Uutisia 2005/2006 Uutisia 2007 Uutisia 2008 Uutisia 2009 Uutisia 2010

Uutisia 2010 - News

6.12.10
Pääsimme tänään Artun kanssa pitkästä aikaa kaurisjahtiin ja erittäin hyvin tuloksin. Päästyämme polulle, jossa oli nähty kauriin jälkiä, annoin Artun tuttavani mukaan, joka tiesi, missä jäljet oli. Itsellä on selkä hieman vihoitellut ja en lähtenyt metsään tarpomaan, mutta onneksi voin luottaa Arttuun sata prosenttisesti kaikissa tilanteissa ja sen uskaltaa antaa vieraisiinkin käsiin. Arttu lähti innokkaasti tuttuni mukaan ja ei aikaakaan, kun Arttu jo herätteli ja hetken päästä alkoi ajo. Ajo pyöri laajalla alueella ja kun Arttu oli arviolta ajanut puoli tuntia, porukasta erkani yksi aikuinen kauris ja erehtyi passimiehen eteen. Toisaalla ollut passimies otti Artun kyytiinsä ja toi sen vähän ajan päästä kaadolle. Kuva Artun komeasta saaliista löytyy metsästyskuvista.

Dreeverikasvattini Claara kävi 4.12. Lapualla ajokokeessa. Se starttasi ensimmäistä kertaa voittajaluokassa ja onnistui ajamaan heti ykköspalkinnon!! Ajoa oli kertynyt 171 minuuttia ja yhteispisteitä kertyi 87.67! Todella upeaa Jarkko ja Malla!

5.12.10
Saana sai 5.12. hienon pentueen, jossa on kaksi urosta ja kolme narttua. Toinen uroksista on mustalaikullinen ja toinen musta punaisin merkein, ja nartuista kaksi on mustalaikullista ja yksi musta punaisin merkein. Synnytys sujui hienosti, vaikka pennut olivat isokokoisia ja se otti selvästi Saanan voimille. Isoin pennuista painoi 410g ja kun normaalisti mäyräkoiran pennut painavat noin 300g, hieman jo pelotti, sopivatko kaikki pennut syntymään. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt tarkkailen tilannetta ja toivottavasti jatkossakin menee yhtä hienosti. Pennuista yksi narttu etsii vielä omaa harrastavaa kotia.

3.12.10
Saanan tiineys on sujunut hienosti ja vatsanseutu onkin jo pyöristynyt melkoisesti. H-hetkeen ei enää montaa päivää ole, joten toivonmukaan piakkoin saamme kertoa ilouutisia.

Mukavia uutisia on tullut myös kasvateilta. Kaikkia uutisia ei millään ole valitettavasti ehtinyt nyt laittaa sivuille tai kysellä, mutta tässä uusimpia kuulumisia. Aloitetaan nuorimmasta päästä eli mäyräkoirista Demi on käynyt ahkerasti metsällä ja on ajanut jo kiitettävästi sekä kettua, kaurista ja jänistä. Ajot ovat olleet jo mukavan mittaisia, mutta kunnon kaatoa ei ole vielä osunut kohdalle. Samasta pentueesta Dalton kävi Tampereella jalostustarkastuksessa ja sai erinomaisen, hyväksytyn arvostelun.

C-pentueessa Capteeni on ajellut pitkin kautta mukavan tuntuisia ajoja ja saanut kaatojakin. Samoin Caisa on loistanut ajoillaan ja toivottavasti tämä parivaljakko tullaan näkemään vielä ajokoikeissa. Sisarensa Claara osallistuikin jo Jalasjärven pitkään kokeeseen ja sai yli sata minuuttia ajoa, pisteitä 83,84 ja ykköstuloksen! Hienoa Jarkko ja Malla!

8.11.10
Kävimme Saanan kanssa viime viikolla ultrassa, toiveena varmistaa tiineys ja onneksemme näin myös kävi. Eläinlääkäri näki mukavan määrän hyvin kehittyneitä pentuja, joten pentuhaaveemme käyvät vihdoin toteen. Pennuista muutama on jo varattuja, joten vielä jokusen varauksen voimme ottaa vastaan. Vielä pitäisi malttaa odottaa jonkunen viikko, jonka jälkeen pääsemme toivottavasti kertomaan iloisesta perheenlisäyksestä. :-)

26.10.10
Kävimme lauantaina Nellin kanssa Seinäjoen koiranäyttelyssä ja ihan tyytyväinen saan olla tulokseen. Nelli oli avoimessa luokassa neljän muun nartun kanssa, joista kaksi muutakin sai erin ja Nelli oli näistä paras. Paras narttu kehässä Nellin tarkkaavaisuus alkoi herpaantua, kun halli kumaji välillä aika lujaa ja namipalatkaan eivät enää maistuneet, joten se sijoittui kolmanneksi ja sai varasertin. Se pääsi tyhjäämään aamulla kaverinkin ruokakupin ja ulkonäkö oli lähinnä mallia tynnyri, joten iloinen saa silti olla hyvään arvosteluun. Tuomarina oli Matti Palojärvi ja arvostelu kuuluu näin: "Koko 33cm. Ruskeavalkoinen. Mittasuhteiltaan oikea, oikealinjainen kevyt pää, hyvät korvat. Pitkä kuiva kaula. Hyvä selkä. Riittävä raajaluusto ja kulmaukset. Raajat hyväasentoiset. Hyvät käpälät. Hyvä karvapeite ja liike, oikea luonne.

