Alkuun, Jusleniuksen alkulause, Esipuhe, I pääkappale Jumalan kymmenestä käskystä eli laista. Lain ensimmäinen taulu. Lain toinen taulu. II pääkappale Uskontunnustuksesta ja evankeliumista. Ensimmäinen uskonkappale Isästä Jumalasta ja luomisesta. Toinen uskonkappale Jumalan Pojasta ja lunastuksesta. Kolmas uskonkappale Pyhästä Hengestä ja pyhityksestä. III pääkappale Herran rukouksesta Isä meidän. IV pääkappale Kasteen sakramentista. V pääkappale Ripistä ja synninpäästöstä. VI pääkappale Herran ehtoollisesta eli alttarin sakramentista, Synnintunnustus


Kolmas pääkappale

Herran rukouksesta Isä meidän jne.


1. Mitä rukous on? Vastaus:

Rukous on nöyrä ja uskollinen puhe Jumalan kanssa, jossa me Hänen tahtonsa jälkeen Jeesuksen nimeen Häneltä pyydämme sekä hengellisiä että ruumiillisia tarpeita, ja myös kiitämme ja ylistämme Hänen pyhää nimeänsä.


Joh. 16: 23. Totisesti, totisesti sanon minä teille: mitä ikänä te anotte Isältä minun nimeeni, niin Hän antaa teille.

Dan. 6: 10. Daniel meni ylös huoneeseensa ja lankesi kolme kertaa päivässä polvillensa, rukoili, kiitti ja ylisti Jumalaansa, niinkuin hänen tapansa oli ennenkin tehdä.

1 Tim. 2: 1. Niin minä siis neuvon, että ennen kaikkea pidettäisiin rukoukset, anomiset, toivotukset ja kiitokset kaikkein ihmisten edestä.


2. Mikä meidän rukoukseen kehoittaman pitää? Vastaus:

1. Jumalan käsky; 2. Hänen lupauksensa, että Hän meidän rukouksemme kuulla tahtoo; 3. meidän oma tarpeemme; 4. rukouksen voima ja arvo.


Matt. 7: 7. Anokaat, niin teille annetaan; etsikäät, niin te löydätte; kolkuttakaat, niin teille avataan.

Joh. 15: 7. Jos te minussa pysytte ja minun sanani pysyvät teissä, mitä ikänä te tahdotte, niin anokaat ja te saatte.

Ps. 50: 15. Avuksesi huuda minua hädässäsi, niin minä tahdon auttaa sinua ja sinun pitää kunnioittaman minua.

Jaak. 5: 16. Vanhurskaan rukous voi paljon, koska se totinen on.


3. Kuinka oikein rukoilla tulee? Vastaus:

Sydämellä ja suulla, hengessä ja totuudessa, se on: Jumalan tahdon jälkeen sydämen nöyryydessä, uskossa, epäilemättä totisessa parannuksessa, ilman ulkokultaisuutta.


Matt. 15:8. Tämä kansa lähestyy minua suullansa ja kunnioittaa minua huulillansa, mutta heidän sydämensä on kaukana minusta.

Joh. 4:24. Jumala on Henki; ja jotka Häntä rukoilevat, niiden pitää hengessä ja totuudessa Häntä rukoileman.

1 Joh. 5: 14. Katso 53 kysymys. 100

Jaak. 1:5-7. Jos joltakin teistä viisautta puuttuisi, hän anokoon sitä Jumalalta, joka jokaiselle antaa yksinkertaisesti; Hän anokoon uskossa, epäilemättä; sillä joka epäilee, se on meren aallon kaltainen, joka tuulelta ajetaan ja liikutetaan. Älköön se ihminen luulko jotakin Herralta saavansa.


4. Ketä rukoiltaman pitää? Vastaus:

Ei ketään muuta kuin totista ja korkeinta Jumalaa taivaassa, jolla kaikkein enkelein, pyhäin ja myös neitseen Marian kumarrus suljetaan pois.


Matt. 4: 10. Jeesus sanoi hänelle: mene pois saatana, sillä kirjoitettu on: Herraa, sinun Jumalaasi pitää sinun kumartaman ja Häntä ainoata palveleman.


Ps. 50: 15. Katso 2 kysymys.

5. Mitä meidän rukoileman pitää? Vastaus:

Kaikkea, mikä Jumalan kunniaksi tulee, niin myös meidän ja meidän lähimmäistemme hyväksi, olkoon se hengellisissä ja ruumiillisissa asioissa. Job. 16: 23. Katso 1. kysymys.

