Lyhenne	Lisätietoa Englanniksi		Lisätietoa Suomeksi
	Kuten ymmärtänet: vapaa Suomen käännös ei tee oikeutta asialle, ts ei aina kuvasta asiayhteyttä teknisellä tasolla.
3 G	Third Generation		3. sukupolven puhelinjärjestelmät
4 G	Fourth Generation. EI vielä toimiva verkkoteknologia, joten ole varuillasi.		4. sukupolven puhelinjärjestelmät ja lisää: 4 G
3GPP	3GPP Specifications		umts, edge, wcdma, foma
ACSE	Association Control Service Element		Loogisen yhteyden muodostus ja purku
ACL	Asynchronous, Connection-Less		Epäsymmetrinen yhteydetön
ADSL	Asymmetric Digital Subscriber Loop		Epäsymmetrinen tilaajayhteys
AntiSpyware	Anti Spyware		Spywaren Poisto/ Esto-ohjelma (Beta)
AP	Access Point		Jakopiste
ARP	Address Resolution Protocol		Osoite aikomuksellinen Protokolla
ATM	Asynchronous Transfer Mode		Epäsymmetrinen lähetystila
Baud	Baud		Siirtotapahtumien määrä sekunnissa sivu 12
BLIP	Bluetooth Local Infotainment Point		Paikallinen bluetooth piste
BOOTP	Bootstrap Protocol		Alkulataus Protokolla
Bps	B   Byte / s		Tavua/s Tiedonsiirto / tallennuskapasiteetti / nopeus 1 Tavu = 8 bittiä, 1 bitti = 0.125 tavua
MBps, GBps	MB = MegaBytes/s	1,048,576 bytes/s	GB = GigaBytes/s	1,073,741,824 tavua/s
bps	b   bit / s		b bittiä/s Tiedonsiirto ym yhteyden nopeus           Kb Kilobitti = 1024 bittiä
CAC	Channel Access Control		Kanavaan pääsyn valvonta
CENTRONICS	CENTRONICS		Kirjoitinportti ja kaapelistandardi
CCR	Commitment, Concurrency and Recovery		Huolehtii tilanteen saattamisesta loppuun
CGI	Common Gateway Interface		Palvelinohjaus scripti
CP	Connection Point		Yhteyspiste
CRC	Cyclic Redundancy Check		Jaksottainen ylimäärän tarkistus
CSD	Circuit Switched Data		Piirikytkentäinen data
CDMA	Code Division Multiple Access		Koodijakokanavointi
CSMA/CA	Carrier Sense Multiple Access / Collision Avoiding		Datalähetyksen moniteinen pääsy / Törmäyksen karttelu
CSPDN	Circuit Switched Public Data Network		Piirikytkentäinen pakettiverkko
CTS	Clear To Send		Valmis lähettämään
DB-9			Sarjamuotoisen datan liitin
DECT	Digitally Enhanced Cordless Telephony		Digitaalinen johdoton puhelin
DHCP	Dynamic Host Configuration Protocol		Dynaaminen palvelinkonfiguraatio käytäntö
DIC.	Dictionary		Sanasto
DLNA	Digital Living Network Alliance
DMMMTP	Digitaalisen Matkapuh. verk. MAP Matkapuhelinosan Tarjoamat Palvelut		Janne Idman
DNS	Domain Name System		Aluenimijärjestelmä
DSLAM	Digital Subscriber Line Access Multiplexer		ADSL -verkon verkonpuoleinen laite, johon tilaajat liittyvät. xDSL keskitin.
DS	Directrory Service		Hakemistopalvelu
DS	Distribution System		Jakelusysteemi
DSP	Digitaliz Signal Prosessing		Digitaalinen Signaalin käsittely
DSSS	Direct-Sequence Spread Spectrum		Suorasegvenssi hajaspektri
DTE	Data Terminal Equipment		Tietokone tai muu datan käsittelemiseen liittyvä laite
DWDM	Dense Wave Division Multiplexing		Suurtaajuus kanavointipiiri
EDGE	Enhanced Data for GSM Evolution		Datayhteys GSM llä (3xGPRS n kapasiteetti)
EMC	Electromacnetic Compability		Sähkömagneettisen yhteensopivuus
EMP	Electromagnetic Pulse		Elektromagneettinen Pulssi
EP	Extension Point		Jatko / laajennuspiste
ETSI	European Telecommunications Standards Institude		Euroopan Televiestinnnän Standardisointi Instituutti
FHSS	Frequency-Hopping Spread Spectrum		Taajuusvaihteleva hajaspektri tekniikka
FLASH-OFDM	Fast Low-latency Access with Seamless Handoff, OFDM		Nopea saumaton yhteys, suoraan taajuusjakoiseen kanavointiin,       uutinen
FRAM	File Transfer, Access and Management		Käyttöjärjestelmäriippumaton tied.  hal. järjestelmä
FR	Frame Relay		Kehystieto
CASE	Common Application Service Element
GPRS	General Packet Radio System		Yleinen paketteja lähettävä radio systeemi (4 x GSM n nopeus eli n 38 Kb/s)
GPS	Global Positioning System		Yleismaailmallinen paikannusjärjestelmä
GSM	Global System for Mobile Communications		Yleiseurooppalainen matkapuhelinjärjestelmä
HCI	Host Controller Interface		Palvelinohjaus rajapinta
HDML	Handheld Device Markup Language		Kännykän korttiperustainen ohjelmointikieli
HIPERLAN	High Performance Radio Local Area Network		Suurteho langaton lähiverkko
HSCSD	High Speed Circuit Switched Data		Suurnopeuksinen piirikytkentäinen data
HSUPA	High-Speed Uplink Packet Access		HSUPA
HTML	HyperText Markup Language		Nettisivujen tekemis kieli
HTTP	HyperText Transfer Protocol		Hypertextin lähetys käytäntö
IANA	Internet Assigned Numbers Authority		Internetin sijoitus numerojen valtuuttaja
IAS	Information Access Service		Tiedonsaannon huolto
ICMP	Internet Control Message Protocol
IEEE	Institute of Electrical and Electronics Engineers		Sähkö ja elekroniikka inssien instituutti
IETF	Internet Engineering Task Force		Verkon kehitys inssit
IMAP	Internet Message Access Protocol		Palvelimelta hakeva postinluku
IMS	Internet Monitor Status		Internet yhteyden Laadunmittaus
IP	Internet Protocol		Internetin yhteyskäytäntö
IPv6	IPv6 Deployment Status		IPv6 tietoa,  Kame
IPX	Internetwork Packet eXchange		IP paketointi
IrDA	Infrared Data Association		Infrapuna tiedonsiirto
ISDN	Integrated Services Digital Network		Puhelinyhteyteen integroitu dataverkko
ISM	Industrial, Scientific, Medical.		Vapaasti käytettävä taajuusalue.
ITTP	Intelligent Terminal Transfer Protocol		Älykäs siirtoprotokolla
ITU-T	International Telecommunications Union		Kansainvälinen telekommunikointi järjestö
IXP	Internet Exchange Association		Internet solmupiste
JTM	Job Transfer and Manipulation		Töidenkäsittelyjärjestelmä
LAN	Local Area Network		Lähiverkko
LAP	LAN Access Profile		Lähiverkko yhteys profiili
LLC	Logical Link Control		Looginenlinkinvalvonta
LMP	Link Manager Protocol		Yhteydenhallinta protokolla
