, http://www.skk.se/pdf/regler/regbest08.pdf (sivu 38).

 

Huom. nämä säännökset koskevat siten myös suomalaisuroksia, joita käytetään jalostukseen

ruotsalaisnartuille tai Ruotsissa synnyttäviä suomalaisnarttuja, kun pennut rekisteröidään

SKK:n rekisteriin.

 

Ulkomailta tuotavia pentuja voidaan SKK:n rekisteröidä vapaasti, niiden jalostuskäyttö

määräytyy sitten myöhemmin yksilön oman prcd-PRA testituloksen mukaan.

 

Ruotsalaisomistuksessa olevia C-tyypin uroksia ei voi enään 1.1.08 jälkeen käyttää jalostukseen

suomalais-/norjalaisnartuille, koska tuolloin uroksen omistaja rikkoisi SKK:n sääntöjä ja häntä rankaistaisiin

sen mukaisesti.

 

Rlk:n tilanne alkaa pikku hiljaa näyttämän paremmalta prcd-PRA DNA-testituloksia on tehty enemmän

ja myös useimmat kasvattajat testaavat pentueensa. Aluksi kun suurin osa testatuista yksilöistä oli

jotenkin yhteyksissä johonkin PRA -sairaaseen tai DNA-testissä C-statuksen saaneeseen näytti tulokset

kovin ikäviltä. Nyt lisääntyvien testauksien myötä tilanne muuttuu koko ajan valoisampaan suuntaan.

 

Alla oleva päivitetään lähiaikoina….

Virallisesti testatut (suurin osa - SLK:n sivulla)

Raportoituja PRA-sairaita (peilattuja) koiria on maailmassa tähän mennessä 18 kpl (joista 10 kpl myös

prcd-testattuja tuloksella C).

 

Jalostuksessa AxA yhdistäminen ei ole suositeltavaa koko rodun tulevaisuuden kannalta. A-tyyppinen

yksilö tulisi pyrkiä yhdistämää B-tyyppiseen yksilöön. Suomessa meillä on myös käytettävissä AB*,

B*, C, C* tai testaamaton yksilö A-tyypin yksilölle. Tämä siksi että voisimme taata populaation

monivivahteisuuden säilymisen ja yksilöiden tasapuolisemman ja laajemman käytön jalostuksessa.

Turvataksemme rodun varman tulevaisuuden tulisi maailmassa rlk pentuja rekisteröidä vuodessa yli 200,

nyt määrä alle puolet tuosta! On varoiteltu, jos rekisteröintimäärät jatkuu entisellään tai jos ne vielä

pienevät voi jo vuonna 2020 rotu olla hävinnyt sukupuuttoon. Ruotsin rotuyhdistys tekee tällä hetkellä

kovaa urakkaa etsien rodun kannasta vähemmän sukua olevia uroksia, jotka yritetään saada terveystarkastettua

ja mahdollisesti sitä myötä jatkokäyttöön auttamaan rodun tilannetta.

 

Prcd-PRA testausten yleistymisen lisäksi olisi tärkeää jatkaa C-statuksen saaneiden yksilöiden peilauttamista.

Tämä siksi, että saisimme paremman käsityksen sairauden ilmenemisajankohdasta ja kulusta rlk:lla.

Mahdollista on että vain osa C-tyypin (2*sairasta geeniä) yksilöistä tulee elinaikanaan sokeutumaan.

Toki ikääntyvä koira hidastaa muutoinkin tahtia, joten omistajien tulisikin erityisesti seurata koirien

mahdollista hämäränäön heikentymistä, joka mainitaan yhtenä sairauden alkuvaiheen muutoksista.

Ruotsissa ainakin osalle yli 3-vuotiaista C-tyypin omaavista koirista annetaan SLK:n avustusasta

koiran silmäpeilauttamiseen vuosittain.

 

Nyt modernin DNA-testauksen avulla jo 5 vko ikäiset pennut voidaan testa. Verikonäytteestä saatava

tulos on virallinen eikä se muutu koiran vanhetessa. Aikuisen koiran testaamisen on nyt myös käytössä

sylkinäyte, joka ei ehkä tule yleistymään koska sitä ei kelpuuteta kennelliittojen jäjesestemiin virallisena

tuloksena. Suomen kennelliitto (SKL) ei vielä kerää tai julkaise prcd-PRA tuloksia, mutta toivotaan että

pian tähän tulisi muutos ja saisimme myös nämä tulokset julkaistuksi SKL:n KoiraNet:ssä.

