|
Olen
pienestä pitäen ollut
innokas elokuvien katselija ja keräilijä.
Pikkupoikana katselin tietysti Walt Disneyn piirrettyjä,
mutta pian mielenkiinto suuntautui toimintaelokuviin.
Ensimmäisenä tutustuin agentti 007:n seikkailuihin,
ensimmäinen näkemäni James Bond-elokuva
oli Octopussy. Pidin erityisesti elokuvan musiikista,
joka muistutti
paikoitellen
hieman Vaalean punaista pantteria. Tästä alkoi
valtava James Bond innostus ja minun oli pakko nähdä kaikki
Bond-elokuvat. Elokuvateatterissa (Bio Marilyn Seinäjoella)
kävin
katsomassa lapsena myös Kultainen ase -bondin.
Roger Moore oli ja on yhä suosikkini, ei Sean
Conneryssakaan mitään
vikaa
toki
ollut. Pidin
vain Rogerin humoristisesta asenteesta ja nasevista
kommenteista. Huonoimman Bondin tittelin jakavat mielestäni
George Lazenby ja Timothy Dalton. Pierce Brosnan sopii
Bondin rooliin kuin nakutettu, mutta mielestäni
uusimmat Bondit ovat muuten tusinatavaraa. Toimintaa
ja efektejä on kyllä tarjolla roppakaupalla,
muttei samanlaista henkeä kuin Seanin ja Rogerin
aikoina. Johtuneeko huonommasta käsikirjoituksesta
ja ohjauksesta?
Kun
Bondit oli kerätty, aloin etsiä muita
vastaavia elokuvia. Rankkaa toimintaa oli tuolloin tarjolla
paljon
Sylvester Stallonen ja Arnold Schwarzeneggerin esittämänä.
Itse tykkäsin Arskasta enemmän: Terminator,
Commando ja Predator olivat suosikkejani. Erityisesti
Arskassa
viehätti hänen loistava kielenkäyttönsä: "Do
you remember, when I said I would kill you last... I
lied!" Oli Syltylläkin toki hyvät kautensa,
suosikkejani mm.
Rambo
1-3 ja Cobra.
Lähes Rambon tasoinen oli Chuck Norrisin Missing
in Action -sarja, jonka kolmososa oli mielestäni
paras. Muita hyviä Norris leffoja olivat mielestäni
Octagon ja Delta Force. Jostain syystä en
erityisemmin pitänyt
Stallonin Rocky-sarjasta, vaikka useat koulukaverit sitä kuolasivat.
Noteerasin myös Charles Bronsonin, erityisesti Death
Wish -sarja oli loistava. Keräsin useita muitakin
Bronson-elokuvia, osa niistä oli kuitenkin pieniä pettymyksiä Deathwish
3:een verrattuna. Myös Paul Kerseyllä (Bronson)
oli loistavia kommentteja, esim: "If you wanna
fuck with me, kiss me first!" ja "Do you believe
in Jesus? Soon you will meet him!". Silloin tällöin
katselin myös länkkäreitä, niistä mieleeni
jäi ainoastaan Rio
Bravo!, jonka lopun verilöyly oli vertaansa vailla.
Sotaelokuvista muistuu mieleen vain sakut kirkkoon eli
oikealta nimeltään
Kotka on laskeutunut ja Escape to Athena (Pääkalloprikaati),
jossa näytteli
mr. Blofeldinakin tuttu Telly Savalas.
Toinen
Deathwishin kaltaiseen kostajaideaan perustuva elokuva
oli The
Exterminator
(josta tuli myös
kakkososa), ei
muuta kuin pahikset lihamyllyyn niin homma hoituu.
