niihin liittyvät lyhenteet sekä lisätietoa asiasta.

Refresh: Sunday, 08-12-2013, 20:45 , EET ja jos et pääse enään jollekkin sivulle niin lähetä mailia ja kerro minulle.           
Etsi komennolla: Ctrl + F


Lyhenne Lisätietoa Englanniksi Lisätietoa Suomeksi

Kuten ymmärtänet: vapaa Suomen käännös ei tee oikeutta asialle, ts ei aina kuvasta asiayhteyttä teknisellä tasolla.

3 G Third Generation 3. sukupolven puhelinjärjestelmät
4 G Fourth Generation. EI vielä toimiva verkkoteknologia, joten ole varuillasi. 4. sukupolven puhelinjärjestelmät ja lisää: 4 G
3GPP 3GPP Specifications umts, edge, wcdma, foma
ACSE Association Control Service Element Loogisen yhteyden muodostus ja purku
ACL Asynchronous, Connection-Less Epäsymmetrinen yhteydetön
ADSL Asymmetric Digital Subscriber Loop Epäsymmetrinen tilaajayhteys
AntiSpyware Anti Spyware Spywaren Poisto/ Esto-ohjelma (Beta)
AP Access Point Jakopiste
ARP Address Resolution Protocol Osoite aikomuksellinen Protokolla
ATM Asynchronous Transfer Mode Epäsymmetrinen lähetystila
Baud Baud Siirtotapahtumien määrä sekunnissa sivu 12
BLIP Bluetooth Local Infotainment Point Paikallinen bluetooth piste
BOOTP Bootstrap Protocol Alkulataus Protokolla
Bps B   Byte / s Tavua/s Tiedonsiirto / tallennuskapasiteetti / nopeus 1 Tavu = 8 bittiä, 1 bitti = 0.125 tavua
MBps, GBps MB = MegaBytes/s 1,048,576 bytes/s GB = GigaBytes/s  1,073,741,824 tavua/s
bps b   bit / s b bittiä/s Tiedonsiirto ym yhteyden nopeus           Kb Kilobitti = 1024 bittiä
CAC Channel Access Control Kanavaan pääsyn valvonta
CENTRONICS CENTRONICS Kirjoitinportti ja kaapelistandardi
CCR Commitment, Concurrency and Recovery Huolehtii tilanteen saattamisesta loppuun
CGI Common Gateway Interface Palvelinohjaus scripti
CP Connection Point Yhteyspiste
CRC Cyclic Redundancy Check Jaksottainen ylimäärän tarkistus
CSD Circuit Switched Data Piirikytkentäinen data
CDMA Code Division Multiple Access Koodijakokanavointi
CSMA/CA Carrier Sense Multiple Access / Collision Avoiding Datalähetyksen moniteinen pääsy / Törmäyksen karttelu
CSPDN Circuit Switched Public Data Network Piirikytkentäinen pakettiverkko
CTS Clear To Send Valmis lähettämään
DB-9   Sarjamuotoisen datan liitin
DECT Digitally Enhanced Cordless Telephony Digitaalinen johdoton puhelin
DHCP Dynamic Host Configuration Protocol Dynaaminen palvelinkonfiguraatio käytäntö
DIC. Dictionary Sanasto
DLNA Digital Living Network Alliance  
DMMMTP Digitaalisen Matkapuh. verk. MAP Matkapuhelinosan Tarjoamat Palvelut Janne Idman
DNS Domain Name System Aluenimijärjestelmä
DSLAM Digital Subscriber Line Access Multiplexer ADSL -verkon verkonpuoleinen laite, johon tilaajat liittyvät. xDSL keskitin.
DS Directrory Service Hakemistopalvelu
DS Distribution System Jakelusysteemi
DSP Digitaliz Signal Prosessing Digitaalinen Signaalin käsittely
DSSS Direct-Sequence Spread Spectrum Suorasegvenssi hajaspektri
DTE Data Terminal Equipment Tietokone tai muu datan käsittelemiseen liittyvä laite
DWDM Dense Wave Division Multiplexing Suurtaajuus kanavointipiiri
EDGE Enhanced Data for GSM Evolution Datayhteys GSM llä (3xGPRS n kapasiteetti)
EMC Electromacnetic Compability Sähkömagneettisen yhteensopivuus
EMP Electromagnetic Pulse Elektromagneettinen Pulssi
EP Extension Point Jatko / laajennuspiste
ETSI European Telecommunications Standards Institude Euroopan Televiestinnnän Standardisointi Instituutti
FHSS Frequency-Hopping Spread Spectrum Taajuusvaihteleva hajaspektri tekniikka
FLASH-OFDM Fast Low-latency Access with Seamless Handoff, OFDM Nopea saumaton yhteys, suoraan taajuusjakoiseen kanavointiin,       uutinen
FRAM File Transfer, Access and Management Käyttöjärjestelmäriippumaton tied.  hal. järjestelmä
FR Frame Relay Kehystieto
CASE Common Application Service Element  
GPRS General Packet Radio System Yleinen paketteja lähettävä radio systeemi (4 x GSM n nopeus eli n 38 Kb/s)
GPS Global Positioning System Yleismaailmallinen paikannusjärjestelmä
GSM Global System for Mobile Communications Yleiseurooppalainen matkapuhelinjärjestelmä
HCI Host Controller Interface Palvelinohjaus rajapinta
HDML Handheld Device Markup Language Kännykän korttiperustainen ohjelmointikieli
HIPERLAN High Performance Radio Local Area Network Suurteho langaton lähiverkko
HSCSD High Speed Circuit Switched Data Suurnopeuksinen piirikytkentäinen data
HSUPA High-Speed Uplink Packet Access HSUPA
HTML HyperText Markup Language Nettisivujen tekemis kieli
HTTP HyperText Transfer Protocol Hypertextin lähetys käytäntö
IANA Internet Assigned Numbers Authority Internetin sijoitus numerojen valtuuttaja
IAS Information Access Service Tiedonsaannon huolto
ICMP Internet Control Message Protocol  
IEEE Institute of Electrical and Electronics Engineers Sähkö ja elekroniikka inssien instituutti
IETF Internet Engineering Task Force Verkon kehitys inssit
IMAP Internet Message Access Protocol Palvelimelta hakeva postinluku
IMS Internet Monitor Status Internet yhteyden Laadunmittaus
IP Internet Protocol Internetin yhteyskäytäntö
IPv6 IPv6 Deployment Status IPv6 tietoaKame
IPX Internetwork Packet eXchange IP paketointi
IrDA Infrared Data Association Infrapuna tiedonsiirto
ISDN Integrated Services Digital Network Puhelinyhteyteen integroitu dataverkko
ISM Industrial, Scientific, Medical. Vapaasti käytettävä taajuusalue.
ITTP Intelligent Terminal Transfer Protocol Älykäs siirtoprotokolla
