Alkuun, Jusleniuksen alkulause, Esipuhe, I pääkappale Jumalan kymmenestä käskystä eli laista. Lain ensimmäinen taulu. Lain toinen taulu. II pääkappale Uskontunnustuksesta ja evankeliumista. Ensimmäinen uskonkappale Isästä Jumalasta ja luomisesta. Toinen uskonkappale Jumalan Pojasta ja lunastuksesta. Kolmas uskonkappale Pyhästä Hengestä ja pyhityksestä. III pääkappale Herran rukouksesta Isä meidän. IV pääkappale Kasteen sakramentista. V pääkappale Ripistä ja synninpäästöstä. VI pääkappale Herran ehtoollisesta eli alttarin sakramentista, Synnintunnustus


Jumalan lain toinen taulu


33. Mitkä ja kuinka monta käskyä on toisessa taulussa? Vastaus:

Seitsemän jälkimmäistä.

34. Mitä ne vaativat? Vastaus:

Rakkautta lähimmäistämme kohtaan.

35. Kuinka meidän tulee rakastaa lähimmäistämme? Vastaus:

Niinkuin meitä itseämme.


Matt. 22: 39. Sinun pitää rakastaman sinun lähimmäistäsi niinkuin

itseäsi.


36. Kuka on meidän lähimmäisemme? Vastaus:

Kaikki ihmiset sekä ystävät että vihamiehet, tutut ja tuntemattomat, köyhät ja rikkaat, kuka ikänänsä meidän neuvoamme ja apuamme tarvitsee.


Matt. 5:44. Rakastakaat vihollisianne: siunatkaat niitä, jotka teitä

sadattavat; tehkäät niille hyvin, jotka teitä vihaavat; ja rukoilkaat

niitten edestä, jotka teitä vainoovat ja vahingoittavat.

Luukk. 6:27,35.


37. Minkätähden kaikki ihmiset meidän lähimmäiseksemme kutsutaan? Vastaus:

Sentähden, että meillä kaikilla on yksi Jumala; kaikki me asumme yhdessä täällä maan päällä; kaikki me olemme Aadamista ja Eevasta lähtöisin; kaikilla on yhtäläinen uloskäyminen, sillä kaikkein pitää täältä lähtemän.


Ap. t. 17:20. Jumala on tehnyt kaiken ihmisten sukukunnan yhdestä

verestä kaiken maan piirin päälle asumaan.

Job 5: 7. Ihminen syntyy onnettomuuteen: niinkuin kuumain hiilten

kipinät sinkoilevat ylöskäsin.

Job 7:1. Eikö ihmisen pidä aina oleman sodassa maan päällä, ja

hänen päivänsä ovat niinkuin orjan päivät.

Saarn. 9:3. Yhdelle käy niinkuin toisellekin.


38. Mitä Jumala käskee neljännessä käskyssä? Vastaus:

Kunnioittamaan isää ja äitiä.

39. Mitä isän ja äidin nimellä ymmärretään? Vastaus:

Luonnolliset vanhemmat, appi ja anoppi, isä- ja äitipuoli, elatusisät ja -äidit, esivalta, opettajat, isännät, ja kaikki, jotka meistä isällisen huolen pitävät.


Luukk. 2:41,51. Jeesuksen vanhemmat (Joosef ja Maria) vaelsivat

Jerusalemiin, ja Hän oli heille alamainen.

Miika 7: 6. Poika katsoo ylön isänsä, tytär karkaa äitiänsä vastaan

ja miniä anoppiansa vastaan.

2 Kun. 13: 14. Ja Elisa sairasti kuolintautiansa, ja Jooas, Israelin

kuningas, tuli hänen tykönsä ja itki hänen edessänsä ja sanoi: minun

isäni! minun isäni!

Gal. 4: 2. Perillinen on esimiesten ja haltiain hallussa isältä

määrättyyn aikaan asti.


