Seinäjoen sairaalan psykiatrisessa yksikössä oli käytössä aluepsykiatrinen hoitomalli. Avohoito (MTT), ja sairaala toimivat yhtenä kokonaisuutena hoitaen alueen kuntien potilaita. Aiemmin sairaalahoitoa tarvitsevat ohjattiin sovitulle osastolle joko mielenterveystoimiston tai terveyskeskuksen kautta.

Aluepsykiatriseen osastohoitoon tulivat lähinnä ne potilaat, joiden sairaus oli tullut akuuttiin vaiheeseen useampia kertoja, esim. vuoden aikana 3-4 erikoissairaanhoidon jaksoa. Nämä osastot kouluttautuivat ja kehittivät toimintaansa voidakseen kuntouttaa potilaita tulemaan toimeen omissa asunnoissaan. Pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä tehtiin yhdessä potilaan itsensä, omaisten, kuntien sosiaaliviranomaisten, sh-piirin kuntoutuskotien ja päivätoiminnan, sekä suurimpana kaikista Sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen kanssa. Näin saatiin hyviä tuloksia: Potilas kykeni parantamaan elämänlaatuaan omatoimisempaan ja terveempään suuntaa. Hoitomalliin kuuluvilla kuntoutusjaksoilla pyrittiin vähentämään myös omaisten taakkaa ja vastuuta. Kuntoutusjakson ajankohdasta ja pituudesta sovittiin ennen hoidon päättymistä. Tämä oli tärkeää kuntoutujalle, koska silloin hänellä oli tiedossa sairaalassaoloaika. Kaikki hoitoon osallistuvat tahot saivat tiedon seuraavasta kuntoutuksesta. Jotta kuntoutusjakso olisi hyödyksi, myös sisältö sovittiin ennalta yhdessä potilaan kanssa. Hän tiesi sairaalaan tullessaan, että esim. lääkitys tarkistetaan, syvennetään kodinhoidollisia tai muita sosiaalisia taitoja, jatketaan luovaa tai hoitavaa terapiaa, kehitellään toisenlaisia selviytymismalleja, jos tilanne on sellainen jne. Pitkäjänteisyys tarkoitti sitä, että voitiin aloittaa vaikka alusta, jos tavoitteita ei saavutettu arvioidulla aikavälillä, tai muutoksia tehtiin moneen kertaan.

Taisi siinä kuntien rahojakin säästyä, onhan 10 pv:n kuntoutusjakso 4 kertaa vuodessa vähän vähemmän kuin 2 kk:n erikoissairaanhoito 2-4 krt vuodessa. Kuntoutusjakson kuntaosuus rahana hoitopäivää kohti on sama kuin muussakin keskussairaalan hoidossa, potilaan oma osuus alempi. Sairaalapaikkojen vähentämisen takia tämä toiminta on nyt hajautettu monille osastoille. Työ jatkuu pienimuotoisempana, eikä enää samalla tavalla painotettuna.

Stakes on käynnistänyt Mielekäs Elämä! -ohjelman. Sen tavoitteena on saada kunnat ja/tai kuntayhtymät laatimaan mielenterveyspalvelujen kokonaissuunnitelma. Perustaksi on arvioitava olemassa olevat palvelut, koota tietoa mielenterveys- ja päihdeongelmista, selvittää ehkäisevien toimien kehittämistarpeet ja näistä ongelmista kärsivien palvelujen tarve. Tähän ohjelmaan aluepsykiatrinen hoito oli hyvää esityötä. Muutamissa kunnissa tiedetään jo, miten moniongelmaisten henkilöiden hoidossa voidaan onnistua kunnollisella suunnittelulla ja moniammatillisella yhteistyöllä, ennakkoluulottomuudella ja yksilöllisen tarpeen huomioimisella. Mielekäs Elämä!- ohjelmasta voi täydellä syyllä sanoa: Vihdoinkin riittävän korkea taho haluaa huomiota myös mielenterveyspotilaille.