L2CAP	Logical Link Control And Adaptation Protocol		Rajapinnan päällä toimiva protokolla
MAC	Media Access Control		Siirtoyhteyskerroksen alempi osakerros
MAC	Multiple Access Control		Monitasoinen kontrolli
MAC	Medium Access Control		Keskitason kontrolli
MAN	Metropolitan Area Network		Kaupunkiverkko
MATH	Mathematics		Matikan linkkisivu
Mbps	Miljoonaa bittiä sekunnissa
MHM	Message Handling System		Sanomavälitys järjestelmä
MIME	Multipurpose Internet Mail Extensions		Mediatyypit
Multimedia	Multimedia		Monialainen ja syinen median esitystyyppi
MMS	Manufacturing Message Service		Tuotannon sanomavälitys
MPEG-4	Moving Picture Experts Group Layer 4		Elokuvanesitys tyyppi
NAS	Network Access Storage		Verkkotallennus esim wlan lla, ftp llä yms ...
NWG	Network Working Group		Työryhmä verkko
NETVIZ			Reitityksensuunnitteluohjelman ohje
NNTP	Network News Transfer Protocol		Uutisryhmä protokolla
NOISE	Noise		Kohina
NVP	Network Voice Protocol		Puheensiirto protokolla
OBEX	OBject EXchange		Kohteen parannus
OFDM	Orthogonal Frequency Division Multiplexing		Datan koodaus useille rinnakkaisille kantoaalloille
OSI	Open Systems Interconnection		Avointen järjestelmien yhteenliittämismalli
PAN	Personal Area Networking, WPAN, Bluetooth		Itsestään kytkeytyvä langaton lähiverkko
PCMCIA	Personal Computer Memory Card International Association		Henkilökohtaisen tietokoneen yleiskäyttöinen korttiliitäntä
PCM	Pulse Code Modulation		Pulssi koodaus modulaatio
PDH	Puheen Digitoimisen Hierargia
PIN	Personal Identification Number		Henkilökohtainen tunnusluku
POP	Post Office Protocol		Sähköpostien siirto palvelimelta asiakkaalle
PORTIT	List of TCP and UDP port numbers, IANA port numbers
PPP	Point to Point Protocol		Pisteestä pisteeseen protokolla
PSPDN	Packet Switched Public Data Network		Paketti kytkentäinen yleinen tietoverkko
PSTN	Public Switched Telephone Network		Kiinteä puhelinverkko
PVC	Permanent Virtual Circuit		Kiinteä virtuaaliyhteys
RARP	Reverse ARP
ROSE	Remote Operations Service Element		Etä olion kanssa tehtävä viestintä
RS-232			Liitin Standardi
RJ-45			Sarjamuotoisen datan liitin
SASE	Specific Application Service Element
SCART			KYTKENTÄ
SCO	Synchronous, Connection-Oriented		Synkronoitu yhteys orientoitunut
SDH	Synchronous Digital Hierarchy		Synkronoitu digitaalinen hierarkia
SDP	Service Discovery Protocol		Palvelun etsintä protokolla
SIG	Special Interest Group		Kiinnostusryhmä
SMS	Short Message Service		Lyhytsamoma palvelu
SMTP	Simple Mail Transport Protocol		Palvelimien välinen postitus
SP 2	Service Pack 2		Win XP Huolto Päivitys 2 (Palvelujen ohje Suomeksi)
SSL	Secure Sockets Layer		128 bittinen salaustekniikka
SWAP	Shared Wireless Access Protocol		Jaettu langaton protokolla
TCP	Transmission Control Protocol		Eräs tärkeimpiä internetin perusprotokollia
TCP/IP	Transmission Control Protocol / Internet Protokol		Internetin perustana oleva protokollamalli
TCS-BIN	Telephony Control Specification Bin. Encoding		Puhelun hallinta -binäärinen
TDD	Time Division Duplex		Aika ryhmitelty 2 suuntayhteys
TDMA	Time Division Multiple Access		Aikajakomonikäyttö
TERMS	Terms		Termejä
TLS	Transport Layer Security
UART	Universal Asynchronous Receiver Transmitter		Sarjaliikenteen lähetys- ja vastaanottopiiri
UDP	User Datagram Protocol		Ipn päällä toimiva porttiprotokolla
UMTS	Universal Mobile Telecommunications System		Eli WCDMA
URL	Universal Resource Locator		Osoite
USB	Universal Serial Bus		Sarjaliitäntä standardi
WAN	Wide Area network		Laajaverkko
WAP	Wireless Application Protocol		Langattomien järjestelmien protokolla
WCDMA	Wideband Code Division Multiple Access		Eli UMTS, Nopea matkapuhelinverkko (50 x GSM n nopeus teoriassa 384Kb - 2 Mb/s)
VDSL	Very high bit-rate DSL		Erittäin nopea DSL  (firma konkassa)
WDP	Wireless Datagram Protocol		WAP kuljetuskerros
WPD	Windows Portable Device		Kannettevien levyasemien tuki
WEP	Wireless Equivalent Privacy		Langattomissa verkoissa käytettävä protokolla
WiMAX	Worldwide Interoperability for Microwave Access		WLANin kaltainen, nopeampi ja ulottuvampi tiedonsiirtotekn.
WiFi	Wireless Fidelity          Tervajoki + ympäristö		Langaton verkko       Verkkojenhakuohjelma
WLAN	Wireless Local Area Network		Langaton lähiverkko (ppt)        WLAN
VLAN	Virtual Local Area Networks		Virtuaaliverkko
WML	Wireless Markup Language		Langattomien ohjelmointikieli
VoIP	Voice Over IP		Äänipuhelut IP protokollan avulla
WPAN	Wireless Personal Area Network		Bluetooth, IrDa
VPN	Virtual Private Network		Virtuaalinen erillisverkko
VRML	Virtual Reality Modelling Language		3-dimensioisten virtuaalimailmojen mallinnuskieli
WTAI	Wireless Telephony Application Interface		Langattomien puhelupalveluita
WTLS	Wireless Transport Layer Security		Langattomien tietoturva
WSP	Wireless Session Protocol		Langattomien istuntojen protokolla
WTP	Wireless Transport Protocol		Langattoman siirron protokolla
WWW	World Wide Web		Maailmanlaajuinen verkko
XML	eXtensible Markup Language		Yksinkertaistettu SGML
XHTML	eXtensible Hypertext Markup Language		SGML sovellus
Tuki	http://support.microsoft.com/?ln=fi		Mikrosoftin tukisivusto
Päivityksistä	http://www.microsoft.com/finland/technet/ security/bulletin/summary.mspx		Tietoturvatiedotteiden suomenkieliset koosteet, Tarvitsetko näitä päivityksiä ?
Virusturvaa	http://www.netikka.net/herala/viruksia.php		Asiaa virusturvasta, palomuureista sekä linkkejä ilmaisiinkin ohjelmiin
Tietoturvaa	http://blogs.technet.com/tietoturvan_weblogi/		Microsoft-tietoturvan weblogi
Päivitykset	http://www.microsoft.com/technet/security/		Tilaa tieto Microsoftan seuraavaksi tulevista päivityksistä
Haavoittuvuu det	http://research.eeye.com/html/advisories/upcoming/index.html		Tietoturvayhtö  Upcoming Advisories

