Miron kertomia tarinoita.








Olin näin pieni pallero, kun mut haettiin Nurmijärveltä.
Matkaa tuli yhteensuuntaan n. 400 km.
Matka meni kuiteskin hyvin ja osasin olla ihan kiltisti.
Tällainen oli mun eka kuljetusboxi. Tottahan tuohon sovin, kun olin
niin pieni. Olinkin heti mamin ja iskän mukana kun niillä oli tärkeät
synttärijuhlat johon piti mennä. Tieteskin minä varastin kaiken huo-
mion synttärisankarilta ja eihän sitä kukaan edes ihmettele.           
Olinhan niin söpö että ihailijoita riitti.
    
Tässä on mun nykyinen boxi. Onhan tuo aika tilava, mutta olishan  
se paljon mukavampaa, kun mennään autolla olla vaikka  mamin   
sylissä. On mulla kuitenkin vähän outo tapa, aina kun lähdetään    
liikenteeseen pitää mun  vähä niinku rapsutella boxin seiniä. Kait  
mä luulen et siitä on jotain apua. On siinä kuitenkin turvallista      
matkustaa, täytyy myöntää.
Tässä nukun sit päikkäreitä. Mami ja iskä osti mulle olohuoneeseen
oman sohvan. Tarvin kuiteskin avuksi  tyynyn että  pääsin sohvalleni
Pienenä olin aikas villiviikari...huomatkaa ilmeeni. Pahaakin yritin    
kaikenlaista tehdä, mutta mami piti kyllä opetusta yllä ja pakkohan  
sitä oli totella.  Ensin mami kyllä luuli, että olen kuuro, kun en lot-    
kauttanut korvaanikaan kielloille. Mami  oli aivan oikeassa sillä en
kuullutkaan, mitä se mulle höpötti.

Öisin mulla on kaksi erillistä makuuhuonetta ja olen ne aivan itse    
keksinyt. Kuvan mami on ottanut, kun se kovan etsinnän jälkeen    
kekkasi missä olen ja veti esiin mun ihanan huoneeni.                     
Arvatkaas, huoneethan on mamin ja iskän sängyn alla, vuodevaate-  
laatikossa. Eikös ole hyvä paikka, kun meillä on vähä niinkuin ker-  
rossänky. On siellä turvallista nukkua ainaskin, kun on pimeetä.
Tässä on se toinen huone ja tää on vähän viileempi. Ei onneksi ole
pitkä matka, oikeastaan niinku tulis alakertaan. Onhan siinä, voisin
sanoa, että yksi rappu.
Ensimmäinen syksyni ja mamihan tietysti osti mulle tällaisen mant-  
telin ja sitä piti sitten kokeilla. Täytyy myöntää, että lämpimältä       
tuntui.  
Tässä on mun ensimmäinen uima-altaani, eiks oo makee?            
No olinhan vielä niin pieni, että se hyvin riitti mulle.
Olen joutunut sairastamaankin, kun olin polvileikkauksessa.          
Oli muutes vaikeaa mamilla ja iskällä pitää mua aisoissa, kun piti    
olla aikas rauhallisesti muutama viikko. Kyllä siitä sitten toivuin ja     
nykyään voin taas ottaa spurtteja.
Leluja mulla on paljon ja toi kori on yleensä täynnä, kun mami on   
kerännyt kaikki lattialta. Minä kyllä pidän huolen lelujejen levittä-   
misestä
  
Iskä laitto mulle tällaisen aitauksen meidän terassille ja syynä oli se,
kun kerran otin ritolat ja karkasin mamilta. Vaarallistahan se tieten-
kin oli, kun tästä läheltä kulkee sellaisia kulkuneuvoja
Mä oon aikas kova pelaan jalkapalloo ja tässä terassillahan se on  
mukavaa.      
Mulla on aikas paha tapa kun välillä pitää merkata meidän roskiksia.
Tarkoitukseni on kait että ei kukaan tuo sinne roskiaan
Tässä olen iskän kanssa koiranäyttelyssä. Oltiin kuiteskin vain        
katsomassa. Olihan se jännää nähdä samalla kertaa paljon            
serkkuja.
Tässä mami pelleilee mun kanssa ja juhannusta vietettiin. Oli aikas  
makeeta, kun sain valvoa myös vähän myöhempään.