40. Mitä se on pitää heitä kunniassa ja meidän silmäimme edessä? Vastaus:

Se on: sydämestä rakastaa heitä, rukoilla heidän edestänsä, nöyryydessä olla heidän kanssansa, ettemme heitä vihoittaisi tai murheellisiksi saattaisi; vaan palvelisimme heitä ja kunnioittaisimme töillä, puheilla ja kärsimisellä ja mielellämme heitä tottelisimme.


3 Moos. 19: 3. Jokainen peljätköön äitiänsä ja isäänsä.

Mal. 1: 6. Pojan pitää kunnioittaman isäänsä ja palvelijan

isäntäänsä.

Ef. 6:2,3. Kunnioita isääsi ja äitiäsi (joka on ensimmäinen käsky,

jolla lupaus on), että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä.

Kol. 3:20. Lapset, olkaat kuuliaiset vanhemmillenne kaikessa, sillä se

on Herralle hyvin otollista.


41. Ovatko lapset velvolliset tottelemaan vanhempiansa kaikessa? Vastaus:

Ovat kaikessa, mikä ei ole Jumalan sanaa ja hyvää omaatuntoa vastaan, sillä silloin pitää enemmän toteltaman Jumalaa kuin ihmisiä.

Kol. 3:20. Katso 40 kysymys.


Sanal. 23: 22. Kuule isääsi, joka sinut siittänyt on ja älä katso äitiäsi

ylön, koska hän vanhaksi tulee.

Ap. t. 5: 29. Pietari ja muut apostolit sanoivat: enemmän tulee

kuulla Jumalaa kuin ihmisiä.


42. Mitä Jumala niille lupaa, jotka näitä tekevat? Vastaus:

Että heidän pitää menestymän ja tuleman pitkä-aikaisiksi maan päällä.


5 Moos. 5: 16. Sinun pitää kunnioittaman isääsi ja äitiäsi niinkuin

Herra sinun Jumalasi on sinun käskenyt, että kauan eläisit ja

menestyisit siinä maassa, jonka Herra sinun Jumalasi sinulle antaa.


Ef. 6:3. Katso 40 kysymys.

43. Ovatko ne siis aina Jumalalle kelvottomat, jotka varhain kuolevat? Vastaus:

Ei suinkaan; sillä se tapahtuu usein, että Jumala tempaa ne varhain pois onnettomuudesta, joita Hän rakastaa, ja antaa heille paremman elämän.


Jes. 57: 1, 2. Vanhurskas hukkuu, ja ei ajattele kenkään sitä

sydämessänsä; pyhät miehet temmataan pois, ja ei siitä kenkään

pidä vaaria: sillä vanhurskaat otetaan pois onnettomuudesta. Ja

jotka toimellisesti vaeltaneet ovat, tulevat rauhaan ja lepäävät

kammiossansa.


44. Kuinka siis tämä Jumalan lupaus pitää ymmärrettämän? Vastaus:

Se pitää ymmärrettämän sillä ehdolla: jos se on meille hyödyllinen ja Jumalalle otollinen.

45. Mitä neljännessä käskyssä kielletään? Vastaus:

Tottelemattomuus, ylönkatse, vanhempain vihoittaimmen, tai kaikkein niitten, joita isän ja äidin nimellä ymmärretään.


5 Moos. 27: 16. Kirottu olkoon, joka isänsä tai äitinsä katsoo ylön, ja

kaikki kansa sanokoon: amen.

Room. 13: 1. Jokainen olkoon esivallalle, jolla valta on, alamainen;

sillä ei esivaltaa ole muutoin kuin Jumalalta: ne vallat, jotka ovat,

Jumalalta ne säädetyt ovat.


46. Mitä Jumala kieltää viidennessä käskyssä? Vastaus:

Tappamisen eli miestapon.

47. Kuinka tappaminen eli miestappo tapahtuu? Vastaus:

Koska joku itse tahi muitten kautta, salaa tai julkisesti lyö kuoliaaksi tahi myrkyllä kuolettaa tahi vahingoittaa lähimmäisensä henkeä tahi jäseniä, häntä sydämestänsä vihaa, pahoilla sanoilla ja käytöksellä kohtelee ja häntä vainoo.


