[Etusivu]
[Historia]
[Julkisuus]
Päivitetty 
24.10.01

 
LAPUAN MARKETTIKAPINA
VALITUS LAPUAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVASTA 17.10.2001

Sisällysluettelo 

Johdanto
Lapuan kaupunginvaltuuston päätös 17.9.2001, § 7

[1] Kaavoituserimielisyyden tausta

[2] Yleiskaava ei täytä MRL:n sisältövaatimuksia kauppatorin ja linja-autoaseman nykyisen alueen eikä niille kaavassa varattujen alueiden osalta

[3] Markettirakentamisen salliva yleiskaavamerkintä johtaisi kaupunkikuvan turmeltumiseen sekä puistomaisen torin ja suojelunarvoisen funkisrakennuksen häviämiseen 

[4] Linja-autoasema on nyt parhaassa mahdollisessa paikassa 

[5] Ydinkeskustan yleiskaavan pääratkaisut on sovittu kaupungin ja Eepeen kesken 

[6] Julkisen vallan käyttö ei voi olla vaihdannan kohteena 

[7] Päivittäistavarakaupan häilyvät hankkeet eivät saa sanella pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän yleiskaavan ydinratkaisuja 

[8] Yleiskaava on kumottava valituksessa tarkoitetuilta osiltaan 

Liiteluettelo

 
VALITUS       17.10.2001

Vaasan hallinto-oikeudelle
 

Lapuan kaupunginvaltuuston päätös 17.9.2001, § 7
Lapuan keskustan osayleiskaava

Valitamme otsikossa yksilöidystä Lapuan kaupunginvaltuuston päätöksestä (liite 1) ja pyydämme Vaasan hallinto-oikeutta kumoamaan sen niiltä osin kuin tässä valituksessa esitetään. Kertaamme ensin lyhyesti kyseessä olevan kaavoituserimielisyyden tähänastiset vaiheet. Tarkennamme ja perustelemme valituksen sen jälkeen.

Kaavoituserimielisyyden tausta

1) Lapuan kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Eepee allekirjoittivat 28.1.1998 sopimuksen (liite 2) siitä, että kaupunki myy Eepeelle 10 000 neliömetrin suuruisen tontin kaupungintalon vierestä ja kaavoittaa sen vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Tontilla toimi silloin ja toimii vieläkin Lapuan linja-autoasema ja kauppatori.
     2) Kunnan asukkaiden laajasta ja perusteellisesti argumentoidusta vastustuksesta huolimatta Lapuan kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.5.1999 asemakaavanmuutoksen, jolla Lapuan linja-autoaseman ja kauppatorin alue kaavoitettiin Eepeen markettitontiksi ja kauppatori siirrettiin kaupungintalon seinustalle. Kaavassa ei esitetty uutta paikkaa linja-autoasemalle, mutta ilmaisjakelulehdessä Lapuan Linkki oli julkaistu 27.7.1997 Lapuan kaupungin teknisen keskuksen aineistoa,  jonka mukaan linja-autoaseman siirtämistä rautatieaseman yhteyteen oli harkittu. 
     3) Tämän valituksen allekirjoittajat valittivat 14.6.1999 edellä mainitusta valtuuston päätöksestä Länsi-Suomen ympäristökeskukseen.
     4) Länsi-Suomen ympäristökeskus jätti valituksen johdosta asemakaavanmuutoksen vahvistamatta 30.5.2000.
     5) Lapuan kaupunki valitti ympäristökeskuksen päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen 19.6.2000. KHO:n ratkaisua ei ole vielä saatu.
     6) Eepee osti yksityiseltä maanomistajalta vaihtoehtoisen rakennuspaikan markettiaan varten ydinkeskustan ulkopuolelta kantatie 66:n varresta ja Lapuan kaupunginvaltuusto hyväksyi alueelle rakennettavaa vähittäiskaupan suuryksikköä varten asemakaavanmuutoksen 25.6.2001. Asemakaavasta ei ole valitettu eikä rakennustöitä ole aloitettu. Lapuan kaupunki ei ole vetänyt pois KHO:een tekemäänsä valitusta.
     7) Lapuan kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.9.2001 Lapuan keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan, jossa Lapuan nykyisen linja-autoaseman ja kauppatorin alue on kaavoitettu vähittäiskaupan suuryksikköä varten, jossa kauppatori on siirretty kaupungintalon seinustalle ja jossa linja-autoasema on siirretty rautatieaseman yhteyteen (liite 3, yleiskaavakartan selityksin varustettu osasuurennus, jpg 53 kt). Osayleiskaava oli nähtävillä kahteen kertaan. Tämän valituksen allekirjoittajat esittivät kummallakin kerralla samansisältöisen muistutuksen (liite 4), joissa edellä mainittuja muutoksia vastustettiin 22.2.1999 tehdyssä muistutuksessa esitetyin perustein. Osayleiskaavaa ei muutettu muistutuksissa esitetyllä tavalla.
     Keskustan osayleiskaava 2001 kaavaselostuksen sivulla 35 mainitaan, että “uusia palveluita ovat matkakeskus, keskustan uusi market ja harjoitushallit”. Sivulla 47 kerrotaan, että “linja-autoaseman tontti aikaisemmalla paikallaan on nyt asemakaavassa muuttunut vähittäiskaupan suuryksikön tontiksi. Yleiskaavassa se on C.” Sananvalinta on harhaanjohtava, sillä asiaa tuntematon ymmärtää sen niin, että linja-autoasema on voimassaolevassa asemakaavassa muuttunut vähittäiskaupan suuryksikön tontiksi, vaikka niin on tapahtunut vain siinä asemakaavanmuutoksessa, jonka vahvistamatta jättämisestä kaupunki on valittanut KHO:een. Tontilla toimisi jo Eepeen marketti, jos asemakaava olisi saanut lainvoiman.