Valitettavasti ensimmäistä näkemääni
versiota oli saksittu vähän liikaa. Noihin
aikoihin katsoin myös Asfalttisoturin
(Mad Max 2); mieleenpainuvin kohta leffassa oli se, kun
bumerangin nappaajalta lähti sormet irti. Mielestäni
Mad Max 1 oli kuitenkin parempi, kolmonen sen sijaan
pettymys. Ehkä Tina Turner ei ollut tarpeeksi säväyttävä
minun makuuni tai autoilla hurjastelua ei ollut tarpeeksi
ensimmäisten
osien malliin. Hieman Mad Max:in kaltaista ajoneuvojen
varustelua oli muuten myös elokuvissa 2019 - The
Fall of New York ja Equalizer 2000. Noihin aikoihin kävin
katsomassa elokuvateatterissa Tappajahai 3:n, 3D-laseilla
katsottuna kokemus oli melkoinen. Erityisesti mieleeni
jäi elokuvan loppu, jossa räjäytetyn hain
hampaat tuntuivat lentävän päin
naamaa.
Videovuokraamosta
eksyi käsiini myös Tähtien Sota, joka
räjäytti tajuntani täysin. Tästä alkoi
valtava innostus, hankin kokoelmaani heti perään
Imperiumin Vastaiskun ja kävin elokuvateatterissa
katsomassa Jedin Paluun. Keräsin myös valtavan
kokoelman erilaisia Star Wars -pienoismalleja. Näistä makein
oli Darth Vaderin T.I.E -hävittäjä, valitettavasti
rahaa ei ollut tarpeeksi Millenium
Falconin tai AT-AT kävelijän ostoon. Kun
ala-asteella pidettiin naamiaiset, niin pukeuduin tietysti
Lord Vaderiksi.
Tein puvun itse mustasta nahasta, kankaasta ja pahvista.
Vaikeinta oli tietysti kypärän tekeminen, mutta sekin
onnistui hyvin vanhasta jääkiekkokypärästä modaamalla.
Tähtien
sodan innoittamana ryhdyin tietysti keräilemään
muitakin sci-fi elokuvia, niistä Alien elokuvat
ja Avaruusseikkailu 2001/2010 olivat erinomaisia. The
Last Starfighter oli
myös ihan kiva, olihan siinä peräti Cray
XMP -supertietokoneella tehtyjä tehosteita.
Elokuvainnostukseni
tutustutti minut moniin loistaviin elokuviin, jotka eivät
nousseet mullistaviksi kassamagneeteiksi.
Suurin osa ei varmaan muistakaan sellaisia huippuja
kuin The Wraith, Hands of Steel ja Annihilator.
Näistä kaksi jälkimmäistä oli
jonkinasteisia Terminator-kopioita, ensimmäinen
taas kertoi kuolemansa kostavasta ukosta ihmeautoineen.
Muita hyviä olivat
Masterblaster ja Siege. Jälkimmäisestä jäi
mieleeni erityisesti kohtaus baarissa, joka alkoi sanoin: "I'm
thirsty homoboy, give me a drink!". Homma päättyi
siihen, että homotarjoilijan
perseeseen alettiin tunkemaan pulloa. Huom. Minulla ei
ole mitään homoja vastaan, kohtaus oli siitä huolimatta
hyvä. Kantapaikkojani elokuvien hankinnassa olivat
tuolloin Top Sound Lapualla
ja Seinäjoen
videopiste.
Kuuluin toki myös R-kioskin VIP-videoklubiin ja
lainasin sikahintaisia (40 mk/vrk) leffoja. No tais sitä saada
vitosen alennusta, jos kuului klubiin. Alunperin klubin
jäsen oli kyllä mummoni; itse olin niin nuori,
etten olisi onnistunut
lainaamaan K-16 elokuvia.
Jossain
vaiheessa minuun iski ninjabuumi ja haalin kokoelmaani
useita taisteluelokuvia: Revenge of Ninja, Ninja - Lohikäärmeen
Poika, Ninja Master yms. Näitä oli paljon enemmänkin,
mutta suurimman osan olen jo unohtanut. Tietysti ostin
myös Black Belt -lehden irtonumeroita ja halusin
tilata ulkomailta oman ninjapuvun. Äiti ei kuitenkaan
antanut siihen lupaa/rahaa; terveiset muuten ystävälleni
Marko H:lle, jolla ninjapuku taitaa yhä olla tallella.