ITU-T International Telecommunications Union Kansainvälinen telekommunikointi järjestö
IXP Internet Exchange Association Internet solmupiste
JTM Job Transfer and Manipulation Töidenkäsittelyjärjestelmä
LAN Local Area Network Lähiverkko
LAP LAN Access Profile Lähiverkko yhteys profiili
LLC Logical Link Control Looginenlinkinvalvonta
LMP Link Manager Protocol Yhteydenhallinta protokolla
L2CAP Logical Link Control And Adaptation Protocol Rajapinnan päällä toimiva protokolla
MAC Media Access Control Siirtoyhteyskerroksen alempi osakerros
MAC Multiple Access Control Monitasoinen kontrolli
MAC Medium Access Control Keskitason kontrolli
MAN Metropolitan Area Network Kaupunkiverkko
MATH Mathematics Matikan linkkisivu
Mbps Miljoonaa bittiä sekunnissa  
MHM Message Handling System Sanomavälitys järjestelmä
MIME Multipurpose Internet Mail Extensions Mediatyypit
Multimedia Multimedia Monialainen ja syinen median esitystyyppi
MMS Manufacturing Message Service Tuotannon sanomavälitys
MPEG-4 Moving Picture Experts Group Layer 4 Elokuvanesitys tyyppi
NAS Network Access Storage Verkkotallennus esim wlan lla, ftp llä yms ...
NWG Network Working Group Työryhmä verkko
NETVIZ   Reitityksensuunnitteluohjelman ohje
NNTP Network News Transfer Protocol Uutisryhmä protokolla
NOISE Noise Kohina
NVP Network Voice Protocol Puheensiirto protokolla
OBEX OBject EXchange Kohteen parannus
OFDM Orthogonal Frequency Division Multiplexing Datan koodaus useille rinnakkaisille kantoaalloille
OSI Open Systems Interconnection Avointen järjestelmien yhteenliittämismalli
PAN Personal Area Networking, WPAN, Bluetooth Itsestään kytkeytyvä langaton lähiverkko
PCMCIA Personal Computer Memory Card International Association Henkilökohtaisen tietokoneen yleiskäyttöinen korttiliitäntä
PCM Pulse Code Modulation Pulssi koodaus modulaatio
PDH Puheen Digitoimisen Hierargia  
PIN Personal Identification Number Henkilökohtainen tunnusluku
POP Post Office Protocol Sähköpostien siirto palvelimelta asiakkaalle
PORTIT List of TCP and UDP port numbers, IANA port numbers  
PPP Point to Point Protocol Pisteestä pisteeseen protokolla
PSPDN Packet Switched Public Data Network Paketti kytkentäinen yleinen tietoverkko
PSTN Public Switched Telephone Network Kiinteä puhelinverkko
PVC Permanent Virtual Circuit Kiinteä virtuaaliyhteys
RARP Reverse ARP  
ROSE Remote Operations Service Element Etä olion kanssa tehtävä viestintä
RS-232   Liitin Standardi
RJ-45   Sarjamuotoisen datan liitin
SASE Specific Application Service Element  
SCART   KYTKENTÄ
SCO Synchronous, Connection-Oriented Synkronoitu yhteys orientoitunut
SDH Synchronous Digital Hierarchy Synkronoitu digitaalinen hierarkia
SDP Service Discovery Protocol Palvelun etsintä protokolla
SIG Special Interest Group Kiinnostusryhmä
SMS Short Message Service Lyhytsamoma palvelu
SMTP Simple Mail Transport Protocol Palvelimien välinen postitus
SP 2 Service Pack 2 Win XP Huolto Päivitys 2 (Palvelujen ohje Suomeksi)
SSL Secure Sockets Layer 128 bittinen salaustekniikka
SWAP Shared Wireless Access Protocol Jaettu langaton protokolla
TCP Transmission Control Protocol Eräs tärkeimpiä internetin perusprotokollia
TCP/IP Transmission Control Protocol / Internet Protokol Internetin perustana oleva protokollamalli
TCS-BIN Telephony Control Specification Bin. Encoding Puhelun hallinta -binäärinen
TDD Time Division Duplex Aika ryhmitelty 2 suuntayhteys
TDMA Time Division Multiple Access Aikajakomonikäyttö
TERMS Terms Termejä
TLS Transport Layer Security  
UART Universal Asynchronous Receiver Transmitter Sarjaliikenteen lähetys- ja vastaanottopiiri
UDP User Datagram Protocol Ipn päällä toimiva porttiprotokolla
UMTS Universal Mobile Telecommunications System Eli WCDMA
URL Universal Resource Locator Osoite
USB Universal Serial Bus Sarjaliitäntä standardi
WAN Wide Area network Laajaverkko
WAP Wireless Application Protocol Langattomien järjestelmien protokolla
WCDMA Wideband Code Division Multiple Access Eli UMTS, Nopea matkapuhelinverkko (50 x GSM n nopeus teoriassa 384Kb - 2 Mb/s)
VDSL Very high bit-rate DSL Erittäin nopea DSL  (firma konkassa)
WDP Wireless Datagram Protocol WAP kuljetuskerros
WPD Windows Portable Device Kannettevien levyasemien tuki
WEP Wireless Equivalent Privacy Langattomissa verkoissa käytettävä protokolla
WiMAX Worldwide Interoperability for Microwave Access WLANin kaltainen, nopeampi ja ulottuvampi tiedonsiirtotekn.
WiFi Wireless Fidelity          Tervajoki + ympäristö Langaton verkko       Verkkojenhakuohjelma
WLAN Wireless Local Area Network Langaton lähiverkko (ppt)        WLAN
VLAN Virtual Local Area Networks Virtuaaliverkko
WML Wireless Markup Language Langattomien ohjelmointikieli
VoIP Voice Over IP Äänipuhelut IP protokollan avulla
WPAN Wireless Personal Area Network Bluetooth, IrDa
VPN Virtual Private Network Virtuaalinen erillisverkko
VRML Virtual Reality Modelling Language 3-dimensioisten virtuaalimailmojen mallinnuskieli
WTAI Wireless Telephony Application Interface Langattomien puhelupalveluita
WTLS Wireless Transport Layer Security Langattomien tietoturva
WSP Wireless Session Protocol Langattomien istuntojen protokolla
WTP Wireless Transport Protocol Langattoman siirron protokolla
WWW World Wide Web Maailmanlaajuinen verkko
XML eXtensible Markup Language Yksinkertaistettu SGML
XHTML eXtensible Hypertext Markup Language SGML sovellus
     
