Suuri Babylon II

"Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä, ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat ..." (Apt. 20:29,30)

 
 

Koska juutalaisilla käännynnäisillä oli suuri rooli katolisessa kirkossa, herää kysymys, nousivatko nuo Paavalin ennustamat 'julmat sudet' enimmäkseen juuri heidän joukostaan? Olisiko mahdollista, että koko tuo hierarkkinen katolinen kirkkojärjestelmä olisi lähes alusta alkaen ollut juutalaisten kabbalistien projekti? Jos näin on, voisi myös ajatella, että se on ollut sitä koko 2000 vuotta kestäneen historiansa ajan ja että tämä suuntaus on itse asiassa vahvistettu kirkon konsiileissa?

Kytköksiä juutalaiseen kabbalismiin löytyy muualtakin kuin Katolisesta kirkosta. Erilaisilla, enemmän tai vähemmän vapaamuurarilliselle pohjalle perustuvilla esoteerisilla ja henkisillä liikkeillä, (teosofia, antroposofia, New Age ym.) on vahva jalansija myös protestanttisen kristillisyyden piirissä.

Joseph Smith, mormonikirkon perustaja oli vapaamuurari ja kabbalisti ja hänen 12 lähintä 'opetuslastaan' olivat juutalaisia kabbalisteja. Smithin aikoihin oli jo esitetty spekulaatioita Amerikasta juutalaisten uutena 'luvattuna maana'. Niissä pohdittiin intiaanien alkuperää ja Israelin kadonneitten sukukuntien arvoitusta. Mm. Solomon Spaulding -niminen entinen pappi ja liikemies kirjoitti käsikirjoituksen romaaniin nimeltä 'The Manuscript Found'. Käsikirjoitus lojui vuosia julkaisemattomana kirjapainossa ja monet tunsivat sen sisällön. Se katosi kuitenkin oudosti Joseph Smithin vierailtua siellä, ja kun Mormonin kirja ilmestyi, huomattiin sen olevan ilmeinen jäljitelmä Spauldingin romaanista niin kieliasultaan, nimistöltään kuin juoneltaankin.

C.T. Russellin perustama Vartiotorni-seura sai alkunsa adventisteista, jotka korostivat juutalaista sapattia. Russellin tiedetään olleen kiinnostunut pyramideihin liittyvästä lukumystiikasta ja alkuaikoina hän myös uskoi, että juutalaisilla olisi johtava rooli jumalallisessa suunnitelmassa ihmiskunnalle. [Mainittakoon, että adventistit toisaalta pitävät katolista katolista kirkkoa antikristuksena ja luopiokristillisyyttä Suurena Babylonina. Vartiotorni-seura menee tässä vielä pidemmälle: sen tulkinnan mukaan Suuri Babylon on 'väärän uskonnon maailmanmahti' , jonka alaisuudessa ovat kaikki maailman uskonnot lukuun ottamatta VT- seuran edustamaa. M.P.]

Paitsi kristinuskoa, kabbalistit ovat onnistuneet turmelemaan myös Tooraan perustuvaa juutalaisuutta. I. Dumb toteaa kirjassaan Zionist Movement sen "järkyttävän tilanteen, että nykyisistä juutalaisista 95% on irtautunut Tooran viitoittamalta tieltä."

Miten tällainen laajamittainen harhautus on ollut mahdollista? Miksi jotkut Israelin Jumalasta ja Mooseksen laista luopuneet kabbalistit pyrkivät tuhoamaan Tooran monoteistisen uskonnon (ja kaikki muutkin uskonnot) sekä ottamaan haltuunsa kristilliset instituutiot? Monet uskovat syyksi sen, että he ottavat toimintaohjeensa yliluonnollisilta, pahoilta henkivoimilta ja turvautuvat siinä erilaisiin maagisiin käytäntöihin. Edith Star Miller kuvailee näitä käytäntöjä kirjassaan Occult Theocrasy:

"Velvoitteita ja ohjeita näihin riitteihin ... sisältyy Talmudiin ja Schulkan Arukiin, mutta korkeampien vihkimysasteiden opetukset löytyvät Kabbalasta. Se sisältää salaiset manausriitit, merkit ja avaimet yliluonnollisten voimien esiin loihtimiseksi, numerologian, astrologian ym. Kabbalistisia käytäntöjä on kautta aikojen sovellettu sekä kristillisyyden korkeimmilla tahoilla että massojen keskuudessa. Monilla hallitsijoilla ja paaveilla on tavallisesti ollut yksi tai useampi juutalainen astrologi tai neuvonantaja, ja usein he antoivat näiden kontrolloida koko elämäänsä ottamalla heitä lääkäreikseen. Juutalaiset saivat näin poliittista valtaa lähes lähes jokaisessa kristityssä maassa, sen lisäksi että he hallitsivat myös rahamarkkinoita. "

 
 

Keskiajalla inkvisitio pakotti suuret joukot juutalaisia luopumaan juutalaisuudesta ja kääntymään katolisuuteen. Näistä käännynnäisistä käytettiin nimeä 'Conversos'. Tavallisesti he menivät mukaan katolisen kirkon toimintaan, mutta säilyttivät silti omat juutalaiset näkemyksensä ja harjoittivat kodeissaan perinteisiä riittejään.

Monet vain teeskentelivät kääntyneensä katolisuuteen. Nämä, joista käytettiin halventavaa nimitystä 'Marranos' (sika), olivat ulkonaisesti katolisia, mutta harjoittivat yksityisesti kabbalismi-juutalaisuutta. Osa heistä jopa pyrki papistoon ja pääsikin. Suurimpana motiivina lienee ollut halu varjeltua inkvisition syytöksiltä. Näiden tapahtumien seurauksena juutalaiset saivat lopulta vallan katolisessa kirkossa ja siitä tuli se Ilmestyskirjan ennustama 'salaisuus, Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti'.

'Salaisuus' (kr. mysterion) viittaa siihen, että kyseessä on mysteeriuskonto. 'Suuri Babylon' juontaa alkunsa muinaisen Babylonin mysteeriuskonnoista. Tämä 'suuri kaupunki', jolla on 'maan kuninkaitten kuninkuus', istuu seitsemällä kukkulalla. Rooma rakennettiin aikoinaan seitsemälle kukkulalle, se on katolisen kirkon keskus ja on myös hallinnut 'maan kuninkaita'; aikanaan suoraan poliittisella vallalla, nykyään uskonnon välityksellä.

Uskonpuhdistuksesta alkaen kirjallisuudessa on laajasti pohdittu ja ihmetelty sitä verenvuodatusta johon katolinen kirkko ristiretkien ja valloitussotien muodossa syyllistyi vuosisatojen ajan. Vähälle huomiolle eivät myöskään ole jääneet monien paavien ja kardinaalien moraalittomat elämäntavat, joissa murhiakaan ei ole kaihdettu. Kaikki tämä on hyvin dokumentoitu historiassa, mutta tähän kehitykseen johtanut tapahtumakulku on tutkimuksessa jäänyt jokseenkin vähälle huomiolle.

"Keskiajalla paavit ja konsiilit näyttivät onnistuvan yrityksissään torjua salaoppien soluttamisen kristillisyyteen näennäisesti kristillisessä muodossa. Juutalaisia myös suostuteltiin tai painostettiin taistelemaan nousevia harhaoppisia liikkeitä vastaan. Salaisesti he kuitenkin organisoivat ja ohjailivat näitä liikkeitä, sellaisia kuin kataarit, patariinit, albigenssit, hussilaiset ja illuminaatit ym. (The Plot Against the Church)

Varsinaisen yliotteen kristikunnassa he saivat onnistuttuaan soluttamaan jäseniään ja kabbalistisia näkemyksiään paavikuntaan sekä Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen eliittiin.

Merovingit

Cecil Roth, joka oli Encyclopedia Judaican päätoimittaja ja kirjan History of Marranos julkaisija, on selvittänyt erityisesti keskiajan salajuutalaisuutta koskevaa ilmiötä. M. Pinay lainaa Rothia:

"Suositussa teoksessaan 'History of the Marranos' Cecil Roth esittää hyvin mielenkiintoisia yksityiskohtia siitä, miten juutalaiset - näennäisen kääntymyksensä turvin - pääsivät sisään kristillisyyteen ja kristillisten seurakuntien jäseniksi, täysin salaten juutalaisen uskontonsa. Hän myös osoittaa, miten tämä salainen usko siirtyi vanhemmilta lapsille ulkonaisesti kristillisenä 'sodankäyntinä' .. ... Kirkko epäilemättä paheksui pakkokäännytystä ja sellaisissa tilanteissa tehdyt kasteet katsottiin kelvottomiksi. Paavi Gregorius Suuri tuomitsi ne toistuvasti, vaikka muuten mielellään ottikin vastaan toisenlaisiin käytäntöihin viehättyneitä. Monet hänen seuraajistaan noudattivat hänen esimerkkiään. Vaikka piittaamattomuus kielloista ei aina johtanutkaan paavilliseen pannaan, myönnettiin, ettei pakkokäännytys kuulunut kanoniseen käytäntöön. Juutalaisia estettiin ankarin uhkauksin kiertämästä kieltoa ja heidän annettiin ymmärtää, etteivät he voi pelastaa itseään kasteen avulla...

Tällainen tilanne kesti aikansa, vain joitakin yksittäisiä tapauksia esiintyi. Vuonna 418, piispa Severon protektoraatissa Minorcalla tapahtui pakollinen massakäännyttäminen. Toinen vastaava tapahtui Clermontissa v. 576, ja piispa Gregoriuksen kiellosta huolimatta tapa levisi eri puolille Ranskaa. Vuonna 629 kuningas Dagobert käski kaikki maassa olevat juutalaiset ottamaan kasteen maasta karkottamisen uhalla. Tapaus toistui hieman myöhemmin Lombardiassa. Juutalaisten vetäydyttyä Etelä-Ranskasta, jotkut ylpeät perilliset veivät mukanaan sen, mitä juutalaisuudesta oli jäljellä.

Kahdeksannen vuosisadan lopulla Napolia hallinnut Anjou otti käyttöön yleisen juutalaisten käännyttämisen läheisessä Tranin kaupungissa. Nämä uudet käännynnäiset jatkoivat elämäänsä kolmen vuosisadan ajan salaisesti juutalaisina. Heidän salainen uskollisuutensa juutalaisuudelle oli yksi syistä, mikä johti inkvisition aktiiviseen toimintaan Napolissa myöhemmin 16:lla vuosisadalla... Jotkut pakenivat Balkanille, missä liittyivät siellä oleviin juutalaisyhteisöihin. Heidän nykyisillä jälkeläisillään Etelä-Italiassa on yhä hämäriä muistoja juutalaisuudesta.

Tämä ilmiö ei rajoittunut vain kristittyyn maailmaan. Näitä pohjimmiltaan juutalaisia löytyy myös eri puolilta islamilaista maailmaa. Saharan Daggatunissa juutalaiset käytännöt jatkuivat vielä pitkään muodollisen islamiin kääntymisen jälkeen, eivätkä heidän nykyiset jälkeläisensä ole niitä täysin unohtaneet. Salonikissa esiintyi vale-messias Sabbatai Zevi, joka johdatti seuraajansa kapinaan. Vaikka he ulkonaisesti olivat muslimeja, he harjoittivat kotonaan judaismia. Muitakin esimerkkejä Lähi-idästä löytyy ...

Klassinen esimerkki salajuutalaisuudesta on Espanja. Siellä traditiot ovat olleet yleisiä ja sitkeitä siinä laajuudessa että herää epäily, että ilmapiiri maassa on ollut hyvin vastaanottavainen 'marranismille'. Jopa roomalaiskaudella juutalaiset olivat maassa lukuisia ja vaikutusvaltaisia. Monet heistä katsovat polveutuvansa niistä Jerusalemin aristokraateista, jotka karkotettiin keisari Tituksen aikana."

Cecil Roth unohtaa mainita, että kuningas Dagobert oli itse merovingi-juutalainen. Merovingien dynastialla, joka hallitsi Ranskassa, oli suuri vaikutusvalta Euroopassa viidenneltä kahdeksannelle vuosisadalle. Myös napolilainen Anjoun suku kuului tämän mahtavan juutalaisen suvun jälkeläisiin, joiden toimesta saivat alkunsa niin ristiretket kuin renessanssikin.

