KAHVIKUPPINEUROOSI 

Tämä käsiä vapisuttava ongelma on nimitykseltään hieman harhaan johtava, koska sitä esiintyy usein vaivasta kärsivillä, myös monien muiden asioiden yhteydessä kuin kahvia juodessa. Neuroosi-sana puolestaan viittaa maallikon korvissa jo mielisairauteen tms., josta tässä ongelmassa ei suinkaan ole vähäisessäkään määrin kysymys.

Vuosien saatossa olen joskus todennut tuosta harhaan johtavasta nimityksestä olevan hyötyäkin. Eräs stressioireilleen lievitystä hakemaan tullut asiakkaani totesi, sivumennen sanoen hippu ylpeyttä äänessään; "On minulla ollut tuota kahvikuppineuroosiakin, mutta olen saanut hoidettua sen kokonaan pois itse. Lopetin kahvin juonnin ja siirryin juomaan teetä!"

En halunnut tuottaa hänelle pettymystä tai muuttaa hänen uskomustaan siitä, että kahvilla olisi sinänsä olisi jotain tekemistä kyseisen vaivan kanssa. Tärkeintä oli tuossakin tapauksessa, että hän oli päässyt oireistaan eroon.

Tämä esimerkki kuitenkin osoittaa oivallisesti sen, miten oire toimii täysin henkilön oman uskomusjärjestelmänsä luomana, kuvittelun johdattamana.

On tiedossa, että kahvin sisältämä kofeiini voi aiheuttavan hyvin herkillä ihmisillä hermostuneisuutta ja jopa vapinaa, mutta silloin nämä oireet esiintyvät aina kahvinjuonnin jälkeen olipa kahvin juoja yksin tai seurassa, ollen siis kofeiinin aiheuttamia. Toisin kuin varsinaisessa kahvikuppineuroosissa, jolloin vapinaoireet esiintyvät poikkeuksetta VAIN sosiaalisissa tilanteissa muiden seurassa, ilman kahviakin, ollen sosiaalisen jännityksen aiheuttamia.

Kahvikuppineuroosi voi esiintyä syödessä, kirjoittaessa tai tehtäessä mitä tahansa käden tarkkuutta vaativaa tehtävää tai asiaa, jossa kädet jotenkin joutuvat huomion kohteiksi.

Oire näyttää vaivasta kärsivän mielestä, epätoivoisella tavalla valikoivalta. Se esiintyy juuri silloin, kun hän kaikkein vähiten haluaisi sen ärsyttävän. Vastavuoroisesti tilanteissa, joissa oireen ilmenemisellä ei ole henkilölle mitään merkitystä, (kuten yksin ollessa, ollessa poissa muiden silmistä) oireita ei yleensä ilmene.

Tämä todistaa sen, että kyseessä ei voi olla fyysinen vaiva! Tuntuisikin epätodennäköiseltä, että fyysinen oire "ajattelisi" ja ilmentäisi itsensä valikoidusti eri tilanteissa ja kiusallisimmin juuri sellaisissa tilanteissa, joissa läsnä on vieraampia ihmisiä!

Tähän vaivaan tarjolla olevat lääkkeet ovat joillekin asiakkaille tuoneet lievitystä, mutta ovat pääsääntöisesti todenneet lievityksen vain hetkelliseksi tai lääkkeen vaikutuksen ajan kestäväksi.

Merkille pantavana piirteenä asiakkaiden kertomuksissa on ollut myös se, että oireet tuntuvat pahimmilta ns. puolituttujen seurassa. "He ovat ehkä havainneet vaivani ja saattavat puhua selkäni takana pahaa!" Ventovieraiden parissa he sen sijaan tuudittautuvat siihen uskoon, että nämä eivät tiedä oireista mitään, eivätkä näin ollen kiinnitä niihin mitään huomiota... Ainoastaan parhaisiin ystäviin voi luottaa ja silloin oireita ei yleensä ilmenekään.

OIREIDEN ALKU JA KULKU

Useimmiten oireet ovat alkaneet tilanteissa, joissa henkilö on kokenut olevansa tarkan tuijotuksen ja arvostelun kohteena sekä joutunut samanaikaisesti tekemään jotain tarkkuutta vaativaa tehtävää.