Tää täytyy esitellä, sain ihka uuden pallon. Onhan tää aikas iso,      
mutta harjoitus tekee musta mestarin.
 
Mami heitti mun pehmoleluja pesukoneeseen ja vei ne sitten ulos  
kuivumaan. Mä kyllä pistin vähän hanttiin, kun niistähän katoaa se
tuttu haju.    
Tässä on mun oikees lempparipaikka, kun otan tirsoja. Mami kyllä
sanoo, että mä nukun vähän niinku pää pensaassa.   
Tässä mä oon tullut mamin kans lenkiltä ja kattokaas mun takajalan
asentoa. Mami sanoo, että mä muka elvistelen.
Kyllä nää helteet ottaa vähän päähän, kun pitää kattella varjopaik-
koja, jotta jaksais paremmin olla.
Mä menin iskältä ja mamilta piiloon  ja enkös ole vähän hölmön     
näköinen, kun ne löysi mut. Mami tietysti heti filmasi ja sai musta    
näin överin kuvan.     
Kattokaas enkös ole vähän leuhkan näköinen. Meinasin iskän kans
lähtee leikkaamaan nurmikkoa, mutta eihän siitä mitään tulisi, kun en
oikein hallitse tuota ratinpyöritystä.    
Onkos mulla vähän kerjäävä ilme. Mami ja iskä herkutteli terassilla 
ja mulla on vähän paha tapa odotella, että jotain tippuis varmaan      
vahingossa maahan. Kyllä mun tarttee myöntää, että mulla on omat  
ruoat tarjolla, mutta jotenkin niiden syömiset tuoksuu paljon parem-
malta. Iskä kyllä ei voi vastustaa mun katsetta.
Mulla tuli mamin kanssa vähän erimielisyyttä, kun se haki ulkoo kui-
vumasta mun pyyhkeen. Mä olin sitä mieltä, että ei sitä mihkään      
kaappiin viedä.
          
Olin mamin ja iskän kans kyläilemässä. Oli mulla kova homma,        
kun mun piti huolehtia koko ajan vartioinnista.                                
Oli se kuiteskin oikein mukava reissu.   
 
Oli todella helteinen päivä ja iskä antoi munkin maistaa                  
vähän jätskiä.  
Mami otti musta kuvan kun olen nyt 1v ja 6kk  
Tässä mä vähän pahoinpitelen  mun pehmonallea. Oli ihan pakko     
vähän häntääkin järsiä. Mami kyllä otti ja laittoi tänkin "nukkumaan"
ja antoi mulle porsaansaparon.                                                        
Se onkin mun oikeis hyvä herkku, mitä mä oikeis tykkään järsiä.
Tämä mun täytyy esitellä, siis uusi sänky. Nyt kun saisin pikku-    
veljen me sovittaisiin tähän molemmat.  
Mulle tuli tämmöinen vieraaksi ja mähän tietenkin tutkin tarkasti
mikäs tää ihanuus oikein on. No tää on ainaskin tyttö ja oikeis 
söpöliini.             
               
Tää täytyy nyt esitellä, elikkäs Shetlanninlammaskoira Nelli 7vk
Saanko esitellä, pikkuveljeni Maxi. Täytyy myöntää että pitää kyllä totutella
pikkuveljen olemassaoloon. Mä kyllä toivon, että meistä tulee hyvät kaverit.  
Onhan toi kyllä vielä noin pieni kirppu, mutta se on tärkeetä, että Maxi ainas-
kin kuulee, kun minä olen täysin kuuro. Kyllä me varmasti yhdessä keksitään
kaikenlaisia juttuja.  
Kyllä täytyy tunnustaa että on makee toi pikkuveli, mutta välillä rasittava.
Ei kyllä saa hetken lepotaukoa vaikka mä kuinka menisin boxiin piiloon.
Onkos vähän uhkaavan näköinen kuva? Oikeesti me vähän pelleillään.
Mami laittoi meille vähän aarteita piiloon ja nyt on menossa kilpailu,
kumpi löytää enemmän. Täytyy myöntää, että mä taisin olla nopeempi.
No oonhan mä vähän isompikin, kun toi Maxi.  
Tässä mä järsin semmosta porsaansaparoa. On tolle Maxille omakin mut
kattokaa sen ilmetta. Aivan varmaan Maxi haluaisi ryöstää tän multa.