Edellä kirjatuista tosiseikoista on pääteltävissä seuraavaa:

- Lapuan kaupunki ja Eepee pitävät kiinni alkuperäisestä marketin sijoituspaikasta;

- Lapuan kaupunki on laatinut keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan siten, että se on täydessä sopusoinnussa 10.5.99 tehdyn asemakaavanmuutoksen kanssa;

- Lapuan kaupunki on laatinut keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan siten, että se lainvoiman saatuaan mahdollistaa Eepeen kanssa sovitun markettihankkeen toteuttamisen; ja

- marketin vaihtoehtoinen rakennuspaikka on ostettu ja kaavoitettu vain siltä varalta, että esisopimuksen tarkoittamaa aluetta koskeva asemakaavanmuutos ja osayleiskaava eivät saa lainvoimaa.

Nyt KHO:n tutkittavana oleva asemakaavanmuutos sai osakseen laajaa, monimuotoista ja perinpohjaisesti argumentoitua vastustusta. Osayleiskaavaa sitävastoin on kyseisiltä osin arvosteltu vain kahdessa jo edellä mainitussa muistutuksessa. Muunlaisiin mielenilmaisuihin tai aikaisemmin esitetyn toistamiseen ei ole nähty olevan aihetta, koska kokemus on osoittanut, että Lapuan kaupungin päättäjiin ei tässä asiassa mikään argumentointi tehoa. On käynyt selväksi, että päätöksiin voi vaikuttaa vain hakemalla niihin jälkikäteen muutosta hallintotuomioistuimesta. 

Yleiskaava ei täytä MRL:n sisältövaatimuksia 
kauppatorin ja linja-autoasemannykyisen alueen 
eikä niille kaavassa varattujen alueiden osalta

Nykyisen linja-autoaseman ja nykyisen kauppatorin kaavoittaminen vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen sallivaksi alueeksi ja kauppatorin sekä linja-autoaseman siirtäminen pois nykyiseltä paikaltaan ovat mielestämme selvästi ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin kohtien 1-5 ja 7-9 kanssa. Kaavoittaja on ilmeisesti ajatellut pelkästään 2 momentin kohtaa 6, elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistämistä. Se ilmenee mm. yleiskaavatoimikunnan 31.8.2001 meille antamasta vastauksesta, jossa sanotaan, että “lyhyesti todettuna yleiskaavan eräs tärkeimpiä tavoitteita on ollut kaupungin ydinkeskustan liike- ja palvelukeskustan toimintaedellytysten parantaminen” (liite 16). Kun käytännöllisesti katsoen koko Lapuan ydinkeskusta on kaavoitettu vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen sallivalla tavalla, ei Lapuan elinkeinoelämän menestyminen voi vaarantua siitä, että kaavoituksella ei sallittaisi vähittäiskaupan suuryksikön rakentamista tässä valituksessa tarkoitetulle paikalle. Käymme seuraavaksi läpi keskustan osayleiskaavan puutteet ja niiden suhteen MRL:n 39 §:n 2 momentin eri kohtiin.

Markettirakentamisen salliva yleiskaavamerkintä 
johtaisi kaupunkikuvan turmeltumiseen 
sekä puistomaisen torin ja suojelunarvoisen 
funkisrakennuksen häviämiseen

Tässä valituksessa tarkoitettu C-merkinnällä varustettu 10 000 m2:n kokoinen alue rajoittuu lounaisrajansa osalta Lapuan kaupungintalon tonttiin. Linja-autoaseman tontilla on kaksi yksikerroksista rakennusta, vuonna 1982 valmistunut apteekki  ja vuonna 1966 valmistunut linja-autoasema. Rakennusten luoteispuolella on linja-autojen tulo-, lähtö- ja pysäköintialue ja koillispuolella rahtiliikenteelle varattu alue. Rakennuksista kaakkoon sijaitseva tontin osa on yhtä suuri kuin edellä mainitut yhteensä, mutta poikkeaa niistä sekä käytöltään että ilmeeltään: aluetta käytetään kauppatorin myyntipaikkana ja torin asiakkaiden autojen pysäköintitilana ja sillä kasvaa 36 puuta, melkein kaikki lehmuksia. Alueella on myös huomattava määrä muita istutuksia (vertaa seuraavaa ilmakuvaa liitteeseen 8). 
 