6. Minkä sinä hengelliseksi hyväksi kutsut? Vastaus:

Kaikki, mikä sielun parhaaksi tulee ja iankaikkiseen autuuteen, niinkuin syntein anteeksi saaminen, usko, toivo, kärsivällisyys, Pyhän Hengen hallitus ja muut senkaltaiset.

7. Mikä ruumiillinen hyvä on? Vastaus:

Se mikä meille tarpeellinen on tähän ruumiilliseen ja ajalliseen eloon, niinkuin terveys ja raittius, vaatteet ja ruoka ja mitä muuta siihen tulee.

8. Kuinka ja millä tavalla meidän kaikkia näitä rukoileman pitää? Vastaus:

Hengellisiä tulee rukoilla ilman ehtoja; sillä me tiedämme, että Jumala niitä meille vissisti antaa tahtoo, ja ne ovat meille aina tarpeelliset; mutta ajallista meidän pitää ehdolla pyytämän, nimittäin, jos se on Jumalalle otollinen ja meille hyödyllinen.


Luukk. 18:13. Publikaani sanoi: Jumala, armahda minun syntisen päälleni!

Jaak. 4:3. Te anotte, ja ette saa, että te kelvottomasti anotte, että te teidän himoissanne sen kuluttaisitte.

Matt. 8: 2. Yksi spitaalinen mies kumarsi Jeesusta ja sanoi: Herra, jos sinä tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa.


9. Kuka on meille opettanut tämän rukouksen: Isä meidän? Vastaus:

Itse Kristus.


Matt. 6:9 jne. Näin teidän pitää rukoileman: Isä meidän, jne.


10. Missä järjestyksessä tämä Herran rukous on kokoon pantu? Vastaus:

Ensin on esipuhe, sitten itse rukoukset ja viimein päätös.

11. Mikä on esipuhe? Vastaus:

Isä meidän, joka olet taivaissa.

12. Ketä Isän nimellä ymmärretään? Vastaus:

Ei sillä ymmärretä Isää yksinänsä, ensimmäistä persoonaa Jumaluuden olemisessa, vaan koko pyhä Kolminaisuus: Isä, Poika ja Pyhä Henki; ei persoonain, vaan olemisen puolesta.


 Jes. 63: 16. Herra, sinä olet meidän Isämme; ja se on iäti sinun nimesi.

Ef. 4: 6. Yksi Jumala ja kaikkein Isä.


13. Minkätähden Jumala tässä rukouksessa Isäksi kutsutaan? Vastaus:

Sentähden, että me itsellemme muistuttaisimme Hänen isällisen hyvyytensä ja rakkautensa, joka meidät on luonut ja kasteessa lapsiksensa ottanut; ettemme millään muotoa epäilisi rukouksen kuulemisesta, koska me Häntä lapsellisessa turvassa rukoilemme ja avuksemme huudamme.


Luukk. 11:9. Anokaat, niin teille annetaan.


14. Miksi me sanomme: Isä meidän? Vastaus:

Että me uskossa Häntä turvallisesti rukoilisimme, ei ainoastansa itsemme edestä, vaan myos muitten, varsinkin niitten, jotka meidän veljemme ja sisaremme ovat uskossa.


Kol. 1:9. Emme lakanneet teidän edestänne rukoilemasta ja anomasta, että te Hänen tahtonsa tuntemisella täytettäisiin kaikkinaisessa hengellisessä viisaudessa ja toimessa.


15. Mitä ymmärretään sillä sanalla: taivaissa? Vastaus:

Ei niin kuin asuisi Jumala  luodussa taivaassa, niin kuin erikoisessa paikassa, sillä taivaat ja taivasten taivaat ei voi Häntä käsittää, mutta tällä ymmärretään Jumalan kunnian asunto ja taivaallinen korkeus, siinä valkeudessa, johonka ei kukaan taida  tulla, eikä sitä käsittää.


   Matt: 23:9. Älkää ketään kutsuko isäksenne maan päällä; sillä yksi on teidän Isänne, joka on taivaissa.

1 Kun. 8:27. Luuletkos Jumalan maan päällä asuvan? Katso, taivaat ja taivasten taivaat ei voi Häntä käsittää.

Ps. 11: 4. Herran istuin on taivaissa.