1 Moos. 9: 6. Se kuin ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä pitää

ihmisen kautta vuodatettaman; sillä Jumala on ihmisen tehnyt

kuvaksensa.

Matt. 5: 22. Jokainen, joka tyhmästi vihastuu veljellensä, hänen

pitää tuomiohon vikapää oleman; mutta jokainen, kuin sanoo

veljellensä: raka (tyhjänpäiväinen), hänen pitää neuvon alle vikapää

oleman; mutta jokainen, joka sanoo: sinä tyhmä, hänen pitää

helvetin tuleen vikapää oleman.

1 Moos. 4: 5. Kainin ja hänen uhrinsa puoleen ei Jumala

(leppyisesti) katsonut; silloin Kain vihastui sangen kovin ja hänen

hahmonsa muuttui.


48. Onko siis kaikki tappaminen ja viha Jumalalta kielletty? Vastaus:

Ei: - maallisen esivallan, jonka käteen Jumala on miekan antanut pahain rangaistukseksi, tulee rangaista tylyjä pahantekijöitä kuolemalla ja hillitä väkivaltaa; vihastuman myös pitää niille, jotka pahaa tekevät; ja vihaman syntiä.


Room. 13:4. Jos sinä pahaa teet, niin pelkää; sillä ei esivalta

miekkaa hukkaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, ja kostaja

sille rangaistukseksi, joka pahaa tekee.


1 Moos. 9: 6. Katso 47 kysymys.

49. Mitä viidennessä käskyssä käsketään? Vastaus:

Että meidän pitää auttaman, pelastaman ja holhooman meidän lähimmäistämme kaikessa hänen hädässänsä.

50. Kuinka se tapahtuu? Vastaus:

Koska me armahdamme lähimmäistämme ja ahkeroitsemme kaikessa kuin hänen parhaaksensa elämähänsä ja terveyteensä tulee, ja estämme sen kuin häntä vahingoittaa taitaa.

 

51. Mitä Jumala kieltää kuudennessa käskyssä? Vastaus:

Kaiken haureuden ja huoruuden synnin, joka tapahtuu ajatuksilla, sanoilla, käytöksellä ja töillä, niin aviosäädyssä kuin ulkona siitä.


Matt. 5:28. Jokainen, joka katsoo vaimon päälle himoitaksensa

häntä, hän teki jo huorin hänen kanssansa sydämessänsä.

Hebr. 13: 4. Aviokäsky pitää kunniallisesti kaikkein seassa

pidettämän ja aviovuode saastatoinna; mutta huorintekijät ja

salavuoteiset Jumala tuomitsee.


52. Mitä kuudennessa käskyssä käsketään? Vastaus:

Ensin yhteisesti, että kaikkein ihmisten tulee pitää siveää ja puhdasta elämää ja karttaa kaikkea haureutta, sen tilaa ja mikä siksi näkyy; sitten erittäinkin, että kukin jo avioliitossa oleva kaikessa uskollisuudessa rakastaa ja kunniassa pitää aviopuolisoansa.


1 Tess. 4: 3-5. Se on Jumalan tahto, teidän pyhyytenne, että te

huoruutta vältätte; että jokainen tietäisi pitää astiansa pyhyydessä ja

kunniassa, ei himoin halauksissa niinkuin pakanat, jotka eivät

Jumalasta mitään tiedä.

Gal. 5:24. Jotka Kristuksen omat ovat, ne ovat ristiinnaulinneet

lihansa himoin ja haluin kanssa.

Tiit. 2: 4, 5. Että nuoret vaimot hyviä tapoja oppisivat, miehiänsä

rakastaisivat, lapsensa rakkaina pitäisivät, olisivat siveät, puhtaat,

kotonansa pysyväiset, hyvät, miehillensä alamaiset, ettei Jumalan

sana pilkatuksi tulisi.


53. Mitä seitsemännessä käskyssä kielletään? Vastaus:

Kaikkinainen varkaus.

