MITÄ ON HYPNOOSI

Hypnoosi-sana tulee kreikan kielen unen jumalaa tarkoittavasta sanasta HYPNOS.

Hypnoosi on ilmiönä ikivanha. On arvioitu, että shamanistisissa kulttuureissa sitä on käytetty jopa jo 10.000-40.000 vuotta sitten.

  Hypnoosi on ollut - tietyistä syistä - suomessa pitkään jotakin mystiikkaan verhottua tai jopa noituuteen ja vieläkin pahempiin termeihin liitettyä toimintaa. Viimeiset vuodet se on noussut nopeasti tavoittelemaan sille kuuluvaa asemaa tehokkaana ja monipuolisena hoitona myös lääketieteessä. Nykyisten tutkimusmenetelmien avulla voidaan "mieltä" tarkastella kuitenkin aivan uusilta suunnilta. Tekniikan kehityksen seurauksena  syntyneen uuden tieteenalan, kognitiivisen neurotieteen myötä, tieteellinen mielenkiinto tajunnan ilmiöihin on jälleen herännyt. Hypnoosin tehosta on eräissä kliinisen lääketieteen tutkimuksissa vahvaa tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.

Toisin, kuin hyvin usein hypnoosia aiemmin kokemattomat olettavat, hypnoosissa ollaan ihan hereillä ja tietoisia. Voisi jopa sanoa, että ajatukset jopa kristallisoituvat / selkiytyvät hypnoosin aikana ja henkilö on ajatuksiensa tasolla jopa vireämpi kuin normaali valvetilassaan. Fyysisesti keho kuitenkin voi tuntua hyvin väsyneeltä, raskaalta ja kuin olisi unessa.

Hypnoosi eli transsi on eräänlainen mielentila, ominaisuus joka on meissä jokaisessa ihmisessä "valmiina" syntymälahjana. Jokainen voi kokea kevyen hypnoosin vaikutuksia jopa päivittäin tiedostamattaan esim. keskittyessään TV:n katseluun tai uppoutuessaan kirjan lukemiseen. Tällaiseen mielentilan johdattelua voidaan tehdä tarkoituksellisestikin monilla eri tavoin ja myös menetelmällä jota kutsutaan hypnotisoinniksi. Hypnoosia voisi kutsua myös elämykselliseksi mielentilaksi. Aivan kuin näyttämö teatteri perustuu elämyksien tarjoamiselle ihmisille, jotka esitystä katsomaan tullessaan voivat parhaimmillaan eläytyä näytelmää katsoessaan kokemaan kaiken todeksi, hypnoositilassa henkilö toimii ihan samoin samaistuessaan hypnotisoijan kertomiin ajatuksiin mukaan. Idea piilee siinä, että hypnoosiin vaipuessaan henkilö siirtyy tuollaiselta "kylmältä" järkiperäiseltä, rationaaliselta ajattelutasoltaan tasolle, jossa hänen tunteensa alkavat reagoida ajatuksiin yhä voimakkaammin. Hypnoositilassa ihminen on alttiimpi suggestioille, eli alitajuiseen mieleen vaikuttaville ärsykkeille/ajatuksille. Hypnoosissa henkilön tietoinen tahto, itsekontrolli, itsesensuuri alkaa menettää merkitystään henkilölle itselleen. Sanotaankin että tämä tahto ohitetaan hypnoosin keinoin. Tällöin henkilö sulautuu/eläytyy ulkoa tulevaan informaatiovirtaan sisälle ja haluaakin nauttia siitä ponnistelemattomuuden tunteesta jonka tämä olotila suo hänelle. Kukin kokee hypnoosin kuitenkin omalla tavallaan. Siitä, miksi näin on, voit lukea lisää aiheesta "Hypnoosin kokeminen".

Hypnoosissa aivot ovat ns. alfa tilassa, joka kuvastaa sitä taajuutta jolla aivot toimivat hypnoosiksi kutsutun tilan aikana. Tätä samaa tilaa pyritään hakemaan myös joogassa tai meditaatiossa. Hypnotisointia voitaisiin kuitenkin kutsua pelkistetyksi tekniikaksi tuollaisen tilan saavuttamiseksi. Se ei sisällä minkäänlaisia uskonnollisia tms. rituaaleja, kuten jotkut joogan tai meditaation muodot ja soveltuu näin eettisesti kaikille myös uskontokuntaan katsomatta.                 

Entä merkitys terapeuttisessa mielessä

Tajuntamme on jakautunut tietoiseen ja piilotajuiseen alueeseen. Tietoinen tajunta toimii kriittisesti, alitajunta mielleyhtymien kautta. Alitajuntaan on tallentunut henkilön koko elämän historia muistiin.