1 Tim. 6: 15, 16. Kuningasten Kuningas ja kaikkein herrain Herra, jolla ainoalla on kuolemattomuus, joka asuu kirkkaudessa, johon ei yksikään tulla taida, jota ei yksikään ihminen nähnyt ole eikä taida nähdä.


16. Kuinka monta on rukousta? Vastaus:

Seitsemän.

---

Ensimmäinen rukous

17. Kuinka Jumalan nimi meiltä pyhitetään? Vastaus:

Koska me oikein tunnemme, kiitämme ja ylistämme Jumalaa, Hänen sanaansa kuulemme ja sen jälkeen käytämme meidän elämäkertamme, niin Hänen nimensä meiltä pyhitetään.


1 Piet. 3:15. Pyhittäkää Herra Jumala teidän sydämissänne.

Matt. 5:16. Valistakoon teidän valkeutenne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät työnne ja kunnioittaisivat teidän Isäänne, joka on taivaissa.


18. Mistä pahasta me rukoilemme Jumalaa meitä varjelemaan? Vastaus:

Väärästä, eriseuraisesta opista, niin myös syntisestä ja pahentavaisesta elämästä, jonka kautta Jumalan nimi tulee häväistyksi.


Matt. 15: 9. Turhaan he minua palvelevat opettain niitä opetuksia, jotka ovat ihmisten käskyt.

Room. 2: 23. Sinä kerskaat itseäsi laista ja häpäiset Jumalan lain ylitsekäymisellä.


Toinen rukous

19. Mitä tässä Jumalan valtakunnalla ymmärretään? Vastaus:

Ensin armon valtakunta täällä maan päällä, jossa Jumala sanan ja sakramenttein kautta taritsee kaikille ihmisille armonsa ja katuvaisille anteeksi antaa synnit; ja sitten kunnian valtakunta taivaassa, jossa Hän antaa valituillensa iankaikkisen elämän ja autuuden.


Room. 14:17. Ei Jumalan valtakunta ole ruoka ja juoma; mutta vanhurskaus, rauha ja ilo Pyhässä Hengessä.

Luukk. 17: 20, 21. Ei Jumalan valtakunta tule niin, että se taidettaisiin nähdä; sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.

2 Tim. 4: 18. Herra pelastaa minut kaikesta pahasta teosta ja auttaa Hänen taivaalliseen valtakuntaansa.


20. Kuinka Jumalan valtakunta itsestänsä lähestyy? Vastaus:

Sulasta Jumalan armosta, ilman meidän ansiotamme, työtämme eli mahdollisuuttamme.

21. Kuinka se meidän tykömme tulee? Vastaus:

Koska me täällä Jumalan armon kautta uskomme Hänen pyhän sanansa ja siinä hamaan loppuun asti pysyväiset olemme, niin me siellä kunnian valtakunnassa saamme iankaikkisesti elää.

Kolmas rukous

22. Mikä on Jumalan tahto? Vastaus:

Se on Jumalan tahto, jonka Hän meille sanassansa ilmoittanut on, joka meille opettaa, mitä meidän tulee uskoa, tehdä ja kärsiä; nimittäin laista: pitämään pyhää ja moitteetonta elämää; ja evankeliumista: uskomaan Kristuksen päälle; ja koska Hän laskee jonkun ristin meidän päällemme, että me sen kärsivällisesti kannamme.


1 Tess. 4: 3, 4. Se on Jumalan tahto, teidän pyhyytenne, että te huoruutta vältätte, että jokainen tietäisi pitää astiansa pyhyydessä ja kunniassa.

Job. 6: 40. Tämä on sen tahto, joka minut lähetti, että jokainen, joka näkee Pojan ja uskoo Hänen päällensä, hänellä pitä iankaikkinen elämä oleman.

Luukk. 9: 23. Jos joku tahtoo minun perässäni tulla, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä joka päivä ja seuratkoon minua.


23. Kuinka ja kenenkä joukossa Jumalan tahto taivaassa tapahtuu? Vastaus:

Pyhäin enkelein ja edesmenneitten pyhäin joukossa, siinä riemuitsevaisessa seurakunnassa, jotka ilolla palvelevat, tottelevat ja kiittävät Jumalaa taivaassa.


Ps. 103:20. Kiittäkäät Herraa, te Hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka Hänen käskynsä toimitatte, että Hänen sanansa ääni kuultaisiin.