10.10.10
Kävimme Saanan kanssa viikolla Patun luona ja reissu onnistui varsin hyvin. Patu oli luonteeltaan aivan mahtava mäykky, vielä enemmän mitä uskalsin odottaa, ja oli ikäisekseen todella hyvässä kunnossa. Patu hurmasi myös Saanan alta aikayksikön ja jos kaikki menee jatkossakin suunnitelmien mukaan, pentuja on odotettavissa viikolla 49. Reissun kruunasi, kun sain tutustua myös Patun kohta neljän kuukauden ikäiseen urospentuun. "Baron" oli aivan mahtava tapaus ja luonne täysi kymppi. Hienompaa pentua saa hakea. Tästä pojusta kuulemme varmasti vielä.

5.10.10
Ensimmäinen mäyräkoirakasvateistani on nyt selkäkuvattu ja tulos hienosti K0!! Biiver kävi selkäkuvassa kesäkuun lopussa ja selästä ei löytynyt mitään ylimääräistä, esim. yhteenkasvaneita tai ylimääräisiä nikamia, ja kalkkeuma määräkin tuon nolla. Nyt vain sitten sitä käyttätulosta metsästämään. ;-)

Saana aloitti juoksut, joten lähdemme piakkoin tapaamaan sulhasta. Mikäli kaikki menee niin kuin pitää, saamme joulun iloksi mäyräkoiran pentuja. Tulen sijoittamaan pentueesta uros- tai narttupennun harrastavaan kotiin. Lisätietoa tulevasta pentueesta löytyy pentuja-sivulta.

Metsällä ollaan sitten taas yritetty käydä, kun ehditään. Välillä kyllä vähän heikosti, mutta josko se taas tästä.. Viime sunnuntaina pääsin Nellin kanssa metsälle, eikä aikaakaan, kun se sai rusakon ajoon. Rusakko pyöri samaa mäkeä ees taas ja kävi välillä tiellä, missä se sai aina hieman etumatkaa Nelliin. Teiden kohdalla Nellillä tuli aina vähän hiljaisempia hetkiä, mutta sitkeästi se selvitti jäljen. Kun ajoa oli kertynyt jo puoli toista tuntia, rusakko tuli vauhdilla tielle ja pääsin yrittämään kaatoa. Osuma tuli, mutta se jatkoikin matkaa. Odottelin Nelliä rauhassa. Se kyllä löytäisi sen. Kellotin välin ja menikin 20 minuuttia ennen kuin Nelli tuli paikalle. Nelli olikin aavistuksen tiukempi, mitä luulin, eikä se antanut enää jäljelle ääntä, mutta hyvä kun pääsin asian toteamaan. Emäänsä on selvästi tullut... Nelli meni jälkeä hetkeen matkaan ja saikin näkölähdön. Ajo meni hetkessä mäen päälle ja lakkasi. Mietin josko Nelli olisi saanut jäniksen kiinni ja lähdin perässä. Nelli tulikin vastaan ja vikaji. Se yritti selvästi kertoa jotain ja vei minut puukasan luo, ja näytti, että tuolla se nyt on. Rusakko oli tukkinut itsensä puukasan alle ja sain lopettaa sen. Hyvä että se löytyi ja Nelli oli selvästi tyytyväinen saaliistaan.

11.9.10
Kävimme eilen illalla Saanan kanssa Kruunupyyn luolakokeessa, joka meni varsin mukavasti. Tyhjän luolan tarkastus meni täydellisesti, hiekan kaivuu ripeästi ja koe jouduttiin keskeyttämään saman tien, kun Saana pääsi ketun luokse. Se nimittäin otti heti yhteen ketun kanssa. Koeaika oli kolme minuuttia ja Saana sai kokeesta täydet pisteet eli tuloksena LUTA 50!! Nyt saamme siis juhlia Saanan luolavalion arvoa (FI KVA-L), jonka Saana sai hienosti kaksi vuotis syntymäpäivänään. Tuomarina kokeessa toimi Roland Sundfors ja arvostelu kuuluu näin: "Ahdinkoputken läpäisy: Hyväksytty; Tyhjän luolan tarkastus: Hyvin sisään, äänetön, nopea, täydellinen; Arvostelu: Koira innokkaasti sisään. Koira kaivaa hiekan haukkuen kahdessa minuutissa. Koiralla erittäin kiihkeä hyvä haukku. Pellit avattua kettu siirtyy haarapesään ja koira seuraa kiihkeästi haukkuen. Kettu lähtee heti vasempaan kulmapesään. Koira seuraa kiihkeästi haukkuen ja lähtee heti ahdingon alle haastamaan kettua. Ketun iskusta huolimatta koira painostaa ja koe keskeytetään vahinkojen välttämiseksi."

5.9.10
Metsästyskausi on vihdoin alkanut ja kokolailla kaikki vapaa-aika on koiria metsässä juoksutettu. Arttu on saanut muutaman jänisajon ja näytti nuoremmille, että nenä toimii vielä erinomaisesti. Hieman tahtoo vain kunto loppua nopeiden jänisten perässä, mutta se korjaantunee kauden edetessä. Myös Rassi pääsi pitkästä aikaa metsälle mukaan ja kaivoi lähes heti jäniksen ajoon ja ajoi sitä kiitettävän pätkän, emännän vähän jarrutellessa sen matkan tekoa. Sillä on uskomattoman tarkka nenä. Se myös näyttää toipuneen hyvin. Nelli on käynyt myös treenaamassa jäniksen ajoa ja jatkamme treenaamista. ;) Se on vielä, toivottavasti vain vapauden riemusta, hätäinen ja ajoon toivoisi vähän malttia lisää.