 
Alueen ilmettä dominoi vaikuttavalla tavalla Matti Visannin suunnittelema monumentaalinen kaupungintalo vuodelta 1924. Ahti Korhosen suunnittelema linja-autoasema edustaa pelkistettyä funktionalismia eikä se matalana rakennuksena kilpaile millään tavalla kaupungintalon kanssa. Linja-autoasema on aikakautensa arkkitehtuuria hyvin edustava rakennus ja se ansaitsisi yleiskaavassa suojelumerkinnän.
     Rakennuskulttuurikysymysten asiantuntijaviranomainen museovirasto on antanut kaksi lausuntoa (19.2.99, liite 5, ja 19.4.99, liite 6), joissa kummassakin se on ottanut kielteisen kannan asemakaavaan, joka sallisi markettirakentamisen kyseiselle alueelle. Jälkimmäisen lausunnon museovirasto antoi paikalla käynnin ja kaupungin johdon kanssa käydyn neuvottelun jälkeen. Museoviraston kantaa ei ole erikseen kysytty osayleiskaavaehdotuksesta eikä siihen olisi mitään syytä ollutkaan, sillä osayleiskaavan C-merkintä merkitsee käytännössä samaa kuin alueelle 10.5.99 tehty asemakaavanmuutos, jonka valmisteluvaiheessa museovirasto antoi lausuntonsa. 
     Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo on antanut yleiskaavasta lausunnon kaksi kertaa ja kummallakin kerralla se on vastustanut vähittäiskaupan suuryksikön rakentamista linja-autoaseman alueelle. Lainaus lausunnosta 8.11.2000: “Lisäksi aiemmassa lausunnossaan Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo on esittänyt ettei Lapuan linja-autoaseman aluetta muuteta vähittäiskaupan suurmyymäläalueeksi vaan säilytetään liikennealueena. - - - Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo esittää, että alue voidaan määritellä keskustatoimintojen alueeksi, mutta ilman vähittäiskaupan suuryksikön sijoitusoikeutta.” (ks. liite 1: liite 14 / Kv 17.9.2001, lausunto nro 7)
     Tavalliset lapualaiset ovat asiantuntijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että kaupungintalon lähiympäristön kaupunkikuvaa on varjeltava markettirakentamiselta. Tämän valituksen allekirjoittajat pitivät vuoden 1998 kesäkuun toisen viikon ajan parissakymmenessä lapualaisessa liikkeessä esillä asemakaavanmuutoksen valmisteluvaiheen muistutusta, jonka ihmiset voivat allekirjoittaa, jos niin halusivat. Viikon aikana allekirjoituksia kertyi 1836. Allekirjoitetut muistutukset, yhteensä 142 sivua, luovutettiin Lapuan kaupunginarkkitehdille 16.6.1998. Muistutuksen teksti kuului seuraavasti:
"Vastustamme marketin rakentamista kuulutuksessa mainitun esisopimuksen mukaiseen paikkaan, samoin rakentamisen vaatimaa asemakaavanmuutosta, seuraavin perustein. 

- Marketin rakentaminen merkitsisi Lapuan kaupunkikuvalle tärkeän alueen käyttämistä sopimattomaan tarkoitukseen.

- Lapuan arvokkaan Kaupungintalon lähiympäristö  on säilytettävä liikenteeltään rauhallisena. 

- On toimittava niin, että aluetta voidaan tulevaisuudessa rakentaa nykyistä edustavammaksi ja viihtyisämmäksi.

Olemme ylpeitä Kaupungintalostamme ja pidämme sen puolta kaupallisia pyyteitä vastaan."

“Lapualla on suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan vilkkain ja toimivin tori, toteavat torikauppiaat. Kalkkiviivoilla jää toiseksi suuri ja mahtava Seinäjoki. Kampoihin yrittävät panna Kauhajoki, Kauhava, Alavus, Kurikka ja Jalasjärvi, mutta eivät voi paremmalleen mitään.” Näin sanoo Matti Kojola 11.10.2001 pääkirjoituksessaan, jonka otsikkona on “Lauantaistakin toripäivä?!”(liite 7) Toripöydät ja asiakkaiden autot täyttävät koko linja-autoaseman kaakkoispuolisen alueen kaupungintalon pysäköintialuetta lukuun ottamatta (ks. valokuvia, 57 kt,  liite 8). Jos tori siirretään kaupungintalon seinustalle ja sen nykyiselle paikalle tulee marketti tai sen pysäköintialue, jää torimyyjien ja torin asiakkaiden käyttöön vain yksi kolmasosa heidän nykyisin käyttämästään alueesta.  Alueen puistomaiselle ilmeelle saadaan myös sanoa hyvästit. Vaikka aluetta ei nykyiselläänkään ole pidettävä virkistysalueena sanan tavanomaisessa merkityksessä, jää kuitenkin tosiasiaksi, että lehtevä torinseutu Lapuan ydinkeskustassa on selvästi myös virkistyskäytössä. Käsityksemme mukaan suuri osa  torikaupan suosiosta perustuu mahdollisuuteen harjoittaa tuttavallista kanssakäymistä  torikauppiaiden ja torin asiakkaiden kanssa ulkosalla leppoisassa ilmapiirissä. Siihen Lapuan kauppatori tarjoaa sekä väljyytensä että puistomaisuutensa ansiosta erinomaiset mahdollisuudet. Vähittäiskaupan suuryksikön ja sen vaatiman alastoman pysäköintialueen rakentaminen tekisi tästä Lapuan keskustan kesäkeitaasta lopun.
     MRL:n pykälä 39 sanoo yleiskaavan sisältövaatimuksista mm. näin:

     "Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:
--
     8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä
     9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys."

     Edellä esitetyn perusteella katsomme, että kyseisen alueen varustaminen yleiskaavassa C-merkinnällä rikkoo MRL:n 39 §:n 2 momentin kohtia 8 ja 9 vastaan. Se ei myöskään toteuta MRL:n 5 §:n 1 momentin kohdassa 3 annettua tavoitetta, jonka mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista.