Tässä muutama esimerkki:

1.) Henkilö on ensi kertaa menossa seurustelukumppaninsa kotiin, tapaamaan hänen vanhempiaan ja joutuu siellä kovan kyselyryöpyn kohteeksi samalla kun istutaan, juuri häntä varten,  koreasti katetussa kahvipöydässä. Pahimmassa tapauksessa paikalle on kutsuttu myös muuta sukua tutustumaan heidän mahdolliseen uuteen sukulaiseensa.

2.) On syntymäpäivä-, hää- tai hautajaistilaisuus, joka pidetään kotona tai seurakuntakeskuksessa. Tarjoilu tapahtuu seisovasta pöydästä itse noutamalla, jolloin joutuu kuppien ja asettien kanssa käveleskelemään kaiken kansan tuijotettavana lattian poikki mahdollista vapaata tilaa haeskellen.

3.) Rippi-, ylioppilasjuhlat tms.. Tilaisuudet, joihin tullut kutsutuksi vähän kuin velvollisuudesta. Tuntee olonsa ulkopuoliseksi, vieraaksi ja vaivautuneeksi tilaisuuteen nähden ns. "oikeutetumpien" eli juhlan päähenkilön läheisten ystävien tuttavien silmissä, ruoka- tai kahvipöydässä ollessaan.

4.) Töissä, pankissa, virastoissa tms. paikassa nimen allekirjoittaminen, joka tapahtuu pomon/virkailijan tuijottaessa, odottaen allekirjoituksen valmistumista.

5.) Oltuaan juuri voimakkaan fyysisen rasituksen vaatimassa tehtävässä, kuten muuttokuorman tavaroita kantamassa, kökkäporukassa ja joutuu heti noiden rasitusten uuvuttamilla käsillä kahvi- tai ruokapöytään. Käsien vapistessa vielä rasituksen jäljiltä kuin "haavan lehdet tuulessa" ja asettien käsittelystä ei tahdo tulla mitään. Vieraan kökkäporukan silmissä tilanne on hämmentävä ja yllätyksellinen, ellei mitenkään osaa suoraan tiedostaa työn jättämien rasitusten vaikutusta vapinaan...

Kun oireet sitten näin ovat ensi kerran ilmaantuneet, henkilö ajaa itsensä noidankehään niiden kanssa. Ensi kokemus oireista on tehnyt hänet tietoiseksi tuollaisten vapinaoireiden olemassaolon mahdollisuudesta. Hän alkaa tietoisesti pelätä oireita uusiutuvaksi seuraavassa vastaavankaltaisessa tilanteessa. Hyvällä mielikuvituksellaan hän alkaa vähitellen myös soveltaa kuvitelmissaan oireen ilmenemistä muissakin käsien tarkkuutta vaativissa tilanteissa.

Joutuessaan kyseisen kaltaiseen tilanteeseen, henkilö ajattelee yleensä varsin suoralla logiikalla pyrkiessään estämään olettamansa vapinaoireen muodostumisen. "Jos käteni alkavat hallitsemattomasti vapista, on minun pysäytettävä se tai estettävä jo sen alkaminen... Estäminen tapahtuu voimakkaasti käsivarren lihaksia jännittämällä eli jäykistämällä käsi vakaaksi. Mutta. "Näin tehdessään vapinaa kuitenkin ilmenee hänen hämmästyksekseen ja niinpä hän epätoivoisesti yrittää jännittää kättään entistä voimakkaammin, sillä seurauksella, että oire vain yltyy! Tämä kaikki vaikuttaa ongelmasta kärsijän mielestä täysin järjettömältä, "painajaismaiselta". Etenkin kun hänellä yksin ollessaan oireita ei ilmaannu siitäkään huolimatta, että hänen ei edes yritä niitä vastustaa... Siinäpä se! Jos hän ei vastusta oireitaan, eli jännitä kättään, käsi ei ala vapista! Vapina muodostuu nimenomaan juuri siitä voimakkaasta staattisesta lihasjännityksestä, jota hän on pyrkinyt käyttämään olettamansa vapina oireen vastustamiseen. Eli juuri se ainoa keino johon hän on tuntenut voivansa turvautua vapinaa välttääkseen, osoittautuukin nyt koko ongelman aiheuttajaksi, viholliseksi! Huomattavaa on myös se, että käsien vapinaa edeltä AINA ajatus, oireen mahdollisesta synnystä - ja siitä seuraa ketjureaktiomaisesti vapina!