     
     
Tuki http://support.microsoft.com/?ln=fi Mikrosoftin tukisivusto
Päivityksistä http://www.microsoft.com/finland/technet/ security/bulletin/summary.mspx Tietoturvatiedotteiden suomenkieliset koosteet, Tarvitsetko näitä päivityksiä ?
Virusturvaa http://www.netikka.net/herala/viruksia.php Asiaa virusturvasta, palomuureista sekä linkkejä ilmaisiinkin ohjelmiin
Tietoturvaa http://blogs.technet.com/tietoturvan_weblogi/ Microsoft-tietoturvan weblogi
Päivitykset http://www.microsoft.com/technet/security/ Tilaa tieto Microsoftan seuraavaksi tulevista päivityksistä
Haavoittuvuu
det
http://research.eeye.com/html/advisories/upcoming/index.html Tietoturvayhtö  Upcoming Advisories
 

DSP KAAVOJA  (DSP= digitaalinen signaali prosessointi)

ADSL
= (Asymmetric Digital Subscriber Loop) nopea ja aina auki oleva kiinteähintainen internetyhteys on sisältö-orientoitunut yhteys.Internetin standardi-yksityiskäyttäjän profiili on yksiselitteisesti sisältö-orientoitunut. Kantavuus n. 4 kilometriä täydellä teholla. VDSL:ssä vain 1 km. digitaalinen internetyhteystekniikka, jossa hyödynnetään kotiin tulevaa kuparipuhelinkaapelia. Olemassa olevat kuparikaapelit pystytään DSL-teknologialla muokkaamaan laajakaistaisiksi, parhaimmillaan useiden megabittien sekuntinopeuteen pystyviksi tiedonsiirtokanaviksi. ADSL-internetyhteys on epäsymmetrinen, eli tieto ja palvelut liikkuvat eri suuntiin eri nopeuksilla: internetpalvelimelta käyttäjälle tiedonsiirtonopeus on selvästi suurempi kuin käyttäjältä palvelimelle. Käyttäjän kannalta tämä merkitsee, että internetsivut ja tiedostot latautuvat omalle koneelle nopeasti. Tiedon lähetystarve verkkoon päin on yleensä vähäisempää, mutta siinäkin ADSL on tuntuvasti puhelinmodeemi- tai ISDN-yhteyksiä nopeampi. Järjestelyllä on myös tekninen peruste. Kun lähes koko siirtokapasiteetti voidaan varata yhdensuuntaiseen liikenteeseen, paluusuuntainen liikenne ei aiheuta häiriöitä ja siirtonopeutta voidaan nostaa. ADSL-signaali kulkee samassa puhelinkaapelissa kuin normaali puhesignaali. ADSL-signaalin taajuus on kuitenkin puhesignaalin taajuutta korkeampi, joten kaapelin ylä- ja alakaista voivat olla käytössä toisiaan häiritsemättä samaan aikaan. Kodin puhelimella voi siis soittaa silloinkin, kun internetyhteys on auki. Puhe ja data kulkevat kuparikaapelia pitkin lähimpään puhelinkeskukseen, josta puhe välitetään eteenpäin puhelinverkkoon ja data DSL-keskittimen kautta internetverkkoon. Siirtonopeus riippuu myös etäisyydestä. Käyttäjälle ADSL-yhteyden siirtokapasiteetti on aina vakio, sillä kotiin tulee oma yksilöllinen yhteys. Tyypillisesti kotikäytössä olevat ADSL-yhteydet ovat siirtokapasiteetiltaan 256 kilobitistä kahteen megabittiin sekunnissa. Se, kuinka laajakaistainen ADSL voi olla, riippuu käyttäjän tietokoneeseen liitetyn ADSL-modeemin ja puhelinkeskuksessa sijaitsevan DSL-keskittimen välisestä etäisyydestä. Kuparikaapelissa signaalit johdetaan eteenpäin sähköisesti. Kuparissa johdettava sähkösignaali vaimenee pitkällä matkalla varsin nopeasti. Alueverkoissa, kaupunkien ja kuntien sekä maiden ja mannerten välisissä tiedonsiirtoverkoissa käytetäänkin tyypillisesti kuitukaapelia, jossa signaalit ovat optisia ja vaimennus erittäin pientä. Kaupunkiolosuhteissa käyttäjän ADSL-modeemin ja DSL-keskittimen välinen etäisyys on tyypillisesti 1,5 - 2 kilometriä, jolloin tiedonsiirron nopeus voidaan nostaa jopa 8 megabittiin sekunnissa. Etäisyyden kasvaessa tästä mahdollinen siirtokapasiteetti vähitellen pienenee. Harvaan asutuilla syrjäseuduilla etäisyys saattaa olla selvästi yli viisi kilometriä, jolloin ADSL-yhteys ei enää toimi. ADSL-yhteys on saatavilla 98 prosentissa Suomen kunnista, mutta saatavuudessa on taajama- ja haja-asutusalueiden välillä vielä suuria eroja. Koko maan kotitalouksista noin puolet sijaitsee alueilla, joissa ADSL-yhteys on tällä hetkellä teknisesti mahdollinen. Useita internetyhteyksiä samalla ADSL-yhteydellä. Jos kotona tai toimistossa on useampi kuin yksi samalla ADSL-yhteydellä internetiin liitetty tietokone, jakautuu kapasiteetti samaan aikaan kaikkien nettiä käyttävien kesken. Koska ADSL-yhteys on pakettikytkentäinen, ei internetyhteys kuormitu kuin silloin, kun käyttäjä todella tekee jotain: lähettää tai vastaanottaa tietoa. Tietoa liikkuu harvakseltaan, joten yleensä useampi käyttäjä saa saman tiedonsiirtokapasiteetin jaetulla ADSL-yhteydellään kuin yksittäinenkin käyttäjä
ATM
= ATM - siirtoverkot Dynaamista ja vaihtelevaa tietoliikennettä varten. Puhelinyhtiöiden suosiossa on ATM-verkkotekniikka, jota voidaan ajaa SDH-yhteyden lisäksi useimpien muiden digitaalisten siirtoteiden yli. ATM-tekniikassa kaikki tieto on pilkottu 48 tavun mittaisiin paloihin, joihin liitetään viiden tavun mittainen otsikkotieto. Otsikkotiedossa olevan virtuaalisen polku ja kanavatunnisteen avulla nämä 53 tavun mittaiset solut voidaan ATM"-kytkimissä ohjata mikropiirien avulla hyvin tehokkaasti haluttuun suuntaan. Useimmat kytkimet pystyvät estottomaan kytkentään vähintään 155 Mbit/s porttinopeuksilla, ja saatavilla on usean gigabitin nopeuksiinkin pystyviä kytkimiä. Ruuhkatilanteissa soluja voidaan lyhyen aikaa puskuroida, mutta sen jälkeen voidaan joutua osa soluista hylkäämään. Hylkäämispäätöksessä otetaan huomioon tasapuolisuuden lisäksi eri yhteyksien mahdollisesti sovitut palveluluokat, joilla pyritään takaamaan tietylle liikenteelle sovittu siirtonopeus tai viiveen vaihtelu. ATM-yhteys voidaan hallita päästä päähän asti, jolloin on mahdollista varata esimerkiksi puheen siirtoa varten lähes virheetön vakionopeuksinen yhteys.
CSPDN
= (Circuit Switched Public Data Network) Piirikytkentäinen yleinen tietoverkko
DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol)
= Langattoman/Langallisen reitittimen, yhdyskäytävän tai muun verkkolaitteen mahdollistama yhteyskäytäntö, jonka mukaan TCP/IP-verkon asetukset (IP-osoite, DNS, langaton oletusyhdyskäytävä) määrittyvät automaattisesti niitä pyytävään laitteeseen.
DNS (Domain Name Server)
= Web-sivustojen nimet IP-osoitteiksi muuntavan ISP-palvelimen IPosoite.
DSL (Digital Subscriber Line) -MODEEMI
= Laite, joka yhdistää tietokoneen puhelinlinjaan, joka puolestaan muodostaa yhteyden Internetiin.
DWDM
= (Dense Wave Division Multiplexing) DWDM:n avulla voidaan kasvattaa valokaapelin siirtokapasiteettia. Se mahdollistaa jopa 80 erillisen datakanavan siirtämisen yhdellä valokaapelilla, kun kullekin kanavalle käytetään eri aallonpituuksia.
EDGE

= (Enhanced Data for GSM Evolution) Teknologia, jonka avulla GSM-verkot pystyvät käsittelemään kolmannen sukupolven matkapuhelinpalveluja. EDGE tarjoaa kolme kertaa suuremman datakapasiteetin kuin GPRS. EDGEn avulla operaattorit voivat käsitellä kolme kertaa enemmän tilaajia kuin GPRS-tekniikalla, kolminkertaistaa tilaajakohtaisen datanopeuden tai lisätä ylimääräistä kapasiteettia puhepalveluihin. EDGE käyttää samaa TDMA (Time Division Multiple Access) -kehysrakennetta, loogista kanavaa ja 200 kHz:n kantoaaltoa kuin nykyiset GSM-verkot, joten nykyiset solukkorakenteet voidaan jättää ennalleen.

