| Lyhenne |
Lisätietoa Englanniksi |
Lisätietoa Suomeksi |
|
Kuten ymmärtänet: vapaa Suomen käännös ei tee oikeutta asialle, ts ei aina kuvasta asiayhteyttä teknisellä
tasolla.
|
| 3 G |
Third Generation |
3. sukupolven puhelinjärjestelmät |
| 4 G |
Fourth Generation |
4. sukupolven puhelinjärjestelmät ja
lisää:
4 G |
| 3GPP |
3GPP Specifications |
umts,
edge,
wcdma,
foma |
| ACSE |
Association Control Service Element |
Loogisen yhteyden muodostus ja purku |
| ACL |
Asynchronous, Connection-Less |
Epäsymmetrinen, yhteydetön Bluetooth |
| ADSL |
Asymmetric Digital Subscriber Loop |
Epäsymmetrinen tilaajayhteys |
| AntiSpyware |
Anti Spyware |
Spywaren Poisto/
Esto-ohjelma (Beta) |
| AP |
Access Point |
Jako piste |
| ARP |
Address Resolution
Protocol |
Osoite aikomuksellinen Protokolla |
| ATM |
Asynchronous Transfer Mode |
Epäsymmetrinen lähetystila |
| Baud |
Baud |
Siirtotapahtumien määrä
sekunnissa sivu 12 |
| BLIP |
Bluetooth Local Infotainment
Point |
Paikallinen bluetooth piste |
| BOOTP |
Bootstrap Protocol |
Alkulataus Protokolla |
| Bps |
B
Byte / s |
Tavua/s
Tiedonsiirto / tallennuskapasiteetti / nopeus 1 Tavu = 8 bittiä, 1 bitti = 0.125 tavua |
| MBps, GBps |
MB = MegaBytes/s |
1,048,576 bytes/s |
GB = GigaBytes/s |
1,073,741,824 tavua/s |
| bps |
b
bit / s |
b bittiä/s
Tiedonsiirto ym yhteyden nopeus
Kb Kilobitti = 1024 bittiä |
| CAC |
Channel Access Control |
Kanavaan pääsyn valvonta |
| CENTRONICS |
CENTRONICS |
Kirjoitinportti ja kaapelistandardi |
| CCR |
Commitment, Concurrency and Recovery |
Huolehtii tilanteen saattamisesta loppuun |
| CGI |
Common Gateway Interface |
Palvelinohjaus scripti |
| CP |
Connection Point |
Yhteyspiste |
| CRC |
Cyclic Redundancy Check |
Jaksottainen ylimäärän tarkistus |
| CSD |
Circuit Switched Data |
Piirikytkentäinen data |
| CDMA |
Code Division Multiple Access |
Koodijakokanavointi |
| CSMA/CA |
Carrier Sense Multiple Access /
Collision Avoiding |
Datalähetyksen moniteinen pääsy / Törmäyksen karttelu |
| CSPDN |
Circuit Switched Public Data Network |
Piirikytkentäinen pakettiverkko |
| CTS |
Clear To Send |
Valmis lähettämään |
| DB-9 |
|
Sarjamuotoisen datan liitin |
| DECT |
Digitally Enhanced Cordless Telephony |
Digitaalinen johdoton puhelin |
| DHCP |
Dynamic Host Configuration Protocol |
Dynaaminen palvelinkonfiguraatio
käytäntö |
| DIC. |
Dictionary |
Sanasto |
| DMMMTP |
Digitaalisen Matkapuh. verk. MAP Matkapuhelinosan Tarjoamat Palvelut |
Janne Idman |
| DNS |
Domain Name System |
Aluenimijärjestelmä |
| DSLAM |
Digital Subscriber Line Access Multiplexer |
ADSL -verkon verkonpuoleinen laite, johon tilaajat liittyvät. xDSL
keskitin. |
| DS |
Directrory Service |
Hakemistopalvelu |
| DS |
Distribution System |
Jakelusysteemi |
| DSP |
Digitaliz Signal Prosessing |
Digitaalinen Signaalin käsittely |
| DSSS |
Direct-Sequence Spread Spectrum |
Suorasegvenssi hajaspektri |
| DTE |
Data
Terminal Equipment |
Tietokone tai muu datan käsittelemiseen liittyvä laite |
| DWDM |
Dense Wave Division Multiplexing |
Suurtaajuus kanavointipiiri |
| EDGE |
Enhanced Data for GSM Evolution |
Datayhteys GSM llä (3xGPRS n kapasiteetti) |
| EMC |
Electromacnetic Compability |
Sähkömagneettisen yhteensopivuus |
| EMP |
Electromagnetic Pulse |
Elektromagneettinen Pulssi |
| EP |
Extension Point |
Jatko / laajennuspiste |
| ETSI |
European Telecommunications Standards Institude |
Euroopan Televiestinnnän Standardisointi
Instituutti |
| FHSS |
Frequency-Hopping Spread Spectrum |
Taajuusvaihteleva hajaspektri tekniikka |
| FLASH-OFDM |
Fast Low-latency Access with Seamless
Handoff, OFDM |
Nopea saumaton yhteys, suoraan taajuusjakoiseen kanavointiin |
| FRAM |
File Transfer, Access and Management |
Käyttöjärjestelmäriippumaton tied. hal. järjestelmä |
| FR |
Frame Relay |
Kehystieto |
| CASE |
Common Application Service Element |
|
| GPRS |
General Packet Radio System |
Yleinen paketteja lähettävä radio systeemi (4 x GSM n nopeus eli n 38
Kb/s) |
| GPS |
Global Positioning System |
Yleismaailmallinen paikannusjärjestelmä |
| GSM |
Global System for Mobile Communications |
Yleiseurooppalainen matkapuhelinjärjestelmä |
| HCI |
Host Controller Interface |
Palvelinohjaus rajapinta |
| HDML |
Handheld Device Markup Language |
Kännykän korttiperustainen ohjelmointikieli |
| HIPERLAN |
High Performance Radio Local Area Network |
Suurteho langaton lähiverkko |
| HSCSD |
High Speed Circuit Switched Data |
Suurnopeuksinen piirikytkentäinen data |
| HSUPA |
High-Speed Uplink Packet Access |
HSUPA |
| HTML |
HyperText Markup Language |
Nettisivujen tekemis kieli |
| HTTP |
HyperText Transfer Protocol |
Hypertextin lähetys käytäntö |
| IANA |
Internet Assigned Numbers Authority |
Internetin sijoitus numerojen valtuuttaja |
| IAS |
Information Access Service |
Tiedonsaannon huolto |
| ICMP |
Internet Control Message Protocol |
|
| IEEE |
Institute of Electrical and Electronics Engineers |
Sähkö ja elekroniikka inssien instituutti |
| IETF |
Internet Engineering Task Force |
Verkon kehitys inssit |
| IMAP |
Internet Message Access Protocol |
Palvelimelta hakeva postinluku |
| IMS |
Internet Monitor Status |
Internet yhteyden Laadunmittaus |
| IP |
Internet Protocol |
Internetin yhteyskäytäntö |
| IPX |
Internetwork Packet eXchange |
IP paketointi |
| IrDA |
Infrared Data Association |
Infrapuna tiedonsiirto |
| ISDN |
Integrated Services Digital Network |
Puhelinyhteyteen integroitu dataverkko |
| ISM |
Industrial, Scientific, Medical. |
Vapaasti käytettävä taajuusalue. |
| ITTP |
Intelligent Terminal Transfer Protocol |
Älykäs siirtoprotokolla |
| ITU-T |
International Telecommunications Union |
Kansainvälinen telekommunikointi järjestö |
| JTM |
Job Transfer and Manipulation |
Töidenkäsittelyjärjestelmä |
| LAN |
Local Area Network |
Lähiverkko |
| LAP |
LAN Access Profile |
Lähiverkko yhteys profiili |
| LLC |
Logical Link Control |
Looginenlinkinvalvonta |
| LMP |
Link Manager Protocol |
Yhteydenhallinta protokolla |
| L2CAP |
Logical Link Control And Adaptation Protocol |
Rajapinnan päällä toimiva protokolla |
| MAC |
Media Access Control |
Siirtoyhteyskerroksen alempi osakerros |
| MAC |
Multiple Access Control |
Monitasoinen kontrolli |
| MAC |
Medium Access Control |
Keskitason kontrolli |