DSP KAAVOJA  (DSP= digitaalinen signaali prosessointi)

ADSL

= (Asymmetric Digital Subscriber Loop) nopea ja aina auki oleva kiinteähintainen internetyhteys on sisältö-orientoitunut yhteys.Internetin standardi-yksityiskäyttäjän profiili on yksiselitteisesti sisältö-orientoitunut. Kantavuus n. 4 kilometriä täydellä teholla. VDSL:ssä vain 1 km. digitaalinen internetyhteystekniikka, jossa hyödynnetään kotiin tulevaa kuparipuhelinkaapelia. Olemassa olevat kuparikaapelit pystytään DSL-teknologialla muokkaamaan laajakaistaisiksi, parhaimmillaan useiden megabittien sekuntinopeuteen pystyviksi tiedonsiirtokanaviksi. ADSL-internetyhteys on epäsymmetrinen, eli tieto ja palvelut liikkuvat eri suuntiin eri nopeuksilla: internetpalvelimelta käyttäjälle tiedonsiirtonopeus on selvästi suurempi kuin käyttäjältä palvelimelle. Käyttäjän kannalta tämä merkitsee, että internetsivut ja tiedostot latautuvat omalle koneelle nopeasti. Tiedon lähetystarve verkkoon päin on yleensä vähäisempää, mutta siinäkin ADSL on tuntuvasti puhelinmodeemi- tai ISDN-yhteyksiä nopeampi. Järjestelyllä on myös tekninen peruste. Kun lähes koko siirtokapasiteetti voidaan varata yhdensuuntaiseen liikenteeseen, paluusuuntainen liikenne ei aiheuta häiriöitä ja siirtonopeutta voidaan nostaa. ADSL-signaali kulkee samassa puhelinkaapelissa kuin normaali puhesignaali. ADSL-signaalin taajuus on kuitenkin puhesignaalin taajuutta korkeampi, joten kaapelin ylä- ja alakaista voivat olla käytössä toisiaan häiritsemättä samaan aikaan. Kodin puhelimella voi siis soittaa silloinkin, kun internetyhteys on auki. Puhe ja data kulkevat kuparikaapelia pitkin lähimpään puhelinkeskukseen, josta puhe välitetään eteenpäin puhelinverkkoon ja data DSL-keskittimen kautta internetverkkoon. Siirtonopeus riippuu myös etäisyydestä. Käyttäjälle ADSL-yhteyden siirtokapasiteetti on aina vakio, sillä kotiin tulee oma yksilöllinen yhteys. Tyypillisesti kotikäytössä olevat ADSL-yhteydet ovat siirtokapasiteetiltaan 256 kilobitistä kahteen megabittiin sekunnissa. Se, kuinka laajakaistainen ADSL voi olla, riippuu käyttäjän tietokoneeseen liitetyn ADSL-modeemin ja puhelinkeskuksessa sijaitsevan DSL-keskittimen välisestä etäisyydestä. Kuparikaapelissa signaalit johdetaan eteenpäin sähköisesti. Kuparissa johdettava sähkösignaali vaimenee pitkällä matkalla varsin nopeasti. Alueverkoissa, kaupunkien ja kuntien sekä maiden ja mannerten välisissä tiedonsiirtoverkoissa käytetäänkin tyypillisesti kuitukaapelia, jossa signaalit ovat optisia ja vaimennus erittäin pientä. Kaupunkiolosuhteissa käyttäjän ADSL-modeemin ja DSL-keskittimen välinen etäisyys on tyypillisesti 1,5 - 2 kilometriä, jolloin tiedonsiirron nopeus voidaan nostaa jopa 8 megabittiin sekunnissa. Etäisyyden kasvaessa tästä mahdollinen siirtokapasiteetti vähitellen pienenee. Harvaan asutuilla syrjäseuduilla etäisyys saattaa olla selvästi yli viisi kilometriä, jolloin ADSL-yhteys ei enää toimi. ADSL-yhteys on saatavilla 98 prosentissa Suomen kunnista, mutta saatavuudessa on taajama- ja haja-asutusalueiden välillä vielä suuria eroja. Koko maan kotitalouksista noin puolet sijaitsee alueilla, joissa ADSL-yhteys on tällä hetkellä teknisesti mahdollinen. Useita internetyhteyksiä samalla ADSL-yhteydellä. Jos kotona tai toimistossa on useampi kuin yksi samalla ADSL-yhteydellä internetiin liitetty tietokone, jakautuu kapasiteetti samaan aikaan kaikkien nettiä käyttävien kesken. Koska ADSL-yhteys on pakettikytkentäinen, ei internetyhteys kuormitu kuin silloin, kun käyttäjä todella tekee jotain: lähettää tai vastaanottaa tietoa. Tietoa liikkuu harvakseltaan, joten yleensä useampi käyttäjä saa saman tiedonsiirtokapasiteetin jaetulla ADSL-yhteydellään kuin yksittäinenkin käyttäjä

ATM

= ATM - siirtoverkot Dynaamista ja vaihtelevaa tietoliikennettä varten. Puhelinyhtiöiden suosiossa on ATM-verkkotekniikka, jota voidaan ajaa SDH-yhteyden lisäksi useimpien muiden digitaalisten siirtoteiden yli. ATM-tekniikassa kaikki tieto on pilkottu 48 tavun mittaisiin paloihin, joihin liitetään viiden tavun mittainen otsikkotieto. Otsikkotiedossa olevan virtuaalisen polku ja kanavatunnisteen avulla nämä 53 tavun mittaiset solut voidaan ATM"-kytkimissä ohjata mikropiirien avulla hyvin tehokkaasti haluttuun suuntaan. Useimmat kytkimet pystyvät estottomaan kytkentään vähintään 155 Mbit/s porttinopeuksilla, ja saatavilla on usean gigabitin nopeuksiinkin pystyviä kytkimiä. Ruuhkatilanteissa soluja voidaan lyhyen aikaa puskuroida, mutta sen jälkeen voidaan joutua osa soluista hylkäämään. Hylkäämispäätöksessä otetaan huomioon tasapuolisuuden lisäksi eri yhteyksien mahdollisesti sovitut palveluluokat, joilla pyritään takaamaan tietylle liikenteelle sovittu siirtonopeus tai viiveen vaihtelu. ATM-yhteys voidaan hallita päästä päähän asti, jolloin on mahdollista varata esimerkiksi puheen siirtoa varten lähes virheetön vakionopeuksinen yhteys.

CSPDN

= (Circuit Switched Public Data Network) Piirikytkentäinen yleinen tietoverkko

DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol)

= Langattoman/Langallisen reitittimen, yhdyskäytävän tai muun verkkolaitteen mahdollistama yhteyskäytäntö, jonka mukaan TCP/IP-verkon asetukset (IP-osoite, DNS, langaton oletusyhdyskäytävä) määrittyvät automaattisesti niitä pyytävään laitteeseen.

DNS (Domain Name Server)

= Web-sivustojen nimet IP-osoitteiksi muuntavan ISP-palvelimen IPosoite.

DSL (Digital Subscriber Line) -MODEEMI

= Laite, joka yhdistää tietokoneen puhelinlinjaan, joka puolestaan muodostaa yhteyden Internetiin.

DWDM

= (Dense Wave Division Multiplexing) DWDM:n avulla voidaan kasvattaa valokaapelin siirtokapasiteettia. Se mahdollistaa jopa 80 erillisen datakanavan siirtämisen yhdellä valokaapelilla, kun kullekin kanavalle käytetään eri aallonpituuksia.

EDGE

= (Enhanced Data for GSM Evolution) Teknologia, jonka avulla GSM-verkot pystyvät käsittelemään kolmannen sukupolven matkapuhelinpalveluja. EDGE tarjoaa kolme kertaa suuremman datakapasiteetin kuin GPRS. EDGEn avulla operaattorit voivat käsitellä kolme kertaa enemmän tilaajia kuin GPRS-tekniikalla, kolminkertaistaa tilaajakohtaisen datanopeuden tai lisätä ylimääräistä kapasiteettia puhepalveluihin. EDGE käyttää samaa TDMA (Time Division Multiple Access) -kehysrakennetta, loogista kanavaa ja 200 kHz:n kantoaaltoa kuin nykyiset GSM-verkot, joten nykyiset solukkorakenteet voidaan jättää ennalleen.

ETHERNET

= Tavallisin koti- ja yritysverkkojen (koaksiaalikaapeliin tai kierrettyyn parikaapeliin perustuva) lähiverkkotekniikka, joka mahdollistaa suurten tietomäärien käsittelemisen jopa 1 000 Mb/s:n nopeudella.