Dan. 7: 10. Tuhannen kertaa tuhannen palvelivat Häntä, ja sata kertaa tuhannen tuhatta seisoivat Hänen edessänsä.


24. Ketkä meitä estävät tekemästä Jumalan tahtoa maan päällä? Vastaus:

Perkele, maailma ja meidän oma lihamme.


Ilm. 12: 9. Se suuri lohikäärme, se vanha mato, joka perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, heitettiin ulos, joka koko maan piirin viettelee.

1 Joh. 2: 15. Älkäät maailmaa rakastako, eli mitään kuin maailmassa on.

Room. 7:18. Minä tiedän, ettei minussa (se on minun lihassani) mitään hyvää asu.


25. Mitä maailmalla ymmärretään? Vastaus:

Pahat ihmiset, jotka maailmassa elävät, heidän pahat menonsa ja pahentavainen elämansä.

26. Mitä omalla lihalla ymmärretään? Vastaus:

Meidän syntinen luontomme ja lihallinen sisumme, joka kaikkeen pahuuteen altis on.

27. Kuka meitä auttaa kaikkia näitä voittamaan? Vastaus:

Jumala, joka sanallansa meitä vahvistaa ja lujana pitää uskossa, Hän poistaa kaiken sen, mikä estää Hänen tahtoansa tekemästä.


Luukk. 22: 31, 32. Herra sanoi Simonille: minä rukoilin sinun edestäsi, ettei sinun uskosi puuttuman pidä.

Ef. 3: 14, 16. Minä kumarran polveni meidän Herran Jeesuksen KristuksenIsän puoleen, että Hän antaisi teille voimaa, Hänen kunniansa rikkauden jälkeen, että te hänen Henkensä kautta väkeviksi tulisitte sisällisessä ihmisessä.


Neljäs rukous

28. Minkätähden me sanomme tässä rukouksessa: anna? Vastaus:

Sentähden, ettemme ilman Jumalan siunausta omalla työllämme tahi taidollamme mitään taida ansaita tai koota; vaan kaikkinainen hyvä anti tulee ylhäältä valkeuden Isältä. Jaak. 1:17.


Ps. 127: 1. Jos ei Herra huonetta rakenna, niin he hukkaan työtä tekevät, jotka sitä rakentavat.

Ps. 132: 15. Minä Herra siunaan hänen elatuksensa ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.


29. Miksi me sanomme: anna meille ? Vastaus:

Sillä ei meidän pidä ainoastansa itsellemme anoman, vaan myös meidän lähimmäisellemme; ja koska Jumala meille hyvää antaa, ei meidän pidä sitä yksinämme pitämän, vaan myös muille siitä jakaman.

30. Miksi me sanomme: anna meille tänä p ä i v ä n ä? Vastaus:

Niin kuin me joka päivä tarvitsemme meidän henkemme ylöspitämistä, niin meidän myös tulee joka päivä sitä rukoilla, ja emme myös tiedä, elämmekö huomiseksi.

31. Miksi me sanomme: anna meille meidän leipämme? Vastaus:

Sillä me rukoilemme, että Jumala antaisi meille meidän määrätyn osamme, ja että saisimme syödä omaa leipäämme, jonka Jumala meille meidän työssämme antaa; eikä muitten leipää varkaudessa, vääryydessä ja laiskuudessa.


Sananl. 30: 8. Köyhyyttä ja rikkautta älä minulle anna; vaan anna minun saada määrätty osani ravinnosta.

2 Tess. 3: 10. Jos ei joku tahdo työtä tehdä, niin ei hänen syömänkään pidä.


32. Minkätähden me anomme  j o k a p ä i v ä i s t ä   leipää? Vastaus:

Ettemme ajattomalla murheella ja epäilyksellä surisi huomisesta päivästä, vaan tyytyisimme siihen, mitä meillä on, sillä kullakin päivällä on suru itsestänsä; tyytyköön kukin päivä suruunsa. Matt. 6:34.

---

33. Mitä leivällä ymmärretään? Vastaus:

Kaikki ajalliset, mitä ihmiset tarvitsevat tämän elämän ylläpitämiseksi ja mitä Katekismuksessa luetellaan.


1 Moos. 3: 19. Sinun otsasi hiessä pitää sinun syömän leipäsi.

Jes. 58:7. Taita isoovaiselle leipäsi, vie raadolliset kulkijat huoneeseesi, koska sinä näet alastoman, niin vaateta häntä äläkä käännä itseäsi pois sen tyköä, joka on omaa lihaasi.


