| Keski-iässä
riittaa haasteita. Vastuuta työelämässä on usein enemman kuin koskaan
aikaisemmin. Nuoruuden keskeiset kysymykset kuka minä olen ja mikä
minusta tulee isona ovat vaihtuneet huoleen omasta jaksamisesta. Kyky
kestää rasitusta ja toipua siita ei kuitenkaan ole sama kuin nuorena
aikuisena.
Psykologi, hypnoterapeutti Jouni Luukkalan mukaan moni alkaa tässä
elämänvaiheessa kiinnostua sisäisestä matkastaan.
Pohditaan mahdollisuuksia ja keinoja itsetuntemuksen lisäämiseksi.
Kun oikeat työkalut löytyvat, keski-iän kriisiksi kutsutusta umpikujasta
avautuu uusia reittejä ja käyttämättömiä mahdollisuuksia.
Itsesuggestio on yksi väline vahvistaa elämänlaatua ja työssä
jaksamista. Se on sisäistä puhetta, pysähtymistä ja hiljentymistä.
Myönteisimmillään se on naivia uskoa ja luottamusta siihen, etta pystyy
toteuttamaan unelmansa enemmin tai myohemmin, tavalla tai toisella.
- Itsesuggestiota voisi nimittää sisäiseksi neuvonantajaksi, joka hyödyntää tietoisuuden
syvimpiä kerroksia. Alitajunta tulee epäsuorasti esiin unissa, tunteissa ja kuvitelmissa. Itsesuggestiossa tamä näkymätön
yritetään tehdä näkyväksi, Luukkala määrittelee.
Epäonnistumisia ei ole
Itsesuggestiossa ei ole kyse magiasta, vaikka se siita kuulostaakin.
Alitajunta on se puoli psyykkisestä minuudesta, johon voi itse vaikuttaa.
- Jos ihminen on tyytymätön sen hetkiseen tilanteeseensa, hän voi
ottaa tästä tyytymättömyydestä vastuun itselleen ja alkaa tehda myönteisiä muutoksia.
Ensimmäinen askel on minäkuvan muuttaminen,
jolloin pohditaan omia tavoitteita ja kykyä saavuttaa ne.
Luukkalan mukaan ratkaisevaa on oikea asenne, jonka avulla epäonnistumisia ei ole olemassakaan. On vain uuden oppimista ja
kilvoittelua itsensä kanssa. Toisin sanoen: jos tekee jonkin asian
oikein, ei todennäköisesti opi mitään uutta, vaan toimii jatkossakin
samalla tavalla vastaavassa tilanteessa. Sen sijaan virheen tekeminen ja
sen oivaltaminen mahdollistaa uuden oppimisen.
- Itsesuggestiossa ei kielletä elämän negatiivista puolta, mutta
ajatellaan kielteisistä asioista myönteisesti. Silloin esimiehen antaman
kritiikinkin voi tulkita kannustukseksi. Sen sijaan yksipuolinen
kielteinen ajattelu masentaa, lamauttaa ja tekee yhteistyökyvyttömäksi.
Viat Luukkala kehottaa kääntämään tavoitteiksi. Silloin älä
jännitä muuttuu
muotoon ole rohkea. Heikkouksia voi yrittää kääntää edukseen
kysymällä itseltään hiljaa mielessään: "Mita iloa ja hyötyä murheen
lisäksi minulle saattaa olla tästä menetyksestä, vaikeudesta, puutteesta
tai osaamattomuudesta?".
 |
|
- Itsekritiikki kääntyy usein meitä vastaan ja hankaloittaa
tavoitteiden asettamista. Monet määrittelevät itsensä liian kapeasti,
vaikka kyvyt riittäisivät vaativampiinkin haasteisiin. Minäkuvan
muuttamisessa kyse on juuri siita, etta uskallamme murtaa näitä näkymättömiä
raja-aitoja.
Periaatteessa mikä tahansa ärsyke
- toinen ihminen, ympäristö, tunteet ja muistot voi muuttua
itsesuggestioksi, koska ihminen itse päättää, minka merkityksen
han antaa elämänsä tosiasioille.
Tiedätkö, mitä haluat ?
Itsesuggestion perusta on hypnoosissa, jota kuvaa kreikkalaisesta
Hypnoosi-jumalasta kaksi tuhatta vuotta sitten tehty pronssinen patsas.
Sen toiselta ohimolta lähtee siipi.
- Itsesuggestiolla ei opi lentamään, mutta sen avulla voi nopeuttaa
oppimista. Hypnoosi ja itsesuggestio ovat luovuutta ja vapautta. Luovalla
ongelmanratkaisulla ihminen irrottautuu kaikesta turhasta ja keskittyy
olennaiseen -itsensä kehittämiseen ja kasvamiseen, Luukkala sanoo.
Periaatteen voi tiivistaa motoksi Mitä vain voi tapahtua. Parasta
olla valmis.