ETHERNET
= Tavallisin koti- ja yritysverkkojen (koaksiaalikaapeliin tai kierrettyyn parikaapeliin perustuva) lähiverkkotekniikka, joka mahdollistaa suurten tietomäärien käsittelemisen jopa 1 000 Mb/s:n nopeudella.
FR
= Frame Relay on alueverkko-tekniikka, jolla yhdistetään asiakkaan lähiverkkoja toisiinsa. Täsmällisemmin sanottuna sillä yhdistetään asiakasverkoissa olevat reitittimet toisiinsa. FR korvaa perinteisissä reititinverkoissa käytetyt reitittimien väliset kiinteät yhteydet FR-yhteydellä. Tällä ratkaisulla on pystytty säästämään kustannuksia multipleksoimalla useiden asiakkaiden tarvitsemat yhteydet samalle siirtotielle. Frame Relay on tällä hetkellä keskeisin tekniikka toteutettaessa kansallisia ja kansainvälisiä yritysten eri toimipisteitä yhdistäviä suljetuja verkkoja. Frame Relay -verkko koostuu nopeilla yhteyksillä toisiinsa liitetyistä Frame Relay -solmuista. Yhdistettävät verkot liittyvät puolestaan kiinteillä yhteyksillä FR-solmuihin eli asiakasverkosta on FR-liittymä, johonkin Frame Relay -solmuun. FR-liittymien välille luodaan nk. puolikiinteitä yhteyksiä, joita pitkin asiakas voi siirtää dataa verkosta toiseen. Yhdessä FR-liittymässä voi olla noin 1000 loogista yhteyttä ja ne erotetaan toisistaan yhteysviitteellä eli DLCI-numerolla (Data Link Control Identifier). Yhteysviitteet ovat liittymäkohtaisia eli yhteyden molemmissa päissä on omat usein toisistaan poikkeavat DLCI-numerot. Frame Relay on kohtalaisen uusi protokolla ja sen seurauksena se on optimoitu toimimaan nykyaikaisilla hyvälaatuisilla siirtoyhteyksillä. Tämän seurauksena siinä ei ole lainkaan vuonohjausta tai virheenkorjaus vaan näiden ongelmien hoitaminen on jätetty ylempien kerrosten huoleksi. Frame Relay-kehyksen alkulipun arvo on 7E ja sitä seuraa yhteysviitekenttä (DLCI) ja ruuhkanhallintabitit FECN, BECN ja DE. Vaikka FR:ssa ei ole varsianaista vuonohjausta FR-solmu voi kuitenkin ruuhkatilanteessa asettaa menosuuntaan FECN-bitin ja tulosuuntaan BECN-bitin päälle ja tällä tavalla kertoa ruuhkatilanteesta. Kun vastapää havaitsee nämä bitit se voi hidastaa lähettämistä. DE-kenttä puolestaan mahdollistaa ruuhkatilanteissa eri pakettien käsittelyn eri prioriteetilla. Jos solmu havaitsee ruuhkaa, se heittää ensin roskiin ne paketit, joissa on asennettuna DE-bitti pystyyn. Frame Relay siirtää tietoa DLCI-kentän osoittaman yhteyden toiseen päähän ottamatta mitään kantaa siirrettävän informaation sisältöön. Palvelua käyttävien laitteiden onkin sovittava kuljetettavaan tietoon liitettävistä tunnisteista, jotta informaatio osataan käsitellä oikein yhteyden toisessa päässä. Tätä varten on laadittu suositus RFC 1490 Multiprotocol Interconnect over Frame Relay (alkuperäinen suositus RFC 1294). Suosituksessa käsitellään protokollien kapsulointi Frame Realy verkossa, määrittelemällä kullekin siirrettävälle protokollalle oman protokollatunnuksen, joka erottaa sen muista protokollista. Jos esimerkiksi FR-yhteyden yli siirretään TCP/IP-paketteja, datakentän alussa on kapselointitunnus 03 ja sen jälkeen IP-protokolalla tunnus on CC.
GPRS
= (General Packet Radio Service) Matkapuhelinverkoissa käytettävä pakettikytkentäinen tekniikka, joka mahdollistaa langattoman internetin ja muuan dataliikenteen. GPRS-verkon tiedonsiirtonopeus on nelinkertainen tavanomaisiin GSM-järjestelmiin verrattuna. Koska palvelu on pakettikytkentäinen, tilaajat ovat aina yhteydessä verkkoon ja online-tilassa, joten palvelujen käyttö on nopeaa ja helppoa.
GSM
= (Global System for Mobile Communications). GSM on yleiseurooppalainen matkapuhelinstandardi joka mahdollistaa puheen ja datan siirron radioteitse matkapuhelinverkossa. GSM-standardi mahdollistaa saman matkapuhelimen toimimisen useassa maassa ja useiden GSM-operaattoreiden toimimisen samalla alueella yhtäaikaisesti. GSM-järjestelmä perustuu 1990-luvun digitaalitekniikkaan, minkä ansiosta kaikki liikenne siirtyy radiotiellä salatussa digitaalimuodossa.
HSCSD
= ( High Speed Circuit Switched Data) jonka tavoitteena on turvata GSM-verkon kilpailukyky lähitulevaisuuden aikana voimakkaasti kehittyvillä ja kilpailluilla markkinoilla. HSCSD, tunnetaan myöskin englannin kielisellä nimellä multislot, tuo käyttäjille mahdollisuuden siirtää tietoa piirikytkentäisellä yhteydellä käyttäen useampaa kanavaa samanaikaisesti. Lisäksi kunkin kanavan siirtonopeus nousee nykyisestä 9,6 kbit/s jopa 14,4 kbit/s. Tämä tulee mahdollistamaan kokonaan uuden tyyppisten sovellusten ja palveluiden käytön GSM-verkossa, kuten esimerkiksi reaaliaikaisen videokuvan siirron. On useissa GSM-verkoissa oleva uusi teknologia. HSCSD mahdollistaa useamman aikavälin käytön samanaikaisesti tietoa lähetettäessä ja vastaanotettaessa. HSCSD-yhteyden avulla voit jopa kaksin- tai kolminkertaistaa tiedonsiirtonopeuden.
HSCSD-verkoissa sinulla on käytössäsi useampi aikaväli samaan aikaan. Kun lähetät ja vastaanotat sähköpostia, voit valita käyttöösi kaksi aikaväliä lähetystä ja kaksi aikaväliä vastaanottoa varten nopeuttaaksesi tiedonsiirtoa merkittävästi. Kun olet lataamassa Internet-sivuja, voit valita käyttöösi kolme aikaväliä vastaanottoa ja yhden aikavälin lähetystä varten, kolminkertaistaen näin latausnopeuden 43,2 kilobittiin sekunnissa.

HSCSD-yhteyden avulla säästät aikaa lähettäessäsi ja vastaanottaessasi sähköpostia sekä ladatessasi sivuja Internetistä. Ja koska matkapuhelimesi lasku muodostuu palveluihin käyttämäsi ajan mukaan, voit myös säästää selvää rahaa. Kaiken lisäksi säästät hermojasi, sillä sinulta ei kulu enää niin paljon aikaa Internet-sivujen tai sähköpostien latautumisen odotteluun.

HSCSD ei ainoastaan nopeuta nykyisten sovellusten käyttöä vaan mahdollistaa myös kokonaan uusien sovellusten hyödyntämisen. Sellaisten, joita olisi mahdotonta tai ainakin mahdottoman hidasta pyörittää 9,6 tai edes 14,4 kbps:n tiedonsiirtonopeuksilla. Sellaisten sovellusten kuten videoneuvottelujen ja suoratoistoisen videokuvan. HSCSD mahdollistaa nyt kaiken tämän korkeilla tiedonsiirtonopeuksillaan.HSCSD-palvelujen saatavuus riippuu GSM-verkon kapasiteetista.
IAS
= (Information Access Service) Kertoo laitteelle tarjolla olevat palvelut. Internet-palveluntarjoaja. Yritys, joka mahdollistaa Internet-yhteyden.
IP (Internet Protocol) -osoite
= Osoite, joka yksilöi verkkoon kytketyn tietokoneen tai muun laitteen.
ISDN
= (Integrated Services Digital Network) on digitaalinen tapa siirtää dataa normaalia puhelinyhteyttä hyväksi käyttäen.
KAAPELIMODEEMI
= Laite, joka yhdistää tietokoneen kaapelitelevisioverkkoon, josta puolestaan saadaan yhteys Internetiin.
KOTI TAI PIENYRITYSVERKKO
= Vähintään kaksi (langatonta ja langallista) laitetta, tiedostojen, ohjelmien, tulostinten ja muiden resurssien yhteiskäyttöä varten.
LAAJAKAISTA
= Aina auki oleva nopea Internet-yhteys. Esimerkiksi ISDN, kaapelimodeemi, DSL ja satelliitti mahdollistavat laajakaistayhteyden, toisin kuin puhelinmodeemi.
LAN
= (Local Area Network) - Lähiverkko
LANGATON LÄHIVERKKO (wireless LAN, WLAN)
= Järjestelmä, jossa toistensa lähellä sijaitsevia tietokoneita ja muita laitteita on kytketty yhteen resurssien, kuten Internet-yhteyden, tulostimien, tiedostojen ja levyasemien yhteiskäyttöä varten. Viestintä langattomien laitteiden välillä tapahtuu korkeataajuuksisilla radioaalloilla.
LANGATON REITITIN
= Langattoman viestinnän monitoimilaite, jossa on langaton liityntäpiste ja mahdollisesti Ethernet-keskitin ja muita toimintoja.
LIITYNTÄPISTE (hotspot)
= Kaupallinen tai julkinen paikka, jossa voi käyttää langattomia Internetyhteyksiä ilmaiseksi tai tunti- tai päiväveloituksella.
Langattomilla toiminnoilla varustetun tietokoneen käyttäjä voi muodostaa yhteyden Internetiin näissä paikoissa. Hotspotista käytetään toisinaan nimitystä coolspot.
MAC (Media Access Control) -osoite
= Yksilöllinen, 12-numeroinen tunniste, jonka valmistaja on antanut verkkolaitteelleen.
MAN
= (Metropolitan Area Network) kaupunkiverkko
NOPEUDET VERKOISSA, YHTEYSTYYPEISSÄ JA LAITTEISSA
 
 Todellisuudessa langallisten verkkojen suurimmat tiedonsiirtonopeudet ovat noin 75 - 85% teoreettisista maximi nopeuksista ja langattomien verkkojen tapauksessa tiedonsiirtonopeus on noin 30 - 50% teoreettisesta maximi nopeudesta.

 
 Vasemmalla 8/1 Mb langallisen yhteyteni teoreettiset nollalatausarvot.

