Sydän
Toivoa täynnä! Kun Onnille ja
Pähkälle suunniteltiin pentuja, siitä ei pitänyt ottaa
pentua, kaikenlaisia syitä sitä keksi kun yritti
itselleen vakuuttaa että kolmas harrastuskoira on
liikaa... Mutta kuinkas sitten kävikään! Eihän sitä
voinut olla ottamatta, onhan se kuitenkin Onninpoika :)
En koskaan halunnut
mustavalkoista aussieta, ja nyt niitä on sitten kaksi! :D
Mutta mitäpä tuolla värillä on väliä, kunhan luonne
on kohdallaan. Pentutestissä Toivo sai täydet pisteet
toimintakyvystä ja hermorakenteesta.
Toivo treenaa
agilityä ja heti kun ikä sallii, olisi kisat tarkoitus
korkata. Tokossa on jo käyty hakemassa alokkaasta ja
avoimesta kelpo ykköstulokset ja nyt voittajaluokkaa
treenataan :)
Haussa maalimiehet löytyy ja jälkeäkin se ajaa.
Esineruudun alkeetkin on hallussa. Innosta ei ole
puutetta, enemmän sitä pitää pidätellä kuin
innostaa!
Ehkä se ihan
kelpo harrastuskoiran alku on...
Aina on
kuitenkin vielä toivoa jäljellä ;)
|