FR

= Frame Relay on alueverkko-tekniikka, jolla yhdistetään asiakkaan lähiverkkoja toisiinsa. Täsmällisemmin sanottuna sillä yhdistetään asiakasverkoissa olevat reitittimet toisiinsa. FR korvaa perinteisissä reititinverkoissa käytetyt reitittimien väliset kiinteät yhteydet FR-yhteydellä. Tällä ratkaisulla on pystytty säästämään kustannuksia multipleksoimalla useiden asiakkaiden tarvitsemat yhteydet samalle siirtotielle. Frame Relay on tällä hetkellä keskeisin tekniikka toteutettaessa kansallisia ja kansainvälisiä yritysten eri toimipisteitä yhdistäviä suljetuja verkkoja. Frame Relay -verkko koostuu nopeilla yhteyksillä toisiinsa liitetyistä Frame Relay -solmuista. Yhdistettävät verkot liittyvät puolestaan kiinteillä yhteyksillä FR-solmuihin eli asiakasverkosta on FR-liittymä, johonkin Frame Relay -solmuun. FR-liittymien välille luodaan nk. puolikiinteitä yhteyksiä, joita pitkin asiakas voi siirtää dataa verkosta toiseen. Yhdessä FR-liittymässä voi olla noin 1000 loogista yhteyttä ja ne erotetaan toisistaan yhteysviitteellä eli DLCI-numerolla (Data Link Control Identifier). Yhteysviitteet ovat liittymäkohtaisia eli yhteyden molemmissa päissä on omat usein toisistaan poikkeavat DLCI-numerot. Frame Relay on kohtalaisen uusi protokolla ja sen seurauksena se on optimoitu toimimaan nykyaikaisilla hyvälaatuisilla siirtoyhteyksillä. Tämän seurauksena siinä ei ole lainkaan vuonohjausta tai virheenkorjaus vaan näiden ongelmien hoitaminen on jätetty ylempien kerrosten huoleksi. Frame Relay-kehyksen alkulipun arvo on 7E ja sitä seuraa yhteysviitekenttä (DLCI) ja ruuhkanhallintabitit FECN, BECN ja DE. Vaikka FR:ssa ei ole varsianaista vuonohjausta FR-solmu voi kuitenkin ruuhkatilanteessa asettaa menosuuntaan FECN-bitin ja tulosuuntaan BECN-bitin päälle ja tällä tavalla kertoa ruuhkatilanteesta. Kun vastapää havaitsee nämä bitit se voi hidastaa lähettämistä. DE-kenttä puolestaan mahdollistaa ruuhkatilanteissa eri pakettien käsittelyn eri prioriteetilla. Jos solmu havaitsee ruuhkaa, se heittää ensin roskiin ne paketit, joissa on asennettuna DE-bitti pystyyn. Frame Relay siirtää tietoa DLCI-kentän osoittaman yhteyden toiseen päähän ottamatta mitään kantaa siirrettävän informaation sisältöön. Palvelua käyttävien laitteiden onkin sovittava kuljetettavaan tietoon liitettävistä tunnisteista, jotta informaatio osataan käsitellä oikein yhteyden toisessa päässä. Tätä varten on laadittu suositus RFC 1490 Multiprotocol Interconnect over Frame Relay (alkuperäinen suositus RFC 1294). Suosituksessa käsitellään protokollien kapsulointi Frame Realy verkossa, määrittelemällä kullekin siirrettävälle protokollalle oman protokollatunnuksen, joka erottaa sen muista protokollista. Jos esimerkiksi FR-yhteyden yli siirretään TCP/IP-paketteja, datakentän alussa on kapselointitunnus 03 ja sen jälkeen IP-protokolalla tunnus on CC.

GPRS

= (General Packet Radio Service) Matkapuhelinverkoissa käytettävä pakettikytkentäinen tekniikka, joka mahdollistaa langattoman internetin ja muuan dataliikenteen. GPRS-verkon tiedonsiirtonopeus on nelinkertainen tavanomaisiin GSM-järjestelmiin verrattuna. Koska palvelu on pakettikytkentäinen, tilaajat ovat aina yhteydessä verkkoon ja online-tilassa, joten palvelujen käyttö on nopeaa ja helppoa.

GSM

= (Global System for Mobile Communications). GSM on yleiseurooppalainen matkapuhelinstandardi joka mahdollistaa puheen ja datan siirron radioteitse matkapuhelinverkossa. GSM-standardi mahdollistaa saman matkapuhelimen toimimisen useassa maassa ja useiden GSM-operaattoreiden toimimisen samalla alueella yhtäaikaisesti. GSM-järjestelmä perustuu 1990-luvun digitaalitekniikkaan, minkä ansiosta kaikki liikenne siirtyy radiotiellä salatussa digitaalimuodossa.

HSCSD

= ( High Speed Circuit Switched Data) jonka tavoitteena on turvata GSM-verkon kilpailukyky lähitulevaisuuden aikana voimakkaasti kehittyvillä ja kilpailluilla markkinoilla. HSCSD, tunnetaan myöskin englannin kielisellä nimellä multislot, tuo käyttäjille mahdollisuuden siirtää tietoa piirikytkentäisellä yhteydellä käyttäen useampaa kanavaa samanaikaisesti. Lisäksi kunkin kanavan siirtonopeus nousee nykyisestä 9,6 kbit/s jopa 14,4 kbit/s. Tämä tulee mahdollistamaan kokonaan uuden tyyppisten sovellusten ja palveluiden käytön GSM-verkossa, kuten esimerkiksi reaaliaikaisen videokuvan siirron. On useissa GSM-verkoissa oleva uusi teknologia. HSCSD mahdollistaa useamman aikavälin käytön samanaikaisesti tietoa lähetettäessä ja vastaanotettaessa. HSCSD-yhteyden avulla voit jopa kaksin- tai kolminkertaistaa tiedonsiirtonopeuden.
HSCSD-verkoissa sinulla on käytössäsi useampi aikaväli samaan aikaan. Kun lähetät ja vastaanotat sähköpostia, voit valita käyttöösi kaksi aikaväliä lähetystä ja kaksi aikaväliä vastaanottoa varten nopeuttaaksesi tiedonsiirtoa merkittävästi. Kun olet lataamassa Internet-sivuja, voit valita käyttöösi kolme aikaväliä vastaanottoa ja yhden aikavälin lähetystä varten, kolminkertaistaen näin latausnopeuden 43,2 kilobittiin sekunnissa.

HSCSD-yhteyden avulla säästät aikaa lähettäessäsi ja vastaanottaessasi sähköpostia sekä ladatessasi sivuja Internetistä. Ja koska matkapuhelimesi lasku muodostuu palveluihin käyttämäsi ajan mukaan, voit myös säästää selvää rahaa. Kaiken lisäksi säästät hermojasi, sillä sinulta ei kulu enää niin paljon aikaa Internet-sivujen tai sähköpostien latautumisen odotteluun.

HSCSD ei ainoastaan nopeuta nykyisten sovellusten käyttöä vaan mahdollistaa myös kokonaan uusien sovellusten hyödyntämisen. Sellaisten, joita olisi mahdotonta tai ainakin mahdottoman hidasta pyörittää 9,6 tai edes 14,4 kbps:n tiedonsiirtonopeuksilla. Sellaisten sovellusten kuten videoneuvottelujen ja suoratoistoisen videokuvan. HSCSD mahdollistaa nyt kaiken tämän korkeilla tiedonsiirtonopeuksillaan.HSCSD-palvelujen saatavuus riippuu GSM-verkon kapasiteetista.

IAS

= (Information Access Service) Kertoo laitteelle tarjolla olevat palvelut. Internet-palveluntarjoaja. Yritys, joka mahdollistaa Internet-yhteyden.

IP (Internet Protocol) -osoite

= Osoite, joka yksilöi verkkoon kytketyn tietokoneen tai muun laitteen.

ISDN

= (Integrated Services Digital Network) on digitaalinen tapa siirtää dataa normaalia puhelinyhteyttä hyväksi käyttäen.

KAAPELIMODEEMI

= Laite, joka yhdistää tietokoneen kaapelitelevisioverkkoon, josta puolestaan saadaan yhteys Internetiin.

KOTI TAI PIENYRITYSVERKKO

= Vähintään kaksi (langatonta ja langallista) laitetta, tiedostojen, ohjelmien, tulostinten ja muiden resurssien yhteiskäyttöä varten.

LAAJAKAISTA

= Aina auki oleva nopea Internet-yhteys. Esimerkiksi ISDN, kaapelimodeemi, DSL ja satelliitti mahdollistavat laajakaistayhteyden, toisin kuin puhelinmodeemi.

LAN

= (Local Area Network) - Lähiverkko

LANGATON LÄHIVERKKO (wireless LAN, WLAN)

= Järjestelmä, jossa toistensa lähellä sijaitsevia tietokoneita ja muita laitteita on kytketty yhteen resurssien, kuten Internet-yhteyden, tulostimien, tiedostojen ja levyasemien yhteiskäyttöä varten. Viestintä langattomien laitteiden välillä tapahtuu korkeataajuuksisilla radioaalloilla.

LANGATON REITITIN

= Langattoman viestinnän monitoimilaite, jossa on langaton liityntäpiste ja mahdollisesti Ethernet-keskitin ja muita toimintoja.