 

Vaikka meillä nyt on hyvä ja tarkka DNA-testi käytettävissä tulee meidän silti peilauttaa koiriemme silmiä,

koska ko. testi ei näytä muuta kuin tuon yhden tyypin silmäsairauden. Erilaisia silmäsairauksia on

olemassa paljon, joista toisiin pitää suhtautua vakavammin kuin toisiin, mutta tärkeää on säästyä muiden

silmäsairauksien leviämiseltä laajalti populaatioomme.

 

Suomen silmäpeilatut rlk:t vuosina 1987-2007 koiran syntymävuoden mukaan (KoiraNet)

Kommentti: Lista on hieman ristiriitainen, 1990 syntyneiden kohdassa lukee - 3 koiraa

tutkittu - pitää paikkansa, mutta todetut PRA ja HC ovat yhdellä ja samalla koiralla, joten

OK tulosten määrä tulisi olla 2 kpl. Samoin kuin 1995 syntyneiden kohdalla - 5 koiraa

tutkittu - pitää paikkansa, mutta PRA/HC ovat taas yhdellä ja samalla koiralla,

jonka lisäksi on yksi MRD, joten OK tulosten määrä tulisi olla 3 kpl.

Syntyneitä -sarake, koiran syntymävuosi, joka ei aina ole sama kuin rekisteröinti vuosi.

Taulukosta puuttuu yksi OK tulos, vuonna 1978 syntynyt koira, jonka tutkimustulos on

vuodelta 1989, johtuu vuosirajauksesta.

 

 

Ruotsin silmäpeilatut rlk:t vuosina 1990-2004 koiran syntymävuoden mukaan. (SKK Avelsdata)

Kommentti: Ruotsissa on tuon lisäksi yksi PRA sairas, vuonna 1985 syntynyt koira, jonka

tutkimustulos on vuodelta 1992, johtuu vuosirajauksesta. Lisäksi puuttuu yksi katarakt BP, vuonna

1993 syntynyt koira, jolla on ruotsalainen tutkimustulos vuodelta 2002. Vuonna 2007 tuli yksi PRA-koira lisää.

Diagnooseista tarkemmin.

 

Norjan silmäpeilatut rlk:t vuosina 1998-2006 koiran tutkintavuoden mukaan (DogWeb)

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

  11     25     20    10      15    15     14      24     14

Muutoin kaikki terveitä paitsi 2*PRA, 2*MRD, 4*KatBP (ja 1, jolla jokin muuntyyppinen katarakt).

 

Netistä löytyy hyvin tietoa eri silmäsairauksista suomeksi ja ruotsiksi:

Doggy Rapport 2 - 2004 & Doggy Rapport 3 - 2004

 

Tutustu tarkemmin prcd-PRA testiin suomeksi ja ruotsiksi.

 

Prcd-PRA:n periytymiskaavio:

 

Suomessa rlk:lle hyväksytään kaikkien (A, B, C) statustyyppien jalostuskäyttö yhdistettäessä:

A x A

 kaikki jälkeläiset ovat A*, ei tarvitse erikseen testata.

A x B

 jälkeläiset ovat laskennallisesti 50% A ja 50% B, eivät sairastu prcd-PRA tyypin silmäsairauteen.

Jokainen jälkeläinen tulee testata, statusta on joko A tai B, mutta sitä ei kyetä päättelemään.

A x C

 kaikki jälkeläiset ovat 100% B*, eivät sairastu prcd-PRA tyypin silmäsairauteen. Ei tarvitse

 erikseen testata.

B x B

 jälkeläiset ovat laskennallisesti 25% A, 50% B (eivät sairastu) ja 25% C, jotka voivat jossain

 elämän vaiheessa (vanhemmalla iällä) sairastua prcd-PRA tyypin silmäsairauteen. Jokainen

 jälkeläinen tulee testata, statusta ei kyetä päättelemään.

 

Ruotsissa on rotuyhdistyksen ja kennelliiton ohjeistus PRA:n ja jalostuksen suhteen valmistunut.

Tutkimattomien vanhempien pentueita syntyi vielä vuoden 2007 aikana ennenkö heillä vuoden 2008

alusta astui voimaan rlk:n kohdalla kaikkien jalostuskoirien testaaminen edeltäen niiden

jalsotuskäyttöä. Ruotsin laki kieltää PRA-sairaan (peilattu) ja C-tyypin koiran jalostuskäytön.