Linja-autoasema on nyt 
parhaassa mahdollisessa paikassa

Lapuan linja-autoasema on nyt juuri siinä, missä sen tulee liikenteen sujumisen ja linja-autolla matkustavien ihmisten kannalta ollakin. Se on sopivalla etäisyydellä kouluista, joiden oppilaat ovat suurin yksittäinen käyttäjäryhmä, se on postin, virastotalon, Kelan toimiston, kauppatorin, apteekin, pankin ja kahden marketin vieressä. Taksiasema on linja-autoaseman yhteydessä. Kahteen muuhun pankkiin ja toiseen apteekkiin on matkaa 250 metriä, Eepeen nykyiseen markettiin n. 300 metriä.
     Osayleiskaavassa linja-autoasema on siirretty rautatieaseman tuntumaan. Ajatus rautatieaseman vieressä olevasta matkakeskuksesta on tyypillinen muoti-idea, jonka soveltamisessa Lapuan oloihin ei ole järkeä ollenkaan, sillä linja-autojen aikataulut ja sivuasemien junavuorot eivät ole enää pitkään aikaan pelanneet yhteen. Lapualla on linja-autoyhteys vain yhteen junavuoroon päivässä. Linja-autoliikenne K. A. Hämeenniemi  Oy:n antama asiantuntijalausunto tukee kantaamme varauksitta (liite 9).
     Ratahallintokeskus ei ole ottanut Lapuan matkakeskusideaan muuta kantaa kuin sen, että suunnitelma on ennenaikainen, kun sen reunaehdot eivät ole tiedossa.  Lausunnossaan 16.8.99 (liite 10) Ratahallintokeskus kertoo, että “Seinäjoki-Oulu-rataosalle on suunnitteilla laatia lähivuosina strategiaselvitys kyseisen rataosan liikepaikkatarpeista”, ja lisää: “Asema-alueen käyttötarkoituksen muuttumiseen liittyvät mahdolliset muutokset on samoin järkevintä tarkastella muun kaavoituksen yhteydessä vasta em. selvityksen laatimisen jälkeen.”
     Lokakuussa 2001 julkistettiin kaksivuotisen “Paluulippu, Asemanseudun mahdollisuudet” -hankkeen raportti, joka kartoittaa asema-alueiden käyttömahdollisuuksia sen jälkeen, kun niitä ei enää tarvita rautatieliikenteen hoitoon. Yksi hankkeen tarkastelukohteista on Lapuan asema ja yksi hankkeen rahoittajista VR-Yhtymä (ks. http://www.tut.fi/units/arc/ays/). Enteissä ei ole kehumista.
     VR suunnittelee Lapuan aseman alasajoa  ja Lapuan kaupunki matkakeskuksen perustamista rautatieaseman yhteyteen. Asetelman merkillisyys kielii osaltaan siitä, että matkakeskushankkeen tarkoituksena ei ole “matkustuspalvelujen kehittäminen”, jollaisena sitä on markkinoitu. Todenmukaisemmin hanketta voisi nimittää julkisten palvelujen kustannuksella tapahtuvaksi “tonttimaan jalostamiseksi”.
     Linja-autoaseman siirtäminen nykyiseltä paikaltaan keskustan laidassa olevan rautatieaseman viereen heikentäisi palveluja erityisesti autottomien talouksien ja vanhusten kannalta, koska se  pidentäisi kävelymatkoja keskeisiin palvelupisteisiin, kuten vastaansanomattomasti ilmenee oheisesta karttaliitteestä (liite 11, jpg 91 kt).  Vähittäiskaupan suuryksikön rakentaminen nykyisen linja-autoaseman paikalle heikentäisi myös liikenteen sujuvuutta Lapuan ydinkeskustassa.
     Edellä esitetyn perusteella katsomme, että vastustamamme yleiskaavamerkinnät rikkovat myös MRL:n 39 §:n 2 momentin kohtia 1-5 ja 7 vastaan, sillä

- linja-autoaseman ja torin siirtäminen heikentää yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta (kohta 1) ja merkitsee olemassaolevan hyvin toimivan yhdyskuntarakenteen korvaamista huonommin toimivalla, mitä ei voi pitää olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttönä (kohta 2);

- linja-autoaseman ja torin siirtäminen heikentää palvelujen saatavuutta (kohta 3) lisäämällä kävelymatkoja keskeisiin palvelupisteisiin ja pienentämällä torimyyjien ja torin asiakkaiden käytössä olevan pinta-alan yhteen kolmasosaan nykyisin käytössä olevasta;

- linja-autoaseman siirtäminen ja keskustan autoliikennettä ruuhkauttavan markettirakentamisen lisääminen ydinkeskustassa eivät täytä vaatimusta liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä (kohta 4);

- linja-autoaseman ja torin siirtäminen syrjii erityisesti vanhempia ikäluokkia, joille lyhyet kävelymatkat ovat tärkeitä, ja joille hyvin toimiva ja helposti lähestyttävä tori on tärkeämpi asia kuin nuorille ihmisille, joille kauppatori ei merkitse samanlaista sosiaalisen kanssakäymisen paikkaa (kohta 5);

- ydinkeskustan autoliikenteen lisääntyminen markettirakentamisen myötä ei ole omiaan vähentämään ympäristöhaittoja (kohta 7), vaan yleiskaavan C-merkinnän vaikutus on varmasti päinvastainen. 

Virheellisinä pitämämme yleiskaavaratkaisut eivät myöskään toteuta MRL:n 5 §:n 1 momentin kohdissa 1, 2, 5, 7, 8, 10 ja 11 annettuja tavoitteita eivätkä MRL:n 1 pykälässä ilmaistua lain yleistä tavoitetta järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. 
     Kun on osoitettavissa, että osayleiskaava rikkoo esittämiltämme osiltaan lähes jokaista MRL:ssa annettua sisältövaatimusta ja tavoitetta vastaan, ei tarvitse ihmetellä sitä, että Taloustutkimuksen 11.4.99 tekemän mielipidetutkimuksen mukaan (liite 12) 52 % äänestysikäisistä lapualaisista vastustaa marketin rakentamista linja-autoaseman alueelle. Rakentamisen kannalla oli 26 % prosenttia haastatelluista, joita oli 14 000 asukkaan kunnasta varsin vakuuttava otos, 352 henkeä. 
     Ihmetellä sopii sen sijaan sitä, että kaupungin johto ei ole ottanut kuuleviin korviinsa markettihankkeen osakseen saamaa arvostelua, vaan ajaa hanketta jää-räpäisesti ja kaikin keinoin, viimeiseksi oikeusvaikutteisen osayleiskaavan avulla. Samoin sopii ihmetellä, miksi Lapuan keskustan rakenteeseen halutaan tehdä kaksi merkittävää muutosta siirtämällä linja-autoasema ja kauppatori uuteen paikkaan, vaikka sekä tori että linja-autoasema toimivat erinomaisesti nykyisessä paikassaan ja palvelisivat kuntalaisia selvästi huonommin uusissa paikoissa. Tar-kastelemme näitä arvoituksia seuraavaksi.