LIITYNTÄPISTE (hotspot)

= Kaupallinen tai julkinen paikka, jossa voi käyttää langattomia Internetyhteyksiä ilmaiseksi tai tunti- tai päiväveloituksella.
Langattomilla toiminnoilla varustetun tietokoneen käyttäjä voi muodostaa yhteyden Internetiin näissä paikoissa. Hotspotista käytetään toisinaan nimitystä coolspot.

MAC (Media Access Control) -osoite

= Yksilöllinen, 12-numeroinen tunniste, jonka valmistaja on antanut verkkolaitteelleen.

MAN

= (Metropolitan Area Network) kaupunkiverkko

NOPEUDET VERKOISSA, YHTEYSTYYPEISSÄ JA LAITTEISSA
 

Todellisuudessa langallisten verkkojen suurimmat tiedonsiirtonopeudet ovat noin 75 - 85% teoreettisista maximi nopeuksista ja langattomien verkkojen tapauksessa tiedonsiirtonopeus on noin 30 - 50% teoreettisesta maximi nopeudesta.    Vasemmalla 8/1 Mb langallisen yhteyteni teoreettiset nollalatausarvot. Suomessa ei hurjastella laajakaistalla Hyvä testisivu

27.11.2009. Niin sanottujen Mobiililaajakaistojen eli Mokkulalla tai kannettavan tietokoneen tai muun SIM kortilla puhelinlaitoksen tietoverkkoon langattomasti yhdistetyn laitteen nopeuksissa on mainosmiesten puheista huolimatta aika paljon ilmaa eli suoraan sanottuna rahastuksen makua. Ja tietoa tästä saa vaikka klikkaamalla tätä alleviivattua textiä.

Verkkojen nimelliset nopeudet ovat niiden teoreettisia maksiminopeuksia, joihin ei koskaan ylletä. Teoriassa 54 Mbps:n yhteydellä pitäisi tietoa liikkua nopeudella 6,75 Mt/s ja 100 Mbps:n yhteydellä noin 12,5 Mt/s. Käytännössä 54 Mbps:n langattomassa verkossa dataa siis liikkuu parhaimmillaan tietokoneiden välillä noin 2-3 Mt sekunnissa (riippuen vähän miten tiedostoja siirtää ja minne). Pelkästään langattomasti toteutetussa verkossa vauhti on yleensä noin kaksin- tai kolminkertainen, parhaimmillaan noin kymmenisen megatavua sekunnissa. Nopeus riippuu siitäkin, millaisia ja miten tiedostoja siirretään sekä minne. Esimerkiksi, jos tietoa siirretään kahden tietokoneen välillä, jotka kummatkin ovat langattomasti kiinni tukiasemassa, liikkuu data hieman hitaammin kuin, jos tietoa siirtäisi kahden tietokoneen välillä, joista vain toinen on langattomasti kiinni tukiasemassa ja toinen on kiinni tukiasemassa verkkokaapelilla.

MATKAPUHELIN / DATALIITTYMIEN NOPEUKSIA. Hitaimmasta

Nopeimpaan

GSM-DATA

Teoreettisesti 9,6 kilobittiä sekunnissa, eli noin viidennes tavallisesta modeemiyhteydestä (nimellisesti 56 kbps). Käytännön tiedonsiirtonopeus on tyypillisesti vain noin 6 kbit/s.

 

 

HSCSD (High Speed Circuit Switched Data)

Teoreettisesti 14,4 kilobittiä sekunnissa. Tyypillisessä ratkaisussa käytetään neljän kanavan yhdistelmää niin, että kanavista kolme siirtää dataa käyttäjän suuntaan ja yksi käyttäjältä poispäin, jolloin teoreettiset siirtonopeudet ovat 43,2 kbps (käyttäjälle) ja 14,4 kbps (poispäin).

 

 

GPRS (General Packet Radio Service)

Teoreettisesti 40-50 kbit/s. Nopeus käyttäjältä poispäin on 20 kbit/s. Yhteyden teoreettinen maksiminopeus voi verkosta riippuen olla jopa 107,2 kilobittiä sekunnissa.

 

 

EDGE (Enhanced Data rates for GSM Evolution)

Edge-yhteydellä yhteenlaskettu siirtonopeus (molempien suuntien nopeus yhteensä) voi parhaimmillaan olla jopa 473,6 kilobittiä sekunnissa. Nykyiset matkapuhelimet hyödyntävät tästä parhaimmillaan vain 296 kilobittiä sekunnissa, josta vastaanottoon käytetään 236,8 kbps. Edge-yhteyden käytännön tiedonsiirtonopeus on moninkertainen GPRS-yhteyteen nähden, sillä hyvissä vastaanotto-olosuhteissa voidaan yltää jopa 150 kbps vastaanottonopeuteen.

 

 

UMTS joka käyttää WCDMA tekniikkaa

UMTS-verkon suurin teoreettinen pakettikytkentäinen tiedonsiirtonopeus verkosta puhelimelle on tällä hetkellä 2 Mbit/s ja puhelimelta verkkoon 64 kbit/s. Käytännön tiedonsiirtonopeus jää pääsääntöisesti teoreettisten huippuarvojen alle.

 

 

Langaton läppäri verkko: joka vaatii mm ulkoantennin
FLASH-OFDM (Fast Low-latency Access with Seamless Handoff, Orthogonal Frequency Division Multiplexing)

Teoreettinen suurin tiedonsiirtonopeus tukiasemalta kannettavaan on 3,2 megabittiä sekunnissa. käytännössä mittausten mukaan DL 2,7 MBit/s ja UL 780KBit/s. Siirtoviive on pieni; 50-70 millisekuntia. Käyttö edellyttää viiden metrin korkeudella maan pinnasta olevaa vastaanottoantennia. Käytännössä tiedonsiirtonopeus käyttäjälle päin on alle 1 Mbit/s. (Ei vielä asiakaskäytössä tätä kirjoitettaessa 13.8.05)
Läppäreille: esim TeleWell TW-3G Flash-OFDM Reititin

edit.11.03.09 Käytössä ja, tulossa 2 mbit/s esim kalliihko mutta hyvin toimiva Digitan 450 Mhz n verkko
edit 01.06.10 LOPPUU pian kannattamattomana koska asiakkaita ainoastaan 19000 kpl ks. LINKKI uutiseen
 

 

HSDPA

teoreettinen maksiminopeus on 14 Mbit/s. Super 3g:llä tai 3g lte-tekniikalla (long term evolution) pyritään sadan megabitin datanopeuksiin

 

 

4 G

4 G n teoreettinen maksiminopeus on 1 Gbittiä sekunnissa. Vuoden 2010 jälkeen mobiiliverkoissa siirrytään neljänteen sukupolveen. Samalla vauhdin pitäisi kasvaa liikkeessä ollessakin 100 Mbit/s

 

 

 

DSL Yhteystyypit Max. vastaanottonopeuden mukaisessa järjestyksessä
DSL yhteys Tyyppi	Max. Lähetys nopeus	Max. Vastaanotto nopeus	Max. Etäisyys	Linjojen Tarve	Tukee Puhelinta
IDSL	144 Kbps	144 Kbps	10,700 m	1	Ei
HDSL	1.54 Mbps	1.54 Mbps	3,650 m	2	Ei
MSDSL	2 Mbps	2 Mbps	8,800 m	1	Ei
SDSL	2.3 Mbps	2.3 Mbps	6,700 m	1	Ei
RADSL	1 Mbps	7 Mbps	5,500 m	1	Kyllä
ADSL	800 Kbps	8 - 24 Mbps	5,500 m	1	Kyllä
VDSL	16 Mbps	52 Mbps	1,200 m	1	Kyllä

 