Suomessa ei hurjastella laajakaistalla

Hyvä testisivu


27.11.2009. Niin sanottujen Mobiililaajakaistojen eli Mokkulalla tai kannettavan tietokoneen tai muun SIM kortilla puhelinlaitoksen tietoverkkoon langattomasti yhdistetyn laitteen nopeuksissa on mainosmiesten puheista huolimatta aika paljon ilmaa eli suoraan sanottuna rahastuksen makua. Ja tietoa tästä saa vaikka klikkaamalla tätä alleviivattua textiä.

Verkkojen nimelliset nopeudet ovat niiden teoreettisia maksiminopeuksia, joihin ei koskaan ylletä. Teoriassa 54 Mbps:n yhteydellä pitäisi tietoa liikkua nopeudella 6,75 Mt/s ja 100 Mbps:n yhteydellä noin 12,5 Mt/s. Käytännössä 54 Mbps:n langattomassa verkossa dataa siis liikkuu parhaimmillaan tietokoneiden välillä noin 2-3 Mt sekunnissa (riippuen vähän miten tiedostoja siirtää ja minne). Pelkästään langattomasti toteutetussa verkossa vauhti on yleensä noin kaksin- tai kolminkertainen, parhaimmillaan noin kymmenisen megatavua sekunnissa. Nopeus riippuu siitäkin, millaisia ja miten tiedostoja siirretään sekä minne. Esimerkiksi, jos tietoa siirretään kahden tietokoneen välillä, jotka kummatkin ovat langattomasti kiinni tukiasemassa, liikkuu data hieman hitaammin kuin, jos tietoa siirtäisi kahden tietokoneen välillä, joista vain toinen on langattomasti kiinni tukiasemassa ja toinen on kiinni tukiasemassa verkkokaapelilla.

MATKAPUHELIN / DATALIITTYMIEN NOPEUKSIA. Hitaimmasta

Nopeimpaan

GSM-DATA

Teoreettisesti 9,6 kilobittiä sekunnissa, eli noin viidennes tavallisesta modeemiyhteydestä (nimellisesti 56 kbps). Käytännön tiedonsiirtonopeus on tyypillisesti vain noin 6 kbit/s.

 

 

HSCSD (High Speed Circuit Switched Data)

Teoreettisesti 14,4 kilobittiä sekunnissa. Tyypillisessä ratkaisussa käytetään neljän kanavan yhdistelmää niin, että kanavista kolme siirtää dataa käyttäjän suuntaan ja yksi käyttäjältä poispäin, jolloin teoreettiset siirtonopeudet ovat 43,2 kbps (käyttäjälle) ja 14,4 kbps (poispäin).

 

 

GPRS (General Packet Radio Service)

Teoreettisesti 40-50 kbit/s. Nopeus käyttäjältä poispäin on 20 kbit/s. Yhteyden teoreettinen maksiminopeus voi verkosta riippuen olla jopa 107,2 kilobittiä sekunnissa.

 

 

EDGE (Enhanced Data rates for GSM Evolution)

Edge-yhteydellä yhteenlaskettu siirtonopeus (molempien suuntien nopeus yhteensä) voi parhaimmillaan olla jopa 473,6 kilobittiä sekunnissa. Nykyiset matkapuhelimet hyödyntävät tästä parhaimmillaan vain 296 kilobittiä sekunnissa, josta vastaanottoon käytetään 236,8 kbps. Edge-yhteyden käytännön tiedonsiirtonopeus on moninkertainen GPRS-yhteyteen nähden, sillä hyvissä vastaanotto-olosuhteissa voidaan yltää jopa 150 kbps vastaanottonopeuteen.

 

 

UMTS joka käyttää WCDMA tekniikkaa

UMTS-verkon suurin teoreettinen pakettikytkentäinen tiedonsiirtonopeus verkosta puhelimelle on tällä hetkellä 2 Mbit/s ja puhelimelta verkkoon 64 kbit/s. Käytännön tiedonsiirtonopeus jää pääsääntöisesti teoreettisten huippuarvojen alle.

 

 

Langaton läppäri verkko: joka vaatii mm ulkoantennin
FLASH-OFDM (Fast Low-latency Access with Seamless Handoff, Orthogonal Frequency Division Multiplexing)

Teoreettinen suurin tiedonsiirtonopeus tukiasemalta kannettavaan on 3,2 megabittiä sekunnissa. käytännössä mittausten mukaan DL 2,7 MBit/s ja UL 780KBit/s. Siirtoviive on pieni; 50-70 millisekuntia. Käyttö edellyttää viiden metrin korkeudella maan pinnasta olevaa vastaanottoantennia. Käytännössä tiedonsiirtonopeus käyttäjälle päin on alle 1 Mbit/s. (Ei vielä asiakaskäytössä tätä kirjoitettaessa 13.8.05)
Läppäreille: esim TeleWell TW-3G Flash-OFDM Reititin


edit.11.03.09 Käytössä ja, tulossa 2 mbit/s esim kalliihko mutta hyvin toimiva Digitan 450 Mhz n verkko
edit 01.06.10 LOPPUU pian kannattamattomana koska asiakkaita ainoastaan 19000 kpl ks. LINKKI uutiseen
 

 

HSDPA

teoreettinen maksiminopeus on 14 Mbit/s. Super 3g:llä tai 3g lte-tekniikalla (long term evolution) pyritään sadan megabitin datanopeuksiin

 

 

4 G

4 G n teoreettinen maksiminopeus on 1 Gbittiä sekunnissa. Vuoden 2010 jälkeen mobiiliverkoissa siirrytään neljänteen sukupolveen. Samalla vauhdin pitäisi kasvaa liikkeessä ollessakin 100 Mbit/s

 

 

ADSL2+

G.Bond

SHDSL

VDSL2

Valokuitu

WiMAX

@450

4G LTE

Maksiminopeus 24/3M 48/6M 120/120M 100/100M 10G/10G 10/10M 3M/512k 100/50M
Yhteystekniikka kuparikaapeli kuparikaapeli kuparikaapeli kuparikaapeli valokuitu langaton OFDM langaton CDMA langaton OFDM ja SC-FDMA
Parien määrä / taajuus 1 pari 2 paria 8 paria 1 pari 1 3,5 GHz 450 MHz 1,8 ja 2,6 GHz
Yhteystekniikan tyypillinen latenssi 5-10 ms 5-10 ms 2-5 ms 2-5 ms 1-2 ms 25-35 ms 30-50 ms 30-70 ms
Mahdollisuus kiinteään IP-osoitteeseen - -
Pikatoimitusaika 1 vko 1 vko 1 vko 1 vko - 1 pv 1 pv 1 pv
Normaali toimitusaika 2-4 vkoa 2-4 vkoa 2-4 vkoa 2-4 vkoa 5-9 vkoa 1 vko 1 vko 1 vko
Saatavuusalue kattaa lähes koko Suomen - - - - - - kartta -
Saatavuus yleisesti kaupunkialueilla kartta kartta kartta - - - kartta kartta
Rajoitettu saatavuus kaupunkialueilla - - - kartta kartta kartta - -

Lisätietoa yllä olevasta: http://www.suomicom.fi/laajakaistavertailu/

 

DSL Yhteystyypit Max. vastaanottonopeuden mukaisessa järjestyksessä
DSL yhteys Tyyppi Max. Lähetys nopeus Max. Vastaanotto nopeus Max. Etäisyys Linjojen Tarve Tukee Puhelinta
IDSL 144 Kbps 144 Kbps 10,700 m 1 Ei
HDSL 1.54 Mbps 1.54 Mbps 3,650 m 2 Ei
MSDSL 2 Mbps 2 Mbps 8,800 m 1 Ei
SDSL 2.3 Mbps 2.3 Mbps 6,700 m 1 Ei
RADSL 1 Mbps 7 Mbps 5,500 m 1 Kyllä
ADSL 800 Kbps 8 - 24 Mbps 5,500 m 1 Kyllä
VDSL 16 Mbps 52 Mbps 1,200 m 1 Kyllä

 

 

Laitteiden, verkkojen, kaapeleiden sekä kuitujen nopeuksia. Lisätietoa kännyliittymistä

 

