Kävin Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa. Edellisistä
käynneistäni on kulunut jonkin verran aikaa, toisesta 2 vuotta ja
toisesta vajaa vuosi. Jyväskylässä on rakennettu keskikaupungille
ja Jyväskylä-paviljongin seuraksi rantaan liike-, toimisto- ja tuotantotilaa
merkittävästi. Kaikki rannan tilat olivat täynnä, sen tarkistin,
vaikka aikaa siihen kuluikin. Hämeenlinna on tutumpi paikka, ja siellä
tutustuin uusiin kaupunginosiin. Kaupunki on laajentunut esim. Ahveniston suuntaan
"melkein toisen Hämeenlinnan verran". Alueella oli uusi koulu
ja päiväkoti, vanhusten kerhotila, kunnan ja seurakunnan palvelupiste,
useita päivittäistavarakauppoja, jopa yksi erikoisliikekin. Ja, tottakai,
R-kioski ja grilli. Uusia omakotitaloja, rivi- ja kerrostaloja vieri vieressä.
Ja lisää oli rakenteilla. Tämä kehitys on ollut suunnitelmallista
ja nopeaa viimeisen 4 vuoden ajan.
Entisten työtovereiden, jotka vieläkin vaikuttavat ko. paikkakunnilla,
kanssa asiaa pohdittiin. Heillä ei ollut epäilyksen häivääkään
hyvän kehityksen perusteista. Yksi tietenkin on, että siellä
on asukkaita. Ja koko ajan tulee lisää työpaikkojen perässä.
Tätä suurempi syy on, että näillä paikkakunnilla on
kummallakin kaupungin ja ympäristökuntien yhteinen kehitysyhtiö.
On selkeät sopimukset, toimintamallit ja rahoitus. Nyt uskalletaan toimia,
ja muuttaa ideoita työpaikoiksi. Kehittää omaa kuntaa, koko seutua.
Kaikki energia ei kulu kuntaliitospainostukseen ja liittymättömien
syyllistämiseen. Veroprosentit ovat 17½-18½ välillä
lähes kaikissa yhtiöön kuuluvissa kunnissa. Kannattaa vilkaista
os. www.jykes.fi ja www.seutukeskus.net. Asukkaita näiden yhtiöiden
alueella on enemmän, kuin esim. Pohjoisten Seinänaapurien kunnissa,
mutta entäs sitten? Kun pelisäännöt olisivat selkeät
ja kaikki hyötyisivät, kyllä täällä työtä
osattaisiin tehdä. Voihan sitä tehdä juuri tämän alueen
yhtiölle sopivassa laajuudessa ja kustannuksin!
Olisi jo aika nähdä muitakin visioita, kuin Nurmon ja Seinäjoen
yhdistäminen. Tosi on, että siellä, missä yhtiöt on
perustettu, ne myöskin toimivat. Ja tulosta tulee koko seutukunnan hyväksi.
Nurmo perustaa uusia asuntoalueita. Uusia asukkaita tulee, ja siihen sekä
hyvään asioiden hoitoon perustuu nurmolainen menestystarina. Palvelut
pystytään hoitamaan kohtuullisesti. Vaikka kasvukunnan tarpeet ovat
suuret, ei vielä ole veroa tarvinnut nostaa yläkanttiin. Mitä
palvelua Seinäjoelta haetaan, siitä myös maksetaan asukaslukujen
suhteessa. Työtä on sekä omassa kunnassa että kohtuullisen
matkan päässä. Eikä työmatka Vaasaankaan nurmoolaasia
pelota.
Kunnan kehittämiseksi tarvitaan luovaa ajattelua, huomiointia ja tasapuolisuutta
uusien ja vanhojen alueiden kesken. "Nyt kehitetään tätä
aluetta, ensi vuonna varataan rahaa taas teidän aluetta varten" -
tyyliin. Unohtamatta kokonaisuutta. Siksipä hätkähdytti kunnanjohtajan
mielipiteet sikatalouden suuryksiköistä ja uudesta asuntoalueesta
vierekkäin. Oli varmaan hyväksi tonttien markkinoinnille!
Ihmettelen, miksi ei tutkita Atrian ympärillä olevaa aluetta suuryksiköitä
varten. Siellä on valmiina säteeltään 1 km:n suoja-alue,
jota ei kaavoiteta asuinalueeksi. Siitä on sovittu Atrian maa-alueen kaupan
yhteydessä. VT 19 on valtaväylä keskellä aluetta, metsäautoteitä
saisi mahdollisesti käyttää rakentamisen alussa. Maataloudessa
osataan jo tehdä yhteistyötä. Yhtenäiselle alueelle voisi
yhdessä palkata työvoimaakin. Tai ainakin päivystäjän,
jos jotain hälyttävää sikalassa tapahtuisi. Ja karttaa katsoessa
alue olisi lähellä nykyisiä sika-alueita. Tiedän, että
myyntiin halukkaita maanomistajia on.
Miksikö menin sinne Jyväskylään ja Hämeenlinnaan?
Menin teatteriin, koska siellä otetaan ilomielin vastaan muualta tulevat
teatterin ystävät samalla lipunhinnalla kun oman kaupungin asukkaat!