LAPUAN MARKETTIKAPINA
[Muut mielipiteet ja uutiset]

Julkaistu Lapuan Sanomien mielipidesivulla 27.6.2000
 

Lapuan toiseksi rumin talo

Arkkitehti Petri Hirvonen kiitteli linja-autoasemaa kauniiksi taloksi, minun mielestä se on julkisista rakennuksista Lapuan toiseksi rumin talo.
     Vanhan emäntäkoulun päärakennus on vielä rumempi, keskelle vanhaa kaunista rakennuskulttuuria pykätty tuollainen tyylittömyys.  Joku arkkitehti on varmasti kiivaasti puolustanut tätä rakennusta.
     Tasakattoarkkitehtuuri oli 1960–70-luvuilla monien mielestä epäkäytännöllistä ja epäesteettistä.  Löytyi sillekin suunnalle puolustajat.  Titteli arkkitehti ei vielä merkitse mitään – on kysyttävä millainen arkkitehti.
     Sama koskee monia ammatteja, toimittajat mukaan lukien.  On viisasta luottaa omiin vaistoihinsa.  Silti on tarpeen oppia myös modernin taiteen, kirjallisuuden, musiikin ja myös arkkitehtuurin muotokieltä.
     On luonnollista, että professori Korhonen puolustaa matkahuollon suunnittelua, oman elämäntyön saavutuksista jokainen haluaa pitää kiinni.  Arkkitehti Hirvonen tietää kyllä – mutta ei kerro – viranomaisen hyväksymässä vanhassa kaavassa oli rakennusoikeus selvästi suurempi kuin uudessa kaavaehdotuksessa.  Ja lähempänä kaupungintaloa!
     Brysselin herroille puristellaan nyrkkiä, mutta ympäristökeskuksen virkahenkilöistä tehdään jumalia, joiden oppien perässä pitäisi juosta.  Vanha meijeri on varsin nätti rakennus – mitä siitä vaikka olisi jokin räystäs tai ovi eri paikassa.
     Kirkot, maatalot, Vanha Paukku, ja myös Liuhtarin uusi asuntoalue on arkkitehtuurin helmiä.  Tukholman, Tallinnan, Riian tai mitkä tahansa eurooppalaiset vanhat kaupungit rakennettiin ilman museovirastojen lupia.
     Lapua on pieni kylä, ei kaavoituksesta kannata tehdä elämää suurempaa kysymystä.  Kaupungintalokaan ei ole mikään viehättävä rakennus, valtuustosali on varsin kaunis.  Kuvaahan se meidän pöhötautia koko rakennus.
     "Ruma ei ole rumaa eikä kaunis kaunista kun sitä aina katteloo.  Munkin vaimoa sanottiin pulskaksi ihmiseksi, en siinä mitään erityistä huomannu kun aina kattelin", sanoo Heroja näytelmässä Särkelä itte.

Pentti Kangasluoma