• Hypnoosilla ei tehdä ihmeitä. Tuloksia saadaan, jos asiakas on motivoitunut ja vuorovaikutus terapeutin ja asiakkaan välillä toimii. Tätä vuorovaikutus suhdetta kutsutaan RAPPORT- suhteeksi ja se on yksi tärkeimpiä, ellei jopa tärkein tekijä hyvän ja toimivan hypnoositilan toteutumiselle. Kun asiakas luottaa 100%:sesti terapeuttiinsa, hän myös uskaltaa antautua tilaan juuri niin syvälle kuin terapeutti häntä johdattelee. 

Vääriä käsityksiä

Väite 1. "Vain herkkäuskoiset ja tyhmät vaipuvat hypnoosiin!"  Vastaus: Todellisuudessa kylläkin juuri älykkäämmät ihmiset jotka ovat oppineet luovasti ja luontevasti käyttämään mielikuvitustaan, ovat herkimpiä hypnotisoitavia.

Väite 2. "Minä pelkään, että puhun julki tietysti kaikki salaisuuteni hypnoosin aikana." Vastaus: Yleensä vain elokuvissa esitetään hypnoosin käytöstä kuvauksia, joissa terapeutti puhuttelee asiakasta hypnoosissa. Tämä johtunee siitä, että hypnoosi saadaan hieman kiinnostavamman tuntuiseksi ilmiönä, kun potilas vielä näissä dramatisoinneissa saa kaikenlaisia kauhukohtauksia tarinoitaan kertoillessaan, eikä jälkeen päin muista mitään hypnoosi kokemuksestaan. Todellisuudessa terapian aikana on äärimmäisen harvinaista, että asiakasta tarvitsisi puhutella hypnoosissa. Oman urani aikana sellaista istuntoa ei ole näiden vuosien aikana tullut vielä kertaakaan. Lisäksi on mainittava, että asiakas ei spontaanisti itsestään tai vahingossa ala hypnoosissa puhumaan muutenkaan. Puhuminen hypnoositilassa edellyttää hypnoosiin ohjanneelta tekijältään käskyn puhumiseen. Mitä tulee tilan jälkeen muistamattomuuteen, voinen kertoa, että asiakas muistaa kyllä kokemansa asiat tilan jälkeen, ellei hypnoosiin ohjannut tekijä ole varta vasten tilan aikana antanut käskyä muistin sulkemiseksi. Sellaista sulkua ei myöskään ole terapiassa yleensä tarvetta käyttää.

Väite 3. "Pelkään itsekontrollini menetystä ja sitä, että teen jotain hulluja temppuja hypnoosissa tai hypnotisoija aivopesee minut käyttäytymään miten tahtoo."  Vastaus: Ammattitaitoinen terapeutti toimii aina eettisesti vain ja ainoastaan asiakkaan parhaaksi. Temppujen tekeminen ei kuulu terapiaan, eikä sellaisten tekemiseen vastaanotoilla olisi mitään perusteita. Terapeutti ei pyri muuttamaan asiakkaan moraalikäsityksiä, mielipiteitä tai käyttäytymistä asiakkaansa tahdon vastaisesti. Hypnoosia toteutetaan alusta alkaen istunnoilla aina tiimityönä asiakkaan kanssa ja asiakkaan tavoitteiden pohjalta. Hypnoosissa toteutettavista tavoitteista keskustellaan niin ennen kuin jälkeenkin hypnoositilan.

Väite 4. "Pelkään, että jos vaivun liian syvälle hypnoosiin, jään sinne!" Vastaus: Tämä pelko on aiheeton. Jos hypnoosi menee liian syväksi (jota muuten ajoittain sattuu) seurauksena hypnotisoitu vaipuu unen puolelle. Ainoa "vaara" on siis, että asiakas alkaa kuorsata. Varsinaiseen hypnoosiin sinänsä ei voi jäädä, vaikka moni hypnoosia kokenut jälkeen päin saattaakin kertoa, että olisi jopa halunnut jäädä sinne kun se tuntui niin hyvältä. Jos kontakti jostain syystä hypnoosiin ohjanneen henkilön ja hypnotisoitavan välillä katkeaa, hypnoosi "haihtuu" automaattisesti. Riippuen tuon hetkisestä hypnoositilan syvyydestä, hypnotisoitu vaipuu joko unen puolelle tai palautuu normaaliin valvetilaan.