Saanan kanssa olemme keskittyneen nyt luolapuuhiin. Kävimmekin Saanan ja Demin kanssa loppu kuusta luolaharjoituksissa, mutta Demi sai harmittavasti erittäin huonon ja kovan ketun vastaan, joka kävi sen päälle. Demi ei silti pakittanut, mutta Demille taisi jäädä nyt vähän huono maku koko touhusta, joten sen kanssa pidetään nyt vähän taukoa. Saanan kanssa taas harjoiteltiin hiekankaivamista, jota olisi pitänyt harjoitella ehkä pari kertaa lisää, sen yhden kerran lisäksi. Nimittäin kokeessa se ei sitten kaivanutkaan ja luovuin.

Kävimme Ilmajoen monitoimipäivien yhteydessä Saanan kanssa myös jalostustarkastuksessa ja se sai hyväksytyn lausunnon. Saanan arvostelu oli oikein mukavan tuntuinen ja kun tarkastamassa oli mäyräkoiraliiton jalostustoimikunnan puheenjohtaja ja hyvin arvostettu tuomari Riitta Lahtovaara, uskallamme lähteä sen pohjalta ehkä toistekin näytille Saanan kanssa. Tarkempi arvostelu löytyy täältä. Myös Dooris kävi tarkastuksessa ja sai myös hyväksytyn arvostelun. Dooris on kivankokoinen, pikkuisen päälle 8kg, ja mahtavaluonteinen. Se otti tarkastuksen rauhallisen lunkisti ja seurasi ympärillä olevaa hälinää tyynesti.

Seuraavana päivänä kävimme Saanan kanssa Ikaalisisten luolakokeessa, mutta tulos jäi vähän laihaksi, koska vastassa olikin kettu, joka ei tehnyt mitään! Jos kettu olisi iskenyt, Saana oli puolustautunut ja peli olisi ollut selvä, koska siinä vaiheessa Saana on aina mennyt kiinni. Nyt Saana painosti kettua läheltä, mutta se ei saanut sitä iskemään, joten tulokseksi jäi B42. Tuomarina oli Tanja Rinnetmäki ja arvostelu kuuluu näin: "Ahdinkoputken läpäisy: nopea, vaivaton; Tyhjän luolan tarkastus: intoääntä, vajaa; Arvostelu: Koira hyvin luolaan. Suht nopea kaivautuminen hiekasta. Räväkkä ilmoitus haukku. Luukkujen avauduttua kettu vetäytyy T-pesään, jonne koira seuraa nopeasti. Aloittaa painostuksen tunnustelevasti. Edeten aivan lähituntumaan, mutta kettu ei juurikaan puolustaudu. Hieman määrätietoisuutta lisää. Todella hyvä kuuluva haukku." Hieman jäi tuntuma, että Saana ei ollut oma itsensä, kun se ei ollut normaali räväkkä itsensä. Kaksi viikkoa sitten Saana tappeli dreeverimme kanssa ja se sai aikamoisia haavoja. Niistä jäi jokin klumppi eturintaan, joka ei tuntunut olevan kipeä, joten uskalsimmekin lähteä kokeeseen, mutta saattoihan Saana silti sitä aristaa. Tämä voisi selittää sen käytöstä, mutta tiedä häntä. Hyvä suoritus oli silti.

5.8.10
Kävimme pienen kesätauon jälkeen Saanan ja Demin kanssa Ikaalisen luolakokeessa. Vesisade ja tuuli olivat melkoista ja ne antoivatkin oman lisämausteen kokeelle. Ylituomarina toimi Markku Kinnunen, joka kertoi olevansa lähinnä "terrieri-miehiä" ja olikin minulle aivan uusi tuttavuus. Saana piti jännitystä yllä kokeen viime minuuteille asti ja teki lopuksi nipun, vaikka kettu iski kovaa takaisin. Saanan työ yllätti selvästi tuomarinkin ja Saana sai tuloksen LUTB 44 eli se sai jälleen täydet pisteet! Tämä oli Saanan toinen B, joten seuraavaksi lähdemme harjoittelemaan hiekan kaivuuta, joka on lisähaasteena A:ta yritettäessä.

Demillä ei sitten ollutkaan enää onni yhtä hyvin myöten, vaikka se meni jälleen tyhjän luolan hienosti, mutta riistakokeessa räväkän alun jälkeen ei mennytkään enää tarpeeksi lähelle kettua, joten omistaja luopui. Demi lähtee harjoituksiin Saanan kanssa, joten katsotaan sen jälkeen mitä teemme. Saanan arvostelu kuuluu näin: "Ahdinkoputken läpäisy: Vauhdikas, Tyhjän luolan tarkastus: Rauhallinen, äänetön, vain hieman vajaa; Arvostelu: Vauhdilla luukun tuntumaan kuuluvasti haukkuen. Läheni 3 min haukun jälkeen riittävän lähelle. Seurasi vaudilla vas peräpesälle aloittaen haukkutyöskentelyn putken puolivälistä. Lopussa koira terästäytyi ja kiivaan iskujen vaihdon seurauksena koe keskeytettiin ennen täyttä erää. Koiran kunto kesti hyvin."