Japanilaistyylinen Mad Mission -sarja ansaitsee tässä yhteydessä erityismaininnan,
vaikkei
mikään ninjaleffa
ollutkaan. Huumori oli kuitenkin loistavaa ja leffa sisälsi
Bondin tyylistä toimintaa erikoisilla vehkeillä varustettuna.
Komedioitakin tuli jonkin verran katseltua, vaikka niihin
en varsinaisesti erikoistunutkaan. Suosikkejani olivat
Top Secret ja Avaruusboltsit, jälkimmäinen
viehätti ehkä
scifi-taustansa eikä niinkään loistavan
huumorin ansiosta.
Tämän
jälkeen tutustuin kauhuelokuviin,
ensimmäisiä tuttavuuksia olivat Fright Night
(Kauhun yö), Amityville -sarja ja Superstition.
The Evil (Pahuus) ansaitsee erityismaninnan, siinä joukko
ihmisiä joutuu
talon vangeiksi vasten tahtoaan. Mieleen jäi erityisesti
kohta, jossa paholaisen riivaama äijä sahasi
sirkkelillä
käteensä.
Kelpo kamaa olivat myös Creepshow 1 ja 2, jotka
koostuivat useista lyhyistä kauhutarinoista. Painajainen
Elm Streetiltä oli huippu: "Freddy
comes
for you!". Freddiäkin
parempi pahis oli kuitenkin Pinhead elokuvasta Hellraiser:
"I've got such sights to show you... The doctor
is here, I recommend amputation!".
Mielestäni Hellraiser ja Hellbound ovat yhä kauhuelokuvien
parhaimmistoa,
valitettavasti
myöhäisemmät osat (esim. Hellraiser
IV Bloodline) eivät olleet ensimmäisten
veroisia.
Tutustuttuani J. Kujaseen ja Petri X:ään,
minulle selvisi karu totuus: Oli olemassa paljon hyviä väkivaltaelokuvia,
jotka suomeen tuotuina leikattiin pilalle (esim. Rambo
3) tai
levitys kiellettiin kokonaan. Hankin siis näiden
kaveruksien avulla
splattereita ja muutakin rankkaa kamaa, jonka
sosiaalitantat olivat suomesta kieltäneet. Valitettavasti
useat VHS-kopiot olivat heikkolaatuisia, värit
värisivät
ja kuva kohisi. Cannibal Holocaust oli säväyttävä,
joidenkin huhujen
mukaan siinä tapettiin
eläimiä
oikeasti. Samoin Nekromantik, jossa harrastettiin ruumiisiin
sekaantumista. Huom. Itse en näe mitään hauskaa eläinten
tappamisessa ja ruumiiden naimisessa, mutta elokuvissa
toiminta on ihan ok. Olen vaan nähnyt niin rankkoja
elokuvia, että mikään ei enää järkytä. Välillä täytyy
mennä siis
extreme-tasolle, että edes vähän kuvottaisi. Texas
moottorisahamurhaaja (osat 1-3) oli maineeseensa verrattuna
turhan kesy,
mutta
pidin
siitäkin.
Kaikkien aikojen suosikkini oli/on kuitenkin Peter
Jacksonin Bad Taste: "The old magic is still there!".
Noilta ajoilta mieleen jäivät myös Evil
Dead, Dead Heat, From Beyond ja Brain Damage, hyviä
elokuvia
nekin. Olen muuten malliesimerkki siitä, että väkivaltaelokuvista
nauttivasta pojasta voi kasvaa mallikansalainen (peräti
opettaja) eikä sarjamurhaaja.
Tampereelle muutettuani kävin elokuvissa silloin
tällöin
Bio Bio ja Hällä -elokuvateattereissa. Hällässä näin
ensimmäistä kertaa Dolby Digital - Ghost Train
-trailerin elokuvan alussa, kylläpä siinä olikin
upeat äänet. Toinen
suosikkini oli Egypt -traileri, erityisesti lopun hyvät
bassot (Bum Bum). Mieleenpainuvin elokuvateatterikokemukseni
Mansessa oli Seven, siinä trilleri parhaimmillaan.