Merovingit väittivät polveutuvansa Daavidista, Salomosta ja - esiintyäkseen kristittyinä - Jeesuksesta ja Magdalan Mariasta. Ensimmäinen merovingien kuningas Ranskassa oli Klodvig , joka 'kääntyi' kristityksi vuonna 496 jKr. yhdessä juutalaisen perhekuntansa ja 3000 sotilaansa kanssa. Nämä juutalaiset monarkit julistivat harhaoppista versiotaan evankeliumista. Sen mukaan Jeesuksen ja Magdalan Marian jälkeläisinä heissä yhdistyivät Juudan ja Benjaminin sukulinjat ja samalla patriarkaalinen juutalaisuus sekä Äitijumalatarta palvova juutalaisuus.

Kuningas Dagobert I seurasi esi-isänsä jalanjälkiä pakottamalla juutalaiset 'kääntymään' kristityiksi v. 629. Ironista asiassa on, että sekä Gregorius I, joka kielsi pakkokäänytykset että niitä tehneet Dagobertin ja Anjoun suku olivat merovingeja ja juutalaisia!

Gregorius oli tietoinen Ranskan merovingien käsityksistä. Hän oli se, joka samaisti Magdalan Marian ja Lasaruksen Maria-nimisen sisaren. Hän julisti: "Uskomme, että hän, jota Luukas sanoo syntiseksi naiseksi ja jota Johannes kutsuu Mariaksi (Betaniasta), on se Maria, josta Markuksen mukaan ajettiin pois seitsemän pahaa henkeä." Katolisen kirkon viralliseksi opiksi tuli sitten, että tämä Maria oli sama prostituoitu, joka pesi Jeesuksen jalat. Tämän 'identifioinnin' mukaan hän oli myös nainen, joka seurasi Jeesusta ja merovingien legendoissa hänestä tuli Jeesuksen 'vaimo'.

Vuonna 750 laadittiin asiakirja, joka ilmoitti, että paavi oli Kristuksen valitsema edustaja maan päällä, ja että hänellä oli valta tehdä kuninkaista alamaisiaan. (On muistettava, että merovingit hallitsivat nyt paaviutta.) Tämän, luultavasti Konstantinuksen allekirjoittaman asiakirjan lausekkeet astuivat voimaan Vatikaanissa vuonna 751, jolloin paavi antoi Pipin III:lle luvan ottaa Ranskan kruunu Dagobertin sukulaiselta, Childeric III:lta. Pipin oli ensimmäinen karolingeja edustava kuningas Ranskassa. Merovingien dynastia päättyi vuonna 800 paavin julistaessa tuolloin Ranskaa hallinneen karolingin Charlemagnen (Kaarle Suuri) koko Pyhän Rooman Valtakunnan kuninkaaksi.

Näyttäisi siltä, että tällä toimenpiteellä merovingeilta olisi viety valta, mutta tutkijoiden mukaan Kaarle suuri otti vaimokseen merovingiprinsessan ja monet muut seurasivat hänen esimerkkiään, jotta dynastia säilyisi. Asemaansa he pönkittivät myös väittämällä olevansa Jeesuksen jälkeläisiä.

Siionin vuori

Ordo Lapsit Exillis -niminen ryhmä on keskittynyt yritykseen palauttaa merovingien dynastia maailmanvaltaan. Se julkaisee Dagobert's Revenge -nimistä lehteä, josta kerrotaan:

"Nimi Dagobert's Revenge ei kuvaa vain merovingien halua kostaa katoliselle kirkolle vaan laajemmassa katsannossa myös kaikkien niiden, jotka kuuluvat Pyhän Graalin sukupuuhun, jonka uskomme palautuvan aina sivilisaation alkuun, ja jolla yksin on jumalallinen oikeutus hallita, kamppailua niitä voimia vastaan, jotka kaikkina aikoina ovat yrittäneet riistää vallan suvulta vain saadakseen [itse] hallita."