| MAN |
Metropolitan Area Network |
Kaupunkiverkko |
| MATH |
Mathematics |
Matikan linkkisivu |
| Mbps |
Miljoonaa bittiä sekunnissa |
|
| MHM |
Message Handling System |
Sanomavälitys järjestelmä |
| MIME |
Multipurpose Internet Mail Extensions |
Mediatyypit |
| Multimedia |
Multimedia |
Monialainen ja syinen median esitystyyppi |
| MMS |
Manufacturing Message Service |
Tuotannon sanomavälitys |
| MPEG-4 |
Moving Picture Experts Group Layer 4 |
Elokuvanesitys tyyppi |
| NETVIZ |
|
Reitityksensuunnitteluohjelman ohje |
| NNTP |
Network News Transfer Protocol |
Uutisryhmä protokolla |
| NOISE |
Noise |
Kohina |
| NVP |
Network Voice Protocol |
Puheensiirto protokolla |
| OBEX |
OBject EXchange |
Kohteen parannus |
| OFDM |
Orthogonal Frequency Division
Multiplexing |
Datan koodaus useille rinnakkaisille kantoaalloille |
| OSI |
Open Systems Interconnection |
Avointen järjestelmien yhteenliittämismalli |
| PAN |
Personal Area Networking,
WPAN, Bluetooth |
Itsestään kytkeytyvä langaton lähiverkko |
| PCMCIA |
Personal Computer Memory Card International Association |
Henkilökohtaisen tietokoneen yleiskäyttöinen korttiliitäntä |
| PCM |
Pulse Code Modulation |
Pulssi koodaus modulaatio |
| PDH |
Puheen Digitoimisen Hierargia |
|
| PIN |
Personal Identification Number |
Henkilökohtainen tunnusluku |
| POP |
Post Office Protocol |
Sähköpostien siirto palvelimelta
asiakkaalle |
| PPP |
Point to Point Protocol |
Pisteestä pisteeseen protokolla |
| PSPDN |
Packet Switched Public Data Network |
Paketti kytkentäinen yleinen
tietoverkko |
| PSTN |
Public Switched Telephone Network |
Kiinteä puhelinverkko |
| PVC |
Permanent Virtual Circuit |
Kiinteä virtuaaliyhteys |
| RARP |
Reverse ARP |
|
| ROSE |
Remote Operations Service Element |
Etä olion kanssa tehtävä viestintä |
| RS-232 |
|
Liitin Standardi |
| RJ-45 |
|
Sarjamuotoisen datan liitin |
| SASE |
Specific Application Service Element |
|
| SCART |
|
KYTKENTÄ |
| SCO |
Synchronous, Connection-Oriented |
Synkronoitu yhteys orientoitunut |
| SDH |
Synchronous Digital Hierarchy |
Synkronoitu digitaalinen hierarkia |
| SDP |
Service Discovery Protocol |
Palvelun
etsintä protokolla |
| SIG |
Special Interest Group |
Kiinnostusryhmä |
| SMS |
Short Message Service |
Lyhytsamoma palvelu |
| SMTP |
Simple Mail Transport Protocol |
Palvelimien välinen postitus |
| SP 2 |
Service Pack 2 |
Win XP Huolto Päivitys 2 (Palvelujen ohje Suomeksi) |
| SSL |
Secure Sockets Layer |
128 bittinen salaustekniikka |
| SWAP |
Shared Wireless Access Protocol |
Jaettu langaton protokolla |
| TCP |
Transmission Control Protocol |
Eräs tärkeimpiä internetin perusprotokollia |
| TCP/IP |
Transmission Control Protocol / Internet Protokol |
Internetin perustana oleva protokollamalli |
| TCS-BIN |
Telephony Control Specification
Bin. Encoding |
Puhelun hallinta -binäärinen |
| TDD |
Time Division Duplex |
Aika ryhmitelty 2 suuntayhteys |
| TDMA |
Time Division Multiple Access |
Aikajakomonikäyttö |
| TERMS |
Terms |
Termejä |
| TLS |
Transport Layer Security |
|
| UART |
Universal Asynchronous Receiver
Transmitter |
Sarjaliikenteen lähetys-
ja vastaanottopiiri |
| UDP |
User Datagram Protocol |
Ipn päällä toimiva porttiprotokolla |
| UMTS |
Universal Mobile Telecommunications System |
Eli WCDMA |
| URL |
Universal Resource Locator |
Osoite |
| USB |
Universal Serial Bus |
Sarjaliitäntä standardi |
| WAN |
Wide Area network |
Laajaverkko |
| WAP |
Wireless Application Protocol |
Langattomien järjestelmien protokolla |
| WCDMA |
Wideband Code Division Multiple Access |
Eli UMTS, Nopea matkapuhelinverkko (50 x GSM n nopeus teoriassa
384Kb - 2 Mb/s) |
| VDSL |
Very high bit-rate DSL |
Erittäin nopea DSL (firma konkassa) |
| WDP |
Wireless Datagram Protocol |
WAP kuljetuskerros |
| WEP |
Wireless Equivalent Privacy |
Langattomissa verkoissa käytettävä
protokolla |
| WiMAX |
Worldwide Interoperability for Microwave Access |
WLANin kaltainen, nopeampi ja ulottuvampi
tiedonsiirtotekn. |
| WiFi |
Wireless Fidelity Tervajoki
+ ympäristö
|
Langaton verkko
Verkkojenhakuohjelma |
| W-LAN |
Wireless Local Area Network |
Langaton lähiverkko |
| V-LAN |
Virtual Local Area Networks |
Virtuaaliverkko |
| WML |
Wireless Markup Language |
Langattomien ohjelmointikieli |
| VoIP |
Voice Over IP |
Äänipuhelut IP protokollan avulla |
| WPAN |
Wireless Personal Area Network |
Bluetooth,
IrDa |
| VPN |
Virtual Private Network |
Virtuaalinen erillisverkko |
| VRML |
Virtual Reality Modelling Language |
3-dimensioisten virtuaalimailmojen mallinnuskieli
|
| WTAI |
Wireless Telephony Application
Interface |
Langattomien puhelupalveluita |
| WTLS |
Wireless Transport Layer Security |
Langattomien tietoturva |
| WSP |
Wireless Session Protocol |
Langattomien istuntojen protokolla |
| WTP |
Wireless Transport Protocol |
Langattoman siirron protokolla |
| WWW |
World Wide Web |
Maailmanlaajuinen verkko |
| XML |
eXtensible Markup Language |
Yksinkertaistettu SGML |
| XHTML |
eXtensible Hypertext Markup Language |
SGML sovellus |
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| Tuki |
http://support.microsoft.com/?ln=fi |
Mikrosoftin tukisivusto |
| Päivityksistä |
http://www.microsoft.com/finland/technet/ security/bulletin/summary.mspx |
Tietoturvatiedotteiden suomenkieliset koosteet, Tarvitsetko näitä päivityksiä ? |
| Virusturvaa |
http://www.netikka.net/herala/viruksia.php |
Asiaa virusturvasta, palomuureista sekä linkkejä ilmaisiinkin ohjelmiin |
| Tietoturvaa |
http://blogs.technet.com/tietoturvan_weblogi/ |
Microsoft-tietoturvan weblogi |
| Päivitykset |
http://www.microsoft.com/technet/security/ |
Tilaa tieto Microsoftan seuraavaksi tulevista päivityksistä |
Haavoittuvuu
det |
http://research.eeye.com/html/advisories/upcoming/index.html |
Tietoturvayhtö Upcoming Advisories |
| |
DSP KAAVOJA (DSP= digitaalinen signaali
prosessointi)
ADSL
= (Asymmetric Digital Subscriber Loop) nopea ja aina auki oleva kiinteähintainen internetyhteys on sisältö-orientoitunut
yhteys.Internetin standardi-yksityiskäyttäjän profiili on yksiselitteisesti sisältö-orientoitunut. Kantavuus n. 4 kilometriä
täydellä teholla. VDSL:ssä vain 1 km. digitaalinen internetyhteystekniikka, jossa hyödynnetään kotiin tulevaa kuparipuhelinkaapelia.
