Perheemme koirat

Perheessämme on ollut vuosien varrella useita koiria. Ensimmäinen koira meille tuli 15.12.1969. Se oli saksanpaimenkoira Jysky. Jysky eli pitkän koiran elämän 13 vuotiaaksi. 

0JyskyNuorena.jpg (346249 bytes) 0JyskyJaPirita.jpg (438133 bytes) 0JyskyVeneessa.jpg (322957 bytes) 0JyskyVanhana.jpg (323095 bytes)

Toinen koiramme oli monirotuinen Topi, joka oli luonteeltaan, väriltään ja kooltaan suomenpystykorva ja tuuhean turkkinsa kautta collie. Topi oli nuorimman tyttäremme koira. 

0TopiLeikkii.jpg (258921 bytes) 0TopiMokilla.jpg (390058 bytes) 0TopiLaiturilla.jpg (443607 bytes) 0TopiMetsassa.jpg (460849 bytes)

Kolmas oli myös tyttären koira Bichon Frise  Laredo ”Laku”, joka jäi meille tyttären perustaessa oman kotinsa. 

0LakuNurmella.jpg (313601 bytes) 0LakuJalkapallo.jpg (327084 bytes) 0Laku.jpg (296422 bytes) 0LakuVanhana.jpg (425686 bytes)

Lakun jättäessä meidät sain valita rodun itse ja olin ihastunut vehnäterrieriereihin. Ensimmäinen vehnämme on nimeltään Röhvelin Flash of  Hope ”Taru”. Se on niin ihana ja kiltti koira, että päätimme ottaa hänelle kaverin. Sen piti olla poika, kuten aikaisemmat koiramme olivat olleet. Niinpä meille haettiin Prombter Tilli. Tilli on luonteeltaan temperamenttinen järjestyksen mies. Tällä hetkellä kolmas vehnis tuli, kun kasvattaja Leena soitti, että hänellä olisi meille nätti pieni tyttöpentu. Ajateltiin, että ainahan on tilaa vielä yhdelle ja niin meillä on Röhvelin Unique Elly ”Sani”, joka on hurmaava pieni ilopilleri.

Koiraharrastuksiamme

Jysky hallitsi aikanaan kohtalaisesti palveluskoiratemppuja. Topi ja Laku olivat lähinnä lemmikkejä ja lenkkikavereita.


Vehniksien kanssa eläminen kehittyi vähitellen koiraharrastukseksi.   Jokaisen eka koulu oli pentutoko, sitten tokon jatko, vähän agilityä ja tokoagia, sekä tietysti näyttelyharkat  Näyttelyt ympäri Suomea ovat kuuluneet viime vuosina ahkerasti kuvioihin.