Ordo Lapsit Exillis väittää olevansa "näkymätön kolleegio, joka on ottanut tehtäväkseen saada takaisin se Kivi, joka putosi taivaasta ja jonka sukumme tuntee nimellä 'Graali'". Tämä selitys itse asiassa vihjaa merovingien todelliseen alkuperään, 'sivilisaation alussa' maan päälle laskeutuneitten 'jumalan poikien' eli langenneitten enkelien 'jälkeläisiin' tai vähintäänkin hengenheimolaisiin:

"Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja! Sinä sanoit sydämessäsi: 'Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan. Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.' " (Jes. 14.12-14)

Edouard de Legionnaire kirjoittaa em. Dagobert's Revenge -lehdessä, artikkelissa “The Biological Basis of Elitism and ‘Divine Right’ Rule” (Elitismin ja jumalallisen hallintaoikeuden biologinen perusta):

"Tärkein elementti Jumalallisessa Oikeudessa on että se tulee Jumalalta tai 'jumalilta' ... Keitä nämä jumalat olivat? Sellaiset kirjailijat kuin Zecharia Sitchin, Sir Laurence Gardner ja Nicholas de Vere vakuuttavat arvovaltaisesti, että kuninkuuden loivat kehittyneen rodun olennot nimeltään Annunaki, joista VT käyttää nimitystä 'nefiliim'. Nämä olivat niitä, jotka loivat ihmisrodun ja risteytyivät osaan siitä luodakseen kuninkaallisen kastin, joka näihin päiviin asti on kontrolloinut tätä maailmaa. Nämä taivaalliset olennot tunnetaan myös nimillä dragon (lohikäärme, peto), keijukaiset, haltijattaret, menninkäiset, nymfit, peikot, enkelit, demonit, paholaiset, noidat, jättiläiset, vampyyrit, ihmissudet ym. Jotkut väittävät Gardnerin ja Sitchinin tavoin näiden olentojen tulevan toisilta planeetoilta.Toiset, kuten de Vere, sanovat niiden olevan moniulotteisia tai että ne tulevat maan ontosta sisuksesta. "

Ensimmäinen Heenokin kirja kertoo nefiliimien laskeutuneen Hermonin vuorelle.

" Enkelit, Taivaan Lapset ... niitä oli 200, jotka menivät alas ... Hermon-vuoren huipulle ... He ja heidän päällikkönsä ottivat itselleen naisia ja opettivat näille noituutta ... Ja he tulivat raskaiksi ja synnyttivät jättiläisiä, 3000 kyynärää pitkiä....Ja naiset olivat synnyttäneet jättiläisiä ja koko maa tuli täyteen verta ja vääryyttä... maa, jonka enkelit olivat turmelleet ... sillä ihmisten lapset eivät voineet vastustaa niitä salavoimia, joita Vartijat olivat paljastaneet ja opettaneet lapsilleen." Hermonin vuori sijaitsee muinaisten kanaanilaisten alueella. Pakanajumalia palvovien kanaanilaisten uskotaan olleen Daanin jälkeläisiä (Joos. 19:47,48; Tuom. 18:29).

Munkkikunnat

On epäilty, että munkkiyhteisöt olisivat toisinaan olleet verho, jonka suojissa harjoitettiin okkultismia ja homoseksuaalisuutta. Gregorius Suuri oli ensimmäinen 50:stä benediktiinimunkista joista tuli paavi:

"Merovingilaiset frankit (450-741) rakensivat luostareita soluttautumistarkoituksessa ... koska heidän munkeistaan tuli myöhemmin benediktiini- ja cistersiläismunkkeja...Paavi Gregorius Suuri ... edisti benediktiinimunkkiutta. ..Hänen pääsynsä paaviksi oli suuri voitto 'Punaiselle Liikkeelle' ... heidän paavinsa Gregorius oli ensimmäinen munkki, josta tuli paavi.."

Munkkilaitoksen alkuperä löytyy Egyptistä. Hermes Trismegistos, kreikkalainen uusplatonisti sanoo egyptiläisen Thot -jumalan olleen alkemian ja geometrian perustaja ja ensimmäinen 'hermiitti'. Platonin ja uusplatonistien filosofiassa henkisyys nousi aiempaa suurempaan asemaan. Kristilliset erakkokäsitykset omaksuttiin juutalaisilta essealaiserakoilta ja 'terapeuteiksi' kutsutuilta okkultisteilta. Yksi näistä terapeuteista oli Filon. Hänen valmennettavanaan Aleksandrian katekeettakoulussa oli Klemens, josta tuli hänen manttelinperijänsä v. 180. Klemens puolestaan valmensi Origenesta, josta tuli koulun seuraava johtaja v. 202. Egyptiläinen erakko, 'munkkilaisuuden isä' Antonius Suuri (251-356) perusti itäisen luostarikunnan mysteerikouluineen. Niillä oli suuri vaikutus esi-benediktiiläiseen munkkilaisuuteen. Neljännellä vuosisadalla munkkilaisuus siirtyi Eurooppaan Antoniukselta vaikutteita saaneen Aleksadrian piispan, Athanasiuksen myötä.