Olemassa olevat kuparikaapelit pystytään DSL-teknologialla muokkaamaan laajakaistaisiksi, parhaimmillaan useiden megabittien
sekuntinopeuteen pystyviksi tiedonsiirtokanaviksi. ADSL-internetyhteys on epäsymmetrinen, eli tieto ja palvelut liikkuvat eri
suuntiin eri nopeuksilla: internetpalvelimelta käyttäjälle tiedonsiirtonopeus on selvästi suurempi kuin käyttäjältä palvelimelle.
Käyttäjän kannalta tämä merkitsee, että internetsivut ja tiedostot latautuvat omalle koneelle nopeasti. Tiedon lähetystarve verkkoon
päin on yleensä vähäisempää, mutta siinäkin ADSL on tuntuvasti puhelinmodeemi- tai ISDN-yhteyksiä nopeampi. Järjestelyllä on myös
tekninen peruste. Kun lähes koko siirtokapasiteetti voidaan varata yhdensuuntaiseen liikenteeseen, paluusuuntainen liikenne ei
aiheuta häiriöitä ja siirtonopeutta voidaan nostaa. ADSL-signaali kulkee samassa puhelinkaapelissa kuin normaali puhesignaali.
ADSL-signaalin taajuus on kuitenkin puhesignaalin taajuutta korkeampi, joten kaapelin ylä- ja alakaista voivat olla käytössä
toisiaan häiritsemättä samaan aikaan. Kodin puhelimella voi siis soittaa silloinkin, kun internetyhteys on auki. Puhe ja data
kulkevat kuparikaapelia pitkin lähimpään puhelinkeskukseen, josta puhe välitetään eteenpäin puhelinverkkoon ja data DSL-keskittimen
kautta internetverkkoon. Siirtonopeus riippuu myös etäisyydestä. Käyttäjälle ADSL-yhteyden siirtokapasiteetti on aina vakio, sillä
kotiin tulee oma yksilöllinen yhteys. Tyypillisesti kotikäytössä olevat ADSL-yhteydet ovat siirtokapasiteetiltaan 256 kilobitistä
kahteen megabittiin sekunnissa. Se, kuinka laajakaistainen ADSL voi olla, riippuu käyttäjän tietokoneeseen liitetyn ADSL-modeemin ja
puhelinkeskuksessa sijaitsevan DSL-keskittimen välisestä etäisyydestä. Kuparikaapelissa signaalit johdetaan eteenpäin sähköisesti.
Kuparissa johdettava sähkösignaali vaimenee pitkällä matkalla varsin nopeasti. Alueverkoissa, kaupunkien ja kuntien sekä maiden ja
mannerten välisissä tiedonsiirtoverkoissa käytetäänkin tyypillisesti kuitukaapelia, jossa signaalit ovat optisia ja vaimennus
erittäin pientä. Kaupunkiolosuhteissa käyttäjän ADSL-modeemin ja DSL-keskittimen välinen etäisyys on tyypillisesti 1,5 - 2
kilometriä, jolloin tiedonsiirron nopeus voidaan nostaa jopa 8 megabittiin sekunnissa. Etäisyyden kasvaessa tästä mahdollinen
siirtokapasiteetti vähitellen pienenee. Harvaan asutuilla syrjäseuduilla etäisyys saattaa olla selvästi yli viisi kilometriä,
jolloin ADSL-yhteys ei enää toimi. ADSL-yhteys on saatavilla 98 prosentissa Suomen kunnista, mutta saatavuudessa on taajama- ja
haja-asutusalueiden välillä vielä suuria eroja. Koko maan kotitalouksista noin puolet sijaitsee alueilla, joissa ADSL-yhteys on
tällä hetkellä teknisesti mahdollinen. Useita internetyhteyksiä samalla ADSL-yhteydellä. Jos kotona tai toimistossa on useampi kuin
yksi samalla ADSL-yhteydellä internetiin liitetty tietokone, jakautuu kapasiteetti samaan aikaan kaikkien nettiä käyttävien kesken.
Koska ADSL-yhteys on pakettikytkentäinen, ei internetyhteys kuormitu kuin silloin, kun käyttäjä todella tekee jotain: lähettää tai
vastaanottaa tietoa. Tietoa liikkuu harvakseltaan, joten yleensä useampi käyttäjä saa saman tiedonsiirtokapasiteetin jaetulla
ADSL-yhteydellään kuin yksittäinenkin käyttäjä
ATM
= ATM - siirtoverkot Dynaamista ja vaihtelevaa tietoliikennettä varten. Puhelinyhtiöiden suosiossa on ATM-verkkotekniikka, jota
voidaan ajaa SDH-yhteyden lisäksi useimpien muiden digitaalisten siirtoteiden yli. ATM-tekniikassa kaikki tieto on pilkottu 48 tavun
mittaisiin paloihin, joihin liitetään viiden tavun mittainen otsikkotieto. Otsikkotiedossa olevan virtuaalisen polku ja
kanavatunnisteen avulla nämä 53 tavun mittaiset solut voidaan ATM"-kytkimissä ohjata mikropiirien avulla hyvin tehokkaasti haluttuun
suuntaan. Useimmat kytkimet pystyvät estottomaan kytkentään vähintään 155 Mbit/s porttinopeuksilla, ja saatavilla on usean gigabitin
nopeuksiinkin pystyviä kytkimiä. Ruuhkatilanteissa soluja voidaan lyhyen aikaa puskuroida, mutta sen jälkeen voidaan joutua osa
soluista hylkäämään. Hylkäämispäätöksessä otetaan huomioon tasapuolisuuden lisäksi eri yhteyksien mahdollisesti sovitut
palveluluokat, joilla pyritään takaamaan tietylle liikenteelle sovittu siirtonopeus tai viiveen vaihtelu. ATM-yhteys voidaan hallita
päästä päähän asti, jolloin on mahdollista varata esimerkiksi puheen siirtoa varten lähes virheetön vakionopeuksinen yhteys.