Viides rukous

34. Mitä me tässä rukouksessa pyydämme? Vastaus:

Että Jumala antaisi meille meidän syntimme anteeksi: se on: Kristuksen tähden pyyhkisi pois kaikki ja anteeksi antaisi kaikki meidän rikoksemme, vikamme ja ylitsekäymisemme, millaiset ikänä ne olla taitavat.


Matt. 18:27. Herra armahti sitä palvelijaa, päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi.

Ps. 32: 1, 2. Autuas on se, jonka pahat teot ovat annetut anteeksi, ja jonka synnit peitetyt ovat. Autuas on se ihminen, jolle Herra ei soimaa vääryyttä.


35. Onko kukaan ihminen vapaa tästä viasta? Vastaus:

Ei yksikään, - vaan Kristus yksinänsä; sillä kaikki me olemme syntiset, eikä ole meillä mitään kerskattavaa Jumalan edessä.


Ps. 14: 3. Kaikki ovat poikenneet pois ja kaikki ovat kelvottomat; ei ole yksikään, joka hyvää tekee, ei ainoakaan.

Room. 3: 23. Kaikki ovat he syntiä tehneet ja ei heillä ole mitään kerskattavaa Jumalan edessä.


36. Miksi nämät sanat lisätään: niinkuin mekin anteeksi annamme meidän velvollisillemme? Vastaus:

Ei sentähden, että me taitaisimme ansaita Jumalan armon ja syntein anteeksi saamisen meidän anteeksi antamisellamme; vaan Kristus tahtoo tällä meitä opettaa, että meidän pitää sillä näyttämän meidän velvollisen kiitollisuutemme, ja anteeksi antaman niille, jotka meitä vastaan rikkovat, jos he sitä pyytävät tahi ei, jos me muutoin tahdomme Jumalalta kuulluiksi tulla.


Matt. 5:23,24. Jos sinä uhraat lahjasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä sinne lahjasi alttarin eteen ja mene ensin sopimaan veljesi kanssa ja tule sitten lahjasi uhraamaan.

Mark. 11:25. Koska te seisotte ja rukoilette, niin anteeksi antakaat, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikoksenne.


37. Kuinka meidän pitää meidän lähimmäisellemme anteeksi antaman? Vastaus:

Ei ainoastansa sanoilla, vaan myös sydämestä, niin ettemme pidä salaista vihaa häntä vastaan, vaan toivotamme ja teemme hänelle kaikkea hyvää, ehkä hän vahinkoa meille tehnyt on; seuraten siinä meidän taivaallisen Isämme esimerkkiä, joka niin anteeksi antaa synnit, ettei Hän niitä enää muistele.


Jer. 31:34. Minä tahdon heidän pahat tekonsa antaa anteeksi enkä ikänä enää muistaa heidän syntejänsä.

Matt. 5: 44. Minä sanon teille: rakastakaat vihollisianne; siunatkaat niitä, jotka teitä sadattavat; tehkäät niille hyvää, jotka teitä vihaavat; ja rukoilkaat niitten edestä, jotka teitä vainoavat ja vahingoittavat.


Kuudes rukous

38. Kuinka monenlainen on kiusaus? Vastaus:

Kahdenlainen: yksi pahaksi ja kadotukseksi, toinen hyväksi ja autuudeksi.

---

39. Kuka pahuuteen ihmistä kiusaa? Vastaus:

Perkele, joka sentähden kiusaajaksi kutsutaan.


1 Piet. 5: 8. Olkaat raittiit, valvokaat; sillä teidän vihollisenne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura ja etsii kenen hän nielisi.

1 Tess. 3: 5. Minä lähetin tietämään teidän uskoanne; ettei kiusaaja olisi teitä kiusannut.


40. Minkälaisten välikappaleiden kautta hän sen tekee? Vastaus:

Maailman ja meidän oman lihamme kautta.

---

41. Kuinka hän maailman kautta kiusaa? Vastaus:

Välistä vainolla, välistä houkutuksilla, niin myös pahain seurain ja pahentavaisten esimerkkien kautta.


Ilm. 12: 12. Voi maan ja meren asuvia! sillä perkele astuu alas teidän tykönne pitäen suurta vihaa tietäen itsellänsä vähän aikaa olevan.