Onnea A-pentueelle, joka vietti 4.8. 4-vuotis synttäreitään!!

20.6.10
Saana kävi Demin kanssa, ystävällisen omistajansa avustavamana, Nakkilan luolakokeessa ja molemmilla oli kotiin tuomisinaan erittäin hyvät tulokset. Saanan koe keskeytettiin todella hyvään työskentelyyn 10 minuutin kohdalla ja se sai tuloksen LUTB 44! Saanan työskentely on ollut kahdessa viimeisessä harjoituksessa yhtä räväkkää ja lupaavaa, joten pienoisia odotuksia sen kanssa kyllä oli. Demi teki hienoa työtä koko koeajan saaden ketun iskemään kunnolla ja silti se meni päättäväisesti ahdingon alle haukkumaan. Demi sai tuloksen B43, saaden ensimmäisenä Minimaan kasvateista lut-tuloksen! Kokeen ylituomarina toimi Rauno Raitanen ja Saanan arvostelu kuuluu näin: "Ahdinkoputken läpäisy: Nopea; Tyhjän luolan tarkistus: OK, äänetön; Arvostelu: Reippaasti pellille. Hyvä ilmoitushaukku. Kettu vasempaan peräpesään. Aloittaa painostuksen painostaen kettua hyvin, kestäen ketun iskut. Osoittaa taipumuksensa."

14.6.10
Olimme eilen Tuurin koiranäyttelyssä mäyräkoirien kera. Näyttelyyn oli ilmoittautunut kasvateistani Biiver ja Dalton, Diesel, Demi ja Dooris. Itse ilmoitin myös Artun. Tuomarina oli Juha Lehtinen ja lk-mäyräkoiria oli kaikkiaan 39 kpl! Päivä meni ihan mukavasti, mutta vettä tuntui satavat tasaisesti koko päivän eikä kuvien ottamisesta tullut oikein mitään. Uroksista ensimmäisenä kehään meni junioriluokkaan Dalton ja Diesel. Esitin Daltonin, joka sai erinomaisen ja kaikki meni hyvin siihen asti kunnes se kilpailuluokassa muisti omistajansa eikä enää esiintynyt kunnolla, joten se tippui toiseksi. Diesel kulki kehässä paremmin, mutta palkintosija jäi niukasti eh:lle. Muuten "poikien" arvostelut olivat erittäin mieluisaa luettavaa. Artun esitin veteraaniluokassa ja se meni kehän kuin vanhasta muistista, sai erinomaisen ja sijoittui kolmanneksi. Artun arvostelu kuuluu näin: "Tyyppi erinomainen. Keskikokoinen. Mittasuht. oikea vet. uros. Hyvä pää, kaula, rintakehä ja selkä. Oikea karvanlaatu. Rinnassa valk. merkki. Taka-askel tulisi olla pitempi."

Nartuista junioriluokassa piti olla Dooris, mutta se ei valitettavasti tullut paikalle vanhaksi menneen rokotuksen takia. Demi esiintyi erittäin hyvin ja sai todella hyvän arvostelun, mutta harmittavasti siltä on jossain vaiheessa ilmeisesti katkennut alhaalta etuhammas, koska viime syksynä Seinäjoen näyttelyssä mäyräkoirien erikoistuomari Siv Bengtsson antoi Demille junioriluokan hyvän ja silloin hampaat ovat vielä olleet kunnossa. Nyt Demi sai siis hylätyn. Mitään tietoa ei ole missä vaiheessa hammas olisi voinut katketa, joten voi olla vaikea enää todistaa, että hammas on suussa ollut jos röntgenkuvissa ei hampaanjuurta enää näy.

Narttujen avoimessa luokassa esitin vielä Biiverin, joka hieman yllätti itsenikin kehään päästessään. Biiver lähti rullaamaan hienosti, se esiintyi hyvin, sai erinomaisen ja oli kilpailuluokan toinen. Kasvattajaluokkaa emme päässeet esittämään, mutta päivä oli muuten kaiken kaikkiaan mainio ja kasvateille tuli mukavia tuloksia. Demin tulos toki harmittaa suuresti, mutta josko asia tästä vielä selviäisi ja ratkeisi parhain päin.

Näyttelyyn oli tullut myös Artun poika Eddie, joka esiintyi nuorten luokan uroksissa. Oli mukava nähdä, että Eki on kehittynyt edukseen ja meni todella hyvin kehässä. Se on vielä hieman kesken kehityksen, mutta sai silti hyvän arvostelun ja palkintosijan eh. Tätä poikaa tulemme varmasti vielä näkemään eri harrastuksissa.