CSPDN
= (Circuit Switched Public Data Network) Piirikytkentäinen yleinen tietoverkko
DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol)
= Langattoman/Langallisen reitittimen, yhdyskäytävän tai muun verkkolaitteen mahdollistama yhteyskäytäntö, jonka mukaan
TCP/IP-verkon asetukset (IP-osoite, DNS, langaton oletusyhdyskäytävä) määrittyvät automaattisesti niitä pyytävään laitteeseen.
DNS (Domain Name Server)
= Web-sivustojen nimet IP-osoitteiksi muuntavan ISP-palvelimen IPosoite.
DSL (Digital Subscriber Line) -MODEEMI
= Laite, joka yhdistää tietokoneen puhelinlinjaan, joka puolestaan muodostaa yhteyden Internetiin.
DWDM
= (Dense Wave Division Multiplexing) DWDM:n avulla voidaan kasvattaa valokaapelin siirtokapasiteettia. Se mahdollistaa jopa 80
erillisen datakanavan siirtämisen yhdellä valokaapelilla, kun kullekin kanavalle käytetään eri aallonpituuksia.
EDGE
= (Enhanced Data for GSM Evolution) Teknologia, jonka avulla GSM-verkot pystyvät käsittelemään kolmannen sukupolven
matkapuhelinpalveluja. EDGE tarjoaa kolme kertaa suuremman datakapasiteetin kuin GPRS. EDGEn avulla operaattorit voivat käsitellä kolme
kertaa enemmän tilaajia kuin GPRS-tekniikalla, kolminkertaistaa tilaajakohtaisen datanopeuden tai lisätä ylimääräistä kapasiteettia
puhepalveluihin. EDGE käyttää samaa TDMA (Time Division Multiple Access) -kehysrakennetta, loogista kanavaa ja 200 kHz:n kantoaaltoa
kuin nykyiset GSM-verkot, joten nykyiset solukkorakenteet voidaan jättää ennalleen.
ETHERNET
= Tavallisin koti- ja yritysverkkojen (koaksiaalikaapeliin tai kierrettyyn parikaapeliin perustuva) lähiverkkotekniikka, joka
mahdollistaa suurten tietomäärien käsittelemisen jopa 1 000 Mb/s:n nopeudella.
FR
= Frame Relay on alueverkko-tekniikka, jolla yhdistetään asiakkaan lähiverkkoja toisiinsa. Täsmällisemmin sanottuna sillä
yhdistetään asiakasverkoissa olevat reitittimet toisiinsa. FR korvaa perinteisissä reititinverkoissa käytetyt reitittimien väliset
kiinteät yhteydet FR-yhteydellä. Tällä ratkaisulla on pystytty säästämään kustannuksia multipleksoimalla useiden asiakkaiden
tarvitsemat yhteydet samalle siirtotielle. Frame Relay on tällä hetkellä keskeisin tekniikka toteutettaessa kansallisia ja
kansainvälisiä yritysten eri toimipisteitä yhdistäviä suljetuja verkkoja. Frame Relay -verkko koostuu nopeilla yhteyksillä toisiinsa
liitetyistä Frame Relay -solmuista. Yhdistettävät verkot liittyvät puolestaan kiinteillä yhteyksillä FR-solmuihin eli
asiakasverkosta on FR-liittymä, johonkin Frame Relay -solmuun. FR-liittymien välille luodaan nk. puolikiinteitä yhteyksiä, joita
pitkin asiakas voi siirtää dataa verkosta toiseen. Yhdessä FR-liittymässä voi olla noin 1000 loogista yhteyttä ja ne erotetaan
toisistaan yhteysviitteellä eli DLCI-numerolla (Data Link Control Identifier). Yhteysviitteet ovat liittymäkohtaisia eli yhteyden
molemmissa päissä on omat usein toisistaan poikkeavat DLCI-numerot. Frame Relay on kohtalaisen uusi protokolla ja sen seurauksena se
on optimoitu toimimaan nykyaikaisilla hyvälaatuisilla siirtoyhteyksillä. Tämän seurauksena siinä ei ole lainkaan vuonohjausta tai
virheenkorjaus vaan näiden ongelmien hoitaminen on jätetty ylempien kerrosten huoleksi. Frame Relay-kehyksen alkulipun arvo on 7E ja
sitä seuraa yhteysviitekenttä (DLCI) ja ruuhkanhallintabitit FECN, BECN ja DE. Vaikka FR:ssa ei ole varsianaista vuonohjausta
FR-solmu voi kuitenkin ruuhkatilanteessa asettaa menosuuntaan FECN-bitin ja tulosuuntaan BECN-bitin päälle ja tällä tavalla kertoa
ruuhkatilanteesta. Kun vastapää havaitsee nämä bitit se voi hidastaa lähettämistä. DE-kenttä puolestaan mahdollistaa
ruuhkatilanteissa eri pakettien käsittelyn eri prioriteetilla. Jos solmu havaitsee ruuhkaa, se heittää ensin roskiin ne paketit,
joissa on asennettuna DE-bitti pystyyn. Frame Relay siirtää tietoa DLCI-kentän osoittaman yhteyden toiseen päähän ottamatta mitään
kantaa siirrettävän informaation sisältöön. Palvelua käyttävien laitteiden onkin sovittava kuljetettavaan tietoon liitettävistä
tunnisteista, jotta informaatio osataan käsitellä oikein yhteyden toisessa päässä. Tätä varten on laadittu suositus RFC 1490
Multiprotocol Interconnect over Frame Relay (alkuperäinen suositus RFC 1294). Suosituksessa käsitellään protokollien kapsulointi
Frame Realy verkossa, määrittelemällä kullekin siirrettävälle protokollalle oman protokollatunnuksen, joka erottaa sen muista
protokollista. Jos esimerkiksi FR-yhteyden yli siirretään TCP/IP-paketteja, datakentän alussa on kapselointitunnus 03 ja sen jälkeen
IP-protokolalla tunnus on CC.
GPRS
= (General Packet Radio Service) Matkapuhelinverkoissa käytettävä pakettikytkentäinen tekniikka, joka mahdollistaa langattoman
internetin ja muuan dataliikenteen. GPRS-verkon tiedonsiirtonopeus on nelinkertainen tavanomaisiin GSM-järjestelmiin verrattuna.
Koska palvelu on pakettikytkentäinen, tilaajat ovat aina yhteydessä verkkoon ja online-tilassa, joten palvelujen käyttö on nopeaa ja
helppoa.