Heidän kennelliitto estää nyt siis myös testaamattomien koirien jalostuskäytön. He pystyvät

tekemään BxB yhdistelmiä, jolloin yhdistelmälle tulee etukäteen hakea CS:ltä poikkeuslupa ja

syntyneet pennut tulee tetata ennen rekisteröintiä. He tulevat aluksi saamaan rahallista avustusta

prcd-PRA DNA-testaukseen tämän vuoden ajan ja SLK/AK:lla on mahdollista avustaa

harvinais-sukuisten koirien testaamista myöhemminkin. Toinen tärkeä asia, SKK & SLK tulevat

antamaan rahallista avustusta yli 3 vuotta vanhojen prcd-PRA C-tyypin statuksen saaneiden koirien

vuosittaiseen silmäpeilaukseen. Myös yksi rodun elvytyskeino, jonka SLK/AK on saanut käyttöönsä

on muutamien spermamäärien pakastaminen,  jolloin pystytään säästää tämän hetken uroksista

spermaa käytettäväksi ns. ”uutena” taas 10-20 vuoden päästä.

Täältä löytyy tuorein tieto vuonna 2008 voimaan tulevasta prcd-PRA terveysohjelmsta.

Täältä voit lukea SKK (Svenska Kennelklubben) uudet (1.1.2008 voimaan tulevat)

rekisteröintimääräykset, jotka on nyt rlk:lle asetettu.

Svenska Lapphundsklubbenin sivulta löytyy mm. kattava prcd-PRA-statuksen omaavien koirien lista

(kattaa koko maailman). Status kyetään myös joissain tapauksissa päättelemään yksilön vanhempien

tai jälkeläisten testitulosten perusteella, joten virallisten tulosten lisäksi on olemmassa muutamia B*

tyypin statuksen ja useampia AB*, BC* tyyppisen statuksen omaavia koiria (osa hyvinkin iäkkäitä

tai jo edesmenneitä). Edellä mainitut päätellyt tulokset ovat epävirallisia, sillä näitä yksilöitä

ei itseään ole testattu eikä niiden polveutumisesta ole tarkastettu.

 

Kaavio, jonka mukaan joitakin statuksia kyetään päättelemään.

 

 

Lonkat

 

Suomen kaikista 53 tutkitusta rlk:sta on 3:lla D-lonkat, joka on todella hyvä tilanne.

Lonkat eivät periydy kovin suorasti koska myös muut tekijät vaikuttavat niiden kehitykseen

(pennun/nuoren koiran ruokavalio, mahdollinen liikalihavuus ja liiallinen rasittava liikunta).

 

Suomen tilanne 9/2007:

Terveet (A+B) = 69,81 % (37 kpl), C = 24,53 % (13 kpl), D = 5,66 % (3 kpl), E = 0 %.

 

Suomen taulukko vuosina 1987-2007, koiran syntymävuoden mukaan (KoiraNet).

 

Ruotsin tilanne:

Nykyisellä arvosteluasteikolla

Terveet = 71,64 % (293 kpl), C = 21,03 % (86 kpl), D = 5,62 % (23 kpl) ja E = 1,71 % (7 kpl).

Aiemmalla arvosteluasteikolla

UA = 86,30 % (397 kpl), 1 = 7,83 % (36 kpl), 2 = 4,78 % (22 kpl) ja 3 = 1,09 % (5 kpl).

 

Ruotsin taulukko vuosina 1990-2004 koiran syntymävuoden mukaan (SKK Avelsdata)

Aiemmin on käytetty toisenlaista arvosteluasteikkoa, jonka vuoksi alla kahdet tulokset.

 

Norjan tilanne vuosina 1987-2004 koiran tutkintavuoden mukaan.

Terveet = 88,22 % (412 kpl), C = 6,64 % (31 kpl), D = 4,07 % (19 kpl) ja E = 1,07 % (5 kpl).

 

Norjan taulukko (Lapphund Stikka 4/2005).

 

 

Kyynärpäät

 

Suomessa on tutkittu tähän mennessä (9/07) 12 koiraa, joista kahdella on todettu

lieviä kyynärnivelmuutoksia.