Mieleen jäi myös Tommi P:n varma vinkki romanttiseksi
treffielokuvaksi: Universal Soldier. Toinen merkkitapaus
oli Star Trek - First Contact elokuvan faniensi-ilta,
johon jonotin lippua aika kauan. Faniporukka katsoi
ensin johdannoksi YO-talolla Borgeihin liittyvät
TNG-jaksot videotykillä ja sen päätteeksi
erikoisensi-ilta Hällässä.
Star Trekistä innostuin vasta tässä vaiheessa
ja luonnollisesti keräsin kaikki elokuvat kokoelmaani. "Fascinating!",
kuten Mr. Spock sanoisi. Legendaarisin Trek-lainaus on
kyllä eräästä TV-sarjan jaksosta: "Commander,
tell me about your sexual organs!". Star Trek elokuvien laatu vaihtelee kyllä melko paljon. Nyrkkisääntö taisi mennä niin, että parittomat ovat hyviä ja parilliset huonompia. Ainakin tuon First Contact:in jälkeen taso on mennyt selvästi alaspäin.
Tietysti
poikamiehenä tuli katseltua myös
jonkin verran pornoelokuvia. "Kuidas käsi käib?" voisi
tähän viroksi
todeta. Suosikkejani olivat Teeny Ezxesse -sarja ja
hollantilaisen
Seventeen-yhtiön
teinivideot. Erityismaininnan ansaitsee "Det var
en gång",
jossa näytteli mm. Krista Bellanova. Rankemman kaman
(kultaiset suihkut yms.) ystäville suosittelen Harry
S. Morganin Maximum Perversum -sarjaa, josta omassa kokoelmassani
oli useampikin
osa.
Pornoleffoista parhaiten jäi
mieleen ensimmäinen
näkemäni
elokuva "Flesh
and Lace",
jossa
näytteli itse
John Holmes. Elokuva tunnettiin ystäväpiirissäni
tuttavallisemmin nimellä sairaalaseksiä. Toinen
näkemäni höyläyselokuva
taisi olla "Satisfiers of Alpha Blue", laatukamaa
sekin. Suosikkinäyttelijöitäni olivat
Ron Jeremy, Frank James ja Peter North. Peterillä mälli
lensi kadehdittavan pitkälle.
Näihin raskassarjalaisiin verrattuna olivat Henry
Saaren panot aika löysiä, aina ei meinannut
muna kunnolla seisoakaan. Myöhemmin tutustuin Privaten
tuotantoon (Pierre Woodman) ja Max Hardcoren seikkailuihin.
Privaten parhaimmat panomiehet olivat mielestäni
Alan Deloin ja Philippe Soine. Suurimman osan videoistani
tilasin
Sandbergin
postimyynnistä ruotsista.
Sandbergin mainoslauseet olivat muuten legendaarisia: "Tämä filmi
suistaa herkemmät
raiteiltaan! Näitä tyttöjä ei ikä paina,
vaan panomiehet!".
Ruotsiakin oppi hyvin filmejä katsomalla, esim: "Sperma
festival, sprut varje minut!". Ainut eroottinen DVD-leffani
on
Tatiana, muut ovat VHS-formaatissa.
Vakiintuneena
filmien katsominen on jäänyt vähemmälle;
olen myynyt melkein kaikki filmini naimisiin mentyäni. Nykynuorten ei tarvitsekaan enää ostella leffoja, pokea löytyy netistäkin pilvin pimein ilmaiseksi.
DVD
harrastukseni alkuvaiheessa levyjä oli niukasti
suomessa saatavilla. Laadukasta scifi kamaa sain kuitenkin
ostettua, mm. Contact, Sphere ja Species. Paras tuonaikainen
scifi-elokuva oli kuitenkin Event Horizon, jossa
oli hieman Hellraiser-tyyppistä tunnelmaa. Valitettavasti
jouduin tyytymään VHS-versioon, DVD:n sain
haalittua kokoelmaani vasta myöhemmin. Horror-osastolta
ensimmäisiä ostamiani
DVD-elokuvua olivat Scream-trilogia, Kauhun oppitunnit
ja Tiedän
mitä teit
viime kesänä jatko-osineen. Samoihin aikoihin
valmistui myös Urban Legend, joka niinikään
sai jatko-osan. Nämä
kaikki tuntuivat kuitenkin aika löysiltä verrattuna
80-luvun kamaan. Hankin tietysti myös Halloween
sarjan kaikki osat, jotka satuin DVD-formaatissa löytämään.