GSM
= (Global System for Mobile Communications). GSM on yleiseurooppalainen matkapuhelinstandardi joka mahdollistaa puheen ja datan
siirron radioteitse matkapuhelinverkossa. GSM-standardi mahdollistaa saman matkapuhelimen toimimisen useassa maassa ja useiden
GSM-operaattoreiden toimimisen samalla alueella yhtäaikaisesti. GSM-järjestelmä perustuu 1990-luvun digitaalitekniikkaan, minkä
ansiosta kaikki liikenne siirtyy radiotiellä salatussa digitaalimuodossa.
HSCSD
= ( High Speed Circuit Switched Data) jonka tavoitteena on turvata GSM-verkon kilpailukyky lähitulevaisuuden aikana voimakkaasti
kehittyvillä ja kilpailluilla markkinoilla. HSCSD, tunnetaan myöskin englannin kielisellä nimellä multislot, tuo käyttäjille
mahdollisuuden siirtää tietoa piirikytkentäisellä yhteydellä käyttäen useampaa kanavaa samanaikaisesti. Lisäksi kunkin kanavan
siirtonopeus nousee nykyisestä 9,6 kbit/s jopa 14,4 kbit/s. Tämä tulee mahdollistamaan kokonaan uuden tyyppisten sovellusten ja
palveluiden käytön GSM-verkossa, kuten esimerkiksi reaaliaikaisen videokuvan siirron. On useissa GSM-verkoissa oleva uusi
teknologia. HSCSD mahdollistaa useamman aikavälin käytön samanaikaisesti tietoa lähetettäessä ja vastaanotettaessa. HSCSD-yhteyden
avulla voit jopa kaksin- tai kolminkertaistaa tiedonsiirtonopeuden.
HSCSD-verkoissa sinulla on käytössäsi useampi aikaväli samaan aikaan. Kun lähetät ja vastaanotat sähköpostia, voit valita käyttöösi
kaksi aikaväliä lähetystä ja kaksi aikaväliä vastaanottoa varten nopeuttaaksesi tiedonsiirtoa merkittävästi. Kun olet lataamassa
Internet-sivuja, voit valita käyttöösi kolme aikaväliä vastaanottoa ja yhden aikavälin lähetystä varten, kolminkertaistaen näin
latausnopeuden 43,2 kilobittiin sekunnissa.
HSCSD-yhteyden avulla säästät aikaa lähettäessäsi ja vastaanottaessasi sähköpostia sekä ladatessasi sivuja Internetistä. Ja koska
matkapuhelimesi lasku muodostuu palveluihin käyttämäsi ajan mukaan, voit myös säästää selvää rahaa. Kaiken lisäksi säästät
hermojasi, sillä sinulta ei kulu enää niin paljon aikaa Internet-sivujen tai sähköpostien latautumisen odotteluun.
HSCSD ei ainoastaan nopeuta nykyisten sovellusten käyttöä vaan mahdollistaa myös kokonaan uusien sovellusten hyödyntämisen.
Sellaisten, joita olisi mahdotonta tai ainakin mahdottoman hidasta pyörittää 9,6 tai edes 14,4 kbps:n tiedonsiirtonopeuksilla.
Sellaisten sovellusten kuten videoneuvottelujen ja suoratoistoisen videokuvan. HSCSD mahdollistaa nyt kaiken tämän korkeilla
tiedonsiirtonopeuksillaan.HSCSD-palvelujen saatavuus riippuu GSM-verkon kapasiteetista.
IAS
= (Information Access Service) Kertoo laitteelle tarjolla olevat palvelut. Internet-palveluntarjoaja. Yritys, joka mahdollistaa
Internet-yhteyden.
IP (Internet Protocol) -osoite
= Osoite, joka yksilöi verkkoon kytketyn tietokoneen tai muun laitteen.
ISDN
= (Integrated Services Digital Network) on digitaalinen tapa siirtää dataa normaalia puhelinyhteyttä hyväksi käyttäen.
KAAPELIMODEEMI
= Laite, joka yhdistää tietokoneen kaapelitelevisioverkkoon, josta puolestaan saadaan yhteys Internetiin.
KOTI TAI PIENYRITYSVERKKO
= Vähintään kaksi (langatonta ja langallista) laitetta, tiedostojen, ohjelmien, tulostinten ja muiden resurssien yhteiskäyttöä
varten.
LAAJAKAISTA
= Aina auki oleva nopea Internet-yhteys. Esimerkiksi ISDN, kaapelimodeemi, DSL ja satelliitti mahdollistavat laajakaistayhteyden,
toisin kuin puhelinmodeemi.
LAN
= (Local Area Network) - Lähiverkko
LANGATON LÄHIVERKKO (wireless LAN, WLAN)
= Järjestelmä, jossa toistensa lähellä sijaitsevia tietokoneita ja muita laitteita on kytketty yhteen resurssien, kuten
Internet-yhteyden, tulostimien, tiedostojen ja levyasemien yhteiskäyttöä varten. Viestintä langattomien laitteiden välillä tapahtuu
korkeataajuuksisilla radioaalloilla.
LANGATON REITITIN
= Langattoman viestinnän monitoimilaite, jossa on langaton liityntäpiste ja mahdollisesti Ethernet-keskitin ja muita toimintoja.
LIITYNTÄPISTE (hotspot)
= Kaupallinen tai julkinen paikka, jossa voi käyttää langattomia Internetyhteyksiä ilmaiseksi tai tunti- tai päiväveloituksella.
Langattomilla toiminnoilla varustetun tietokoneen käyttäjä voi muodostaa yhteyden Internetiin näissä paikoissa. Hotspotista
käytetään toisinaan nimitystä coolspot.
MAC (Media Access Control) -osoite
= Yksilöllinen, 12-numeroinen tunniste, jonka valmistaja on antanut verkkolaitteelleen.
MAN
= (Metropolitan Area Network) kaupunkiverkko
NOPEUDET VERKOISSA, YHTEYSTYYPEISSÄ JA LAITTEISSA
 |
Todellisuudessa langallisten verkkojen suurimmat tiedonsiirtonopeudet ovat noin
75 - 85% teoreettisista maximi nopeuksista ja langattomien verkkojen tapauksessa tiedonsiirtonopeus on noin
30 - 50%
teoreettisesta maximi nopeudesta.
Vasemmalla 8/1 Mb langallisen yhteyteni
teoreettiset nollalatausarvot.
Suomessa ei
hurjastella laajakaistalla Hyvä testisivu |
27.11.2009. Niin sanottujen Mobiililaajakaistojen eli Mokkulalla tai
kannettavan tietokoneen tai muun SIM kortilla puhelinlaitoksen tietoverkkoon
langattomasti yhdistetyn laitteen nopeuksissa on mainosmiesten puheista
huolimatta aika paljon ilmaa eli suoraan sanottuna rahastuksen makua.
Ja tietoa tästä saa vaikka klikkaamalla tätä alleviivattua textiä.