Kyllä mun täytyy myöntää, että mä myös harrastan samaa elikkäs ryövään
Maxin oman heti, kun vain on mahdollista.
Tässä kuvassa me kummatkin ollaan vähän väsyneen näköisiä. Tuli oikees
vähän riehuttua ja sitten mami meitä kehtasi kuvata, kun ollaan vähän
överin näköisiä.
Tässä on nyt Maxin ja mun uusi viritys. No tää on tarkoitus laittaa autoon kun,
me matkustetaan. Eikös me näytä aivan apinanpoikasilta. Tässä me vähän har-
joitellaan ja onhan tää tietysti hyvä juttu.
Kattokaas nyt eikös tuo Maxi ole vähän villi. Tässäkin se tulee kokoajan mun kimp-    
puun vaikka mä yritän väistellä. On se kyllä villiviikari, mutta mä yritän ymmärtää sitä.    
Mä en halua enää tehdä mitään pahaa mutta kattokaa kuinka toi Maxi yrittääkin jo
melkein kirjahyllyn päälle. Mami sanoi, että mä muka yritän nostaa Maxia, mutta    
kattokaa, kun oon ihan rauhallisena tässä.                                                                 
Osataan me myös halata tällai. Ei vaiskaa vaan Maxi yritti kuiskata mulle jotain,  
ettei mami kuule.                                                                                               
Tässä me ollaan just riehuttu ja on äly kuuma. Mentiin sitten tuolin alle piiloon,  
kun mami vähän herppas meille.                                                                     
Tää kuva on otettu mun synttäripäivänä ja huomatkaa kun me ollaan niin rauhal-
lisen näköisiä.                                                                                                 
Kattokaas tätä kuvaa ja tää on otettu myös mun synttäripäivänä. Iskä yritti antaa
vähän makupaloja, mutta enhän mä mitään ehtinyt ottaa, kun toi Maxi oli heti etui-
lemassa.                                                                                                              
Synttärikakkua mä sain sitten syödä rauhassa ja arvatkaa jos Maxi olis saanu
tilaisuuden niin mulle ei varmaan olisi jäänyt mitään.                                      
Kattokaas, kun meillä tulee joskus oikein ahdasta. Maxi yrittää mua täs
pudottaa pois.
Tässä me taas vähän riehutaan ja mä ihan leikisti oon Maxin alla, että se
luulisi voittavansa mut.
Täytyy nyt selittää, että me myös osataan olla joskus rauhassakin.
Tässä me otetaan päivätirsoja, aivan sovussa, kun ollaan näin vierekkäin.
Tässä kuvassa on jo aikas myöhäinen ilta kun meillä oli vieraita.
Mä yritän valvoo sitkeesti vaikka Maxi nukkuukin jo.
Täytyyhän sitä ymmärtää kun se on kuiteskin tommonen kirppu vielä.
Mulla tulee Maxin kanssa aina kiistaa tästä tyynystä, kun me kumpikin haluttais leikkiä sillä.
Tää kuva on taas otettu kun me vähän riehuttiin ja nyt on lepotauko.
Onkos mulla vähän hömelö ilme?
Tossa kuvassa Maxi juoksee karkuun multa, kun mä haluaisin siltä tietenkin ton
mikä sillä on suussa.
Ulkona oli niin kuuma, että me Maxin kanssa oltiin etskan lattialla makaamassa,
kun siinä oli paljon viileempää.
Iskä teki jotain ylkkähyviä leipiä. Me tietenkin odotettiin että se antais
jonkun ihanan kinkun siivun. Ollaan Maxin kanssa huomattu, kun katotaan
oikein anovasti, niin siitä on jopa hyötyä.
Tässä me taas kerjätään makupaloja ja iskä aina antaa kun me ollaan tän näköisiä.
Maxi meni sen sängyn alle ja tässä se sitten yrittää sieltä pois.
Maminhan piti tietenkin auttaa, kun oli noin hankala paikka.
Tässä me vaklitaan, kun iskä tuli kaupasta kotiin.
Kattokaa nyt kun toi Maxi on heti menossa kauppakassille.
Iskä tietenkin toi meille jotain herkkuja.
Tässä meillä on kova kilpailu kumpi saa ton pallon itselleen.
Me ollaan niin hassuja, että aina pitäis samalla lelulla leikkiä.
Eikös mulla oo vähän huolehtiva ilme, että mitäs nyt toi yksi taas keksii.