Toimintapuolellakin oli kohtuullinen DVD-tarjonta jo
vuonna 1998, erityisesti Warner Bros. kunnostautui erilaisilla
kampanjoilla. Hankin oitis Lethal Weapon -sarjan kaikki
osat (4 kpl) ja Die Hard -trilogian. Myös Steven
Seagal oli mielestäni kova jätkä eli lisäsin
kokoelmaani hänen
Under Siege 1/2 klassikkonsa. Nuo uusimmat Seagalit eivät enää valitettavasti ole yhtä hyvä, juoni on joka leffassa aina sama: Steven pelastaa vankileiriltä tms. pari tyyppiä ja vetää muutamaa konaa kuonoon sekä myös ampuu pari pahaa tyyppiä.
Paras alkuaikojen hankintani oli kuitenkin The Matrix.
Erityisesti elokuvan juoni kosketti sieluani syvältä,
olinhan itse usein pohtinut samanlaisia asioita ts. maailman
olemassaolon ydintä. Mistä tosiaan tiedämme, ettei
elämä ole vain unta ja todellisuus jotain vallan muuta?
Ilmeisesti kukaan muu ei tämmöisiä eksistentiaalis-teologisia
kysymyksiä kaveripiirissäni pohdi
tai sitten
niistä
vaan
ei ole tapana keskustella. Tottakai pidin myös Matrixin
upeista toimintakohtauksista, sen
sijaan
Hiipivä
Tiikeri
- Piilotettu lohikäärme -elokuva ei oikein iskenyt, vaikka
sen kohtauksia mainostettiin Matrixin kaltaisiksi. Yritin
haalia kokoelmaani muitakin Matrixin kaltaisia tarinoita
ja
löytyihän
niitä:
13. kerros ja Existenz. Kumpikaan ei kuitenkaan yltänyt
Matrixin tasolle. Toinen lähes Matrixin tasoinen pläjäys
oli samoihin aikoihin ilmestynyt Virus; ihmekös
tuo, kun tuottajakin oli sama kuin Terminator 2:ssa ja
Alienissa.
Vaasassa
havaitsin erikoisliikkeen nimeltä Leffakärpänen,
jonka perustaja oli muistaakseni Lapualta lähtöisin
kuten minäkin. Nykyinen vaimoniasui
vielä vuonna 1999 Vaasassa,
joten siellä tuli hypättyä vähän
väliä. Leffakärpäsestä
hankin DVD-kokoelmaani Alien -trilogian (4. osa ilmestyi
myöhemmin) ja Darkman -kauhuelokuvan. Valitettavasti
kokoelmassani ei ole vieläkään Darkmanin
jatko-osia DVD-formaatissa. Seuraavaksi keskityin metsästämään
vanhempia kauhuelokuvia, jotka olin VHS-kaudella katsonut.
Hankin kokoelmaani
oitis Halloween
ja Friday the 13th -sarjat. Valitettavasti kaikkia osia
en löytänyt; Friday the 13th osa 9 ja Halloween
osa 6 puuttuvat, no olenpa ne kuitenkin useaan kertaan
nähnyt. George Romeron Living Dead -trilogia ansaitsee
tässä yhteydessä erikoismaininnan, ykkösosaa
en hankkinut värivammaisuuden vuoksi (m/v elokuva).
Pikkupoikana näin muuten jossain Amigan demossa
hienon pätkän trilogiaan kuuluvasta Day of
the Dead -leffasta, siinä hakattiin vesurilla zombieksi
muuttuneen kättä poikki. Muita hankkimiani
kauhuklassikkoja olivat Bride of re-animator, Child's
Play 2 ja Manaaja.
