Lapin ruska on todella kaunis ja värikäs tänä syksynä: Tunturikoivun kullanpunainen ja mustikan karmiininpuna. Ja kaikkea siltä väliltä.
Palattuani punainen muuttui tuskanpunaiseksi. Luin erään toimittajan pääkirjoituksen Ilkasta. Siinä hän väitti, että Nurmo on olemassa vain Seinäjoen ansiosta. Otetaanpa vähän takaisin: Kunta pärjäisi varmasti Evijärven paikalla. Pärjääväthän siellä evijärveläisetkin, vajaan 3000 asukkaan kunnassa. Lähes samalla asukasmäärällä Nurmoakin alettiin kehittää, kun Seinäjoki ylläpiti omakotien rakennuskieltoa. Työpaikkoina aluksi Evijärven 250 yritystä, joihin nurmolaiset olisivat lisäksi hankkineet Atrian. Paikka on mitä mainioin sijainniltaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, sekä ruotsinkielisen Pohjanmaan rajakunta. Naapureina yhteistyökykyiset järviseudun kunnat. Mutta ei Seinäjokea.
"Nurmo kasvaa siellä, mistä on lyhin matka Seinäjoelle"? Seinäjokiko maat on sieltä hankkinut ja kaavoittanut? "Palvelut haetaan Seinäjoelta"? Seinäjoki yksin ei ylläpidä mitään palvelua. Nurmo maksaa oman osuutensa asukaslukunsa mukaisesti. Nurmo ei sen sijaan saa esim. kiinteistöveroa yhteisistä rakennuksista, sen saa kaupunki. Keskussairaalan kuntayhtymä maksoi v. 2000 kiinteistöveroa 3,3 miljoonaa markkaa (555 020,16 eur.). Valitettavasti eläkeläisellä ei ole tuoreempaa tietoa, mutta asiahan ei ole muuksi muuttunut. Valtion laitokset pidetään yllä yhteisillä verovaroilla. Ilman vahvaa maakuntaa eivät kaupungissa olevat yksityiset kaupat eivätkä palveluyritykset pärjäisi.
Seinäjokiko rakentaa ja maksaa nurmolaisten lasten ja nuorten päivähoito- ja koulupalvelut? Liikuntapaikat ja muut urheilutoimintaan tarvittavat tilat? Ja se jäähalli: Velkaa saa tulla lisää, mutta Nurmon kanssa yhteistä ei tehdä! Vaikka valtionosuus oli jo valmiina.
Mikä on se voima, joka uudestaan ja uudestaan nostaa Seinäjoella kuntaliitoksen esiin? Selvityksiä on tehty kuntaliitoksen hyödyistä ja hyi sitä, ken on uskaltanut kysyä myös haittojen perään. Yllä olevasta näkyy, että en kannata kuntaliitosta. Ensin pitää olla näyttöä yhteistyökyvystä. Eikö painostusta voisi välillä jo siirtää johonkin muuhun kuntaan? Vai onko itsellinen Ilmajoki liian kova pala?
En ole koskaan kuullut Mäki-Hakolan Pertin aiheetta julkisesti moittivan kunnanjohtajaa. Erikseen kysyttäessä hän on aina vastannut: Kunnanjohtajana Kari on mies paikallaan. Uskon myös kunnanjohtajan arvostavan Pertin panosta kunnan kehittämisessä. Niin monta on asiaa, jotka hän on hyvien yhteyksiensä avulla saanut etenemään. Kuten Tanelinrannan koulun.
Maakunnan valtalehdeksi itseään nimittävän lehden toimittajan työ olisi varmaan hedelmällisempää ja tuloksekkaampaa, jos vaivautuisi ottamaan selvää tosiasioista. Ja etsisi nyt aluksi yhteistyön etuja.