54. Kuinka monella tavalla varkaus tapahtuu? Vastaus:

Monella tavalla; mutta erityisesti, kun joku: 1. luvatta ja salaisesti ottaa pois toisen rahan tai omaisuuden vastoin hänen tahtoansa; tahi väkivallalla jotakin hänelta ryostää; 2. viettelee ja houkuttelee häneltä jotakin; 3. pettää jonkun kaupassa väärällä mitalla ja vaa'alla; 4. Koska esivallalle ja opettajille ei anneta heidän laillista osaansa, mikä heille tulee: 5. Koska joku virkansa tyät laiskasti tekee; 6. pidättää työntekijältä hänen ansaitun palkkansa, ja muuta senkalaista.


Ef. 4: 28. Joka varastanut on, älköön silleen varastako, vaan

paremmin tehköön työtä ja toimittakoon käsillänsä jotakin hyvää,

että hänellä olisi tarvitsevalle jakamista.

3 Moos. 19: 13. Ei sinun pidä tekemän lähimmäisellesi vääryyttä

tahi ryöväämän häntä. Sinun päivämiehesi palkan ei pidä oleman

sinun tykönäsi huomiseen asti.

1 Tess. 4: 6. Älköön yksikään sortako, älköönkä pettäkö veljeänsä

jossakussa asiassa; sillä Herra on kaikkein näiden kostaja.

5 Moos. 25: 13, 14. Älä pidä kahtalaista vaakaa sinun sakissasi,

suurempaa ja vähempää. Eikä myös pidä sinun huoneessasi oleman

kahtalaista mittaa, suurempaa ja vähempää.

Matt. 22: 21. Antakaat keisarille, kuin keisarin ovat: ja Jumalalle,

kuin Jumalan ovat.

Mal. 3: 10. Tuokaat täydelliset kymmenykset minun aittaani, että

minun huoneessani ruokaa olisi; ja niin koetelkaa minua, sanoo

Herra Sebaot, ellen minä myös avaa teille taivaan akkunia ja

vuodata sieltä runsaasti siunausta.


55. Mitä seitsemännessä käskyssä käsketään? Vastaus:

Uskollisuus ja vakuus jokaista kohtaan, ettei kellekään vääryyttä tehtäisi eikä häneltä mitään otettaisi, kuin oikeudella hänellä on; mutta auttaisimme, että meidän lähimmäisemme tavara ja elatus tulisi lisätyksi ja varjelluksi, ja estäisimme kaikkinaiset vahingot ja vaarat, joiden kautta hänen omaisuutensa voisi pahentua ja vähentyä.


Hes. 33: 15. Jos jumalatoin pantin antaa jälleen ja maksaa mitä

hän on ryövännyt ja elämän sanan jälkeen elää, ettei hän pahaa tee,

niin hän saa totisesti elää, ja ei pidä kuoleman.


56. Mitä Jumala kieltää kahdeksannessa käskyssa? Vastaus:

Väärän todistuksen ja valheen, joka on perkeleen sikiö.


Joh. 8: 44. Perkele ei pysynyt totuudessa, sillä totuus ei ole hänessä.

Koska hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omastansa; sillä hän on

valhettelija ja sen isä.


57. Kuinka se tapahtuu? Vastaus:

Koska joku: 1. lähimmäisestänsä valhettelee ja väärin häntä vastaan todistaa; 2. pettää häntä uskottuin salaisuutten ilmoittamisella; 3. hänen sanansa ja työnsä pahemmaksi kääntää ja häntä panettelee; 4. väärällä soimauksella hänen hyvän nimensä ja arvonsa turmelee.


2 Moos. 23: 1. Ei sinun pidä uskoman valheita, ettet auttaisi

jumalatonta ja tulisi vääräksi todistajaksi.

Sananl. 20: 19. Älä sekoita itseäsi sen kanssa, joka salaisuuden

ilmoittaa, joka panettelee ja jolla petollinen suu on.


58. Mitä kahdeksannessa käskyssä käsketään? Vastaus:

Hyvää puhua ja ajatella lähimmäisestämme; peittää hänen virheensä ja heikkoutensa: ja koska kielittelijät häntä syyttömästi panettelevat, hänen kunniansa puolesta vastata, kaikki parhaaksi kääntää ja puhua totuutta.