Laite Käyttö Nopeus = Teoreettinen maximi Muuta
   
Ensimmäiset modeemit Puhelinverkon kautta 300 bit/s  
GSM ja GSM data Matka/data verkko 9,6 Kbit/s Loppuu noin v 2015 tienoilta alkaen
Nopeimmat äänikaista modeemit Puhelinverkon kautta 56 Kbit/s  
ISDN Puhelinverkon kautta 64 kbit/s, 128 kbit/s (yhtäaikainen puhelu ja datayhteys)
 
GPRS Matka/data verkko 30-40 Kbit/s General Packet Radio Service
HSCSD Matkapuhelin verkko 14-60 Kbit/s High Speed Circuit Switched Data
EDGE Matka/data verkko 80-150 Kbit/s Enhanced Data rates for GSM Evolution
WCDMA Matka/data verkko 128-384 Kbit/s
WLAN 802.11 Langaton verkko 1-2 Mbit/s
ADSL Puh. verkon tms parikaapelilla 0,256-24 Mbit/s / 0,256-3,5 Mbit/s. Käytännössä aina hitaampia tilaajalta verkkoon päin !
vaikka yhteytesi on esim: 512/512
3G/HSPA Matka/data verkko max 2 Mbit/s Elisan peittokartta, Dna peittokartta, Sonera peittokartta
3G/UMTS 900 Matka/data verkko max 2 Mbit/s Universal Mobile Telecom System
10Base Ethernet, koaksiaalikaapeli, ketjutettu   Yksityisten ja yhteisöjen verkot 10 Mbit/s  
WLAN 802.11b Langaton verkko 11 Mbit/s  
WLAN 802.11a ja g, WiFi Langaton verkko 54 Mbit/s  
100Base Fast Ethernet, parikaapeli, tähtimäinen Yksityisten ja yhteisöjen verkot 100 Mbit/s  
WLAN 802.11n Langaton verkko 100-200 Mbit/s,  lokakuussa 2008
Valokaapeli, kuitu, 1000Base Ethernet Yhteisöjen verkot 1000 Mbit/s  
GRID Tulevaisuuden verkko n 10000 x ADSL nopeus Hyödyntää kuituoptiikkaa ja moderneja reitittimiä.
 

Palveluntarjoajat ADSL ym. verkoille ja mitä toimintoja niillä saat kotiisi.

| Netikka Hinnat | Multi.fi  Hinnat | Elisa  Hinnat | Sonera  Hinnat | Saunalahti Hinnat | Omat vertailut | Lisää vertailua | Käyttötarkoitukset |
 
 
Nopeus Toiminnot joihin pystyt kiinteällä liittymänopeudellasi
MUISTA ETTÄ WLANIN NOPEUDET OVAT n 1/3 teoreettisesta kiinteän verkkosi maximinopeudestasi
Modeemi max 56 KBit/s Netin selaus hitaasti, laskujen maksu, sähköposti, nettisivujen tekeminen (tulee kalliiksi modeemin kautta ! ) ei tiedostojen jakoa/imutusta.
Tilastokeskuksen mukaan noin 350 000 kotitaloutta kulkee nettiin yhä perinteisen modeemiliittymän kautta (19.Elokuuta.2005)
256KBit/s - 512KBit/s Edelliset nopeammin + liikkuva kuva, tasokas ääni usealla selaimella yhtä aikaa, skype puhelin, messengerit, irc it, chatit, ftp ja ssh yhteydet, p2p verkot hitaahkosti, yksinkertaiset pelit
512KBit/s - 700Kbit/s Edelliset nopeammin, yksinkertaiset pelit toimivat jo paremmin, web-radiokanavat
700Kbit/s - 1MBit/s Edelliset nopeammin + lyhyet videonpätkät, lisäksi isommat tiedostot kulkevat kohtuu nopeasti, multimediapelit
2 MBit/s Edellisten lisäksi; streamingmusiikin kuuntelu oivallisesti, web-radio, elokuvien katselu, jo erittäin hyvä nopeus tiedostojen lataamiseksi ja jakoon, etätyönteko verkossa
8  MBit/s Edellisten lisäksi mm. suuret multimediapelit, TV-kuva huonosti, streaming elokuvat, suurien ohjelmatiedostojen lataus ja etätyönteko verkossa
10 MBit/s Edellisten lisäksi: Tv kuva. (EI Wlanilla)
12 - 24 MBit/s Erittäin hyvälaatuinen ja ( terävä televisiokuva. n 12-14 MBit/s) kuluttaa kahdesta viiteen megaa kaistaa. Teoriassa 24 megan liittymällä voisi katsella neljää tv-kanavaa yhtä aikaa ja kaistaa jäisi vielä surfailuunkin. Käytännössä liittymän nopeus on riippuvainen kodin etäisyydestä puhelinkeskuksesta. Yli kuuden kilometrin päähän superlaajakaistoja ei pystytä tarjoamaan. Adsl2 ja adsl2+-tekniikalla toteutettuja liittymiä tarjotaan aluksi valikoiduilla alueilla Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. (19.Elokuuta.2005). (EI Wlanilla)

Huippunopeudet harvojen herkkua Englannissa
Vain viisi prosenttia väestöstä pääsee nauttimaan edes 18 megabitin nopeudesta, varoittaa laajakaistamarkkinoita luotaava Point Topic BBC:n uutisessa. Yhtiön mukaan lähimmän puhelinkeskuksen pitää sijaita kolmensadan metrin päässä, jotta yhteys olisi nopein mahdollinen. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan useissa talouksissa päästään vain kahdeksan megabitin nopeuteen.
(EI Wlanilla)

Tiedonsiirtokaapelit

Kaapeliluokat

Kategoria   Kaistanleveys Sovellukset Lisähuomautuksia
Cat1   0,4 MHz Puhe ja modeemiyhteyksiin Aikaisemmin käytetty analoogisena puhelinlinjana POTS sekä ISDN ja ovikello kaapelointina.
Cat2   4 MHz Vanhemmissa päätejärjestelmissä. Kaapelia käytettiin aikaisemmin 4MHz Token Ring verkoissa
Cat3   16MHz 10BASE-T ja 100BASE-T4 Ethernet Luokan suositukset ovat kuvattu EIA/TIA-568 -suosituksissa. Suositellaan käytettäväksi enintään nopeudella 16 Mbit/s.
Cat4   20MHz 16 Mbit/s Token Ring  
Cat5   100MHz 100BASE-TX & 1000BASE-T Ethernet  
Cat5e   100MHz 100BASE-TX & 1000BASE-T Ethernet Enhanced Cat5. Käytännössä sama kuin Cat5, mutta testaustandardit ovat muuttuneet, jotta Gigabit Ethernet saadaan luotettavasti toimimaan.
Cat6   250MHz 10GBASE-T (kehitteillä) Ethernet Yleisin asennettavista kaapelointistandardeista v.2002 alkaen Suomessa.
Cat6e   250MHz 10GBASE-T (kehitteillä) Ethernet Kaapelivalmistajien oma merkintä, ei standardi.
Cat6a   500MHz 10GBASE-T (kehitteillä) Ethernet Standardi tekeillä.
Cat7   600MHz Sovelluksille 600MHZ. asti Epävirallinen nimitys ISO/IEC 11801 luokka F kaapelille. Tämä standardi määrittelee nelja erikseen suojattua paria jotka vuorostaan ovat yhteisen suojan sisällä.