Väite 5. "Olen kuullut, että kaikki ihmiset eivät ole hypnotisoitavissa ja uskon itse kuuluvani tuohon joukkoon." Vastaus: Erilaisten arkielämää rajoittavien ongelmien, kuten jännitysten, pelkojen tai haitallisten tottumusten muuttamiseen  tarvittavaan hypnoosiin vaipumisen mahdollisuus on kaikilla ihmisillä, kunhan motiivit, ajankohta, ympäristö ja terapeutin käyttämä tekniikka ovat oikeat.

Mihin vaikutetaan?

 Hypnoosilla voidaan vaikuttaa kaikkiin ihmisen viiteen aistiin. Terapeuttisessa mielessä henkilön mielialoihin, asenteisiin ja tunteisiin. Näin myös kipuja ja särkyjä voidaan tehokkaasti lieventää tai poistaa.

Terapiassa terapeutti opastaa vaivoista kärsivää asiakasta, hypnoosia hyväksi käyttäen, ratkaisemaan itsessään olevat ongelmat ja laukaisee alitajunnan toimimaan asiakkaan omaksi parhaaksi. Kun ihminen normaalisti pystyy käyttämään vain murto-osan aivokapasiteetistaan, voidaan hypnoosin keinoin tuota kapasiteettia laajentaa. Näin alitajunnan ohjauksella tapahtuvat eri oireisiin johtavat vaivat voidaan luontevasti joko lieventää tai kuten useimmiten, kokonaan poistaa.

Hypnoosi-induktio on vasta ensimmäinen vaihe terapeuttisessa hypnoosi-istunnossa. Hoidon olennaisena sisältönä ovat transsin aikana potilaalle kehittyvät mielikuvat, joiden sisältönä voi olla esim. jonkin kehontoiminnan muutos tai itsen näkeminen onnistuneen suorituksen yhteydessä. Joissakin tapauksissa on syytä käyttää myös regressiotyöskentelyä (ajassa taaksepäin palauttaminen). Tällöin voidaan esim. etsiä syy-yhteyttä lapsuuden aikaisista tapahtumista tämän päivän vallitseviin pelkotiloihin jne. Regression aikana henkilö palautetaan ajassa taaksepäin johonkin tiettyyn tapahtumaan tai ikäkauteen. Usein ihminen kokee regression aikana kyseisen hetken uudelleen täysin samanlaisena kun on sen oikeastikin kokenut. Regression avulla voidaan kohdata tilanteita ja tapahtumia uudelleen, sekä terapeutin antamien mielikuvien ja suggestioiden avulla oppia näkemään asiat uudella tavalla. Useat pelkotilat ja fobiat voivat johtua vain yhdestä ainoasta lapsuuden aikaisesta traumaattisesta tapahtumasta. Regressiotyöskentelyn avulla on mahdollista vapautua esim. pimeänpelosta, lentopelosta, suljetun- tai korkeanpaikan kammosta jne.

Yleinen käsitys on, että hypnoosi olisi tehokkaampaa mitä syvempi hypnoosi on kysymyksessä. Tämä pitää paikkansa, jos teemme esimerkiksi näytösluontoisesti hypnoosin avulla temppuja vapaaehtoisten koehenkilöiden kanssa, yleisön viihdyttämiseksi. Tällöin todellakin saamme voimakkaita vaikutuksia henkilöön, jotka kestävät kuitenkin vain näytöksen ajan, jolloin henkilö on hypnoosissa. Terapiassa tavoite on kuitenkin usein ihan toinen. Siinä missä näytöksessä mahdollisesti halutaan hetkellisesti ja vain hypnoosin ajan kestäviä vaikutuksia, terapiassa pyrkimyksenä on saada pysyviä, hypnoosin jälkeenkin jääviä pysyviä vaikutuksia. Tällöin käytetään ns. posthypnoottisia eli jälkihypnoottisia suggestioita. Tällöin tila syvyys pelkästään ei ole niin ratkaiseva asia, kuin suggestioiden toistamisella tapahtuva iskostaminen. Tähän tarkoitukseen soveltuvat oivallisesti terapiassa varsinaisten terapia käyntien tueksi varta vasten valmistettavat henkilökohtaiset hoitoäänitteet.

Kuka saa vaikuttaa?

   Viime aikoina on julkisissa tiedotusvälineissä ja internetin keskustelufoorumeissa käyty hyvin ristiriitaisia keskusteluita liittyen erilaisten vaihtoehtohoitojen tekemisen oikeuksiin, vaaroihin ja mahdollisiin väärinkäytöksiin jne. Tavallinen maallikko on varmaan hyvin ymmällään ja epätietoinen, pohtiessaan uskaltaako esimerkiksi hypnoosia terapiamuotona enää käyttää ollenkaan ja kenen luokse sitä uskaltaisi mennä saamaan.  Katso siis:  "Terapeutin valinta".