Huonoin ostamani
kauhuelokuva oli ehdottomasti Blair witch project, aivan
uskomatonta sontaa. Videokuvauksen
harrastajana tekisin itsekin samanlaista tuubaa käsivaralta
kuvaamalla, meinasi tulla pää kipeäksi
leffan katsomisesta.
John
Carpenter on aina kuulunut suosikkiohjaajiini, vaikkei
Halloween ykkösosan jälkeen nyt niin
kummoinen mielestäni
ollutkaan. Carpenterin paras elokuva oli/on mielestäni
The Thing, jonka hankin DVD-versiona heti kun se oli
mahdollista. Muita loistavia Carpenter leffoja olivat
Pahan kehä, Pimeyden valtias ja Vampyyrit. Stephen
King on monien mielestä kiistaton kauhun mestari,
vaimonikin
lukee mielellään hänen kirjojaan. Parhaimpia
hänen kirjoistaan tehtyjä elokuvatuotoksia
ovat mielestäni
Uinu uinu lemmikkini, Maissilapset ja Storm of the Century.
Jotkut
Kingin leffat
ovat niin
pirun pitkiä, että perse meinaa puutua katselussa.
Suosikkikauhukirjailijani on kuitenkin Clive Barker,
olen lukenut mm. Veren kirjat -sarjaa. Tässä yhteydessä
täytyy tietysti mainita Hellbound Heart -novelli,
jonka pohjalta Hellraiser -sarja tehtiin, toinen taattu
Barkerin kirjaan pohjautuva kauhuleffa on Lord of Illusions.
Candyman ei oikein iskenyt.
Katastrofielokuvat ovat myös aina kiehtoneet minua.
Jos joskus itse joudun suurkatastrofiin videokameran
kanssa, niin pyrin kuvaamaan mahdollisimman paljon aineistoa.
Hengen pelastaminen jää vasta kakkossijalle;
tietysti kamera täytyy pelastaa, jotta dokumentista
olisi iloa. Parhaimpia katastrofielokuvia olivat mielestäni
erilaiset asteroidin törmäyksestä kertoneet
tarninat, kuten Armageddon ja Deep Impact. Myös
vesille sijoittuva Meren raivo ja pyörremyrskytarina
Twister olivat laatukamaa. Uudemmasta tarjonnasta The Core ja Day After Tomorrow ovat minun makuuni eniten. Ensin mainitussa maan pyörivä ydin on pysähtynyt ja toisessa koittaa uusi jääkausi. Steven Spielbergin elokuvista
olen myös aina pitänyt, suosikkeihini lukeutuvat Tappajahait,
Indiana Jonesit ja Jurassic Park -trilogia. Myös A.I - Tekoäly on ihan mukavaa viihdettä, vaikka loppu onkin hieman outo.
Tietokonepelien ystävänä halusin myös
katsoa kaikki mahdolliset peleihin liittyvät elokuvat.
Ensimmäisenä
ostin kokoelmaani Street Fighter ja Double Dragon -elokuvat,
jotka eivät olleet kovin kummoisia. Mortal Kombat
1 ja 2 olivat jo selvästi parempia: "Feel the
power of Shao Khan!". Vuosisadan pettymys oli kyllä Wing
Commander, vaikka elokuvaprojektissa mukana oli itse
pelin suunnittelija
Chris Roberts. Tomb Raider taas oli huomattavasti onnistuneempi
pelielokuva, vaikkei juoni kovin kummoinen ollutkaan.
Dungeos and Dragons -elokuvalta en odottanut paljoa,
mutta se olikin kaiketi juuri siitä johtuen yllättävän
hyvä. ATK-guruna myös erilaiset hakkerointielokuvat
kiinnostivat: Sneakers,
Hackers ja
Net Force eivät kuitenkaan
vetäneet
vertoja Wargames -leffalle, jota en valitettavasti
DVD versiona omista. Tässä yhteydessä lienee syytä
myös mainita
erilaiset virtuaalitodellisuusseikkailut, kuten Ruohonleikkaaja
ja Tron. Nämä mestariteokset sain käsiini DVD-versioina
vasta yllättävän myöhään.