Laitteiden, verkkojen, kaapeleiden sekä kuitujen nopeuksia. Lisätietoa kännyliittymistä
Laite		Käyttö	Nopeus = Teoreettinen maximi	Muuta
Ensimmäiset modeemit		Puhelinverkon kautta	300 bit/s
GSM ja GSM data		Matka/data verkko	9,6 Kbit/s	Loppuu noin v 2015 tienoilta alkaen
Nopeimmat äänikaista modeemit		Puhelinverkon kautta	56 Kbit/s
ISDN		Puhelinverkon kautta	64 kbit/s, 128 kbit/s (yhtäaikainen puhelu ja datayhteys)
GPRS		Matka/data verkko	30-40 Kbit/s	General Packet Radio Service
HSCSD		Matkapuhelin verkko	14-60 Kbit/s	High Speed Circuit Switched Data
EDGE		Matka/data verkko	80-150 Kbit/s	Enhanced Data rates for GSM Evolution
WCDMA		Matka/data verkko	128-384 Kbit/s
WLAN 802.11		Langaton verkko	1-2 Mbit/s
ADSL		Puh. verkon tms parikaapelilla	0,256-24 Mbit/s / 0,256-3,5 Mbit/s. Käytännössä aina hitaampia tilaajalta verkkoon päin ! vaikka yhteytesi on esim: 512/512
3G/HSPA		Matka/data verkko	max 2 Mbit/s	Elisan peittokartta, Dna peittokartta, Sonera peittokartta
3G/UMTS 900		Matka/data verkko	max 2 Mbit/s	Universal Mobile Telecom System
10Base Ethernet, koaksiaalikaapeli, ketjutettu		Yksityisten ja yhteisöjen verkot	10 Mbit/s
WLAN 802.11b		Langaton verkko	11 Mbit/s
WLAN 802.11a ja g, WiFi		Langaton verkko	54 Mbit/s
100Base Fast Ethernet, parikaapeli, tähtimäinen		Yksityisten ja yhteisöjen verkot	100 Mbit/s
WLAN 802.11n		Langaton verkko	100-200 Mbit/s,  lokakuussa 2008
Valokaapeli, kuitu, 1000Base Ethernet		Yhteisöjen verkot	1000 Mbit/s
GRID		Tulevaisuuden verkko	n 10000 x ADSL nopeus	Hyödyntää kuituoptiikkaa ja moderneja reitittimiä.
Palveluntarjoajat ADSL ym. verkoille ja mitä toimintoja niillä saat kotiisi.
| Netikka Hinnat | Multi.fi  Hinnat | Elisa  Hinnat | Sonera  Hinnat | Saunalahti Hinnat | Omat vertailut | Lisää vertailua | Käyttötarkoitukset |
Nopeus		Toiminnot joihin pystyt kiinteällä liittymänopeudellasi MUISTA ETTÄ WLANIN NOPEUDET OVAT n 1/3 teoreettisesta kiinteän verkkosi maximinopeudestasi
Modeemi max 56 KBit/s		Netin selaus hitaasti, laskujen maksu, sähköposti, nettisivujen tekeminen (tulee kalliiksi modeemin kautta ! ) ei tiedostojen jakoa/imutusta. Tilastokeskuksen mukaan noin 350 000 kotitaloutta kulkee nettiin yhä perinteisen modeemiliittymän kautta (19.Elokuuta.2005)
256KBit/s - 512KBit/s		Edelliset nopeammin + liikkuva kuva, tasokas ääni usealla selaimella yhtä aikaa, skype puhelin, messengerit, irc it, chatit, ftp ja ssh yhteydet, p2p verkot hitaahkosti, yksinkertaiset pelit
512KBit/s - 700Kbit/s		Edelliset nopeammin, yksinkertaiset pelit toimivat jo paremmin, web-radiokanavat
700Kbit/s - 1MBit/s		Edelliset nopeammin + lyhyet videonpätkät, lisäksi isommat tiedostot kulkevat kohtuu nopeasti, multimediapelit
2 MBit/s		Edellisten lisäksi; streamingmusiikin kuuntelu oivallisesti, web-radio, elokuvien katselu, jo erittäin hyvä nopeus tiedostojen lataamiseksi ja jakoon, etätyönteko verkossa
8  MBit/s		Edellisten lisäksi mm. suuret multimediapelit, TV-kuva huonosti, streaming elokuvat, suurien ohjelmatiedostojen lataus ja etätyönteko verkossa
10 MBit/s		Edellisten lisäksi: Tv kuva. (EI Wlanilla)
12 - 24 MBit/s		Erittäin hyvälaatuinen ja ( terävä televisiokuva. n 12-14 MBit/s) kuluttaa kahdesta viiteen megaa kaistaa. Teoriassa 24 megan liittymällä voisi katsella neljää tv-kanavaa yhtä aikaa ja kaistaa jäisi vielä surfailuunkin. Käytännössä liittymän nopeus on riippuvainen kodin etäisyydestä puhelinkeskuksesta. Yli kuuden kilometrin päähän superlaajakaistoja ei pystytä tarjoamaan. Adsl2 ja adsl2+-tekniikalla toteutettuja liittymiä tarjotaan aluksi valikoiduilla alueilla Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. (19.Elokuuta.2005). (EI Wlanilla) Huippunopeudet harvojen herkkua Englannissa Vain viisi prosenttia väestöstä pääsee nauttimaan edes 18 megabitin nopeudesta, varoittaa laajakaistamarkkinoita luotaava Point Topic BBC:n uutisessa. Yhtiön mukaan lähimmän puhelinkeskuksen pitää sijaita kolmensadan metrin päässä, jotta yhteys olisi nopein mahdollinen. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan useissa talouksissa päästään vain kahdeksan megabitin nopeuteen. (EI Wlanilla)
Tiedonsiirtokaapelit Kaapeliluokat
Kategoria		Kaistanleveys	Sovellukset	Lisähuomautuksia
Cat1		0,4 MHz	Puhe ja modeemiyhteyksiin	Aikaisemmin käytetty analoogisena puhelinlinjana POTS sekä ISDN ja ovikello kaapelointina.
Cat2		4 MHz	Vanhemmissa päätejärjestelmissä.	Kaapelia käytettiin aikaisemmin 4MHz Token Ring verkoissa
Cat3		16MHz	10BASE-T ja 100BASE-T4 Ethernet	Luokan suositukset ovat kuvattu EIA/TIA-568 -suosituksissa. Suositellaan käytettäväksi enintään nopeudella 16 Mbit/s.
Cat4		20MHz	16 Mbit/s Token Ring
Cat5		100MHz	100BASE-TX & 1000BASE-T Ethernet
Cat5e		100MHz	100BASE-TX & 1000BASE-T Ethernet	Enhanced Cat5. Käytännössä sama kuin Cat5, mutta testaustandardit ovat muuttuneet, jotta Gigabit Ethernet saadaan luotettavasti toimimaan.
Cat6		250MHz	10GBASE-T (kehitteillä) Ethernet	Yleisin asennettavista kaapelointistandardeista v.2002 alkaen Suomessa.
Cat6e		250MHz	10GBASE-T (kehitteillä) Ethernet	Kaapelivalmistajien oma merkintä, ei standardi.
Cat6a		500MHz	10GBASE-T (kehitteillä) Ethernet	Standardi tekeillä.
Cat7		600MHz	Sovelluksille 600MHZ. asti	Epävirallinen nimitys ISO/IEC 11801 luokka F kaapelille. Tämä standardi määrittelee nelja erikseen suojattua paria jotka vuorostaan ovat yhteisen suojan sisällä.

 

OFDMM

= OFDM:ssä siirrettävä datavirta jaetaan useampaan rinnakkaiseen datavirtaan. Tätä kutsutaan multipleksaukseksi. Datavirrat ovat kaistaltaan kapeita ja niiden keskifrekvenssit ovat toisiinsa nähden ortogonaalisia. Ortogonaalisuus tarkoittaa sitä, että yhden kantoaallon taajuuden ollessa keskikohdassaan muiden aaltojen amplitudi on nollassa. Niinpä kantoaallot eivät vaikuta toisiinsa häiriöllisesti. Kantoaaltojen ortogonaalisuus voidaan varmistaa sillä, että ne pidetään oikealla etäisyydellä toisistaan. OFDM:ssä multipleksaaja välittää datavirrat lähettimen modulaattoriin. Modulaattori puolestaan muuntaa datavirtojen digitaalisen informaation analogiseksi signaaliksi, jotta datavirrat voitaisiin siirtää rinnakkaisina. Vastaanottavassa päässä demodulaattori ja demultiplekseri huolehtivat tulevien analogisten signaalien muuntamisesta alkuperäisen datavirran muotoon.