 

OFDMM
= OFDM:ssä siirrettävä datavirta jaetaan useampaan rinnakkaiseen datavirtaan. Tätä kutsutaan multipleksaukseksi. Datavirrat ovat kaistaltaan kapeita ja niiden keskifrekvenssit ovat toisiinsa nähden ortogonaalisia. Ortogonaalisuus tarkoittaa sitä, että yhden kantoaallon taajuuden ollessa keskikohdassaan muiden aaltojen amplitudi on nollassa. Niinpä kantoaallot eivät vaikuta toisiinsa häiriöllisesti. Kantoaaltojen ortogonaalisuus voidaan varmistaa sillä, että ne pidetään oikealla etäisyydellä toisistaan. OFDM:ssä multipleksaaja välittää datavirrat lähettimen modulaattoriin. Modulaattori puolestaan muuntaa datavirtojen digitaalisen informaation analogiseksi signaaliksi, jotta datavirrat voitaisiin siirtää rinnakkaisina. Vastaanottavassa päässä demodulaattori ja demultiplekseri huolehtivat tulevien analogisten signaalien muuntamisesta alkuperäisen datavirran muotoon.
PALOMUURI
= Suojauskeinot, jotka estävät ulkopuolisia käyttämästä paikallisen lähiverkon resursseja.
PAN

= (Personal Area Network) Bluetoothin avulla muodostettua laiteverkkoa sanotaan PANiksi tai WPANiksi (Wireless PAN). Verkko järjestyy automaattisesti, kun laitteet tuodaan toistensa läheisyyteen. Siirtonopeudeltaan (max. 723.2 kbps) Bluetooth riittää videon ja multimedian siirtoon. Wireless Personal Area Networking (WPAN) toimii pienellä alueella (noin 10 metrin säteellä). Wireless Local Area Networking

PCM

= PCM-tekniikan lähtökohta on puhelinverkkojen yhteydessä käsitelty puheen digitalisoiminen. Sen mukaanhan analogiset puhesignaalit multipleksoidaan yhdeksi digitaaliseksi bittijonoksi. PCM-yhteydelle multipleksoitavien puhesignaalien määrä vaihtelee käytettävissä olevan standardin mukaisesti. Euroopassa on käytössä CCITT:n määrittelemä 30 kanavainen ja Yhdysvalloissa Bellin laboratorioissa kehitetty 24 kanavainen järjestelmä. Vaikka molemmissa järjestelmissä käytetään 8 kHz näyteenottotaajuutta ja 64 kbit/s siirtonopeutta, ne eroavat toisistaan kanavamäärän lisäksi mm. merkinantonsa ja tahdistuksen osalta. Eurooppalaisen PCM:n 30 puhesignaalia multipleksoidaan alla olevan kuvan mukaisesti samalle yhteydelle. Koska PCM on aikajakoinen kanavointitekniikka, kullkin 64 kbit/s kanavalle varataan oma aikaväli (aikavälit 1-15 ja17-31). Lisäksi kehyksessä on yksi aikaväli tahdistukselle (aikaväli 0) ja yksi merkinannolle (aikaväli 16). Tarkastelemme seuraavassa tarkemmin näitä erikoisaikavälejä. Aikaväliä nolla käytetään tahdistukseen ja verkkosignalointiin. Tahdistuksella tarkoitetaan sitä, miten vastaanottopään laitteet voivat tunnistaa aikavälien alkamis- ja päättymiskohdat tulevasta bittivirrasta. PCM:ssä tämä on järjestetty siten, että aikavälissä 0 lähetetään tietty bittijono. Kun vastaanottaja havaitsee kyseisen bittijonon, se tietää aikavälin 0 paikan ja sen myötä myös muiden aikavälien sijainnin. Aikavälissä 0 lähetettävän tahdistusbittijonon on oltava sellainen, että se esiintyy harvoin muualla kehyksessä. Tämä voitaisiin saada aikaiseksi esimerkiksi pitkällä merkkijonolla, joka pilkotaan useiden peräkkäisten kehysten aikaväliin 0. Kyseinen järjestely kuitenkin hidastaisi tahdistumista, sillä ensin olisi löydettävä merkkijonon aloittava kehys ja sen jälkeen esimerkiksi neljä seuraava kehystä (jos käyttäisimme 40 bitin tahdistusjonoa). Eurooppalaisessa PCM:ssä onkin otettu käyttöön järjestely, jossa on käytössä vain yksi seitsemän bitin mittainen merkkijono (Frame Alligment Signal, FAS). FAS-jono lähetetään joka toisen kehyksen aikavälissä nolla. Tahdistus saavutetaan kun vastaanottaja löytää bittijonosta sekvenssin FAS, non FAS, FAS kolmen kehyksen jaksossa. Aikaväli 16 on varattu PCM-järjestelmän kanavakohtaista merkinantoa varten. Sen avulla voidaan kertoa milloin käyttäjä on nostanut tai laskenut luurin jne. Merkinantokanavan käyttö kanavakohtaisessa ja yhteiskanavamerkinannossa ei kuulu tämän opintojakson piiriin. PCM-verkossa on käytössä kolmenlaisia komponentteja: kanavointi- ja johtolaitteita sekä toistimia. Kanavointilaitteen tehtävänä on multpleksoidaan useita alemman tason signaaleja yhdeksi ylemmäntason signaaliksi. Johtolaitteet puolestaan huolehtivat bittien siirtämisestä siirtotielle ja toistimet vahvistavat ja korjaavat vaimentuneita ja vääristyneitä signaaleja.

PDH

= PDH kehitettiin puheen digitoimisen myötä tekniikaksi, jolla voidaan hyödyntää verkon siirtokapasiteettia tehokkaammin. Keskeisesti tekniikan kehittymiseen vaikuttivat puheendigitoinnissa tehdyt valinnat: Näytteenottotaajuus 8kHz Kvantisointi 8-bittiä PDH-hierarkia muodostuu aikajakoisella kanavoinnilla suoritettavasta yhteyksien lomittelusta. * Hierarkian perusnopeus on yhden puhekanavan vaatima bittinopeus * Näitä puhekanavia kanavoidaan yhteydelle ryhmiksi: 30-puhekanavaa 120-puhekanavaa 480-puhekanavaa 1920-puhekanavaa YHTEENVETO: PDH kehitettiin digitaalisen puheen siirtämiseen PDH idea oli mahdollistaa useamman puhelun välittäminen yhdellä johdolla Dataliikenteelle PDH ei ole optimaalinen siirtomedia. Dataliikennettä voidaan´kuitenkin siirtää varsin hyvin PDH:ssa PDH-tekniikkana: Perustuu 8-bitin aikaväleihin, joita on 32- kappaletta E1-kehyksessä. E1-kehyksiä generoidaan 125us välein --> 2Mbps

PPPoE (Point-to-Point-yhteyskäytäntö Ethernetverkossa)
= Laajakaistayhteys, jossa tietojensiirron lisäksi käytetään käyttöoikeuksien tarkistusta.
PSPDN
= (Packet Switched Public Data Network) Paketti kytkentäinen yleinen tietoverkko
PSTN
= kiinteä puhelinverkko, lankapuhelinverkko
SALAUS
= Tietojen muuntaminen siten, että niitä ei voi lukea ilman lupaa. Tavallisesti salauksen purkamiseen tarvitaan yksilöllinen avain. WEP ja WPA ovat salauskäytäntöjä.
STAATTINEN IP-OSOITE
= Verkkoon kytketylle tietokoneella tai muulle laitteelle annettu pysyvä osoite.
SDHc
= Siirtonopeuksien ja varmistusvaatimusten kasvaessa edelleen on kehitetty myös uutta siirtoverkkotekniikka. Euroopassa tämä uusi tekniikka kulkee nimellä Syncronous Digital Hierarchy (SDH). nykyisin puhelinyhtiöt ovat siirtyneet SDH - tekniikan käyttöön, joka mahdollistaa joustavamman kanavoinnin toteuttamisen ja rengasmaiset varmistukset. SDH"-yhteydestä voidaan helposti poimia halutun nopeuksisia kanavia eri tarkoituksiin, mutta silti sitä ei ole tarkoitettu dynaamiseen yhteydenmuodostukseen ja vaihtelevan nopeuksisille tietoliikenneyhteyksille
SSID (Services Set Identifier) -tunnus
= Verkolle annettava nimi. Yksilöllinen verkon tunnus, jota langattomaan lähiverkkoon kytketyt laitteet käyttävät. Tämä nimi näkyy, kun tietokoneessa näytetään käytettävissä olevat langattomat verkot. Tietyt valmistajat käyttävät termiä ESSID (Extended Services Set Identifier).
TIESITKÖ... Julkisilla langattomilla verkoilla on 31 miljoonaa käyttäjää koko maailmassa vuoteen 2007 mennessä.