12.6.10
Kävimme tänään Nellin ja Topin kanssa Tuurin koiranäyttelyssä ja kyllä oli jälleen onnistunut päivä. Näyttelyssä oli kaikkiaan 16 dreeveriä ja erinomaisen saaneita useita, joten kisa oli kova. Topi on lopulta paras uros ja sai kolmannen sertinsä ja Nelli oli paras narttu ja sai toisen sertinsä! Topilla alkaa olla syksyn tullen ajotuloksen hankkiminen ajankohtaista, kun taas me saamme Nellin kanssa aloittaa sen viimeisen sertin metsästyksen. Sekä Topi että Nelli olivat jälleen ROP-kehässä ja onneksi sain jelppiä Hännisen Heidiltä. Lopulta Topi oli ROP ja Nelli VSP. Topin kanssa pääsimme vielä ryhmäkehään, jossa oli peräti kymmenen ajavien koirien rotunsa parasta, joten päivän kruunasi, kun Topi oli vielä tässä sakissa neljäs!! Tuomarina toimi Juha Lehtinen. Nellin arvostelu kuuluu näin: "33cm. Tyyppi erinomainen. Mittasuhteiltaan oikea, hyvälinjainen narttu. Hyvä pää, kaula ja rintakehä. Köyristää hieman lanneosaa liikkeessä. Hyvä lantio. Hieman korkea häntä. Oikea karvanlaatu. Hieman ahtaat takaliikkeet."

7.6.10
Kävimme Saanan kanssa toissa viikon loppuna luolakokeessa. Vaikka se viimeksi epäröi luolaan menossa, päätin kokeilla, olisiko se unohtanut kokemansa, koska muuten sen työ oli ollut harjoituksissa hyvin lupaavaa ja olin joka tapaksessa menossa koepaikalla koetoimitsijaksi. Mutta ei Saana ollut unohtanut ja sillä kesti jälleen kauan, ennen kuin se uskalsi pellille haukkumaan. Ylituomarina kokeessa oli Jouko Pakkala ja arvostelu kuuluu näin: "Tyhjänluolatarkastus: rauhallinen, täydellinen, vähän intoääntä; Arvostelu: Koira luolaan, mutta yhteydenotto keski vähän liian kauan. Luukkujen avauduttua kettu vetäytyy haarapesään. Koira seuraa tiiviisti, kettu iskee voimakkaasti. Koira ottaa etäisyyttä, kasaa itseään, lähestyy sitten vähitellen ja lopussa tekee työtä taas haitan alta. Alku laskee pisteitä." Epäilen lisäksi, että Saana tunsi myös minun varovaisen olemuksen ja oli myös sen takia itse varovaisempi. Tämä sen takia, koska kävimme harjoittelemassa seuraavana viikonloppuna Ikaalisissa ja Saana toimi jälleen kuin unelma, ja pellin sai laittaa ajoissa väliin sekä koiran, että ketun säästämiseksi. Nyt tiedän, että Saana toimii erinomaisesti ja on edelleen koekunnossa, joten nyt katselemme seuraavaa koetta.

Viime päivityksen jälkeen olemme viettäneet myös synttäreitä, kun Rassille tuli mittariin jo 6 vuotta! Onnea myös Rassin sisarille, joita toivonmukaan pääsisi joskus tapaamaan. Rassi on ollut oikea unelmien mäyräkoira ja siitä kiitos kuuluu kasvattajalle. Niin kuin niistä lukuisista hyvistä ja tarpeellisista neuvoista, joita olemme tässä matkan varrella saaneet. Rassi on ollut enemmän kaikkea, mitä uskalsin ikinä edes toivoa. Suunnitelmissa oli jättää itselle Rassin jälkeläinen, mutta Rassi ei valitettavasti tulee enää jatkamaan sukua selkäkipuilun takia. Toiveissa on saada aikanaan jatkoa Rassin tyttäreltä Doorikselta, jonka jätin sijoitukseen, joten katsotaan mitä aika tuo tulleessaan.

25.5.10
Silloin pitää takoa, kun rauta on kuumaa... Kävimme siis Saanan kanssa lauantaina luolakokeessa, koska harjoitukset menivät niin lupaavasti. Eikä ihan suotta käyty ja hyvä C-tulos on nyt plakkarissa. Saanalla oli edelleen muistissa harjoituksissa ollut liian kova kettu ja se keräsi rohkeutta hetken ennen kuin uskalsi ketun ääreen. Muuten Saanan ensimmäinen koe meni oikein hyvin. Kokeen ylituomarina toimi Hannu Rinne ja koearvostelu kuuluu näin: "Tyhjänluolan tarkastus: Täydellinen, äänetön, nopea; Arvostelu: Nopeasti sisään, varovainen lähestyminen hakupesälle, ilmoittaa riistan kaukaa ja 6 min kohdalla pellille. Riista haarapesään. Koira seurasi lisäahdingon alkupäähän yrittäen sen alle pariin otteeseen, mutta palaten haukkumaan sen taakse kokeen loppuun asti. Koiralla hyvä ääni ja kunto." Eli koe meni odotetusta ja nyt kun Saanalla on käyttötulos, voimme suunnitella sen astuttamista seuraavaan juoksuun. Toki starttaamme vielä kokeissa kesän mittaan jos kokeita tulee sopivasti kohdalle.

20.5.10
Kävimme jälleen vapun jälkeen Saanan kanssa oman kerhon luolaharjoituksissa. Saana kävi ensin tarkastamassa tyhjän luolan, joka meni hienosti, pienestä hidastelusta sisään menossa huolimatta. Seuraavaksi laitettiin kettu luolaan ja Saana meni perässä ripeästi hakupesälle. Kettu päästettiin T-pesälle ja pelli avattiin. Saana eteni aavistuksen varoen, selvästi viime kertainen oli mielessä, mutta sitten kävi se mitä tässä vaiheessa EI saisi päästä käymään. Saanan päästessä puoleen väliin putkea, kettu iskikin jo kiinni Saanaan ja piti ilmeisesti hetken otteessa!! Kettu oli selvästi liian kova Saanalle, eikä Saana mennyt enää lähellekään sitä. Käskin laittaa pellin väliin ja avasin putken. Saana meni silti reippaasti haukkumaan pellille ja sain ottaa sen pois. Hetken mietin miten tässä näin pääsi käymään ja päätin vaihtaa harjoittelupaikkaa.