Ruotsissakaan ei kyynärpäitä tutkita kovin paljoa verrattuna lonkkiin. Heillä on vuosien

1990-2004 aikana tutkittu 103 koiraa, joista kolmella on lieviä ja kahdella keksiasteen muutoksia.

 

Norjassa ei ole tutkittu kyynäriä juurikaan, vuosien 2001-2006 aikana vain 4 koiraa on tutkittu,

joista kolme A:ta ja yksi E.

 

 

Polvet

 

Suomi on nähtävästi ainut maa, jossa rlk:n polvia tutkitaan hieman satunnaista enemmän.

9/07 mennessä tutkittuja oli yhteensä 21 kpl, jotka kaikki ovat olleet terveitä.

 

 

Muut

 

Epilepsiaa on ilmennyt rodussa ajoittain. Tällä hetkellä on käynnissä epilepsiatutkimus

sairauden aiheuttavan geenin/geenien löytämiseksi. Tutkimuksessa on mukana monia eri

rotuja mm. lappalasirodut slk ja lpk. Geenin/geenien löytymiseen voi mennä aikaa, joten

maksullisen testin tuloon voi kulua vielä vuosia.

Slk ja lpk ovat myös mukana HC silmäsairaus- ja Addissonin taudin geenitutkimuksessa.

Joten varmasti kun tauteja aiheuttavat geenit löytyy voidaan ne myös tarkastaa rlk:lta, jos

vain jokunen sairas yksilö saadaan tutkittavaksi. Hyvin todennäköistä on että näin lähisukuisilla

roduilla sairaudet aiheuttaa samat geenit, kuten olemme jo todenneet prcd-PRAn kohdalla.

Geenitutkimuksia on Suomessa käynnissä useita eri roduilla, joten tulevaisuudessa ne voivat

tarjota avun monen haitallisen sairauden karsinnassa. Napatyrät ovat normaalisti olleet pieniä,

joten ne johtavan vain pentuetarkastuspöytäkirjamerkintään (hyvin harvan joudutaan leikkaamaan).

Myös nivustyrä on ilmennyt vanhemmalla koiralla. Tiedossani on myös yksi häntämutka.

Norjassa on kirjattu myös muutamia sisäänpäin kasvaneita ripsiä. Vanhemmalla iällä on tavattu

myös joitain sydänongelmia, nisäkasvaimia, kohtutulehduksia ja munuaissairus. Kardiomyopatiaa

oli muutamissa pentueissa 90-luvulla, Ruotsin/Norjan tilasta ei minulla ole varmaa tietoa.

Hammaspuutoksia, purentavikoja ja kivesvikaa on myös rlk:lla kuten liki kaiken rotuisilla koirilla.

Rodun kotimaassa on 2000-luvulla raportoitu myös muutama patellaluxatio, Addisonin tauti,

Osteokondroosi. Viime vuosituhannen puolella raportoitujen sairauksien joukkoon kuuluvat myös

Glaucom (viherkaihi), JMK (Juvenil muskelatrofi), Pompes sjukdom, mutta näitä ei ole tavattu

rlk:lla lähimpään kuuteen-seitsemään vuoteen, toisia yli kymmeneen vuoteen. Rlk:lla on ilmennyt

vähän sairauksia ja siitä voimme varmaan osittain kiittää rodun sopusuhtaista ulkomuotoa ja

joustavaa olemusta. JTO ( RAS - SLK, Ruotsi ) valmistui rlk:lle muistaakseni vuonna 2004,

mutta sitä tullaan varmaan piakoin muuttamaan parimmin nykytilaan sopivaksi.

 

 

JALOSTUS

 

Nykyään on niin uroksilla kuin nartuillakin lähes yhtä suuri merkitys kantaan käytettäessä niitä 

tasapainoisemmin jalostukseen. Enään ei löydy ns. ”Matadoreja” (paljon käytettyjä uroksia) joita

oli vielä 70-80- luvuilla, jolloin jonkin uroksen jälkeläismäärä saattoi hipoa jopa 300 jälekäistä.

Nykyisin Ruotsin rotuyhdistys toivoo, että uroksien jälkeläismäärä ei ylittäisi 35 jälkeläistä.

Vuoden 2008 alusta tuo tavoite lasketaan max 25 jälkeläiseen/yksilö. Tuon lisäksi heidän

kennelliitto rajoittaa narttujen pentuemäärän maksimissa viiteen.