Ydinkeskustan yleiskaavan pääratkaisut 
on sovittu kaupungin ja Eepeen kesken 

Kysymys numero yksi: miksi Lapuan linja-autoasema on siirrettävä pois nykyiseltä paikaltaan? Vastaus: siksi, että kaupunki on 28.1.98 allekirjoittamallaan sopimuksella sitoutunut myymään ja kaavoittamaan nykyisen linja-autoaseman alueen Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupalle markettitontiksi. Sopimuksesta seuraa, että linja-autoasema joko häviää kokonaan tai se on siirrettävä muualle.
     Kysymys numero kaksi: miksi Lapuan kauppatori on siirrettävä pois nykyiseltä paikaltaan? Vastaus: siksi, että kaupunki on 28.1.98 allekirjoittamallaan sopimuksella sitoutunut myymään ja kaavoittamaan nykyisen kauppatorin alueen Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupalle markettitontiksi. Sopimuksesta seuraa, että kauppatori joko häviää kokonaan tai se on siirrettävä muualle.
     Kysymys numero kolme: miksi Lapuan kaupungin johto haluaa kaavoittaa nykyisen linja-autoaseman alueen vähittäiskaupan suuryksikköä varten, vaikka hanketta vastustaa enemmistö äänestysikäisistä kunnan asukkaista (kuntalaisten mielipiteitä kuvastaa mielipidetutkimuksen, kymmenien yleisönosastokirjoitusten ja 1836 hanketta vastustavan allekirjoituksen lisäksi mm. se, että Matti Antila, joka kaupunginhallituksen puheenjohtajana näkyvimmin esiintyi markettihankkeen puolustajana, menetti syksyn 2000 kunnallisvaaleissa valtuustopaikkansa ja luopui sen jälkeen kaikista kunnallisista luottamustoimista) ja hankkeen heikkoudet on saatettu kunnan johdon tietoon hyvissä ajoin ja yksityiskohtaisesti dokumentoiden (tämän valituksen allekirjoittajat jättivät kaupungille 22.2.99 erittäin perinpohjaisen muistutuksen, liite 13)? Miksi kapupungin päättäjät eivät ota huomioon kunnan asukkaiden mielipidettä?

Nyt hyväksytty osasyleiskaava on linja-autoaseman alueen osalta täydessä sopusoinnussa sen 10.5.99 tehdyn asemakaavanmuutoksen kanssa, jonka valmistelussa Lapuan kaupunki on pitänyt Eepeen kanssa tekemänsä sopimuksen ehtoja kaavoituksen kaikkein tärkeimpänä ja jopa lain määräykset ylittävänä lähtökohtana. Sopimuksen ratkaiseva merkitys käy ilmi sekä asian kulusta että esimerkiksi seuraavista dokumentoiduista lausumista.

Muistio kaupungin sisäisestä neuvottelusta 13.8.1998; otteita:

”1. Kokouksen avaus
[Kaupunginjohtaja] Paavo Latva-Rasku avasi kokouksen ja kertoi tilaisuuden tarkoituksen: ennen EePee:n kanssa käytävää palaveria on katsottava lähtökohdat ja kaupungin tavoitteet asemakaavanmuutoksessa.

2. Lähtökohta
Latva-Rasku esitti tärkeimpänä lähtökohtana, että kaupungilla on sopimusoikeudellinen päätös (esisopimus Eepee:n kanssa). Asemakaavanmuutosta valmistellaan esisopimuksen mukaisesti riippumatta reaktioista, keskusteluista, kirjoituksista ym. kesän aikana tapahtuneesta.
- - - 
[Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jaakko] Rintala sanoi, ettei EePee:lle tulisi asettaa mitään lähtökohtavaatimuksia, vaan kaava on tutkittava niin, että kaupan toiminta siinä parhaiten sujuu.” (Liite 14: Tekninen lautakunta 2.2.1999)

Teknisen lautakunnan kommentti museoviraston asemakaavanmuutoksesta antamaan kielteiseen lausuntoon:

”Museoviraston lausunnon johdosta voidaan kaupungintalon suojelumääräystä tarkentaa koskemaan myös sen sisätiloja. Muuten museoviraston lausuntoa ei voida ottaa huomioon tässä kaavan valmisteluvaiheessa palauttamatta käsittelyä aivan alkuun eli yleiskaavalliseen tarkasteluun ja markettontin sijaintipaikan valintaan. Kyseessähän on esisopimuksen mukaisesti juuri sellaisen marketrakentamisen tuominen alueelle, mikä sinne ei lausunnon mukaan sovi.” (Liite 15: Tekninen lautakunta 20.4.1999, §139, sivu 13)

Julkisen vallan käyttö ei voi olla vaihdannan kohteena

Teoksen Hallinto-oikeus (Werner Söderström lakitieto Oy, 1997) sivulla 38 hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää kirjoittaa seuraavasti:

”Myös julkishallinto voi toimia yksityisautonomian piirissä. Niinpä julkisoikeudelliset oikeushenkilöt, kuten valtio tai kunta, myyvät tai ostavat kiinteistöjä, solmivat ja irtisanovat työsopimuksia tai sitoutuvat takauksiin. Kun ne suorittavat tällaisia yksityisoikeudellisia toimia, niille kuuluvat samanlaiset oikeudet ja velvollisuudet kuin yksityisille oikeushenkilöille. Se, että sopimuksen osapuolena on julkisyhteisö, valtio tai kunta, ei toisin sanoen oikeuta viranomaista käyttämään yksipuolista valtaa tuossa oikeussuhteessa. Viranomainen ei  myöskään voi yksityisautonomian piirissä toimiessaan sitoutua julkisen vallan käyttöä koskeviin oikeussuhteisiin, jotka velvoittaisivat hallintopäätösten teossa. Julkisen vallan käyttö ei voi olla vaihdannan kohteena.” (lihavointi  valittajien)
     Lapuan kaupunki on Eepeen kanssa tekemällään esisopimuksella sitoutunut käyttämään kunnalle kuuluvaa julkista valtaa, kaavoitusmonopolia, täsmälleen Eepeen kanssa tekemänsä sopimuksen ehtojen mukaisesti. Niin tehdessään Lapuan kaupunki on pitänyt julkisen vallan käyttöä vaihdannan kohteena ja siten ylittänyt toimivaltansa. Lapuan kaupunki on pitänyt kiinni tästä harkintavallan väärinkäyttöä osoittavasta toimintatavastaan siitä huolimatta, että sitä vastaan on esitetty laajaa, pitkäaikaista, yksityiskohtaista ja paljon julkisuutta saanutta arvostelua. Se osoittaa, että asemakaavapäätöksen ja yleiskaavapäätöksen virheellinen valmistelu on tapahtunut vakaasta harkinnasta eikä missään tapauksessa pelkästään epähuomiossa. 
     On tietenkin totta, että Lapuan kaupunki ei ole tehnyt Eepeen kanssa sopimusta siitä, miten Lapuan keskustan osayleiskaavaa tarkistetaan. Siihen ei ole ollut mitään tarvettakaan, koska kaupunki on ilman eri sopimustakin pitänyt huolen siitä, että osayleiskaavaan kirjataan sellaisenaan se, mistä Eepeen kanssa on sovittu 28.1.1998, toisin sanoen se, että nykyinen linja-autoaseman ja kauppatorin alue kaavoitetaan vähittäiskaupan suuryksikköä varten, mistä puolestaan seuraa tarve sijoittaa kauppatori ja linja-autoasema uudelleen (kerrosalaa ynnä muita detaljeja yleiskaavassa ei luonnollisestikaan voida esittää). Tämän tosiseikan kaupunki tunnustaa itsekin vastauksessaan (liite 16), jonka se 31.8.2001 antoi yleiskaavaehdotuksesta tekemäämme muistutukseen. Vastauksessa todetaan, että “yleiskaavaehdotuksessa alueiden varauksessa noudatetaan valtuuston jo aikaisemmin hyväksymiä periaatteita”. Niitä aluevarauksia, joita muistutuksemme koskivat, valtuusto on käsitellyt aikaisemmin vain kaksi kertaa: ensimmäisen kerran 9.2.1998, jolloin se hyväksyi Eepeen kanssa tehdyn esisopimuksen, ja toisen kerran 10.5.1999, jolloin se hyväksyi sopimuksen ehtoja noudattavan asemakaavanmuutoksen.
     On täysin selvää, että Lapuan keskustan osayleiskaavan tarkistuksessa ei ole katsottu voitavan ottaa huomioon mitään sellaisia näkökohtia, jotka poikkeaisivat Lapuan kaupungin ja Eepeen kanssa sovitusta alueen käyttötarkoituksesta. Sopimuksen takia on jätetty huomioon ottamatta mm. edellä luettelemamme yleiskaavalle MRL:ssa annetut tavoitteet ja sisältövaatimukset.
     Se, että julkisen vallan käyttö ei voi olla vaihdannan kohteena, on yksiselitteisesti todettu MRL:n pykälässä 11, jossa sanotaan:
”Kunnan tekemät kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät sopimukset eivät syrjäytä kaavoitukselle tässä laissa asetettuja tavoitteita tai sisältövaatimuksia.”
     Kaavoitussopimusten mahdollisesta lainvastaisuudesta kirjoittaa Eija Mäkinen väitöskirjassaan Maankäyttösopimus ja hyvä hallinto (Finnpublishers 2000) seuraavasti:
“Lainvastaisuuden arvioinnissa merkitystä voidaan antaa esimerkiksi sille, onko kaavan sisältö sovittu ennen kuin osallisilla ja muilla kuntalaisilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa siihen. Sisällön määrittäminen ennen osallistumista on vastoin kaavaprosessin interaktiivista luonnetta, vastoin uusia suunnitteluperiaatteita, vastoin maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena olevaa ideaa vuorovaikutteisesta suunnittelusta sekä vastoin osallistumista koskevaa perusoikeutta. Mikäli maankäyttösopimuksessa asetetaan jo varhain tarkkoja ja ehdottomia kaavoitustyötä sitovia lähtökohtia, kuten rakennusoikeutta tai käyttötarkoitusta koskevia ehtoja, tuollainen sopimus on virheellinen ja kysymyksessä on kunnallisen viranomaisen toimivallan ylitys (KuntaL 90 §).” (Em. teos sivu 297)
     Lapuan keskustan osayleiskaavan valmistelusta vastaava yleiskaavatoimikunta on hyväksynyt työlleen rajat, joiden asettajien tavoitteissa kaavoitusta ja rakentamista ohjaavan lainsäädännön määräyksillä on ollut hyvin vähän sijaa. Lapuan keskustan osayleiskaavan merkittävimmät tarkistukset on sovittu Lapuan kaupunginjohtajan Paavo Latva-Raskun ja Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan toimitusjohtajan Kalle Lähdesmäen kesken. Tähän Lapuan keskustan toimintoja ja kaupunkikuvaa merkittävällä tavalla muuttavaan kaavoitusratkaisuun on sanan sijaa ollut enimmillään Lapuan elinkeinotoimikunnan jäsenillä (kaupunginjohtaja Paavo Latva-Rasku, valtuuston puheenjohtaja Jaakko Rintala, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Antila, kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Ritva-Leena Heikkinen), sen käyttämällä asiantuntijalla (kaupungingeodeetti Mauno Vähämäki) ja Eepeen hallituksen jäsenillä. Tämä kokoonpano valmisteli kaupungin ja Eepeen välillä 28.1.1998 allekirjoitetun sopimuksen. Mainituissa henkilöissä ei toteudu MRL:n 1 §:n 2 momentissa esitetty tavoite alueiden käytön suunnittelussa käytettävän asiantuntemuksen monipuolisuudesta.