Kattokaa nyt kun aina toi Maxi menee järsimään noita mamin kukkia.
Ei se edes tahdo uskoa vaikka kuinka sitä kiellettäis.
Ihmeellistä...olinkohan mäkin tommonen pienenä.
Maxi ei oikein tykkää kun mä joskus valloitan sen nukkumapaikan.
Tässä mä vaklin kuinka saisin ryövättyä tuo luun Maxilta.
Kattokaas kun Maxi on mennyt multa piiloon.
Mä kuitenkin löysin sen aikas nopeeta.
Ulkona on aivan pimeetä ja Maxi tietenkin yrittää kytsiä, näkyykö mitään.
Tässä mä yritän vähän kiusata Maxia. Ei vaiskaa me vähän pelleillään vain.
Tää on Maxin ja mun mielipuuhaa. Ollaan siis vähän niinkuin vartiotehtävissä,
että kukaan ei pääse yllättäen tulemaan.
Oonkos vähän itsepäisen näköinen? Mami käski mut sisälle, mutta kun en mä olisi halunnut.
Tässä on mun nykyinen nukkumapaikka öisin. Mami ei enää päästä mua tuonne vuodevaatelaatikkoon nukkumaan.
Tässä Maxi on vähän niinku vierailulla mun boxissa.
Me Maxin kanssa ryövättiin mamin hanska. Onkos mulla vähän vaikee piilopaikka?
Tässä me Maxin kanssa otetaan iltatirsoja. Tää on hyvä paikka olla mamin
työpöydän alla, kun se tuossa surffailee.
Me ollaan Maxin kanssa sellaisia tyynyfriikkejä. Meillä on kummallakin samanlainen,
silti me yleensä taistellaan samasta tyynystä.
Tässä me ollaan jo kumpikin hyvin väsyneitä.
Tässä minä taas yritän tuota Maxia vähän kouluttaa. Koulutus onkin
sitten pöydän alla.
Meillä on tässä menossa leluinventaario. No eihän tuolla korissa montaa lelua ole.
Meillä kun on niin hyvä tapa että ne on yleensä joka puolella lattiaa.
Maxi on onnistunut pöllimään mamin hanskan. Silloin meillä oikein juhlat
alkaa. Valitettavasti mami ottaa sen heti pois kun huomaa.
Tässä Maxi on taas vaihteeksi pahanteossa. Mamilla on terassilla
tuollaiset istuinlämmittimet, niin tuo viikarihan niitä on heti ottamassa ales.
Tässä minä olen tarkkailemassa mitä tuo Maxi taas keksii.
Mulla oli synttärit ja tässä minä sitten vähän poseeraan.
Tässä me taas oikein vängätään ton Maxin kanssa.
Pakko taas Maxille keskustella vähän äänekkäämmin.
Tässä minä teen vähän sellaista tarkastusta.
Maxi taas tarkastaa oonko mä kulkenut tästä.
Tässä me vietetään juhannusta. Tavan mukaan tietenkin kerjätään iskältä
makupaloja. Ainahan iskä meille antaa, kun osataan kattoo anovasti.
Juhannusaatto on jo myöhäisessä ja mä oon näin väsynyt
Maxi tossa vielä yrittää olla virkeenä, kun se haluaa vähän
paimentaa vieraita.
Kattokaas kun meitä onkin kolme väsynyttä. Toi yksi ei kylläkään oo aito.
Me nyt ollaan vaan kaikki nenät kiinni toisissaan.
Tässä mä oon mamin kanssa lähdössä lenkille.
Oonkos vähän onnellisen näköinen? Sitä on vain niin mukava lenkkeillä,
kun on niin rauhallisia lenkkimaastoja.
Kattokaas kun Maxi on vähän örvelön näköinen. Oikeesti sillä on tosi kuuma, kun
oli sellainen hellepäivä.
Maxi on tuossa mamin kanssa lenkillä. Maxinkin mielestä on kivaa,
kun on kesä.
Tässä me Maxin kanssa taas vähän ollaan villejä.
Ollaanks me vähän niinku reporankoja? Mami meitä filmasi salaa.
Tässä mä taas oon vartiointitehtävissä. Maxia ei vähääkään kiinnosta.
Tässä mä oikein nautiskelen nurmikolla makaillen.
Maxi ei osaa nautiskella. Se vaan on kuin villivarsa.