 

Top20 käytetyimmät Ruotsin jalostuskoirat, 1990-2006.

20 koiran joukossa 13 urosta ja 7 narttua. (SKK Hunddata)

Rek.no

Koiran nimi

Suku

puoli

Synt.

vuosi

Ruotsissa syntyneet jälkeläiset

Ruotsissa syntyneet jälkeläisen-jälkeläiset

N21222/93

Spette's Bårro, (Norjantuonti)

H

1993

71

160

S60054/94

Fjällfarmens Prins

H

1994

55

97

S27174/95

Jambos Kello

H

1995

47

78

S41033/93

Renvallarens Cim

H

1993

45

102

S58754/95

Norrviddens Jarrak

H

1995

38

5

S31430/96

Lappeåhs Zack

H

1996

33

30

N23117/91

Öyerfjellets Civok, (Norjantuonti)

H

1991

31

75

S50479/90

Stråhles Rillo

H

1990

29

47

S15352/98

Raidis Halli

H

1998

26

51

S21571/91

Norrviddens Sieidi

T

1991

26

53

S47491/95

Härkes Rappo

H

1995

26

9

S16984/99

Norrviddens Stajki

T

1999

25

5

S58052/90

Lappnallens Sotis

T

1990

24

36

S60055/94

Fjällfarmens Figaro

H

1994

24

18

S31433/96

Lappeåhs Zanni

T

1996

23

33

S49356/91

Wizard

H

1991

22

25

S49496/96

Mikko

H

1996

22

9

S16420/92

Renfjällets Yrra

T

1992

22

5

S15270/99

Norrviddens Lill Seita

T

1998

22

8

S55753/94

Härkes Paiva

T

1994

22

72

 

Top20 isovanhemmat 1990-2006, 11 urosta ja 9 narttua. (SKK Hunddata)

Rek.no

Koiran nimi

Suku

puoli

Synt.

vuosi

Ruotsissa syntyneet jälkeläiset

Ruotsissa syntyneet jälkeläisen-jälkeläiset

N21222/93

Spette's Bårro, (Norjantuonti)

H

1993

71

160

S25807/91

Fjällfarmens Ajtti

T

1991

8

128

S41033/93

Renvallarens Cim

H

1993

45

102

S60054/94

Fjällfarmens Prins

H

1994

55

97

S31765/90

Jambos Bimbolina

T

1990

19

93

S27174/95

Jambos Kello

H

1995

47

78

S23036/90

Raidis Cliff

H

1990

13

78

N23117/91

Öyerfjellets Civok, (Norjantuonti)

H

1991

31

75

S55753/94

Härkes Paiva

T

1994

22

72

N34495/90

Spette's Dingo, (Norjalainen uros)

H

1990

16

65

S11299/91

Härkes Hetta

T

1990

13

63

N37192/93

Razza, (Norjantuonti)

T

1993

16

57

S68619/90

Lappeåhs H-Betina

T

1990

10

56

S39598/92

Lappeåhs Barrazz

H

1992

9

56

S21571/91

Norrviddens Sieidi

T

1991

26

53

S13306/91

Stjärnfallet's Dahke

H

1990

8

53

S15352/98

Raidis Halli

H

1998

26

51

S50479/90

Stråhles Rillo

H

1990

29

47

S18568/97

Cahppes Idja

T

1997

17

45

S58215/93

Raidis Ixi

T

1993

13

42

 

Tehollinen populaatio Ruotsissa vuosina 1990-2006 (SKK Avelsdata)

 

Sukusiitosprosentti Ruotsissa vuosina 1990-2006 (SKK Avelsdata)

 

Alla vastaavasti Suomen tehollinen populaatio ja sukusiitosprosentti vuosina 1994-2004 (KoiraNet)

Suomen tehollinen populaatio on hyvin pieni, joten toivonkin että mahdollisimman useaa tervettä ja

rodunomaista yksilöä käytettäisiin jalostukseen vähintään kerran. Mahdollista on myös lainata 

narttu jalostuskäyttöön, jos omistaja ei itse halua ryhtyä kasvattajaksi. Tuonnit/viennit eri maiden

kesken ja astutusmatkat rajojen ylitse ovat hyvällä mallilla Pohjoismaissa (FIN, SE, NO).

Suomen rlk-kanta: http://www.ruotsinlapinkoirat.com/kanta.html

 

 

Keinosiemennys – varteenotettava vaihtoehto kun uros on kaukana.