1 Kor. 13:5,6. Rakkaus ei pahaa ajattele; ei se vääryydestä iloitse,

mutta se iloitsee totuudesta.

Ps. 15: 1, 3. Herra! kuka asuu sinun majassas? Joka ei kielellänsä

panettele, ei lähimmäisellensä mitään pahaa tee eikä häpäise

lähimmäistänsä.


59. Mitä yhdeksännessä käskyssä kielletään? Vastaus:

Himoitsevaisuus ja paha halu, se on: kaikki pahat ajatukset, joissa ihminen vaeltaa ja niistä pitää; mutta erittäinkin kielletään himoitsemasta lähimmäisen huonetta, perintöä, tavaraa ja laillista omaisuutta, joita ei meidän pidä itsellemme saattaman petollisilla juonilla * tahi lain varjolla, niinkuin se tapahtuisi oikeudella.


Jaak. 1:14, 15. Jokainen kiusataan, koska hän omalta himoltansa

vietellään ja houkutellaan. Sillä koska himo on siittänyt, niin se

synnyttää synnin; mutta koska synti täytetty on, niin se synnyttää

kuoleman.


60. Mitä yhdeksännessä käskyssä käsketään? Vastaus:

Että me mielellämme soisimme meidän lähimmäisellemme hänen hyvyytensä ja olisimme hänelle avulliset, ei ainoastansa, että hän sen pitää ja nauttia saisi, vaan myös kaikkea vahinkoa ripeästi pois poistamaan.


Fil. 2: 4. Älköön jokainen omaa parastansa katsoko, vaan myös

toisen parasta.


61. Mitä kymmenennessä käskyssä kielletään? Vastaus:

Se kanssamme syntynyt paha himo ja perisynti, joka on juuri ja alku pahuuteen ja joka meitä yllyttää tekemään Jumalan käskyjä vastaan; mutta erittäinkin himo lähimmäsemme puolison tykö, miehen tai vaimon, palkollisten, karjan tahi muitten senkaltaisten tykö.


Room. 7: 18. Minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani,

mitään hyvää asu. Sillä tahto minulla on, vaan täyttää hyvää, en

minä sitä löydä.


1 Moos. 6: 5. Jaak. 1: 14. Katso 59 kysymys.

62. Mitä kymmenennessä käskyssä käsketään? Vastaus:

Että me peräti hylkäisimme sen pahan halun ja että meillä pitää oleman täydellinen sydämen puhtaus; niin myös neuvolla ja toimella auttaisimme, että lähimmäisemme puoliso ja palkolliset olisivat alallansa kutsumuksessansa, palveluksessansa ja tilassansa, ja uskollisesti tekisivät mitä he ovat velvolliset.

63. Minkätähden jokaisen käskyn selityksessä sanotaan: meidän pitää pelkäämän ja rakastaman Jumalaa? Vastaus:

Me teemme sillä tiettäväksi, että Jumalan pelko ja rakkaus on alku ja lähde, josta kaikkein laissa käskettyjen töiden vuotaman pitää; sillä ilman Jumalan pelkoa ja rakkautta eivät ne Jumalan edessä muuta ole kuin ulkokullaisuutta.


1 Joh. 5: 2. Siitä me tunnemme, että me rakastamme Jumalan

lapsia, koska me Jumalaa rakastamme ja Hänen käskynsä pidämme.


64. Mikä on lain summa? Vastaus:

Se, mitä Jeesus sanoi lainoppineelle fariseukselle,


Matt. 22: 37-39: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalatasi

kaikesta sinun sydämestäsi, kaikesta sinun sielustasi ja kaikesta sinun

mielestäsi. Tämä on ensimmäinen ja suurin käsky. Toinen on tämän

kaltainen: sinun pitää rakastaman sinun lähimmäistäsi niinkuin

itseäsi.


