Kasviyhdisteet

Kasvikunnan tuotteista on viime vuosina paljastunut tuhatmäärin uusia ravintotekijöitä, joiden terveysvaikutuksista väestötutkimukset ovat antaneet viitteitä (tekn.tri Riitta Puupponen-Pimiä, VTT). Tälläisiä ovat mm. flavonoidit, folaatit (kuuluu B-ryhmän vitamiineihin, lähteenä esim. mansikat), kasviestrogenit ja glykosinolaatit. Alla olevassa luettelossa on joitakin esimerkkejä uusimmista kasviyhdisteistä, joista useita saa laajalti kasvikunnan tuotteista. Samoin on mainittu niiden lähteitä sekä mahdollisia terveysvaikutuksia.

YHDISTE	LÄHTEET	MAHDOLLISIA VAIKUTUKSIA
Flavonoidit	Sipuli, omena, tee, punaviini. muut hedelmät, vihannekset ja marjat, viljat ja pähkinät	Tehokkaita antioksidantteja=ehkäisevät tulehduksia ja virusinfektioita. Pienentävät sepelvaltimotaudin ja syövän vaaraa.
Kasviestrogeenit, kuten lignaanit (suomal. ruoassa) ja isoflavonoidit (esim. soija)	Ruis, pellavansiemenet, puolukka ja muut marjat, soija	Heikko estrogeenivaikutus. Suojaavat hormonivälitteisiltä syöviltä (rinta-, paksusuoli-, eturauhassyöpä). Antioksidantteja=ehkäisevät sepelvaltimotautia ja saattavat estää bakteerien, virusten ja sienten kasvua.
Glukosinolaatit, näistä syntyvät tio- isotiosyanaatit	Kaalikasvit	Mahdollista syövältä suojaavaa vaikutusta
Kasvisterolit	Kaalit, kasviöljy, vilja, palkokasvit	Alentavat veren kolesterolipitoisuutta
Tioallyyli	Sipuli, valkosipuli	Vähentää kolesterolipitoisuutta ja muita haitallisia rasvoja. Suojaa syövältä. Parantaa elimistön puolustuskykyä
Oligosakkaridit	Vihannekset, hedelmät	Edistävät hyödyllisten ja estävät haitallisten suolistobakteerien kasvua
Bioaktiiviset peptidit	Soijapaputuotteet, tee, useat hedelmät, (maito)	Jotkut alentavat verenpainetta

Vihanneksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan syötäväksi ainakin 400 g päivittäin. Uusien ravintotekijöiden määrää lautasella on turha, jopa mahdoton laskea, sillä esim. suuri osa flavonoideista on vielä määrittämättä kasviksista. Yhteydet terveyteen ovat tulleet esiin väestötutkimuksissa. Tutkimuksia, jotka selvittävät yksittäisten aineiden vaikutusta ihmiseen, on tehty vain vähän.

Kasviksia tulisi syödä sekä raakoina että kypsytettyinä. Osa kasvisyhdistepitoisuuksista jopa kasvaa kypsennettäessä (esim. porkkanan betakaroteeni tai tomaatin lykopeeni). Toiset taas ovat lämpöherkkiä (esim. foolihappo ja C-vitamiini). Sen sijaan vähän tutkittuja ravintotekijöitä (esim flavonoideja) sisältävien tiivisteiden tai pillereiden nauttimista ei suositella. Tiivisteenä aineen vaikutus voi olla aivan toinen kuin ravinnosta saatuna.

Uudet ravintotekijät kiinnostavat myös elintarviketeollisuutta, sillä niillä näyttää olevan käyttöä funktionaalisissa elintarvikkeissa (Benecol, Becel pro.active). Funktionaalisen elintarvikkeen teho on osoitettava tieteellisin tutkimuksin. Kyseessä on kuitenkin aina ruoka, eivät puristeet, kapselit tai pillerit.

Lähde: Pirkka 11/2000 Tuire Kansanen: Tuhat syytä syödä kasviksia

Linkkejä aiheesta:

Flavonoidit = www.uku.fi/laitokset/fysiol/flavo.htm

Flavonoidit, kasviestrogeenit = www.agropolis.fi/eli/tiedote7.html

Kasvisterolit = www.agropolis.fi/eli/esitelma2.html

Oligosakkaridit = www.sinunkaupat.fi/kysyvastaus/inuliini.htm

Yleistä aiheesta = www.apetit.fi/ajankohtaista/seminaari_2000/puupponen.htm