Seuraavaksi menimme Ikaalisiin harjoituksiin ja kyllä täytyy sanoa, että vaihtamalla parani! ;-) Saanan työstä näki toki heti, että sille oli jäänyt viime kertainen mieleen, mutta nyt se sai haukkua rauhalliselle ketulle, joka vahvisti sen itseluottamusta ja palautti innon. Jopa niin että se meni kettuun kiinni! Sain siis ottaa Saanan pois luolasta. Päätimme parin koiran jälkeen laittaa sille kovemman ketun vastaan, koska äskeinen harjoitus meni niin lupaavasti. Nyt Saana meni luolastoon kuin ohjus ja heti ketulle haukkumaan. Kettu siirtyi peräpesään ja Saana lähestyi sahaavalla tyylillään. Päästyään lähemmäs kettua, kettu alkoi äännellä ja iskeä, mutta yllätykseksemme Saana vain innostui siitä! Harjoitus oli tehnyt tehtävänsä ja nyt saisimme alkaa etsiä Saanalle sopivaa koepaikkaa.

Myös kasvateista Demi oli kummassakin harjoituksessa mukana ja toimi hyvin lupaavasti. Ensimmäisissä harjoituksissa Demi meni pienikokoisena erittäin helposti ahdingosta ja olikin jo hetken päästä ketulla haukkumassa. Pellit päätettiin pitää kiinni ja kierrättää Demiä ketun kanssa luolastossa. Joka kerta se meni erittäin hyvin pellille haukkumaan ja liikkui luolastossa helposti. Seuraavissa harjoituksissa päästimme sen ketulle ilman pelliä ja Demin työskentely muistutti hyvin paljon emänsä työskentelyä. Sanoinkin leikilläni, että sillä on isänsä ääni ja emänsä tyyli. ;-) Demi meni rohkeasti ketulle, haukkui läheltä ja se pääsi mukavasti työskentelyn makuun.

Onnea B-pentueelle, joka täytti 14.5. jo kolme vuotta!

26.4.10
Saana pyörähti 17.4. Laitilan näyttelyssä tuttuni handlaamana, kun en valitettavasti itse päässytkään paikan päälle. Saana esiintyi nuorten luokassa saaden laatuarvosanaksi erittäin hyvän ja ollen luokkansa neljäs. Tuomarina toimi Tapani Pukkila. Eli hienosti meni, vaikka Saana on melkoisen vilkas kaveri. Arvostelu kuuluu näin: "Erittäin hyvä. Pää saisi olla pidempilinjainen. Käyryyttä eturaajoissa. Takaraajat saisivat kulmautua voimakkaammin ja ponnistaa pidemmin. Luonne erittäin iloinen."

Kävimme Saanan kanssa eilen sunnuntaina luolaharjoituksissa. Saana kävi ensin tarkastamassa tyhjän luolan, joka menikin hienosti. Hakupesällä se haukahti kerran ja jatkoi sen jälkeen ääneti tarkastaen koko luolan. Otin Saanan pois ja laitoimme ketun luolastoon. Saana meni vilkkaasti ahdingosta ja meni suoraan hakupesälle haukkumaan kettua. Nyt oli tarkoitus päästään Saana tutustumaan kettuun. Kettu meni hakupesälle ja pelli poistettiin Saanan edestä. Saana lähestyi kettua hyvin kiivaalla haukulla ja arvatenkin, meni kettua niin lähelle, että kettu puolustautui. Saana pakitti hetkeen matkaan ja oli selvästi ihmeissään, että mitä mahtoi tapahtua. Siirsimme kettua ja laitoimme pellin eteen, että sain yllyttää vielä Saanaa. Saana meni pellille reippaasti haukkumaan ja alkoikin jälleen kaivamaan pelliä, joten sain ottaa sen pois. Ensi kerralla näemme jäikö ketun puolustus Saanalle takaraivoon. ;-)

Luolaharjoituksissa piipahtivat myös D-pentueesta Dalton ja Dooris. Kumpikin näki ketun ensimmäistä kertaa. "Kona" oli komistunut ja oli selvästi innoissaan koirista ja kaikesta mitä tapahtui, mutta se ei ollut vielä valmis luolatöihin ja saa aikuistua vielä vähän. "Iitan" työskentely vaikutti hyvin lupaavalta. Se haukkui kettua häkillä hyvin eikä perääntynyt, vaikka kettu teki hyökkäyksiä. Iita sai käydä myös luolastossa, johon se pienen houkuttelun jälkeen menikin pienikokoisena helposti. Se meni kivasti ketulle haukkumaan ja siirsimme sen ketun kanssa pesä pesältä ja se vain paranti tahtiaan, joten tästä on hyvä jatkaa.

Kävimme hiljan ottamassa Nellin kanssa viralliset kyynär- ja lonkkakuvat ja tänään tulokset tulivat. Tutkimustulos on lonkkanivelten osalta B/B ja kyynärnivelien osalta 0/0!! Tulokset ovat siis erittäin mukavaa luettavaa.