5 Moos. 6: 5. 3 Moos. 19:18.

65. Kuinka laki eli kymmenen käskysanaa päätetään? Vastaus:

1. Rangaistuksen uhkauksella niille, jotka lain rikkovat; 2. mutta armon ja kaiken hyvän lupauksella niille, jotka sen pitävät ja täyttävät.

 

66. Taitaako joku ihminen täyttää eli täydellisesti pitää lain? Vastaus:

Ei; - viattomuuden tilassa, ennenkuin ihminen syntiin lankesi, taisi hän lain täydellisesti pitää; vaan nyt - jälkeen syntiinlankeemuksen - on se hänelle mahdotonta, sillä laki on hengellinen, joka vaatii täydellistä kuuliaisuutta; mutta me olemme lihalliset ja pahalta halulta turmeltuneet.


Room. 7:14. Me tiedämme, että laki on hengellinen, vaan minä olen

lihallinen, synnin alle myyty.

Ap. t. 15: 10. Miksi te kiusaatte Jumalaa, että te tahdotte

opetuslasten kaulaan panna sen ikeen, jota ei meidän isämme,

emmekä me voineet kantaa?

Ef. 2:1. Te olitte kuolleet ylitsekäymisten ja syntein tähden.

2 Kor. 3: 5. Emme ole itse meistämme soveliaat jotakin

ajattelemaan, niinkuin itse meistämme. (,vaan jos me olemme johonkuhun soveliaat, niin on se Jumalalta.)


67. Onko siis Jumala kova ja väärä, että Hän vaatii meiltä sitä, mitä emme taida pitää? Vastaus:

Pois se! Ei Jumalan siihen syytä ole; vaan hän vaatii oikeudella sitä jälleen, minkä hän meidän esivanhemmillemme lainannut on, nimittäin voiman ja taidon lakia täyttää; ei toisin, kuin koska joku toiselle lainannut ja toinen sen tuhlannut on, ettei hän sitä voi maksaa: sitä ei taideta vääräksi soimata, joka omansa hänen lapsiltansa ja perillisiltänsä etsii ulos.

68. Mihinkä siis laki on tarpeellinen? Vastaus:

Laki opettaa: 1. mitä meidän pitää tekemän ja karttaman; 2. tuntemaan meidän syntimme ja turmeltuneen luontomme; 3. kurittaa ja ajaa meitä etsimään Kristusta, joka on lain loppu ja täyttäjä; sillä se näyttää meille ja meidän omassatunnossamme väkevästi päättää, ettemme omasta voimastamme taida sitä täydellisesti pitää.


Room. 3:20. Ei yksikään liha taida lain töiden kautta Hänen

edessänsä vanhurskautetuksi tulla; sillä lain kautta synnin tunto

tulee.

Gal. 3:24. Laki on ollut meidän opettajamme Kristuksen tykö, että

me uskon kautta vanhurskaiksi tulisimme.

Room. 10: 4. Kristus on lain loppu jokaiselle uskovaiselle

vanhurskaudeksi.


69. Kuinka me tunnemme synnin laista? Vastaus:

Koska me oikein tutkistelemme Jumalan kymmentä käskyä ja koettelemme elämämme, ajatuksemme, sanamme ja tekomme niitten jälkeen, niin me siitä havaitsemme ja löydämme, niinkuin sielun hengellisestä peilistä, meidän virheemme ja puutoksemme; sillä moninaisissa me kaikki puutumme.

[Room. 7:11-12; Sillä kun synti otti käskysanasta aiheen, petti se minut ja kuoletti minut käskysanan kautta. Niin, laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä.]

Room. 3: 12. Kaikki ovat poikenneet pois ynnä kelvottomiksi tulleet;

ei ole yhtään, joka hyvää tekee, ei yhtäkään.


70. Mikä synti on? Vastaus:

Kaikki mikä sotii Jumalan lakia vastaan. Jumalan vihoittaa ja ansaitsee rangaistuksen.


1 Joh. 3:4. Jokainen, joka syntiä tekee se myös tekee vääryyttä; ja

synti on vääryys.

Ps. 5:5. Et sinä ole se Jumala, jolle jumalaton meno kelpaa; joka

paha on, ei se pysy edessäsi.