Vuoden
2000 Mars boomin aikoihin ilmestyneet Operaatio Mars,
Red Planet ja Supernova olivat mielestäni ihan
hyviä elokuvia, Pimeän uhka oli kuitenkin parempi
kuin yksikään niistä. Elokuvassa näytteli
muuten Vin Diesel, jonka moni tuntee ehkä paremmin
Hurjapäät ja XXX (ei
tarkoita tässä pornoa, vaan agenttia) elokuvista.
Erityismaininnan ansaitsee kuitenkin Starship Troopers
ja maininta ei
tule pelkästään
sexyn
Denise Richardsin ansiosta. Erityisesti mieleen jäi
jalkansa menettäneen soturin kommentti: "Infantry
made me the man, who I am." Onnistuin myös
löytämään
jotain vanhempaakin scifi-kamaa DVD-formaatissa,
kuten
taisteluplaneetta
Galactica, V-sarja ja Babylon 5 elokuvat. Pikkupoikana
Galactica oli muuten ehdoton suosikkisarjani, tein itselleni
jopa Cylon-asun pahvilaatikoista
ja foliopaperista. Asun sisällä roukkui kaulastani
kasettinauhuri, jonne olin nauhoittanut televisiosta
cylonien ääniä/puhetta.
Siinä mahtoi olla Hellanmaalaisilla ihmettelistä,
kun kuljin kylän raitilla asu päälläni
ja laserpyssy kourassa.
Toki
ostelen silloin tällöin myös muita poikkeuksellisen
hyviä elokuvia, jotka eivät suoraan kuulukaan
suosikkikategorioihini. Kriitikoiden ja massojen lisäksi
myös minä pidin elokuvia
Titanic, Gladiator ja Pearl Harbor loistavina. Myös muut historialliset elokuvat ovat ihan katsottavia, mm. Alexander, Troija ja Kingdom of Heaven. Myös
kummisetätrilogiasta pidin, sain sen DVD-versiona
vaimoltani joululahjaksi vuonna 2004.
VHS-kasetteja kertyi leffakokoelmaani yli 700 kpl, jokaisella kasetilla
oli 2 elokuvaa. Nauhat siis useimmiten 3:n tai 4:n tunnin mittaisia. Osa elokuvista
oli
nauhoitettu televisiosta, osa kopioitu vuokravideoista.
Suosin nauhoina TDK EHG, Fuji, Scotch yms. laatumerkkejä,
enkä mitään halpoja "Silver
Shadow" rupunauhoja.
Heitin lopulta kaikki VHS versiot pois, koska DVD:n aikana ei kukaan noita ollut halukas juuri mitään maksamaan.
DVD-levyjä onkin kertynyt noin 500 kpl, mutta määrä
on jatkuvassa kasvussa. Paraikaa uudistan kokoelmaani siirtymällä teräväpiirtoleffoihin HD-DVD:n ja blu-rayn myötä. Onneksi kerran katsoituista DVD-leffoista voi muutaman euron vielä saadakin.