Verkkojen nimelliset nopeudet ovat niiden
teoreettisia maksiminopeuksia, joihin ei koskaan ylletä. Teoriassa 54 Mbps:n yhteydellä pitäisi tietoa liikkua nopeudella 6,75 Mt/s
ja 100 Mbps:n yhteydellä noin 12,5 Mt/s. Käytännössä 54 Mbps:n langattomassa verkossa dataa siis liikkuu parhaimmillaan
tietokoneiden välillä noin 2-3 Mt sekunnissa (riippuen vähän miten tiedostoja siirtää ja minne). Pelkästään langattomasti
toteutetussa verkossa vauhti on yleensä noin kaksin- tai kolminkertainen, parhaimmillaan noin kymmenisen megatavua sekunnissa.
Nopeus riippuu siitäkin, millaisia ja miten tiedostoja siirretään sekä minne. Esimerkiksi, jos tietoa siirretään kahden tietokoneen
välillä, jotka kummatkin ovat langattomasti kiinni tukiasemassa, liikkuu data hieman hitaammin kuin, jos tietoa siirtäisi kahden
tietokoneen välillä, joista vain toinen on langattomasti kiinni tukiasemassa ja toinen on kiinni tukiasemassa verkkokaapelilla.
MATKAPUHELIN / DATALIITTYMIEN NOPEUKSIA. Hitaimmasta
Nopeimpaan
GSM-DATA
Teoreettisesti 9,6 kilobittiä sekunnissa, eli noin viidennes tavallisesta modeemiyhteydestä (nimellisesti 56
kbps). Käytännön tiedonsiirtonopeus on tyypillisesti vain noin 6 kbit/s.
HSCSD (High Speed Circuit Switched Data)
Teoreettisesti 14,4 kilobittiä sekunnissa. Tyypillisessä ratkaisussa käytetään neljän kanavan yhdistelmää niin, että
kanavista kolme siirtää dataa käyttäjän suuntaan ja yksi käyttäjältä poispäin, jolloin teoreettiset siirtonopeudet ovat
43,2 kbps
(käyttäjälle) ja 14,4 kbps (poispäin).
GPRS (General Packet Radio Service)
Teoreettisesti 40-50 kbit/s. Nopeus käyttäjältä poispäin on 20 kbit/s.
Yhteyden teoreettinen maksiminopeus voi verkosta riippuen olla jopa 107,2 kilobittiä sekunnissa.
EDGE (Enhanced Data rates for GSM Evolution)
Edge-yhteydellä yhteenlaskettu siirtonopeus (molempien suuntien nopeus yhteensä) voi parhaimmillaan olla jopa 473,6
kilobittiä sekunnissa. Nykyiset matkapuhelimet hyödyntävät tästä parhaimmillaan vain 296 kilobittiä sekunnissa, josta vastaanottoon
käytetään 236,8 kbps. Edge-yhteyden käytännön tiedonsiirtonopeus on moninkertainen GPRS-yhteyteen nähden, sillä hyvissä
vastaanotto-olosuhteissa voidaan yltää jopa
150 kbps vastaanottonopeuteen.
UMTS joka käyttää WCDMA tekniikkaa
UMTS-verkon suurin teoreettinen pakettikytkentäinen tiedonsiirtonopeus
verkosta puhelimelle on tällä hetkellä 2 Mbit/s ja
puhelimelta verkkoon 64 kbit/s. Käytännön tiedonsiirtonopeus jää pääsääntöisesti teoreettisten huippuarvojen alle.
Langaton läppäri ja matkapuhelin verkko: joka vaatii mm ulkoantennin
FLASH-OFDM (Fast Low-latency Access with Seamless Handoff, Orthogonal Frequency Division Multiplexing)
Teoreettinen suurin tiedonsiirtonopeus tukiasemalta kannettavaan on 3,2 megabittiä sekunnissa. käytännössä mittausten mukaan DL 2,7 MBit/s ja UL 780KBit/s. Siirtoviive on pieni; 50-70 millisekuntia. Käyttö edellyttää viiden metrin korkeudella maan pinnasta olevaa vastaanottoantennia. Käytännössä
tiedonsiirtonopeus käyttäjälle päin on alle 1 Mbit/s. (Ei vielä asiakaskäytössä tätä kirjoitettaessa 13.8.05)
Käytössä jo ja tulossa 2 mbit/s 11.03.09 esim kalliihko mutta hyvin toimiva Digitan 450 Mhz n
matkapuhelinverkko.
Tai läppäreille: esim TeleWell TW-3G Flash-OFDM Reititin
HSDPA
teoreettinen maksiminopeus on 14 Mbit/s. Super 3g:llä tai 3g lte-tekniikalla (long term evolution) pyritään sadan megabitin datanopeuksiin
4 G
4 G n teoreettinen maksiminopeus on 1 Gbittiä sekunnissa. Vuoden 2010 jälkeen mobiiliverkoissa siirrytään neljänteen
sukupolveen. Samalla vauhdin pitäisi kasvaa liikkeessä ollessakin 100 Mbit/s
| DSL Yhteystyypit Max. vastaanottonopeuden mukaisessa järjestyksessä |
| DSL yhteys Tyyppi |
Max. Lähetys nopeus |
Max. Vastaanotto nopeus |
Max. Etäisyys |
Linjojen Tarve |
Tukee Puhelinta |
| IDSL |
144 Kbps |
144 Kbps |
10,700 m |
1 |
Ei |
| HDSL |
1.54 Mbps |
1.54 Mbps |
3,650 m |
2 |
Ei |
| MSDSL |
2 Mbps |
2 Mbps |
8,800 m |
1 |
Ei |
| SDSL |
2.3 Mbps |
2.3 Mbps |
6,700 m |
1 |
Ei |
| RADSL |
1 Mbps |
7 Mbps |
5,500 m |
1 |
Kyllä |
| ADSL |
800 Kbps |
8 - 24 Mbps |
5,500 m |
1 |
Kyllä |
| VDSL |
16 Mbps |
52 Mbps |
1,200 m |
1 |
Kyllä |
| Laitteiden, verkkojen, kaapeleiden sekä kuitujen nopeuksia. Lisätietoa kännyliittymistä
|
| Laite |
Käyttö |
Nopeus = Teoreettinen maximi |
Muuta |
| |
|
| Ensimmäiset modeemit |
Puhelinverkon kautta |
300 bit/s |
|
| GSM ja GSM data |
Matka/data verkko |
9,6 Kbit/s |
Loppuu
noin v 2015 tienoilta alkaen |
| Nopeimmat äänikaista modeemit |
Puhelinverkon kautta |
56 Kbit/s |
|
| ISDN |
Puhelinverkon kautta |
64 kbit/s, 128 kbit/s (yhtäaikainen puhelu ja datayhteys)
|
| GPRS |
Matka/data verkko |
30-40 Kbit/s |
General Packet Radio Service |
| HSCSD |
Matkapuhelin verkko |
14-60 Kbit/s |
High Speed Circuit Switched Data |
| EDGE |
Matka/data verkko |
80-150 Kbit/s |
Enhanced Data rates for GSM Evolution |
| WCDMA |
Matka/data verkko |
128-384 Kbit/s |
| WLAN 802.11 |
Langaton verkko |
1-2 Mbit/s |
| ADSL |
Puh. verkon tms parikaapelilla |
0,256-24 Mbit/s / 0,256-3,5 Mbit/s. Käytännössä aina hitaampia
tilaajalta verkkoon päin !
