LAPUAN MARKETTIKAPINA
[Muut mielipiteet ja uutiset]

Pohjalaisen pääkirjoitus 24.1.2001
 

Sikalat ja marketit tunteita 
nostattavia ja välttämättömiä

Lapuan ja Laihian hankkeet testissä

Kinkku maistuu ihmisille joulunaikaan ja possunliha muuten Ämpäri vuoden.  Mutta sikalat eivät saisi sijaita ilmeisesti missään.  Aina jonkun nenään tai silmään niistä tahtoo olla haittaa tyhjenevälläkin maaseudulla.  Laihian suursikalahankkeen ainakin väliaikainen tappio käy esimerkistä.
     Asutuskeskuksissa sikaloiden kohtalotovereita ovat marketit.  Melkein jokainen hakee lihat ja muut muonatavaransa marketista, mutta lähes ylivoimaista on löytää marketeille paikkoja, jotka eivät aina joidenkin riittävät vastustamiskeinot omaavien mielestä olisi vääriä.
     Tämä pätee etenkin sellaisiin kaupunkeihin, jotka ovat perinteisiä keskuspaikkoja.  Niissä monilla on varjeltavanaan pyhiä arvoja muun muassa rakennuksissa, joiden ohi aika on rientänyt.  Hyvä esimerkki on Lapua, jossa lähinnä reaalisosialismin monumenttia muistuttava linja-autoaseman betonirumilus nousi joidenkin silmissä suureen arvoon, kun sen olisi pitänyt väistyä Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan marketin tieltä. 
     Marketin kaavasta on väännetty kättä jo vuosia Lapualla joka koko tämänkin ajan olisi tarvinnut kipeästi keskustansa liike-elämään uutta potkua.  Kaupungin suhteellinen vetovoima on Seinäjokeen verrattuna heikentynyt tasaisesti mutta varmasti.
     Kun kaupunki tai vaikkapa alemmantasoinen paikkakunta on joskus noussut vahvaan asemaan ja pysynyt siinä kauan, sitä uhkaa seuraavassa vaiheessa pysähtyneisyys, koska lukuisat sisäiset pikku reviirit ja etupyyteet nousevat uudistumista vastaan.  Vaasassahan tästä on esimerkkejä yli kohtuuden.
     Lapuan uusi valtuusto sai heti kättelyssä eteensä kaavamuutoksen marketin uudesta paikasta. Laihialla uusi valtuusto oli joutumaisillaan rohkeustestiin suursikalan tonttikaupassa, mutta kansalaisvastustus saikin ostajat perääntymään.
     Laihian sikalahanke eli julkisuudessa lyhyen mutta kiihkeän elämän.  Projektia oli valmisteltu kuukausia vähin äänin yrittäjien ja kunnan pienen piirin kesken.  Jos oli tarkoitus käyttää hyväksi valtuustokausien taitetta ja lyödä sikalan ympäristön asukkaat ällikällä, niin ainakin tämä taktiikka sai ansaitsemansa kohtalon.  Mutta tottakai voi olla myös asiallisia syitä siihen, että uudet yrityshankkeet valmistellaan perusteellisesti ennen julkisuuteen tuloa.
     850 emakon porsitussikalan muina sijaintipaikkoina on mainittu Kauhava ja Peräseinäjoki.  Niissä sekä houkuttelijat että torjujat ovat nyt hereillä.  Mutta ei Laihiankaan tarvitse olla pois pelistä.  Jo on ihme, ellei viljapitäjästä löydy peltoalaa ja sikalanpaikkaa, joilta hajuilla on tarpeeksi tilaa levitä ulottumatta asumuksille.

MATTI KUPARI