PALOMUURI

= Suojauskeinot, jotka estävät ulkopuolisia käyttämästä paikallisen lähiverkon resursseja.

PAN

= (Personal Area Network) Bluetoothin avulla muodostettua laiteverkkoa sanotaan PANiksi tai WPANiksi (Wireless PAN). Verkko järjestyy automaattisesti, kun laitteet tuodaan toistensa läheisyyteen. Siirtonopeudeltaan (max. 723.2 kbps) Bluetooth riittää videon ja multimedian siirtoon. Wireless Personal Area Networking (WPAN) toimii pienellä alueella (noin 10 metrin säteellä). Wireless Local Area Networking

PCM

= PCM-tekniikan lähtökohta on puhelinverkkojen yhteydessä käsitelty puheen digitalisoiminen. Sen mukaanhan analogiset puhesignaalit multipleksoidaan yhdeksi digitaaliseksi bittijonoksi. PCM-yhteydelle multipleksoitavien puhesignaalien määrä vaihtelee käytettävissä olevan standardin mukaisesti. Euroopassa on käytössä CCITT:n määrittelemä 30 kanavainen ja Yhdysvalloissa Bellin laboratorioissa kehitetty 24 kanavainen järjestelmä. Vaikka molemmissa järjestelmissä käytetään 8 kHz näyteenottotaajuutta ja 64 kbit/s siirtonopeutta, ne eroavat toisistaan kanavamäärän lisäksi mm. merkinantonsa ja tahdistuksen osalta. Eurooppalaisen PCM:n 30 puhesignaalia multipleksoidaan alla olevan kuvan mukaisesti samalle yhteydelle. Koska PCM on aikajakoinen kanavointitekniikka, kullkin 64 kbit/s kanavalle varataan oma aikaväli (aikavälit 1-15 ja17-31). Lisäksi kehyksessä on yksi aikaväli tahdistukselle (aikaväli 0) ja yksi merkinannolle (aikaväli 16). Tarkastelemme seuraavassa tarkemmin näitä erikoisaikavälejä. Aikaväliä nolla käytetään tahdistukseen ja verkkosignalointiin. Tahdistuksella tarkoitetaan sitä, miten vastaanottopään laitteet voivat tunnistaa aikavälien alkamis- ja päättymiskohdat tulevasta bittivirrasta. PCM:ssä tämä on järjestetty siten, että aikavälissä 0 lähetetään tietty bittijono. Kun vastaanottaja havaitsee kyseisen bittijonon, se tietää aikavälin 0 paikan ja sen myötä myös muiden aikavälien sijainnin. Aikavälissä 0 lähetettävän tahdistusbittijonon on oltava sellainen, että se esiintyy harvoin muualla kehyksessä. Tämä voitaisiin saada aikaiseksi esimerkiksi pitkällä merkkijonolla, joka pilkotaan useiden peräkkäisten kehysten aikaväliin 0. Kyseinen järjestely kuitenkin hidastaisi tahdistumista, sillä ensin olisi löydettävä merkkijonon aloittava kehys ja sen jälkeen esimerkiksi neljä seuraava kehystä (jos käyttäisimme 40 bitin tahdistusjonoa). Eurooppalaisessa PCM:ssä onkin otettu käyttöön järjestely, jossa on käytössä vain yksi seitsemän bitin mittainen merkkijono (Frame Alligment Signal, FAS). FAS-jono lähetetään joka toisen kehyksen aikavälissä nolla. Tahdistus saavutetaan kun vastaanottaja löytää bittijonosta sekvenssin FAS, non FAS, FAS kolmen kehyksen jaksossa. Aikaväli 16 on varattu PCM-järjestelmän kanavakohtaista merkinantoa varten. Sen avulla voidaan kertoa milloin käyttäjä on nostanut tai laskenut luurin jne. Merkinantokanavan käyttö kanavakohtaisessa ja yhteiskanavamerkinannossa ei kuulu tämän opintojakson piiriin. PCM-verkossa on käytössä kolmenlaisia komponentteja: kanavointi- ja johtolaitteita sekä toistimia. Kanavointilaitteen tehtävänä on multpleksoidaan useita alemman tason signaaleja yhdeksi ylemmäntason signaaliksi. Johtolaitteet puolestaan huolehtivat bittien siirtämisestä siirtotielle ja toistimet vahvistavat ja korjaavat vaimentuneita ja vääristyneitä signaaleja.

PDH

= PDH kehitettiin puheen digitoimisen myötä tekniikaksi, jolla voidaan hyödyntää verkon siirtokapasiteettia tehokkaammin. Keskeisesti tekniikan kehittymiseen vaikuttivat puheendigitoinnissa tehdyt valinnat: Näytteenottotaajuus 8kHz Kvantisointi 8-bittiä PDH-hierarkia muodostuu aikajakoisella kanavoinnilla suoritettavasta yhteyksien lomittelusta. * Hierarkian perusnopeus on yhden puhekanavan vaatima bittinopeus * Näitä puhekanavia kanavoidaan yhteydelle ryhmiksi: 30-puhekanavaa 120-puhekanavaa 480-puhekanavaa 1920-puhekanavaa YHTEENVETO: PDH kehitettiin digitaalisen puheen siirtämiseen PDH idea oli mahdollistaa useamman puhelun välittäminen yhdellä johdolla Dataliikenteelle PDH ei ole optimaalinen siirtomedia. Dataliikennettä voidaan´kuitenkin siirtää varsin hyvin PDH:ssa PDH-tekniikkana: Perustuu 8-bitin aikaväleihin, joita on 32- kappaletta E1-kehyksessä. E1-kehyksiä generoidaan 125us välein --> 2Mbps

PPPoE (Point-to-Point-yhteyskäytäntö Ethernetverkossa)

= Laajakaistayhteys, jossa tietojensiirron lisäksi käytetään käyttöoikeuksien tarkistusta.

PSPDN

= (Packet Switched Public Data Network) Paketti kytkentäinen yleinen tietoverkko

PSTN

= kiinteä puhelinverkko, lankapuhelinverkko

SALAUS

= Tietojen muuntaminen siten, että niitä ei voi lukea ilman lupaa. Tavallisesti salauksen purkamiseen tarvitaan yksilöllinen avain. WEP ja WPA ovat salauskäytäntöjä.

STAATTINEN IP-OSOITE

= Verkkoon kytketylle tietokoneella tai muulle laitteelle annettu pysyvä osoite.

SDHc

= Siirtonopeuksien ja varmistusvaatimusten kasvaessa edelleen on kehitetty myös uutta siirtoverkkotekniikka. Euroopassa tämä uusi tekniikka kulkee nimellä Syncronous Digital Hierarchy (SDH). nykyisin puhelinyhtiöt ovat siirtyneet SDH - tekniikan käyttöön, joka mahdollistaa joustavamman kanavoinnin toteuttamisen ja rengasmaiset varmistukset. SDH"-yhteydestä voidaan helposti poimia halutun nopeuksisia kanavia eri tarkoituksiin, mutta silti sitä ei ole tarkoitettu dynaamiseen yhteydenmuodostukseen ja vaihtelevan nopeuksisille tietoliikenneyhteyksille

SSID (Services Set Identifier) -tunnus

= Verkolle annettava nimi. Yksilöllinen verkon tunnus, jota langattomaan lähiverkkoon kytketyt laitteet käyttävät. Tämä nimi näkyy, kun tietokoneessa näytetään käytettävissä olevat langattomat verkot. Tietyt valmistajat käyttävät termiä ESSID (Extended Services Set Identifier).
TIESITKÖ... Julkisilla langattomilla verkoilla on 31 miljoonaa käyttäjää koko maailmassa vuoteen 2007 mennessä.

TCP/IP (Transmission Control Protocol/Internet Protocol)

= Verkon yhteyskäytäntö, jonka mukaan tietopaketteja lähetetään verkossa.