TCP/IP (Transmission Control Protocol/Internet Protocol)
= Verkon yhteyskäytäntö, jonka mukaan tietopaketteja lähetetään verkossa.
UMTS (3G)
= UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) on kolmannen sukupolven (3G) matkaviestintäteknologiaan pohjautuva verkko, joka toimii GSM-verkon rinnalla. UMTS-verkko käyttää omia tukiasemia ja toimii maantieteellisesti valikoidulla alueella. UMTS-verkko on käytössä suurimmissa kaupungeissa ja käyttöalue laajenee kysynnän kasvaessa. UMTS-verkko perustuu WCDMA-tekniikkaan, joka tarjoaa toistaiseksi nopeimmat tiedonsiirtopalvelut matkaviestintäverkossa. UMTS-verkossa on käytettävissä sekä piirikytkentäinen että pakettikytkentäinen tiedonsiirtotekniikka. UMTS-verkko toimii saumattomasti yhteen GSM-verkon kanssa. UMTS-tekniikan hyödyntäminen edellyttää UMTS-verkkoon sopivan puhelimen/tietoliikennekortin käyttöä. UMTS-verkon pakettikytkentäinen tiedonsiirtotekniikka on liittymän peruspalveluna Pakettikytkentäisen UMTS-tiedonsiirtotekniikan avulla matkapuhelinasiakkaat saavat käyttöönsä kiinteän verkon ADSL-liittymiin verrattavissa olevan tiedonsiirtonopeuden, joka parantaa mm. sähköpostien ja www-sivujen langatonta käytettävyyttä merkittävästi. UMTS-verkon pakettikytkentäinen tiedonsiirto on assymetristä. UMTS-verkon piirikytkentäinen tiedonsiirtotekniikka mahdollistaa datapuhelun soittamisen matkapuhelinliittymällä.
WAN
= (Wide Area network)  Kaukoverkko (Lähitulevaisuudessa DATA,- PUHE- JA TV-PALVELUT YHDISTETTY SAMAAN TIETOVERKKOON jossa VoIP MUKANA) Tänään marraskuussa 2004 yrityksillä todellisuutta.
WCDMA
= (Wideband Code Division Multiple Access) Laajakaistainen radioliikennetekniikka runsaasti kapasiteettia vaativiin kuten internet-, multimedia- ja videosovelluksiin. WCDMA on hallitseva 3G-tekniikka, joka tarjoaa korkeampaa kapasiteettia puheelle ja datalle ja nopeampia datayhteyksiä. WCDMA toimii uudella 5 megahertsin kantoaallon taajuudella ja se tarjoaa 50 kertaa nopeammat yhteydet kuin nykyinen GSM-verkko (ja 10 kertaa nopeammat yhteydet kuin GPRS-verkko). Uusien ja nopeampien datapohjaisten mobiilipalvelujen vaatima kapasiteettitarve vauhdittaa vaiheittaista siirtymistä nykyjärjestelmistä WCDMA-järjestelmiin. WCDMA mahdollistaa nykyisen käytössäolevan taajuuden paremman hyödyntämisen ja kustannustehokkaammat verkkoratkaisut. Operaattorit voivat siirtyä vaiheittain GSM-verkoista WCDMA-verkkoihin ja samalla hyödyntää tehtyjä investointeja uudelleenkäyttämällä GSM-runkoverkko ja 2G/2.5G-palveluja.

WEP (Wired Equivalent Privacy)
= Langattoman verkon suojauskäytäntö, joka perustuu numerosarjoja hyödyntävään salaukseen.
Wi-Fi (wireless fidelity)
= Langattoman verkon 802.11-standardin mukainen tekniikka, joka tarkoittaa 802.11-tuotteiden välistä yhteentoimivuutta.
W-LAN
= (Wireles Local Area Network) - Langaton Lähiverkko. (W-LAN) toimii alueella jonka säde olosuhteista ja käytetystä tekniikasta riippuen on noin 2-200 metriä.
VLAN
= (Virtual Local Area Networks, [Virtual LAN] Virtuaaliverkko) VLAN verkolla voidaan kätevästi muodostaa erilaisia domain alueita. Eli VLAN on loogisesti lähiverkko, koska samassa fyysisessä lähiverkossa voi olla useita erillisiä loogisia lähiverkkoja. Lähiverkkotekniikka (Ethernet mukaanlukien) mahdollistaa usean erillisen "lähiverkon" toimimisen samassa verkkoinfrastruktuurissa. Virtuaali LANit konfiguroidaan verkon kytkimissä. Kukin verkon osa määritellään kuulumaan yhteen tai useampaan VLANiin. Runkoverkossa paketit kulkevat "tägättynä" eli aliverkkon tunnuksella leimattuna.
Tekniikka määritellään :
IEEE:n standardissa 802.1Q joka mahdollistaa rinnakkaiset virtuaaliverkot.
IEEE 802.1p mahdollistaa liikenteen priorisoinnin
IEEE 802.1w mahdollistaa nopean toipumisen vikatilanteista
Loppukäyttäjät kuuluvat yleensä vain yhteen VLANiin (oman palveluntarjoajansa VLAN). Jos taloverkko on erotettu alueverkosta taloyhtiön reitittimellä, kuuluu vain tämä reitittimen portti palveluntarjoajan VLANiin. Taloverkko on täysin erillinen lähiverkko, jossa kylläkin voidaan käyttää VLANeja asuntojen erottamiseen toisistaan. Käytetyistä laitteista riippuen samassa verkon osassa voi olla 16 - 4000 erillistä verkkoa.

Kuvassa 22 koneen vlan verkko on toteutettu kahdella 8-porttisella kytkimellä, 3 lla hubilla ja jaettu A sekä B osiin.

VoIP        esimerkiksi  (Skype). (VoipBuster) ym...

= (Voice Over IP) Äänipuhelut IP protokollan avulla          sip = VoIP-protokolla

VoIP mahdollistaa ääniliikenteen (esim. puhelut ja fax) kuljettamisen IP-verkon yli.

• Puhe ja data kulkevat samassa verkossa: verkko voi toimia yhdistettynä IP-ääni-, video- ja dataverkkona.

• VoIP mahdollistaa IP:n tuomisen päätelaitteeseen, eli puhepäätelaitteet voidaan tunnistaa verkossa oman IP-numeronsa avulla, joten soittaminen niiden välillä onnistuu samalla tavalla kuin perinteisilläkin puhelinlaitteilla.

• VoIP-liittymä toimii kuten tavallinen puhelinliittymä, liittymässä voidaan käyttää laitteiston omaa äänikorttia ja kaiuttimia tai kuulokemikrofoni-yhdistelmää joka on kokemukseni mukaan parempi.

• SkypeOut Hinnat Suomessa 8.12.2013

Hinnat 05.11.2005 Suomessa:
Skype > Skype 0 cent / min
Skype > Lankapuhelin 2.9 cent / min
Skype > Kännykkä 19.0 cent / min

• Paikkasidonnaisuus vähenee, eli puhesovitin tai IP-puhelin voidaan vapaasti kytkeä mihin tahansa lähiverkon liitäntään. Käyttäjä voi itse siirtää päätelaitteen toiseen paikkaan ilman muutoksia verkossa. Käyttäjä voi siirtää päätelaitteen (puhesovitin/IP-puhelin) toiseen DSL -liittymään, koska asetukset ja puhelinnumerotiedot kulkevat päätelaitteen mukana.

• Mahdollistaa usean päätelaitevaihtoehdon

• Joustavuus - käyttäjällä voi olla useita päätelaitteita yhtaikaa käytössä

• VoIP mahdollistaa uusia palveluita, kuten esimerkiksi Skypellä:
- sähköisen puhelinluettelon
- puhelutietojen eli soittohistorian ja aikojen seuraamisen
- etsiä muita käyttäjiä tietyillä hakuehdoilla
- estoluokkien käyttöönoton/poiston käytönhallintasivuston kautta
- vastaajapalvelun – viestien kuunteleminen myös sähköpostista
- chat
- ym....

WPA (Wi-Fi Protected Access)
= Määritykseen perustuva, yhteentoimiva langattoman verkon suojausmenetelmä, jossa tarvitaan suojauslause (salasana).
VPN
= (Virtual Private Network) Virtuaalinen erillisverkko, VPN-tekniikassa erilliset verkot on suojattu vahvalla salakirjoitustekniikalla, kryptografialla. VPN-tekniikaa käyttävät laitteet näkevät alueverkon IP-verkkona, jossa käytetään suljetun verkon paikallisosoitteita (muotoa 10.x.y.x, RFC1918 ). Verkko voidaan jakaa useammaksi erilliseksi lähiverkoksi joiden välillä suoritetaan reititystä.

Ylös  Lähetä mailia :KIRJOITA OSOITEKIRJAASI
Olet 7364. uusi kävijä 24.03.05 lähtien