Ensimmäinen ostamani blu-ray elokuva oli Fantastic 4, toki samalla kertaa ostin myös elokuvat Resident Evil: Apocalypse, Underworld: Evolution ja Transporter. Nämä kaikki jo omistin tavallisina DVD-versioina, joten tiesin, ettei mikään niistä ollut täysin onneton tekele. Juuri muita leffoja ei paikallisessa Anttilassa ollut ensimmäisessä kattauksessa tarjolla, Miami Vicen bluray-version jätin väliin. Ensimmäinen ostamani HD-DVD leffa oli Apollo 13, toki samalla kertaa ostin myös Fast & Furious (Hurjapäät) kaahailuleffan jatko-osineen. Jostain syystä tuo Apollo 13 puuttui DVD-kokoelmastani, mutta F&F osat 1-3 toki jo kuuluivat DVD-valikoimaani. Alan pikkuhiljaa siis päivittämään DVD-leffojani HD-versioiksi, en kuitenkaan kaikkia (siihen menisi omaisuus). Uudet leffat ostan aina blu-ray tai HD-DVD versioina, jos sellainen on suomiteksteillä tarjolla. Jos tarjolla on molemmat formaatit, niin ostan mieluummin blu-rayn, vaikka hinta on niissä yleensä hieman korkeampi. Tärkeä päivitys: Pyrin hankkiutumaan ostamistani HD-DVD elokuvista eroon tavalla tai toisella, koska formaatti julistettiin kuolleeksi Helmi-/Maaliskuun vaihteessa 2008. HD-DVD soitinta en siis ehtinyt ostaa lainkaan (onneksi). Blu-ray elokuvia kokoelmastani löytyy nykyään jo noin 80 kpl. Elokuvaharrastuksessani kismittää eniten se, että jotkut elokuvat olen hankkinut jo useasti. Siis VHS > DVD > HD-DVD / blu-ray tai pahimmillaan VHS > DVD > HD-DVD > blu-ray. Eli maksan saman elokuvan monta kertaa vain kuvan- ja äänenlaadun parantumisen vuoksi. Studiot tekevät miljoonavoittoja minun kaltaisiani elokuvaharrastajia kuppaamalla. Saisivat hävetä, riistäjiä kaikki!
Lopuksi vielä keräämieni elokuvien Top 3/5-listoja, jotka kertovat ehkä eniten elokuvamaustani:
Parhaat kauhuelokuvat kautta aikojen ovat mielestäni:

- Hellraiser -sarja
- Evil Dead - trilogia
- Saw quadrilogia
- Nightmare on Elm street -sarja
- Final Destinaton 1-2
Parhaat scifi-sarjat kautta aikojen ovat mielestäni:
- Babylon 5
- Stargate SG-1 ja Atlantis
- Star Trek - Next Generation
- Battlestar Galactica (akuperäinen)
- Battlestar Galactica reimagined
Parhaat scifi-leffat kautta aikojen ovat mielestäni:
- Star Wars trilogia (siis osat 4-6)
- Alien quadrilogia
- Star Trek - First Contact (pidän borgeista)
- Avaruusseikkailu 2010, parempi kuin 2001
- Event Horizon
Parhaat toimintaelokuvat kautta aikojen ovat mielestäni:

- Matrix 1-3
- Terminator 1-3
- Mad Max 1-2 (3. osa on paska)
- Die Hard -quadrilogia
- Commando (ja muutkin arskan leffat)
Parhaat James Bond 007 -elokuvat ovat seuraavat:
- Erittäin Salainen
- Rakastettuni
- Kuuraketti
Huonoimmat James Bond 007 -elokuvat ovat seuraavat:
- License to Kill (Lupa tappaa)
- Dr. No (ensimmäinen Bond leffa)
- On Her Majesty's Secret Service (monien fanien suosikki)
Huonoimmat leffat, jotka olen erehtynyt vuokraamaan:
- Lady in the Water
- The Contract (Shadowboxer)
- U.S. Marshals
Yliarvostetut leffat; hyviä siis, mutta eivät superhuippuja:

- Lord of the Rings -trilogia, ajoittain todella pitkästyttävä
- Kill Bill 1-2 ja Tarantinon leffat yleensäkin
- Bladerunner, en pitänyt kovinkaan kummoisena 1. kerralla
Elokuvat, jotka ovat paskaa mainettaan parempia:
- Exterminator ja Exterminator 2, kunnon vigilante-meininkiä
- Supernova, ihan kelvollinen sci-fi elokuva
- From Dusk till Dawn 1-3, sopivan veristä vampyyriviihdettä
Kinkyimmät sex-filmit poikamiesajoiltani olivat mielestäni:
- Privaten Woodman Casting -sarja kokonaisuudessaan
- Sodomania 10 (Carol on paras!)
- Teeny Ezxesse - Pussy Trainer
- Ben Dover's 9th
- Det var en gång (osat 1-2)
..................................................................................................................................................
|