 

Keräsin tähän muistilistan & hyödyllisiä linkkejä, joista oli apua kun suunnittelin ensimmäistä keinosiemennyksellä tehtävää pentuetta. Kyseessä oli siirtosperman käyttö (mahdollisesti myöhemmin ehkä myös pakastesperma tulee ajankohtaiseksi).

 

Tarkista ajoissa mahdolliset tuonti- & vientisäännöt kummastakin maasta.

Selvitä onko halutun uroksen omistaja kiinnostunut tällaisesta yhteistyöstä.

Onko heillä lähellä asiansa osaava klinikka (tarvittaessa pyydä ajoissa eläinlääkäriltäsi ohjeita)

Miten nopeasti klinikalle pääsee kun ajankohta tiedossa, entä ilta- ja viikonlopuu vastaanotot.

Missä on lähin lentokenttä, joka ottaa rahtikuljetuksia & mikälaisia lentoja, entä viikonloput.

Kuinka ajoissa paketti oltava kentällä (n. 2-3 tuntia ennen lähtöaikaa, tiedustele etukäteen)

Minkälaisena pakettina kannattaa lähettää, esim. Jetpack (+ tarvittaessa jakelulla).

 

Näytettä otettaessaa tulee rekisterikirja olla mukana (myös keinosiemennystä tehtäessä), koirat tulee olla myös ID-merkittyjä. Näytteen ottava eläinlääkäri varmentaa uroksen tunnistusmerkinnän ja allekirjoittaa paketin mukana lähetettävän sperman alkuperätodistuksen. Samaan pakettiin tulee laittaa myös astutustodistus mahdollisine liitteineen. Keinosiemennyksen tekevä eläinlääkäri vastaavasti täyttää keinosiemennystodistuksen, joka tulee lähettää vielä uroksen omistajalle allekirjoitettavaksi ja sen jälkeen lähetetän muiden tarvittavien papereiden kera SKL:lle, viimeistään 14 pv toimenpiteestä. Aikanaan ko. pentuetta rekisteröitäessä tuo keinosiemennyspäivämäärä merkitään pentueilmoituslomakkeeseen, johon tulee myös hankkia uroksen omistajan allekirjoitus ennen SKL:lle lähettämistä.

 

Kun ”oikeat päivät” alkavat lähestyä ottaa eläinlääkäri mahdollisesti ensin irtosolunäytteen (”papa”) nartusta, jonka hän pystyy tutkimaan klinikalla mikroskoopilla. Papa ei yksistään anna tarkkaa tietoa astuts-/keinosiemennysajankohdasta. Kun siinä havaittaan selviä muutoksia otetaan progesterontesti (verinkoe), joka lähetetään VETLAB:n, Tampereelle. Verikokeen tulokset saa seuraavana päivänä noin klo 14-16 eläinlääkäriltä ja samalla voidaan päättää jatkotoimenpiteistä. Testausta jatketaan (max. joka toinen päivä) kunnes saadaan halutunlainen tulos ja voidaan sopia keinosiemennysajankohasta. Keinosiemennyskäynnillä eläinlääkäri tarkistaa sperman laadun ja samalla otetaan vielä prog.testi, jolla pystytään jälkikäteen varmistetaan tapahtuneen toimenpiteen oikea-aikaisuus. Noin 4 viikkoa (31-35pv) onnistuneen toimenpiteen jälkeen voi nartun nartun käyttää ultrassa, jossa nähdään onko narttu kantava.

 

Hyödyllisiä linkkejä netissä:

VetLab:

Seerumin progesteroni

Eläinlääkäriasema Veter, Tapio Palolahti

keinosiemennyksessä & Suomessa

Mäntsälän eläinlääkäriasema

http://www.mantsalanelainlaakariasema.fi/palvelut_erikois.html

http://www.mantsalanelainlaakariasema.fi/keinos.html

Muita artikkeleita:

Nartun lisääntymishäiriöt ja astuttaminen

 

SKL:n ohjesivu

http://www.kennelliitto.fi/FI/jalostusjakasvatus/artikkelit/Keinosiemennys.htm

Pet-Vet, Turku                                       OPVET mm. Spermapankki...

http://www.pet-vet.fi/spermapankki.htm      http://www.opaskoirakoulu.fi/opvet/keinofi.htm