13.4.10
Onnea C-pentueelle, joka täytti 18.3. jo kaksi vuotta!

Metsästysrintamalla on ollut hieman hiljaista viime aikoina, mutta tässä on tullutkin sitten suunniteltua jo tulevaa kesäkautta, joihin kuuluu koirien terveystarkastuksia ja jokunen koekin. Kävimmekin Nellin kanssa otattamassa viralliset kyynär- ja lonkkakuvat. Dreevereillä ei ole tällä hetkellä mitään pevisa-ohjelmassa (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastutusohjelma), joten kuvautin Nellin ihan omasta mielenkiinnosta. Kuvista näki, että lonkat eivät olleet aivan tiiviit, mutta kevyellä koiralla ne eivät haittaa lainkaan. Raskaalla koiralla asia voisi olla toisin... Kyynäret olivat eläinlääkärin mukaan priimat. Mutta odottelemme nyt sitten vielä virallisia tuloksia saapuvan.


Nelli makaa eläinlääkäriaseman pöydällä rauhoitettuna ja odottaa kuviin pääsyä

Tarkoitus olisi myös käydä Saanan kanssa hankkimassa sille näyttelytulos, koska viime sunnuntaiset luolaharjoitukset näyttivät sen verran lupaavilta. Saana sai harjoituksissa käydä ennen luolaan menoa katsomassa kettua häkissä ja se kyllä haukkui topakasta ja lähellä häkkiä, mutta koska paikalla oli monta muutakin koiraa ja kaikki muutkin halusivat toki kokeilla koiraansa ketulle, en viitsinyt haukuttaa sitä kauaa, koska se meinasi omia koko "estradin". Jäi vähän epäileväinen tunne, haukkuiko Saana ketulle, koska muutkin haukkuivat, vai hoksasiko se todella ketun, koska näki sen ensimmäisestä kertaa eläissään.

Seuraavana pääsin laittamaan Saanan keinoluolastoon ja pienen ihmettelyn ja houkuttelun jälkeen se meni ahdingon läpi luolastoon. Saana oli myös luolastossa ensimmäistä kertaa ja hieman ihmetteli, että mitä tässä pitäisi tehdä. Houkuttelin Saana ketun luokse reikäpellille, jossa se alkoikin haukkumaan. Otin Saanan pois ja laitoin sen menemään uudestaan ahdigosta. Nyt se menikin arastelematta suoraan ketulle ja aloitti haukun. Saana liikkui ja haukkui mukavasti, ja kierrätimme sen ketun perässä koko luolaston läpi. Peräpesällä aukaisin luukut ja innostin Saanaa vielä haukkumaan. Se alkoikin kaivaa reikäpelliä ja sain ottaa sen pois.

Hetken päästä kettu laitettiin uudestaan verkkohäkkiin ja pääsin kokeilemaan Saanaa nyt kun oli rauhallisempaa. Saana alkoi haukkumaan topakasti ketulle, joka iskikin takaisin eikä Saana perääntynyt, vaan jatkoi haukkumista. Ketun iskiessä toisen kerran Saana iski kiinni verroon, jolloin ei tarvinnut enää epäillä Saanan hoksottimia ketulle.

Luolaharjoituksissa pääsin näkemään myös Artun pojan Eddien, joka olikin varsin komea poika. "Eki" on kasvanut aavistuksen suureksi, mutta se ei ole kuulemma kauriin ja jänisken ajoa haitannut. Päinvastoin. Eki kävi myös tutustumassa kettuun ja teki verkkohäkillä hyvin läheistä tuttavuutta kettuun. Vielä kun Eki hieman hoikistuu, se pääsee katsomaan myös luolastoa. Harjoituksissa oli myös Artun tytär Nipsu alias Spectrolite´s Foxtail, mutta en valitettavasti nähnyt, mitä se teki luolastossa. Nipsulla on juuri ollut pentue eikä se ollut vielä ihan kunnossa pentujen jäljiltä. (Pennuista kaksi on ilmeisesti edelleen vailla omaa kotia.

12.3.10
Viime päivityksen jälkeen olemme juhlineet vuosia, kun Artulle tuli mittariin 20.2. kahdeksan vuotta ja maaginen veteraani-ikä. Onnea Artulle ja sisaruksillensa! Josko pitkästä aikaa tulevana kesänä kävisimme Artun kanssa pyörähtämässä jossain näyttelyssä veteraaniluokassa.

Artun synttäreiden aikoihin pääsin tapaamaan myös Artun velipoika Aukustia eli tuttavallisemmin Jullea. En ole Jullea sitten pentuajan jälkeen tavannutkaan. Julle oli hyvin paljon Artun ja muiden sisarustensa näköinen, mutta varovaisempi luonteeltaan. Nappasin Aukustista muutaman kuvan, jotka löytyvät sekalaisia kuvia-sivulta.

Jäniksen metsästyskausikin päättyi joku aika sitten ja jälleen alkoi pitkä seuraavan kauden odottelu. Mennyt kausi meni itsellä liiankin nopeasti ohi ja siitä piti huolen kohta 9 kuukauden ikäinen poikamme. Toki kun koirat alkoi olla pikkuhiljaa lyönnissä niin tulikin kovat pakkaset ja lumisateet. Mutta josko sitä ensi kaudella pääsisi sitten jo vähän useammin metsälle...

