Esittely - Introduction

Olemme metsästystä ja koiria harrastava perhe Nurmon Kourassa. Perheeseeni kuuluu avopuolisoni Raine, poikamme Juho, dreeveri Nelli, lyhytkarvaiset mäyräkoirat Arttu, Rassi ja Saana, ja kissa Miisu.

Olen kotoisin Ähtärin Vääräkoskelta, missä harrastin metsästystä jo pienestä pitäen isäni kanssa. Ollessani kouluikäinen, meillä oli suomenpystykorvauros, Rippe, joka oli todellinen kaikenriistan koira ja jonka kanssa isäni vietti monet hienot metsästysretket. Rippe on sittemmin jäänyt mukaviin muistoihin monipuolisena metsästyskoirana ja innokkaana talon vahtina. Muutama vuosi Ripen jälkeen, meille hankittiin Roope, Suomenajokoiran ja Rottweilerin risteytysuros. Roopen kanssa käytiin ahkerasti jänismetsällä ja se oli taitava jänisajuri. Myös Roope on jo siirtynyt vihreämmille metsästysmaille, mutta jäi mieleeni innokkaana ja uskollisena metsästys- ja kotikoirana.

Vuonna 1997 hankin metsästyskortin ja jäsenyyden Kouran Metsästysseuraan. Kävin alkuaikoina, oman koiran puuttuessa, metsällä naapurin dreeverin Haun Akun kanssa. Aku oli harrastusta aloittaessani kolme vuotias, nuori dreeveriuros, joka oli kuin ajatus metsällä. Aku on kisannut monasti dreeverien ajomestaruudesta valtakunnallisella tasolla, ollen parhaiten SM-3 vuonna 1999 ja saavuttaen monta muuta pienempää voittoa. Akun taival päättyi kunnioitettavassa lähes 16-vuoden iässä. Aku on jäänyt syvästi mieleeni mahtavana metsästyskoirana, joka herätti kiinnostukseni dreevereihin.

Mäyräkoirat tulivat tutuksi toisen naapurimme myötä, jossa oli pitkäkarvaisen mäyräkoiran ja karkeakarvaisen kääpiömäyräkoiran sekoitus, Leevi. Kävin myös Leevin kanssa jänismetsällä. Se ajoi jänistä, mutta se ei harmittavasti antanut jäljelle lainkaan ääntä. Tuohon aikaan metsästysseuraamme kutsuttiin naapuriseurasta peuran ajojahtiin mies lyhytkarvaisen mäyräkoiransa kanssa ja tutustuinkin muutamia kertoja hänen koiransa, Lyylin, työskentelyyn metsässä. Kuulin, että Lyyli oli tarkoitus astuttaa ajavalla uroksella, ja vuoden 2002 huhtikuussa meille tulikin lyhytkarvainen mäyräkoirauros, Mulllikujansuun Artturi. "Arttu" oli jo nuorena hyvin viisas, ja rauhallinen luonne, yhdistetty korkeaan toimintakykyyn, takasivat mukavan alun koiraharrastuksen parissa.

Arttu ajoi jo nuorena sekä jänistä, että kaurista, ja kauriskannan lisääntyessä kiinnostus ajavalinjaisiin mäyräkoiriin lisääntyi. Niinpä meille tuli elokuussa 2004 lyhytkarvainen mäyräkoiranarttu, Hakiavan Yönmusta. Myös "Rassi" osoittautui taitavaksi ajuriksi ja monipuoliseksi metsästyskoiraksi jo varsin nuorena. Myös Dreeverin hankkiminen tuli ajankohtaiseksi, kun ajattamiskelit alkoivat olla varsinkin metsästyskauden lopusta epäsuotuisia mäyräkoiralle. Kauan kytenyt ajatus dreeveristä toteutui, kun metsästyskaverini ilmoitti luopuvansa dreeverinartustaan. Hupi tuli meille syksyllä 2005. Hupi ilmeni varsin taitavaksi ja todella innokkaaksi metsästyskoiraksi. Hupi on saanut kaksi pentuetta, joista kotiin jäi jälkimmäisestä pentueesta narttu Nelli. Nelli osoittautui kaikin puolin unelmadreeveriksi, mutta sille tuli valitettavasti terveydellisiä ongelmia ja jouduin luopumaan siitä. Näin meille tuli joulukuussa 2011 uusi dreeveri Oskulan Volga, josta odotan uutta metsästyskaveria.

Vuosien varrella kiinnostus ajoharrastusta kohtaan on syventynyt ja koirillamme harrastetaankin pääasiassa jäniksen sekä muun pienriistan ja sorkkaeläinten ajoa, monen muun harrastuksen ohella. Olen toiminut sekä mäyräkoirien, että dreeverien ajokokeissa palkintotuomarina sekä rotukohtaisissa koemuodoissa koetoimitsijana (MÄAJ, DRAJ, LUT, MEJÄ) ja olen mukana paikalliskerhojen toiminnassa. Olen myös pätevöitynyt mäyräkoirien ja dreeverien ajokokeen ylituomariksi. Kennelnimeni hyväksyttiin 2006 ja aloittelen pienimuotoista dreeverin ja lyhytkarvaisen mäyräkoiran kasvatusta. Jalostuksen kiinnostaessa ja halutessani pitää koiramääräni kohtuullisena, pyrin myös sijoittamaan suvuiltaan mielenkiintoisia koiria harrastaviin koteihin. Kasvattajana pyrin ensisijaisesti säilyttymään rodun terveyden, hyvän luonteen ja käyttötaipumukset, unohtamatta kuitenkaan ulkomuotoa.

Teija