Room. 2: 9. Murhe ja vaiva kunkin ihmisen sielun päälle, joka

pahaa tekee.


71. Kuinka moninainen on synti? Vastaus:

Kahtalainen: perisynti ja tekosynti.

72. Mikä on perisynti? Vastaus:

Perisynti ei ole ainoastansa Jumalan kuvan kadottaiminen, vaan myös koko ihmisen turmeltu luonto ja paha halu, jossa hän sikiää ja syntyy vihan lapseksi, ilman Jumalan pelkoa ja totista uskoa; lyhyesti sanoaksemme: se on voimattomuus kaikkeen hyvään ja halu kaikkeen pahaan. Room. 7: 18. Katso 61 kysymys.

73. Minkätähden se perisynniksi kutsutaan? Vastaus:

Sentähden, että me sen perineet olemme luonnollisen syntymän kautta esivanhemmistamme Aadamista ja Eevasta.


Ps. 51: 7. Katso minä olen synnissä syntynyt, ja minun aitini on

synnissä minut siittänyt.

Room. 5: 12. Yhden ihmisen kautta on synti maailmaan tullut ja

synnin kautta kuolema.


74. Mikä on tekosynti? Vastaus:

Kaikki se synti, kuin me ajattelemme, puhumme ja teemme Jumalaa ja lähimäistämme vastaan, joka perisynnistä tulee.


Matt. 15: 19. Sydämestä tulevat ulos pahat ajatukset, murhat,

salavuoteudet, huoruudet, varkaudet, väärät todistukset, pilkat.


15. Mikä oli syy meidän esivanhempaimme syntiin? Vastaus:

Perkeleen kateus ja he itse, jotka vastaan tahtonsa pahoin käyttivät, enemmän uskoivat käärmettä kuin Jumalaa ja söivät kielletyn puun hedelmästä.


1 Moos. 3: 1,4,6. Käärme sanoi vaimolle: sanoiko Jumala, älkäät

syökö kaikkinaisista puista paratiisissa? Ei suinkaan pidä teidän

kuolemalla kuoleman. Ja vaimo otti sen hedelmästä ja söi ja antoi

myös miehellensä siitä ja hän söi.


76. Rankaiseeko Jumala lapsia vanhempien pahojen tekojen tähden? Vastaus:

Rangaistus kyllä lankeaa erittäinkin sen päälle, joka synnin tekee; mutta jos lapset ovat osalliset vanhempain synneistä ja käyvät samaa tietä, niin he saavat kärsiä sekä omain että vanhempainsa syntein tähden.


Hes. 18:4. Se sielu, joka syntiä tekee, sen pitää kuoleman.


77. Minkä rangaistuksen ne ansaitsevat, jotka Jumalan lain rikkovat? Vastaus:

Jumalan vihan, kirouksen, kaikkinaiset vaivat, kuoleman ja iankaikkisen Kadotuksen.


5 Moos. 27: 26. Kirottu olkoon joka ei kaikkia näitä lain sanoja

täytä, että hän niitten jälkeen tekisi; ja kaikki kansa sanokoon: Amen.

Gal. 3:10.


78. Kuika me taidamme kaikesta senkaltaisesta pahasta pelastetuksi tulla? Vastaus:

Sen opettavat uskontunnustus eli uskonkappaleet ja evankeliumi.

Alkuun, Jusleniuksen alkulause, Esipuhe, I pääkappale Jumalan kymmenestä käskystä eli laista. Lain ensimmäinen taulu. Lain toinen taulu. II pääkappale Uskontunnustuksesta ja evankeliumista. Ensimmäinen uskonkappale Isästä Jumalasta ja luomisesta. Toinen uskonkappale Jumalan Pojasta ja lunastuksesta. Kolmas uskonkappale Pyhästä Hengestä ja pyhityksestä. III pääkappale Herran rukouksesta Isä meidän. IV pääkappale Kasteen sakramentista. V pääkappale Ripistä ja synninpäästöstä. VI pääkappale Herran ehtoollisesta eli alttarin sakramentista, Synnintunnustus