Kasvattien kuulumisia onkin sitten tullut lähinnä kyseltyä ja ihan kivasti on suurimmalla osalla kausi mennyt. Dreevereistä A-pentueessa oli osalla suunnitelmia startata ajokokeessakin, kun ajot sujui niin varmasti, mutta tietysti kelit tuli esteeksi. C-pentueessa on ajot parantuneet mukavasti ja mikä mukavaa, useampikin kasvatti näyttää olevan kiinnostunut ketun ajosta ja kettukaatojakin on tullut.

17.2.10
Kävimme Rassin kanssa ultrassa ja suureksi harmiksi saimme todeta, että se ei ole tiine, joten emme valitettavasti saakaan tälle keväälle pentuja. Seuraava pentue on suunnitteilla ensi syksyksi.

7.2.10
Kävimme eilen Nellin ja Topin kanssa Laihian näyttelyssä ja kyllä oli kerrassaan onnistunut päivä. Topi on paras uros ja sai toisen sertinsä ja Nelli oli paras narttu ja sai myös sertin! Esitin molempia, joten onneksi Lähdes Airi tuli helppimään esittämisessä rotunsa paras-kehässä. Kiitos hänelle! Lopulta Topi oli ROP ja Nelli VSP. Topin kanssa menimme myös ryhmäkehään, jossa se oli vielä RYP3!! Eli päivä oli todella onnistunut. Nellin arvostelu kuuluu näin: Hienossa karvapeitteessä esiintyvä keskikok., mittasuht. hyvä narttu. Kaunislinjainen pää, hyvä ilme. Aavist. litteä rintakehä, jossa riittävä pituus. Muuten hyvä runkorakenne. Kokonaisuuteen sopiva raajaluusto. Hieman pehmeä kinner ja ahdas taka-askel, muuten liikkuu hyvin. Hieno pitkä häntä.

26.1.10
Kävimme sunnuntaina pitkästä aikaa Nellin kanssa metsällä pakollisen "juoksutauon" jälkeen. Mäyräkoirat ovat vielä hieman juoksullaan, joten otin vain Nellin joukkoon. Rämpiminen paksussa lumihangessa ottaa voimille ja ajattelin Nellin väsähtävän nopeasti, mutta Nelli näytti edelleen olevansa iskussa juoksuista huolimatta. Kahden tunnin haun jälkeen se löysi tuoreen rusakon jäljen, herätti ja samassa alkoi ajohaukku. Rusakko lähti suoraan pois päin ja ajo kävikin yllättävän kaukana. Rusakko kävi meistä kerran liian kaukana tiellä pyörähtämässä ja teki taas pitkän lenkin metsässä. Nyt se tuli tielle aivan edestäni, enkä ehtinyt saada kunnon osumaa ja se loikkasi takaisin metsän puolelle. Onneksi kaveri oli alamäessä passissa, jonka eteen rusakko juoksi. Noin 10 minuutin kuluttua tuli myös Nelli paikalle ja kohta se olikin kaadolla. Sain videopätkää kun Nelli lähti rusakon perään edestäni. Linkki videoon löytyy videoita-sivulta.

Sain kivoja uutisia Dusterin omistajalta, joka oli päässyt "Puten" kanssa supijahtiin ja Putelle oli saatu saaliksi kaksi supea. Supit olivat ladon alla, mikä onkin hyvä aloituspaikka nuorelle koiralle, ja kyllä oli poika ollut innoissaan. Välillä Putte oli ilmeisesti käynyt supeihin kiinnikin, mikä yllättää, kun koira on kuitenkin noinkin nuori. Todella hieno aloitus Miika ja Putte!

19.1.10
Onnea D-pentueelle, joka täytti 18.1. vuoden! Kaikki pennut ovat mukavaluonteisia ja näyttäneet kivasti taipumuksia metsästysharrastuksien parissa. Kevään ja kesän tullen osa tähtää näyttelyihin, osa luolien, jäljestyksen ja muun harrastuksen pariin. Tsemppiä koko nuorisolle jatkossakin.

Pentusuunnitelmat ovat edistyneet, kun kävimme Rassin kanssa tapaamassa ihastuttavaa Faxia, ja Rassi suostui kosintaan muitta mutkitta. Pentujen arvioitu syntymäaika on viikolla 12. Lisätietoa pentueesta löydät pentuja-sivulta.

7.1.10
Uusi vuosi ja vuosikymmen saatiin käyntiin mukavissa tunnelmissa. On tullut vähän muisteltua viime vuottakin ja sen tapahtumia, jotka löytyvätkin tuolta yläreunasta linkin takaa. Mutta nyt keskitymme uusiin tapahtumiin, jota onkin ihan mukavasti tulevalle vuodelle luvassa.

Rassin pentusuunnitelmat etenevät suunnitellusti. Rassin juoksut nimittäin alkoivat ja lähdemmekin pika puoliin tapaamaan Rassin tulevaa sulhoa. Odotan pennuista riistaviettisiä, ajo-ominaisuuksin varustettuja ja hyväluonteisia kavereita. Pentueesta löydät lisää pentuja-sivulta.

Valitettavasti pientä suruakin on ilmassa, kun Artun tyttären Kimara Siilan "Sirun" omistaja ilmoitti, että Siru oli lentänyt sateenkaarisillalle. Pienen pennun uteliaisuus oli kostaantunut sen löytäessä rotanmyrkkyä, eikä se selvinnyt siitä. Siru lähti luoltamme aivan liian varhain. Sirun perheelle toivomme voimia jatkaa ilman pientä apulaista.