Perheemme koirat
Perheessämme on ollut vuosien varrella useita koiria. Ensimmäinen koira meille tuli 15.12.1969. Se oli saksanpaimenkoira Jysky. Jysky eli pitkän koiran elämän 13 vuotiaaksi.
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
Toinen koiramme oli monirotuinen Topi, joka oli luonteeltaan, väriltään ja kooltaan suomenpystykorva ja tuuhean turkkinsa kautta collie. Topi oli nuorimman tyttäremme koira.
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
Kolmas oli myös tyttären koira Bichon Frise Laredo ”Laku”, joka jäi meille tyttären perustaessa oman kotinsa.
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
Lakun jättäessä meidät sain valita rodun itse ja olin ihastunut vehnäterrieriereihin. Ensimmäinen vehnämme on nimeltään Röhvelin Flash of
Hope ”Taru”. Se on niin ihana ja kiltti koira, että päätimme ottaa hänelle kaverin. Sen piti olla poika, kuten aikaisemmat koiramme olivat olleet.
Niinpä meille haettiin Prombter Tilli. Tilli on luonteeltaan temperamenttinen järjestyksen mies.
Tällä hetkellä kolmas vehnis tuli, kun kasvattaja Leena soitti, että hänellä olisi meille nätti pieni tyttöpentu.
Ajateltiin, että ainahan on tilaa vielä yhdelle ja niin meillä on Röhvelin Unique Elly ”Sani”, joka on hurmaava pieni ilopilleri.
Koiraharrastuksiamme
Jysky hallitsi aikanaan kohtalaisesti palveluskoiratemppuja. Topi ja Laku olivat lähinnä lemmikkejä ja lenkkikavereita.
Vehniksien kanssa eläminen kehittyi vähitellen koiraharrastukseksi.
Jokaisen eka koulu oli pentutoko, sitten tokon jatko,
vähän agilityä ja tokoagia, sekä tietysti näyttelyharkat Näyttelyt
ympäri Suomea ovat kuuluneet viime vuosina ahkerasti kuvioihin.