Jouni Luukkala kertoo löytaneensa ajatuksen intialaisen
naiskirjailijan Arund-hati Roynkirjasta ]outavuuksienjumala, jossa
kuvaillaan elämän kauhistuttavaa ihanuutta.
- Ihmisen on syyta olla tarkkana sen suhteen, mitä han haluaa, silla hän saattaa saada haluamansa.
Eikä tavoitteisiin tarvitse pyrkia otsa
rypyssa. Itsesuggestio harjaannuttaa elämänasenteeseen, jossa ollaan
tosissaan, mutta ei vakavissaan.
Luukkalan mukaan lopputulos ei ole aina tärkeintä, sillä mikään voitto
ei ole välttämättä lopullinen, ja tappio saattaa kääntyä voitoksi.
- Kannattaa tehdä kovasti töitä, mutta senkään jälkeen mikään ei ole
itsestään selvää, hän tähdentää.
Lupa kääntyä sisäänpäin
Suggestiivinen sisäinen puhe vaikuttaa mielikuvien ja tunteiden kautta
ulkoiseen käyttaytymiseen ja ihmissuhteisiin. Loppujen lopuksi kyse on
erittäin tavallisesta ilmiöstä, niin sanotusta arkitranssista, jossa
ihminen vaipuu hetkeksi omiin ajatuksiinsa, kuvitelmiinsa ja
muistoihinsa. Ulkopuolinen tarkkailija näkee toisen ihmisen
itse-suggestiivisen tilan tämän lasittuneesta katseesta.
-Työntekijäkin haluaa olla hetkittäin sisäänpäinkääntyneessä
tekemättömyyden tilassa sen sijaan, että hän olisi
vain tehokas tuotteita toteuttava mielikuvitukseton kone tai ahkera
muurahainen. Itsesuggestiossa ihminen samalla kertaa rentoutuu ja ottaa käyttöön alitajuiset voimavaransa.
- Unet ovat valtava tiedon, asenteiden ja tunnelmien varasto, joita hyödyntämällä ihminen voi
löytää ratkaisun tai toteuttaa hyvän idean,
Luukkala muistuttaa. )
|
|
Ammatillisen
itsetunnon
ei saisi rakentua
ainoastaan
onnistumisten
varaan.
|
Sanavalmiit jyräävät ?
Itsesuggestio on kovin henkilökohtaista. Joku saa voimaa tietystä
sanonnasta, muistosta, kuvitelmasta tai ympäristöstä, toinen
tietynlaisesta toiminnasta tai kohtaamisesta. Mikä tahansa ärsyke saattaa
toimia: runo, musiikki, neulominen tai juokseminen.
Itsesuggestiolla voi vahvistaa myos työssä jaksamista. Nykypäivänä
työn
kuormitus on muuttunut henkiseksi ja näkymättömäksi.
- Arvostuksen saamiseksi tarvitaan muutakin kuin asiantuntemusta, pitää osata tuotteistaa osaamisensa ja
markkinoida sitä näkyvästi oman
persoonansa kautta.
Jouni Luukkalan mukaan työelämässä korostetaan nykyään liikaa
temperamentti ominaisuuksia. Ulospäinsuuntautunut ja sanavalmis työntekijä on
korkeammassa kurssissa kuin rauhallinen ja harkitseva
kollegansa.
- Geeneihinsa ei voi vaikuttaa, mutta omaan asenteeseensa voi.
- Työasenne on kohdallaan, kun huomaa työpäivän päätteeksi olevansa
väsynyt, mutta henkisesti rikastunut.
Helpommin sanottu kuin tehty?
- Niin, ensinnäkin on tiedostettava omien voimavarojen rajallisuus.
Tuskin ketään tullaan kiittämään, että hän joutuu työkyvyttomyyseläkkeelle
paiskittuaan töitä kahden ihmisen edestä. Tärkeää on myos oppia sietämään
epäonnistumista, silla matkan varrella
voi tulla takapakkeja. Jos ammatillinen itsetunto rakentuu vain
onnistumisen varaan, tappio lamaannuttaa, ja itsetunto laskee.
Unelmia tarvitaan
Luukkala korostaa unelmien merkitystä: unelmat antavat
selkeän suunnan pyrkimyksille. Tietää, mitä haluaa pitkälla aikavälilla.
- Kun ihminen unelmoi, hän laittaa todellisuuden taka-alalle ja
kuvittelee. Lopullinen unelma voi olla utopiaa, mutta välitavoitteet
sytyttävät. Jos ihminen on esimerkiksi tyytymätön työpaikkaansa, hän
alkaa herkistyä ulkoapäin tuleville virikkeille ja ärsykkeille. Syntyy
itseään toteuttava ennuste.
Lähde: Jouni Luukkala: Suorituskyvyn vahvistaminen. Mentelmänä
itsesuggestio. Tampere University Press.
|