vaikka yhteytesi on esim: 512/512 |
| 3G/HSPA |
Matka/data verkko |
max 2 Mbit/s |
Elisan peittokartta,
Dna peittokartta,
Sonera peittokartta |
| 3G/UMTS 900 |
Matka/data verkko |
max 2 Mbit/s |
Universal Mobile Telecom System |
| 10Base Ethernet, koaksiaalikaapeli, ketjutettu |
Yksityisten ja yhteisöjen verkot |
10 Mbit/s |
|
| WLAN 802.11b |
Langaton verkko |
11 Mbit/s |
|
| WLAN 802.11a ja g, WiFi |
Langaton verkko |
54 Mbit/s |
|
| 100Base Fast Ethernet, parikaapeli, tähtimäinen |
Yksityisten ja yhteisöjen verkot |
100 Mbit/s |
|
| WLAN 802.11n |
Langaton verkko |
100-200 Mbit/s, lokakuussa 2008 |
| Valokaapeli, kuitu, 1000Base Ethernet |
Yhteisöjen verkot |
1000 Mbit/s |
|
| GRID |
Tulevaisuuden verkko |
n 10000 x ADSL nopeus |
Hyödyntää kuituoptiikkaa ja moderneja
reitittimiä. |
| Palveluntarjoajat
ADSL ym. verkoille ja mitä toimintoja niillä saat kotiisi.
|
| |
Netikka
Hinnat |
Multi.fi
Hinnat |
Elisa
Hinnat |
Sonera
Hinnat |
Saunalahti
Hinnat |
Omat vertailut |
Lisää vertailua |
Käyttötarkoitukset | |
| |
| |
| Nopeus |
Toiminnot joihin pystyt kiinteällä liittymänopeudellasi
MUISTA ETTÄ WLANIN NOPEUDET OVAT n 1/3 teoreettisesta kiinteän verkkosi maximinopeudestasi |
| Modeemi max 56 KBit/s |
Netin selaus hitaasti, laskujen maksu, sähköposti, nettisivujen tekeminen (tulee kalliiksi modeemin kautta ! )
ei tiedostojen jakoa/imutusta.
Tilastokeskuksen mukaan noin 350 000 kotitaloutta kulkee nettiin yhä
perinteisen modeemiliittymän kautta (19.Elokuuta.2005) |
| 256KBit/s - 512KBit/s |
Edelliset nopeammin + liikkuva kuva, tasokas ääni usealla selaimella yhtä aikaa, skype puhelin,
messengerit, irc it, chatit, ftp ja ssh yhteydet, p2p verkot hitaahkosti, yksinkertaiset pelit |
| 512KBit/s - 700Kbit/s |
Edelliset nopeammin, yksinkertaiset pelit toimivat jo paremmin, web-radiokanavat |
| 700Kbit/s - 1MBit/s |
Edelliset nopeammin + lyhyet videonpätkät, lisäksi isommat tiedostot kulkevat kohtuu nopeasti,
multimediapelit |
| 2 MBit/s |
Edellisten lisäksi; streamingmusiikin kuuntelu oivallisesti, web-radio, elokuvien katselu, jo
erittäin hyvä nopeus tiedostojen lataamiseksi ja jakoon, etätyönteko verkossa |
| 8 MBit/s |
Edellisten lisäksi mm. suuret multimediapelit, TV-kuva huonosti, streaming elokuvat, suurien ohjelmatiedostojen
lataus ja etätyönteko verkossa |
| 10 MBit/s |
Edellisten lisäksi: Tv kuva. (EI Wlanilla) |
| 12 - 24 MBit/s |
Erittäin hyvälaatuinen ja ( terävä
televisiokuva. n 12-14 MBit/s) kuluttaa kahdesta
viiteen megaa kaistaa. Teoriassa 24 megan liittymällä voisi katsella neljää tv-kanavaa yhtä aikaa
ja kaistaa jäisi vielä surfailuunkin. Käytännössä liittymän nopeus on riippuvainen kodin etäisyydestä puhelinkeskuksesta. Yli
kuuden kilometrin päähän superlaajakaistoja ei pystytä tarjoamaan. Adsl2 ja adsl2+-tekniikalla toteutettuja liittymiä tarjotaan
aluksi valikoiduilla alueilla Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. (19.Elokuuta.2005). (EI
Wlanilla)
Huippunopeudet harvojen herkkua Englannissa
Vain viisi prosenttia väestöstä pääsee nauttimaan edes 18 megabitin nopeudesta, varoittaa laajakaistamarkkinoita luotaava Point
Topic BBC:n uutisessa. Yhtiön mukaan lähimmän puhelinkeskuksen pitää sijaita
kolmensadan metrin päässä, jotta yhteys olisi nopein mahdollinen. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan
useissa talouksissa päästään vain kahdeksan megabitin nopeuteen. (EI Wlanilla) |
Tiedonsiirtokaapelit
Kaapeliluokat
|
| Kategoria |
|
Kaistanleveys |
Sovellukset |
Lisähuomautuksia |
| Cat1 |
|
0,4 MHz |
Puhe ja modeemiyhteyksiin |
Aikaisemmin käytetty analoogisena puhelinlinjana POTS sekä ISDN ja ovikello kaapelointina. |
| Cat2 |
|
4 MHz |
Vanhemmissa päätejärjestelmissä. |
Kaapelia käytettiin aikaisemmin 4MHz Token Ring verkoissa |
| Cat3 |
|
16MHz |
10BASE-T ja 100BASE-T4 Ethernet |
Luokan suositukset ovat kuvattu EIA/TIA-568 -suosituksissa. Suositellaan käytettäväksi
enintään nopeudella 16 Mbit/s. |
| Cat4 |
|
20MHz |
16 Mbit/s Token Ring |
|
| Cat5 |
|
100MHz |
100BASE-TX & 1000BASE-T Ethernet |
|
| Cat5e |
|
100MHz |
100BASE-TX & 1000BASE-T Ethernet |
Enhanced Cat5. Käytännössä sama kuin Cat5, mutta testaustandardit ovat muuttuneet, jotta
Gigabit Ethernet saadaan luotettavasti toimimaan. |
| Cat6 |
|
250MHz |
10GBASE-T (kehitteillä) Ethernet |
Yleisin asennettavista kaapelointistandardeista v.2002 alkaen Suomessa. |
| Cat6e |
|
250MHz |
10GBASE-T (kehitteillä) Ethernet |
Kaapelivalmistajien oma merkintä, ei standardi. |
| Cat6a |
|
500MHz |
10GBASE-T (kehitteillä) Ethernet |
Standardi tekeillä. |
| Cat7 |
|
600MHz |
Sovelluksille 600MHZ. asti |
Epävirallinen nimitys ISO/IEC 11801 luokka F kaapelille. Tämä standardi määrittelee nelja
erikseen suojattua paria jotka vuorostaan ovat yhteisen suojan sisällä. |
|
|
= (Personal Area Network) Bluetoothin avulla muodostettua laiteverkkoa sanotaan PANiksi tai WPANiksi (Wireless PAN). Verkko järjestyy
automaattisesti, kun laitteet tuodaan toistensa läheisyyteen. Siirtonopeudeltaan (max. 723.2 kbps) Bluetooth riittää videon ja
multimedian siirtoon. Wireless Personal Area Networking (WPAN) toimii pienellä alueella (noin 10 metrin säteellä). Wireless Local Area
Networking
= PCM-tekniikan lähtökohta on puhelinverkkojen yhteydessä käsitelty puheen digitalisoiminen. Sen mukaanhan analogiset puhesignaalit