Päivittäistavarakaupan häilyvät hankkeet 
eivät saa sanella pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän 
yleiskaavan ydinratkaisuja

Yleiskaavan tavoitevuosi on 2025 ja seuraavaa tarkistusta kaavaillaan vuodeksi 2005. Tämän kauaskantoisen kaavoitustyön ydinratkaisut on sanellut Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan hanke laajentaa Lapuan markettinsa vähittäiskaupan suuryksiköksi. Vaikka Eepeelle on jo kaavoitettu vaihtoehtoinen marketin paikka ydinkeskustan ulkopuolelle, on yleiskaavassa linja-autoasema ja tori siirretty pois nykyiseltä paikaltaan, jotta Eepee voisi rakentaa markettinsa ydinkeskustaan. Ydinkeskustavaihtoehdon puolustajien tärkein argumentti onkin nyt se, että keskustan liikkeiden vetovoimaisuus kärsii, jos Eepee rakentaa markettinsa Alangon alueelle ja Alangon alueelle vähitellen muodostuu ydinkeskustan kanssa kilpaileva kaupan keskittymä.
     Lähtökohta on väärä kahdesta syystä, ensiksikin siksi, että yksittäisen liikeyrityksen intressi ei saa sanella keskeisiä yleiskaavaratkaisuja, ja toiseksi sen tähden, että päivittäistavarakaupan tilantarpeet muuttuvat kilpailutilanteen muutosten myötä kovin äkkiä, ne eivät ole sellaisia pysyväisluonteisia seikkoja, joihin yleiskaavan perusratkaisujen tulee nojata.
     Päivittäistavarakaupan kilpailutilanne on muuttunut sekä Lapualla että koko Suomessa niin paljon, että kaikki nyt vireillä olevat markettihankkeet on pakko arvioida uudelleen. Rohkenemme otaksua, että sellaisen uudelleenarvioinnin jälkeen Eepeen hanke rakentaa Lapualle uusi marketti tulee näyttämään vähemmän tarkoituksenmukaiselta kuin aikaisemmin. Hankkeesta, jota on ajettu kuin käärmettä pyssyyn, on uudessa tilanteessa tullut vähintäänkin epävarma. On täysin mahdollista, että Eepeen Lapuan marketti pysyy nykyisellä paikallaan Kauppakadun päässä, missä se parhaiten palvelee Lapuan ydinkeskustan elinvoimaisuutta.
     Kun Eepee teki esisopimuksen uuden marketin tontista vuonna 1998, ei mikään muu Lapualla toimiva päivittäistarakauppa suunnitellut laajennusta. Tilanne oli sama vielä vuoden 2001 alussa, jolloin Eepee julkisti aikeensa ostaa vaihtoehtoinen markettitontti Alangon alueelta, mutta se muuttui heti hankkeen julkistamisen jälkeen: Spar-Market Latomeri, joka sijaitsee vastapäätä Eepeen markettitonttia Alangon alueella, ilmoitti lisäävänsä myymälätilaa samassa tahdissa Eepeen kanssa ja ydinkeskustassa toimiva Halpa-Halli ilmoitti sekin laajennushalustaan. 
     Jos kaikki kolme laajennusta toteutetaan, lisääntyy Lapuan päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala 1300–2000 m2, mikä vaatisi Lapuan päivittäistavarakaupan vuosimyynnin lisääntymistä 30–50 miljoonalla markalla (ks. liite 1: liite 20 / Kv 17.9.2001. “Lapua, kaupallinen vaikutusarvio. Motiivi Oy”, sivu 17). 
     Etelä-Pohjanmaan palveluverkkoselvityksen 2001 mukaan päivittäistavarakaupan ostovoima lisääntyy Lapualla vuoteen 2010 mennessä vain 5–10 Mmk ja vuoteen 2020 mennessä vain 10–28 Mmk (“Lapua, kaupallinen vaikutusarvio”, sivu 18). Yhteenlaskettuna Lapualle suunnitteilla oleva myyntipinta-alan lisäys on siis aivan liian suuri ollakseen kannattava ja toteuttamiskelpoinen. On aivan ilmeistä, että ainakin yksi kolmesta laajennuksesta jää Lapualla toteutumatta, mahdollisesti kaikki kolmekin. Päätelmän puolesta puhuu myös se, että Lapuan naapurikunnissa Alahärmässä ja Kauhavalla on myös meneillään vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia hankkeita (“Lapua, kaupallinen vaikutusarvio”, sivu 22). Naapurikunnista ei Lapualle ostovoimaa liikene.
     Seinäjoen erikoisliikkeiden ylivoimaiset valikoimat sekä Seinäjoen ja Nurmon kymmenen kertaa Lapuan marketteja suuremmat hypermarketit pitävät jatkossakin huolen siitä, että Lapualta Seinäjoelle suuntautuva asiointiliikenne ei vähene. Lapualaisten liikkeiden markkina-alue on yksinkertaisesti  Lapua (ks. “Lapua, kaupallinen vaikutusarvio”, sivu 12) eikä se siitä millään kaavoitustoimenpiteella laajene. Lapuan keskustan yrittäjien ajamalle hankeelle laajentaa markkina-aluetta rakentamalla uusi sisääntulotie (yleiskaavassa oleva Turjantie) ja uusi silta Lapuanjoen yli ei ole muita perusteita kuin toiveajattelu. Hanke merkitsisi toteutuessaan suurta verovarojen väärinkäyttöä.
     Koko Suomen päivittäistavarakaupan kilpailutilanne muuttuu näinä vuosina ratkaisevasti, kun hard  discounter ja laatikkomyymäläketjujen markkinajohtaja Lidl perustaa maahan ehkä sata markettia. Alhaisilla hinnoilla kilpailevalla Lidlillä on noin 4000 myymälää  13 Euroopan maassa ja se rakentaa parastaikaa keskusvarastoa Janakkalaan. Suomessa Lidlin odotetaan kilpailevan hengiltä liki sata nykyistä päivittäistavaramarkettia (ks. liite 17: “Mikä ihmeen Lidl?” Helsingin Sanomat 16.9.2001). Kotimaisten päivittäistavaraketjujen, S-ryhmän siinä kuin muidenkin, on pakko alentaa hintojaan. Kun katteet pienenevät, vähenee myös kyky ja into kilpailla markkinaosuuksista rakentamalla uusia marketteja joka kuntaan. Kilpailuun on jatkossa vastattava paremmilla valikoimilla, paremmalla palvelulla ja paremmalla hinta/laatu-suhteella. Suomen kuntakeskusten yleiskaavojen peruslinjauksia ei tosiaan tarvitse eikä pidä suunnitella päivittäistavarakaupan nopeassa tahdissa muuttuvien tilantarpeiden mukaan. Hiekalle ei pidä rakentaa, ei varsinkaan lentohiekalle. 
    Summa summarum: Lapuan keskustan osayleiskaavaa laadittaessa on sovellettu väärin myös maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin kohtaa 6. Lapuan elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen ja edistäminen ei vaadi nykyisen linja-autoaseman alueen varustamista C-merkinnällä eikä linja-autoaseman ja torin siirtämistä nykyiseltä paikaltaan.

