Opiskelijoita vastaanotolla käy teini-ikäisistä nuorista eläkeikäisiin aikuisopiskelijoihin. Samankaltaisia ongelmia näyttää esiintyvän  kaikissa ikäryhmissä, näissä asioissa. Tässä eniten esiintyvät ongelmat, joihin apua on haettu ja pääsääntöisesti myös saatu.

                                  Esiintymisjännitystä?        ...esitelmien pito, tunneilla vastaaminen jännittää...

                                  Tenttipelkoa?      ...epäonnistumisen pelko, osaamattomuuden pelko,...

                                  Punastelua?      ...epävarmuutta, kuumottava olo, häpeää,...

                                  Jännityshikoilua?      ...kuumotusta, kainalot ja kädet märät,...

                                   Paniikkioireita?     ...pitää päästä äkkiä ulos!...

                                   Keskittymisongelmia?   ...oppimisvaikeuksia, motivaatio poissa,...

                                   Itsetunto-ongelmia?    ...en mä osaa, mitähän muut ajattelevat minusta?...

                                   Suorituspaineita opiskelussa?      ...mun on pakko osata!...

 Esiintymisjännitys: Monet esiintymisjännityksestä kärsivät saattavat muistaa olleensa lapsena hyvinkin innostuneita esiintymään ihan vapaaehtoisesti. Niinpä kyseinen jännitys on saattanut saada alkunsa vasta kouluaikoina, jossa on joutunut ensi kertaa esiintymään pakotetusti. Etenkin yläasteelle tultuaan kun alkavat pakolliset esitelmien pidot. Harvoin tuollaisen esitelmän pitämiseen tarvittavaa esiintymistaitoa opetetaan koulussa mitenkään, vaan pitäisi itse "keksiä" miten esiintyminen suoritetaan. Siinä sitä sitten ollaan luokan tuijottelevien katseiden edessä, änkyttäen ja vapisevana, sydän pamppaillen. Ajatuksenaan vain päästä tästä tilanteesta mitä pikimmin pois. Jo yksi tällainen tapaus jättää pysyvältä vaikuttavan kammon kohdata tulevia esiintymisiä.

Tenttipelko: Kun tuleva tentti on etukäteen arvioitu hyvin merkitykselliseksi ja tärkeäksi.  Ilmapiiri opiskelutovereidenkin keskellä on hyvin jännittynyt ja hermostunut kyseisen tulevan tentin suhteen. "Mä en osaa mitään!","Kysele multa vielä tästä.","Mä kuolen jos mä en saa hyvää arvosanaa tästä!" Tällaisten lausumien keskellä hermostuneisuus ja epävarmuus tarttuu helposti.

Punastelua: "Hei mikä on päivän väri!?" , "Minkä värinen on paloauto?" , "Katsos vaan, tyttöhän ihan punastuu, kun pojista puhutaan." Tässä muutamia esimerkkejä jotka voivat olla tuttuja joillekin punastelusta kärsineille. Sellaisillekin, jotka eivät välttämättä aiemmin edes tienneet punastelleensa. Tällaisen negatiiviseksi luokitellun huomion kohteeksi joutumisen seurauksena punastuja alkaa pelätä jatkossa jopa enempi punastumistaan kuin näitä varsinaisia tilanteita, joissa huomion kohteeksi joutuu. Punastelusta tulee siis varsinainen jännityksensä kohde.

Jännityshikoilua: Tätä oiretta voi ilmetä oheisoireena, esiintymisjännittäjällä ja punastujalla. Kämmenet hikoilevat. Kainalot saattavat hikoilla kastellen paidan laajalta alueelta kainaloiden kohdalta. Naiset häpeävät tällaista kainalohikoilua useammissa tapauksissa kuin miehet. Ilmeisesti hikoilu koetaan jotenkin hyvin epänaiselliseksi ja pelätään hien tuomaa tuoksua, joka olisi merkki epähygieenisyydestä. Niinpä kainalohikoilusta kärsivät naiset usein pukeutuvat huokoisilta näyttäviin kudottuihin ja löysiin paitoihin, peittääkseen hikoilun tuomat märät läiskät kainaloiden kohdilla. Hikoilun paljastumisen aiheuttama jännitys vain lisää tätä tuskallista hikoiluoiretta. Oire siis ruokkii itse itseään.

Paniikkioireita:  Tämä vaiva ei varsinaisesti ole mikään pelkkä opiskelijoiden vaiva, mutta otan asian esiin tässäkin yhteydessä, koska kyseinen oire saattaa joillakin ilmetä ensi kertaa elämässään, opiskelutilanteissa. Täydessä luokkahuoneessa oppitunnin alettua, oven sulkemisen jälkeen. Ruokalassa, jonotettaessa, huomion kohteeksi joutuessaan vaikkapa juuri esitelmän pidon yhteydessä tai opettajan esittämiin kysymyksiin vastatessaan. Nämä oireet synnyttävät ahdistavan jopa hieman pakokauhun omaisen tarpeen päästä pois jostain tilanteesta mahdollisimman nopeasti. Tilanteista, joissa henkilö kokee olevansa jotenkin "suljettuna". Oireesta kärsivä pelkää menettävänsä jotenkin oman itsensä hallinnan, sydän hakkaa ja saattaa jopa huimata. Aiheesta lisää ihan erikseen linkistä "paniikkioireet".

Keskittymisvaikeuksia: Kyse voi olla motivaation/mielenkiinnon puutteesta opiskelemaansa aihetta kohtaan. Myös siitä, että ei ole koskaan oppinut keskittymisen taitoa. Etenkin aikuisopiskelijoilla saattaa olla niin vahva olettamus, että ei enää voisi "vanhoilla päivillään" oppia ja omaksua uutta enää, että tämä epäily tuhoaa keskittymisen jo alkuunsa.

Itsetunto-ongelmia:  Tämäkin vaiva kuuluu niihin ongelmiin, joka ei ole pelkästään opiskelijoiden "yksinoikeus". Itsetunto-ongelmat vaikuttavat läpi elämän lähes kaikkeen ihmisen valinnoissa ja teoissa. Opiskeluiden yhteydessä nämä ongelmat saattavat kuitenkin vaikuttaa hyvinkin rajoittavasti, estäen koulumenestystä. Kun puuttuu uskallusta ilmaista itseään, tietämystään, osaamistaan, ajatuksiaan julki ja ääneen. Peläten mitä muut ajattelevat jne. Tästäkin aiheesta luettavissa lisää linkistä "Itsetunto".

Suorituspaineita opiskelussa:  Pedantit, "kiltit" ja itselleen ankarat ihmiset kärsivät usein näistä suorituspaineista. Paineita saattaa asettaa myös omat vanhemmat vaatiessaan "liikaa" lastaan opiskelemaan ja onnistumaan, saadakseen lapselleen sellaisen uran, josta voisivat itse ylpeillä ihmisten silmissä. Velvollisuuden tunnossaan muita kohtaan pakertava opiskelija yrittää saavuttaa hyväksytyksi tulemista muiden silmissä. Täydellisyyden tavoittelijat puolestaan hakee itselleen ainoaa hyväksymäänsä päämäärää, olla virheetön.

teksti: Kari Tuomaala hypnologi, hypnoterapeutti, NLP-master