multipleksoidaan yhdeksi digitaaliseksi bittijonoksi. PCM-yhteydelle multipleksoitavien puhesignaalien määrä vaihtelee käytettävissä
olevan standardin mukaisesti. Euroopassa on käytössä CCITT:n määrittelemä 30 kanavainen ja Yhdysvalloissa Bellin laboratorioissa
kehitetty 24 kanavainen järjestelmä. Vaikka molemmissa järjestelmissä käytetään 8 kHz näyteenottotaajuutta ja 64 kbit/s siirtonopeutta,
ne eroavat toisistaan kanavamäärän lisäksi mm. merkinantonsa ja tahdistuksen osalta. Eurooppalaisen PCM:n 30 puhesignaalia
multipleksoidaan alla olevan kuvan mukaisesti samalle yhteydelle. Koska PCM on aikajakoinen kanavointitekniikka, kullkin 64 kbit/s
kanavalle varataan oma aikaväli (aikavälit 1-15 ja17-31). Lisäksi kehyksessä on yksi aikaväli tahdistukselle (aikaväli 0) ja yksi
merkinannolle (aikaväli 16). Tarkastelemme seuraavassa tarkemmin näitä erikoisaikavälejä. Aikaväliä nolla käytetään tahdistukseen ja
verkkosignalointiin. Tahdistuksella tarkoitetaan sitä, miten vastaanottopään laitteet voivat tunnistaa aikavälien alkamis- ja
päättymiskohdat tulevasta bittivirrasta. PCM:ssä tämä on järjestetty siten, että aikavälissä 0 lähetetään tietty bittijono. Kun
vastaanottaja havaitsee kyseisen bittijonon, se tietää aikavälin 0 paikan ja sen myötä myös muiden aikavälien sijainnin. Aikavälissä 0
lähetettävän tahdistusbittijonon on oltava sellainen, että se esiintyy harvoin muualla kehyksessä. Tämä voitaisiin saada aikaiseksi
esimerkiksi pitkällä merkkijonolla, joka pilkotaan useiden peräkkäisten kehysten aikaväliin 0. Kyseinen järjestely kuitenkin hidastaisi
tahdistumista, sillä ensin olisi löydettävä merkkijonon aloittava kehys ja sen jälkeen esimerkiksi neljä seuraava kehystä (jos
käyttäisimme 40 bitin tahdistusjonoa). Eurooppalaisessa PCM:ssä onkin otettu käyttöön järjestely, jossa on käytössä vain yksi seitsemän
bitin mittainen merkkijono (Frame Alligment Signal, FAS). FAS-jono lähetetään joka toisen kehyksen aikavälissä nolla. Tahdistus
saavutetaan kun vastaanottaja löytää bittijonosta sekvenssin FAS, non FAS, FAS kolmen kehyksen jaksossa. Aikaväli 16 on varattu
PCM-järjestelmän kanavakohtaista merkinantoa varten. Sen avulla voidaan kertoa milloin käyttäjä on nostanut tai laskenut luurin jne.
Merkinantokanavan käyttö kanavakohtaisessa ja yhteiskanavamerkinannossa ei kuulu tämän opintojakson piiriin. PCM-verkossa on käytössä
kolmenlaisia komponentteja: kanavointi- ja johtolaitteita sekä toistimia. Kanavointilaitteen tehtävänä on multpleksoidaan useita alemman
tason signaaleja yhdeksi ylemmäntason signaaliksi. Johtolaitteet puolestaan huolehtivat bittien siirtämisestä siirtotielle ja toistimet
vahvistavat ja korjaavat vaimentuneita ja vääristyneitä signaaleja.
= PDH kehitettiin puheen digitoimisen myötä tekniikaksi, jolla voidaan hyödyntää verkon siirtokapasiteettia tehokkaammin. Keskeisesti
tekniikan kehittymiseen vaikuttivat puheendigitoinnissa tehdyt valinnat: Näytteenottotaajuus 8kHz Kvantisointi 8-bittiä PDH-hierarkia
muodostuu aikajakoisella kanavoinnilla suoritettavasta yhteyksien lomittelusta. * Hierarkian perusnopeus on yhden puhekanavan vaatima
bittinopeus * Näitä puhekanavia kanavoidaan yhteydelle ryhmiksi: 30-puhekanavaa 120-puhekanavaa 480-puhekanavaa 1920-puhekanavaa
YHTEENVETO: PDH kehitettiin digitaalisen puheen siirtämiseen PDH idea oli mahdollistaa useamman puhelun välittäminen yhdellä johdolla
Dataliikenteelle PDH ei ole optimaalinen siirtomedia. Dataliikennettä voidaan´kuitenkin siirtää varsin hyvin PDH:ssa PDH-tekniikkana:
Perustuu 8-bitin aikaväleihin, joita on 32- kappaletta E1-kehyksessä. E1-kehyksiä generoidaan 125us välein --> 2Mbps
= (Voice Over IP) Äänipuhelut IP protokollan avulla sip = VoIP-protokolla
VoIP mahdollistaa ääniliikenteen (esim. puhelut ja fax) kuljettamisen IP-verkon yli.
• Puhe ja data kulkevat samassa verkossa: verkko voi toimia yhdistettynä IP-ääni-, video- ja dataverkkona.
• VoIP mahdollistaa IP:n tuomisen päätelaitteeseen, eli puhepäätelaitteet voidaan tunnistaa verkossa oman IP-numeronsa avulla, joten
soittaminen niiden välillä onnistuu samalla tavalla kuin perinteisilläkin puhelinlaitteilla.
• VoIP-liittymä toimii kuten tavallinen puhelinliittymä, liittymässä voidaan käyttää laitteiston omaa äänikorttia ja kaiuttimia tai
kuulokemikrofoni-yhdistelmää joka on kokemukseni mukaan parempi.
• SkypeOut Hinnat
05.11.2005 SUOMESSA:
• Paikkasidonnaisuus vähenee, eli puhesovitin tai IP-puhelin voidaan vapaasti kytkeä mihin tahansa lähiverkon liitäntään. Käyttäjä voi
itse siirtää päätelaitteen toiseen paikkaan ilman muutoksia verkossa. Käyttäjä voi siirtää päätelaitteen (puhesovitin/IP-puhelin)
toiseen DSL -liittymään, koska asetukset ja puhelinnumerotiedot kulkevat päätelaitteen mukana.
• Mahdollistaa usean päätelaitevaihtoehdon
• Joustavuus - käyttäjällä voi olla useita päätelaitteita yhtaikaa käytössä
• VoIP mahdollistaa uusia palveluita, kuten esimerkiksi Skypellä:
- sähköisen puhelinluettelon
- puhelutietojen eli soittohistorian ja aikojen seuraamisen
- etsiä muita käyttäjiä tietyillä hakuehdoilla
- estoluokkien käyttöönoton/poiston käytönhallintasivuston kautta
- vastaajapalvelun – viestien kuunteleminen myös sähköpostista
- chat
- ym....