Joh. 15: 18. Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkäät hänen ennen minua vihanneen kuin teitä.

Matt. 18:7. Voi maailmaa pahennusten tähden, sillä pahennukset kumminkin tulevat! Voi kuitenkin sitä ihmistä, jonka kautta pahennus tulee.

Sananl. 1:10. Poikani, jos pahanjuoniset sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu.


42. Miten hän meitä kiusaa oman lihamme kautta? Vastaus:

Hän lykkää sydämeemme pahat yllytykset, häijyt himot ja halut.


Gal. 5: 17. Liha himoitsee henkeä vastaan, ja henki lihaa vastaan; nämä ovat vastaan toinen toistansa, niin ettette tee, mitä te tahdotte.

Room. 7: 18. Katso 24 kysymys.

1 Piet. 2: 11. Rakkaat veljet, minä neuvon teitä niinkuin outoja ja muukalaisia, välttäkäät lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan.


43. Minkätähden hän kaikkia näitä tekee? Vastaus:

Saattaaksensa meitä epäuskoon, epäilyksiin, suruttomuuteen ja muihin suuriin synteihin ja viimein iankaikkiseen kadotukseen.

---

44. Kuinka meidän pitää senkaltaisia kiusauksia vastaan seisoman ja voittaman? Vastaus:

Vahvalla uskolla ja hartaalla rukouksella.


Ef. 6: 16, 18. Mutta kaikissa ottakaat uskon kilpi, jolla te voitte sammuttaa kaikki sen ruman tuliset nuolet. Ja rukoilkaat joka aika kaikella rukoilemisella ja anomisella hengessä, ja siinä valvokaat kaikella ahkeruudella ja rukouksella.


45. Kiusaako Jumala ketään? Vastaus:

Ei Jumala ketään kiusaa pahuuteen, vaan hyväksi Hän koettelee lastensa uskoa, toivoa ja kärsivällisyyttä, niinkuin Hän teki Aabrahamille, koska Hän käski hänen uhrata ainoan poikansa.


Jaak. 1: 13. Älköön kenkään sanoko, koska hän kiusataan, että hän Jumalalta kiusataan, sillä ei Jumala ole kiusaaja pahuuteen, ja ei Hän ketään kiusaa.

1 Moos. 22: 1,2. Jumala koetteli Aabrahamia ja sanoi hänelle: ota lisak, sinun ainoa poikasi, jota rakastat, ja mene Moorian maalle ja uhraa hänet siellä polttouhriksi.


46. Mikä kiusaus se on, jota me rukoilemme Jumalan kääntämään pois meistä? Vastaus:

Perkeleen kiusaus, joka ihmisen kadotukseksi tapahtuu, ja jos me siltä kiusataan, ettemme häneltä voitetuksi tulisi, vaan Jumalan avulla uskossa viimein voittaisimme.


2 Tim. 2:3. Kärsi vaivaa, niinkuin luja Jeesuksen Kristuksen sotamies.

2 Piet. 2:9. Herra tietää jumaliset kiusauksista pelastaa, mutta väärät kätkeä tuomiopäivään asti vaivattaa.

1 Joh. 5: 4. Kaikki, mitä Jumalasta syntynyt on, se voittaa maailman; ja meidän uskomme on se voitto, joka maailman voitti.


Seitsemäs rukous

47. Mitä ymmärretään sillä sanalla: pahasta? Vastaus:

Perkele ja kaikki pahuus, joka ihmisiä tässä maailmassa vaivaa ruumiin, sielun, tavaran ja kunnian puolesta; niin myös tämän elämän perästä helvetti ja iankaikkinen kadotus. Ef. 6: 16. Katso 44 kysymys.


Room. 7:24. Minä viheliäinen ihminen, kuka päästää minut tästä kuoleman ruumiista?


48. Mitä sinä päästämisellä ymmärrät? Vastaus?

Pahuuden poistamisen ja siitä auttamisen; eli että risti lievitettäisiin ja armo annettaisiin sitä kärsiä, ja viimein toivotettava loppu siitä tehtäisiin.


Jer. 31: 13. Minä tahdon heidän murheensa iloksi kääntää ja lohduttaa heitä, ja ilahutan heitä murheestansa.

Ps. 94: 19. Minulla oli paljon surua sydämessäni: mutta sinun lohdutuksesi ilahutti minun sieluni.