UMTS (3G)

= UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) on kolmannen sukupolven (3G) matkaviestintäteknologiaan pohjautuva verkko, joka toimii GSM-verkon rinnalla. UMTS-verkko käyttää omia tukiasemia ja toimii maantieteellisesti valikoidulla alueella. UMTS-verkko on käytössä suurimmissa kaupungeissa ja käyttöalue laajenee kysynnän kasvaessa. UMTS-verkko perustuu WCDMA-tekniikkaan, joka tarjoaa toistaiseksi nopeimmat tiedonsiirtopalvelut matkaviestintäverkossa. UMTS-verkossa on käytettävissä sekä piirikytkentäinen että pakettikytkentäinen tiedonsiirtotekniikka. UMTS-verkko toimii saumattomasti yhteen GSM-verkon kanssa. UMTS-tekniikan hyödyntäminen edellyttää UMTS-verkkoon sopivan puhelimen/tietoliikennekortin käyttöä. UMTS-verkon pakettikytkentäinen tiedonsiirtotekniikka on liittymän peruspalveluna Pakettikytkentäisen UMTS-tiedonsiirtotekniikan avulla matkapuhelinasiakkaat saavat käyttöönsä kiinteän verkon ADSL-liittymiin verrattavissa olevan tiedonsiirtonopeuden, joka parantaa mm. sähköpostien ja www-sivujen langatonta käytettävyyttä merkittävästi. UMTS-verkon pakettikytkentäinen tiedonsiirto on assymetristä. UMTS-verkon piirikytkentäinen tiedonsiirtotekniikka mahdollistaa datapuhelun soittamisen matkapuhelinliittymällä.

WAN

= (Wide Area network)  Kaukoverkko (Lähitulevaisuudessa DATA,- PUHE- JA TV-PALVELUT YHDISTETTY SAMAAN TIETOVERKKOON jossa VoIP MUKANA) Tänään marraskuussa 2004 yrityksillä todellisuutta.

WCDMA

= (Wideband Code Division Multiple Access) Laajakaistainen radioliikennetekniikka runsaasti kapasiteettia vaativiin kuten internet-, multimedia- ja videosovelluksiin. WCDMA on hallitseva 3G-tekniikka, joka tarjoaa korkeampaa kapasiteettia puheelle ja datalle ja nopeampia datayhteyksiä. WCDMA toimii uudella 5 megahertsin kantoaallon taajuudella ja se tarjoaa 50 kertaa nopeammat yhteydet kuin nykyinen GSM-verkko (ja 10 kertaa nopeammat yhteydet kuin GPRS-verkko). Uusien ja nopeampien datapohjaisten mobiilipalvelujen vaatima kapasiteettitarve vauhdittaa vaiheittaista siirtymistä nykyjärjestelmistä WCDMA-järjestelmiin. WCDMA mahdollistaa nykyisen käytössäolevan taajuuden paremman hyödyntämisen ja kustannustehokkaammat verkkoratkaisut. Operaattorit voivat siirtyä vaiheittain GSM-verkoista WCDMA-verkkoihin ja samalla hyödyntää tehtyjä investointeja uudelleenkäyttämällä GSM-runkoverkko ja 2G/2.5G-palveluja.

WEP (Wired Equivalent Privacy)

= Langattoman verkon suojauskäytäntö, joka perustuu numerosarjoja hyödyntävään salaukseen.

Wi-Fi (wireless fidelity)

= Langattoman verkon 802.11-standardin mukainen tekniikka, joka tarkoittaa 802.11-tuotteiden välistä yhteentoimivuutta.

W-LAN

= (Wireles Local Area Network) - Langaton Lähiverkko. (W-LAN) toimii alueella jonka säde olosuhteista ja käytetystä tekniikasta riippuen on noin 2-200 metriä.

VLAN

= (Virtual Local Area Networks, [Virtual LAN] Virtuaaliverkko) VLAN verkolla voidaan kätevästi muodostaa erilaisia domain alueita. Eli VLAN on loogisesti lähiverkko, koska samassa fyysisessä lähiverkossa voi olla useita erillisiä loogisia lähiverkkoja. Lähiverkkotekniikka (Ethernet mukaanlukien) mahdollistaa usean erillisen "lähiverkon" toimimisen samassa verkkoinfrastruktuurissa. Virtuaali LANit konfiguroidaan verkon kytkimissä. Kukin verkon osa määritellään kuulumaan yhteen tai useampaan VLANiin. Runkoverkossa paketit kulkevat "tägättynä" eli aliverkkon tunnuksella leimattuna.
Tekniikka määritellään :
IEEE:n standardissa 802.1Q joka mahdollistaa rinnakkaiset virtuaaliverkot.
IEEE 802.1p mahdollistaa liikenteen priorisoinnin
IEEE 802.1w mahdollistaa nopean toipumisen vikatilanteista
Loppukäyttäjät kuuluvat yleensä vain yhteen VLANiin (oman palveluntarjoajansa VLAN). Jos taloverkko on erotettu alueverkosta taloyhtiön reitittimellä, kuuluu vain tämä reitittimen portti palveluntarjoajan VLANiin. Taloverkko on täysin erillinen lähiverkko, jossa kylläkin voidaan käyttää VLANeja asuntojen erottamiseen toisistaan. Käytetyistä laitteista riippuen samassa verkon osassa voi olla 16 - 4000 erillistä verkkoa.

Kuvassa 22 koneen vlan verkko on toteutettu kahdella 8-porttisella kytkimellä, 3 lla hubilla ja jaettu A sekä B osiin.

VoIP        esimerkiksi  (Skype). (VoipBuster) ym...

= (Voice Over IP) Äänipuhelut IP protokollan avulla          sip = VoIP-protokolla

VoIP mahdollistaa ääniliikenteen (esim. puhelut ja fax) kuljettamisen IP-verkon yli.

• Puhe ja data kulkevat samassa verkossa: verkko voi toimia yhdistettynä IP-ääni-, video- ja dataverkkona.

• VoIP mahdollistaa IP:n tuomisen päätelaitteeseen, eli puhepäätelaitteet voidaan tunnistaa verkossa oman IP-numeronsa avulla, joten soittaminen niiden välillä onnistuu samalla tavalla kuin perinteisilläkin puhelinlaitteilla.

• VoIP-liittymä toimii kuten tavallinen puhelinliittymä, liittymässä voidaan käyttää laitteiston omaa äänikorttia ja kaiuttimia tai kuulokemikrofoni-yhdistelmää joka on kokemukseni mukaan parempi.

• SkypeOut Hinnat

Atk- Skype >	Atk - Skype	0	cent / min
Atk- Skype >	Lankapuhelin	2.9	cent / min
Atk- Skype >	Kännykkä	19.0	cent / min

• Paikkasidonnaisuus vähenee, eli puhesovitin tai IP-puhelin voidaan vapaasti kytkeä mihin tahansa lähiverkon liitäntään. Käyttäjä voi itse siirtää päätelaitteen toiseen paikkaan ilman muutoksia verkossa. Käyttäjä voi siirtää päätelaitteen (puhesovitin/IP-puhelin) toiseen DSL -liittymään, koska asetukset ja puhelinnumerotiedot kulkevat päätelaitteen mukana.

• Mahdollistaa usean päätelaitevaihtoehdon

• Joustavuus - käyttäjällä voi olla useita päätelaitteita yhtaikaa käytössä

• VoIP mahdollistaa uusia palveluita, kuten esimerkiksi Skypellä:
- sähköisen puhelinluettelon
- puhelutietojen eli soittohistorian ja aikojen seuraamisen
- etsiä muita käyttäjiä tietyillä hakuehdoilla
- estoluokkien käyttöönoton/poiston käytönhallintasivuston kautta
- vastaajapalvelun – viestien kuunteleminen myös sähköpostista
- chat
- ym....

WPA (Wi-Fi Protected Access)

= Määritykseen perustuva, yhteentoimiva langattoman verkon suojausmenetelmä, jossa tarvitaan suojauslause (salasana).

VPN

= (Virtual Private Network) Virtuaalinen erillisverkko, VPN-tekniikassa erilliset verkot on suojattu vahvalla salakirjoitustekniikalla, kryptografialla. VPN-tekniikaa käyttävät laitteet näkevät alueverkon IP-verkkona, jossa käytetään suljetun verkon paikallisosoitteita (muotoa 10.x.y.x, RFC1918 ). Verkko voidaan jakaa useammaksi erilliseksi lähiverkoksi joiden välillä suoritetaan reititystä.