Tässä meillä on jotain mielenkiintoista tutkimista.
Mami osti meille uuden vesikupin terassille. Maxi ei meinaa uskaltaa
juoda siitä. Mä sitten näytin mallia, että ei tässä ole mitään pelkäämistä.
Tässä me Maxin kanssa vähän hempeillään. Hali, hali.
Maxin kanssa vähän peuhattiin ja tässä ollaan ihan väsyneitä.
Mamin kanssa olen lenkillä ja voi noita tuoksuja.
Ollaan Maxin kanssa taas vartiointi tehtävissä.
Tässä meillä on taas jotain mielenkiintoista meneillään.
Tässä kuvassa Maxi on ihan väsynyt. Minä taas järsin jotain purujuttua.
Eikös Maxilla ole erikoinen nukkumapaikka?
Kyllä tuo Maxi on vähän hassu. Pöydältä nyt pitäisi jotain saada.
Meidän lempileikkejä, nimittäin tyynyn kanssa.
Tässä on meneillään Maxin ja mun iltahepulit.
Tässä mä olen mamin kanssa lenkillä ja kattokaas, kun on paljon
keltaisia lehtiä.
Tässä kuvassa Maxilla on oikein sen lemppariasento nukkuessa.
Talvi on oikeistas aika kivaa, mutta en tykkää yhtään kovista pakkasista.
Mami kyllä sanoo, että aina pitää lenkkeillä, on ilma mikä tahansa.
Tässä Maxi on mamin kanssa lenkillä. Eikös tuo ilme taas kerro, että
jotain mielenkiintoista on näkyvillä. Maxi on niin hassu, kun toinen koira
tulee vastaan niin se vain tuijottaa. Pitäisihän sitä vähän haukkua, että
mitäs oot mun reviirillä, mutta kun ei. No, täytyy myöntää, mä oon
aivan samanlainen.
Mun mielestä tuo Maxi nukkuu aina. Tässäkin kuvassa se taas on päikkäreillä.
Täytyy tunnustaa, että mä myöskin harrastan samaa. Mami ei vain ole yllättänyt
kuvaamisella.
Mulla on joskus urakkaan asti, noita vartiointitehtäviä. No, onhan se aikas kivaa.
Mä olen mamin mielestä joskus vähän sellainen jääräpää. Tässäkin vähän mietin,
viitsiskö tuota mamin kutsua ottaa tosissaan, kun se käskee mua sisälle.
Maxilla oli jokin aarre, minkä se oli vienyt tuonne häkkiin. Pakkohan sitä oli
mennä tutkimaan. Sitten meille tulikin vähän ahdasta. Sopu sijaa antaa, pitää
kyllä paikkansa.
Maxi tuossa oikein antaumuksella järsii. Yleensä mä haluaisin saman, mitä Maxilla
on. Nyt mä päätin, että Maxi saa järsiä rauhassa.
Tässä mä oon mamin kanssa lenkillä. Kattokaas, kun mulla on tosi kiire.
Varmaankin johtuu tästä keväästä, kun se on niin ihanaa.
Tässä mä sitten haistelen kevään tuoksuja ja nautin kaikesta.
Eikös Maxilla ole vähän hassu ilme. Mami kertoi, että Maxi yritti syödä heiniä.
Ihan kuin pientä vasikkaa olisi ulkoiluttanut.
Tässä Maxi on mamin kanssa lenkillä. Kattokaas Maxin ilmettä, varmaankin
se näkee jotain mielenkiintoista. Ei Maxi kuitenkaan kertonut mulle, mitä se
oikein oli nähnyt. Ilme kuitenkin kertoo paljon.
Aina tuo mami filmaa, kun mä olen vähän niin, kuin pahanteosta tavattu.
Tässä me ollaan kyläilemässä. Maxi ihan tosissaan luuli, että toi on aito
koira, kun se myös haukkui.
Tässä mä tutkin, kun lumi on peittänyt kaikki hyvät tuoksut.
Eikös Maxi ole ihan hassusti, kun se on tuolla lumisen oksan alla.
Tossa Maxi taas retkottaa. Maxilla on niin hassu tapa nukkua aina selällään.
Tässä mä oon vähän kokeilemassa Maxin sänkyä.
Mami vähän filmasi mua, kun olin ihailemassa talvista maisemaa terassilla.
Sivun alkuun