2 Kor. 1: 10. Jumala meitä niin suuresta kuolemasta (se on, surusta ja vainosta) päästi, ja päästää; ja me turvaamme Hänen päällensä, että Hän vastakin meitä päästää.


49. Koska meidät peräti päästetään kaikesta pahasta? Vastaus:

Koska me autuaallisesti, se on: uskossa Kristuksen päälle eriämme tästä maailmasta.  2 Tim. 4: 18. Katso 19 kysymys.

---

50. Tuleeko ihmisen toivottaa itsellensä kuolemaa? Vastaus:

Koska se tapahtuu jumalisesta halajamisesta iankaikkiseen elämään, vaan ei kärsimättömyydestä, niin on se kohtuullista, että me joka päivä rukoilemme autuaallista lähtöä.


Fil. 1: 23. Minä halajan täältä eritä ja olla Kristuksen kanssa; sillä se paljon parempi olisi.

2 Kor. 5:8. Meillä on turva, ja paljon halajamme enemmin olla kaukana pois ruumiista ja mennä asumaan Herran tykö.


51. Miksi rukous päätetään näillä sanoilla: Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen. Vastaus:

Että me vakuutetut olisimme rukouksemme kuulemisesta: sillä Hän on Kuningas sekä voimallinen että laupias, joka tahtoo ja voi auttaa, ja me olemme Hänen valtakuntansa jäsenet ja alamaiset; meidän tulee myös siitä oppia päättämään omat rukouksemme ylistyksellä ja kiitoksella.


Ef. 3:20,21. Hänelle, joka kaikki ylönpalttisesti voi tehdä kaiken senkin ylitse, mitä me rukoilemme taikka ymmärrämme, sen voiman jälkeen, joka meissä vaikuttaa, Hänelle olkoon kunnia seurakunnassa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, kaikkiin aikoihin, iankaikkisesta niin iankaikkiseen. Amen.


52. Amen, mitä se on? Vastaus:

Amen on senkaltainen sana, jolla joku ei ainoastansa toivota itsellensä sitä mitä hän rukoillut on, vaan myös näyttää itsensä vakuutetuksi siitä, että Jumala kuulee rukouksen; jonka päälle hän, niinkuin sinetillä lukiten, sanoo: amen, niin se tapahtukoon!

---

53. Kuuleeko Jumala aina meidän rukouksemme? Vastaus:

Koska me rukoilemme Hänen tahtonsa jälkeen, niin Hän kuulee meitä; ja jos emme kohta saa sitä, mitä me rukoilemme, niin hän antaa meille sitä, mikä parempi ja hyödyllisempi on.


Ps. 145: 19. Herra tekee, mitä jumalaapelkääväiset halajavat, kuulee heidän huutonsa ja auttaa heitä.

Matt: 7:8. Jokainen, joka anoo, hän saa, joka etsii, hän löytää ja kolkuttavalle avataan.

1 Joh. 5: 14. Tämä on se turva, mikä meillä on Häneen, että jos me jotakin anomme Hänen tahtonsa jälkeen, niin Hän meitä kuulee.

Matt. 21: 22. Kaikki mitä te anotte rukouksessa, uskoen, sen te saatte.


54. Minkätähden Jumala toisinansa kauan viipyy kuulemisen kanssa? Vastaus:

Sen Jumala tekee: 1. koetellaksensa siten meidän kärsivällisyyttämme ja vahvuuttamme uskossa; 2. muistuttaaksensa meille meidän hitauttamme ja kovakorvaisuuttamme, koska Hän huutaa ja meitä parannukseen kutsuu; 3. että me sitä ahkerammin rukoilisimme; 4. ja sitä enemmin iloitsisimme, koska me kuulluiksi ja autetuiksi tulemme.

Alkuun, Jusleniuksen alkulause, Esipuhe, I pääkappale Jumalan kymmenestä käskystä eli laista. Lain ensimmäinen taulu. Lain toinen taulu. II pääkappale Uskontunnustuksesta ja evankeliumista. Ensimmäinen uskonkappale Isästä Jumalasta ja luomisesta. Toinen uskonkappale Jumalan Pojasta ja lunastuksesta. Kolmas uskonkappale Pyhästä Hengestä ja pyhityksestä. III pääkappale Herran rukouksesta Isä meidän. IV pääkappale Kasteen sakramentista. V pääkappale Ripistä ja synninpäästöstä. VI pääkappale Herran ehtoollisesta eli alttarin sakramentista, Synnintunnustus