Yleiskaava on kumottava valituksessa 
tarkoitetuilta osiltaan

Katsomme tulleen toteen näytetyksi, että Lapuan kaupunki on nyt kyseessä olevaa osayleiskaavan tarkistusta valmistellessaan ja siitä päättäessään soveltanut väärin maankäyttö- ja rakennuslain pykälää 1,  pykälää 5  ja  pykälää 39. Lain väärä soveltaminen on mitä ilmeisimmin seurannut siitä, että kaupunki on jättänyt MRL:n pykälän 11 kokonaan huomioon ottamatta. Niin tehdessään Lapuan kaupunki on käyttänyt harkintavaltaansa väärin ja ylittänyt toimivaltansa. Näillä perusteilla pyydämme Vaasan hallinto-oikeutta kumoamaan Lapuan keskustan osayleiskaavan  tässä valituksessa käsitellyiltä osiltaan, jotka ovat kauppatorin uusi sijoituspaikka ja linja-autoaseman uusi sijoituspaikka sekä se alue,  jonka kaupasta  Lapuan kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa ovat 28.1.1998 tehneet esisopimuksen.

Lapualla 17. lokakuuta 2001
 
Hermanni Haapoja
lääkintöneuvos, Lapua

Outi Jalava
HuK,  Lapua

Risto Jalava
lehtori, Lapua

Antti Lahdensuo
maanviljelijä, Lapua

Tellervo Lahdensuo
emäntä, Lapua

 U. K. Rantala
opetusneuvos, Lapua

Kalle Peltola
rakennusmestari, Lapua

Riitta Talvitie
emäntä, Lapua

Kaarina Toijanniemi
kirjailija, Lapua

LIITTEET

Liite 1:  Lapuan kaupunginvaltuuston päätös 17.9.2001, § 7, liitteineen 910 g

Liite 2:  Lapuan kaupungin ja Eepeen 28.1.1998 tekemä esisopimus

Liite 3:  Osasuurennos yleiskaavakartasta

Liite 4:  Yleiskaavaehdotuksesta 10.11.2000 tehty muistutus (täsmälleen samansisältöinen muistutus tehtiin myös 12.6.2001)

Liite 5:  Museoviraston lausunto 19.2.1999

Liite 6:  Museoviraston lausunto 19.4.1999

Liite 7:  “Lauantaistakin toripäivä?!”, ilmaisjakelulehti Lakeus 2000:n pääkirjoitus 11.10.2001

Liite 8:  Valokuvia Lapuan kauppatorista 10.10.2001

Liite 9: Linja-autoliikkenne K.A. Hämeenniemi  Oy:n lausunto 17.2.1999

Liite 10:  Ratahallintokeskuksen lausunto 16.8.1999

Liite 11:  Kävelyetäisyyksiä havainnollistava kartta Lapuan keskustasta

Liite 12:  Taloustutkimus Oy:n Lapualla 11.4.1999  tekemän mielipidetutkimuksen tulokset

Liite 13:  Hermanni Haapojan ynnä muiden muistutus linja-autoaseman alueen asemakaavanmuutosta vastaan 22.2.1999, liitteineen 69 sivua

Liite 14:  Lapuan kaupungin teknisen keskuksen kaavoitus- ja suunnitteluosaston muistio 13.8.1998 pidetystä neuvottelusta; ote Lapuan kaupungin teknisen lautakunnan  2.2.1999 pitämän kokouksen pöytäkirjasta

Liite 15: Ote Lapuan kaupungin teknisen lautakunnan 20.4.1999 pitämän kokouksen pöytäkirjasta

Liite 16: Lapuan kaupungin 31.8.2001 antama vastaus 12.6.2001 jätetyn muistutuksen johdosta

Liite 17: “Mikä ihmeen Lidl?” Helsingin Sanomat 16.9.2001