Ajatus/kuvitelma kätensä vapinasta... jonka seurauksena usko joutua ympäristön taholta arvostelun kohteeksi... tietoinen käden lihasten jännittäminen... Käden väsyminen... Tahdosta riippumaton vapina... Ajatuksen/kuvitelman toteutuminen... Kasvava lisäpaine ympäristön halveksivasta arvostelusta... Arvostelun kohdistaminen itseensä... Tietoinen käden lihasten jännittäminen entistä voimakkaammin... käden väsyminen entistä voimakkaammin... tahdosta riippumaton vapina entistä voimakkaampana... jne...

Jokainen voi itse helposti testata asian jännittämällä käsivarren lihaksia niin voimakkaasti kun pystyy, olkapäästä sormenpäihin asti, pyrkien samalla pitämään käden täysin liikkumattomana. Jo muutaman sekunnin jatkuvan jännityksen seurauksena voi havaita, miten vaikeaa käden vakaana pito voi olla. Alkaa muodostua vapinaa, joka puolestaan yltyy mitä voimakkaammin tuota näin syntynyttä vapinaa pyrkii yhä voimistuvalla lihasjännityksellä pysäyttää. Kun laukaisee jännityksen, ja käyttää lihasvoimaa luonnollisella tavalla, vain sen verran, kuin käden koholla pitäminen normaalisti vaatii, niin vapina lakkaa välittömästi.

Tässä on selitys myös siihen, miksi oireet tuntuvat yltyvän , vaikka oireista kärsivä on yrittänyt vastustaa oireitaan yhä voimakkaammin. Tuo vastustaminen kun on perustunut tuolle käden jännittämiselle.

Jossain vaiheessa oireista pidempään kärsineellä henkilöllä tämä käden vakauttamisyritys lihasjännityksen avulla, alkaa tapahtua automaationa, vaikka hän kokee oireiden ilmenevän itsestään, hänestä riippumatta. Ne lopulta kuitenkin ovat mitä suurimmassa määrin vain ja ainoastaan hänestä riippuvaiset.

ONGELMAN KORJAUS

Hypnoosin tai/ja NLP:n keinoin, oireista kärsivä johdetaan ajatusten ja mielikuvien johdattamana sille tunnetasolle, jossa hän hallitusti eri tilanteissa voi kokea epämieluisaksi kokemansa oireet. Vanha mielikuva murretaan ja urautunut, automaatioksi muodostunut tapa nähdä itseään vain käsienvapina oireita kärsivänä henkilönä muutetaan. Luodaan uusi tapa kohdata nuo tilanteet onnistuneesti, siten , että onnistumisesta alkaa tulla itsestään selvyys. Silloin noidankehän alkulenkki on murrettu ja ketjureaktio ei toista itseään... Lisäksi tehdään omanarvontunnon kohentamiseen liittyviä harjoituksia eli saatetaan ongelmasta kärsineen itsetunto tasolle, jolla hän voi kokea jälleen olevansa ihmisyyden tasolla jälleen muiden vertainen.

Tulokset ovat olleet asian korjaamisen suhteen erittäin vakuuttavia, jopa täydellisiä. Usein kuultu kommentti ongelman korjauksen jälkeen onkin ollut, että tulos on ollut odotettua parempi ja vaikuttanut kaiken kaikkiaan positiivisesti asiakkaaseen laajemminkin kuin vain tämän varsinaisen oireen suhteen.

teksti: Kari Tuomaala hypnologi, hypnoterapeutti, NLP-master

Vastaanotto kertojen tarve yleisimmissä jännitysongelmissa on keskimäärin 4 - 6 käyntiä, jonka lisäksi asiakas saa veloituksetta itselleen mittatyönä tehdyn hoitoäänitteen, jossa 1-2 eri ohjelmaa. Mukana seuraa kirjalliset kuunteluohjeet. Käynnit varataan aina käynti kerrallaan eteenpäin.