"Antonius oli egyptiläinen, askeettinen 'Auringon Veli' ja itäisen luostarikunnan perustaja. ...hän jätti yhden lampaannahkaviitoistaan Athanasiukselle, etiopialaisten erämaa-erakkojen hengelliselle johtajalle, Aleksandrian piispalle ja oikeauskoisuuden isälle. Vastaavasti Athanasius antoi viittansa Antoniukselle ...Athanasius oli se, joka sai aikaan roomalaisen ja saksalaisen luostarilaitoksen. ... merovingit eivät ainoastaan kehitelleet luostariyhteisöjä vaan hankkivat niille verovapauden ja riippumattomuuden maallisesta hallinnosta, mikä teki niistä täysin itsenäisiä."

Athanasius tunnetaan 'oikeauskoisuuden isänä' ja Nikean kirkolliskokouksen keskeisenä hahmona sekä 'areiolaisen heresian' kiivaana vastustajana. Mutta mikä oli hänen kiivailunsa taustalla? Tiedetään hänen myös opettaneen, että Sanan inkarnoituminen lihaksi 'jumalallisti' ihmisen lihan mahdollistaen heidän tulemisensa 'jumaliksi'. "Jumala tuli ihmiseksi, jotta ihmiset voivat tulla jumaliksi", kirjoitti Athanasius. Nikean konsiili tuomitsi äärimmäisen niukalla enemmistöllä areiolaisuuden ja juutalaisen Areioksen. Samassa konsiilissa hyväksyttiin myös pappien pakollinen selibaatti. Athanasiuksen johdolla hyväksytttiin roomalaiskatolisen kirkon käyttöön myös useita muita egyptiläisestä munkkilaisuudesta omaksuttuja käytäntöjä:

1. Neitsyet ja heihin liittyviä asioita:
    -yksinomaan Kristuksen morsiamia
    -pyhitys johdettiin 'siunatusta neitsyt Mariasta'
    -neitsyt Maria esikuva muille neitsyeille
    -nunnaluostarien perustaminen
    -luostarilupaukset
    -muodolliset selibaattilupaukset
    -perintöjen luovuttaminen Rooman kirkolle
    -vanhempien antaman nimen muuttaminen
    -pyhiinvaellukset; pyhät paikat ja mystiset luolat
    -kreikkalais-latinalainen ihanne: naiset vaikenevat ja alistuvat
    -piispat / papit kuvaavat neitsyiden 'taivaallista sulhasta'
2. Munkit ja munkkeihin liittyviä asioita:
    -nimittäminen piispan virkaan
    -luostariyhteisöjen perustaminen osaksi kirkkoa ja piispojen vallan alaisuuteen
    -virka-asemaa osoittava nimitys 'isä' /abbas
    - Elian, Elisan ja Johannes Kastajan neitseellinen syntymä
3. seurakuntien kirkot
4. sakramentit
5. pyhimysten jäljittely
6. paastonajat / askeettiset ohjelmat
7. Pappeus
8. Pääsiäisen juhlinta
9. pyhäinjäännökset
10. pelastuminen hyvien tekojen kautta

Näiden seikkojen valossa Athanasiuksen oikeaoppisuus näyttää olevan pikemminkin historiallinen harha. Yhden Nikean konsiilissa torjutun mahdollisen harhaopin tilalle tuli lukuisia muita. Efeson konsiilissa v. 431 vahvistettiin lisäksi harhaoppi Mariasta 'Jumalan äitinä'. Kiinnostavana seikkana mainittakoon, että Efeso oli jumalattaren palvonnan keskuspaikka, jonne essealaiset olivat perustaneet koulujaan.

Siionin luostari

Vuonna 1070 ryhmä Calabriasta, eteläisimmästä Italiasta, kotoisin olevia munkkeja siirtyi Ranskan erääseen territorioon, jonka omisti mies nimeltä Godfroi de Vere de Bouillon. de Veren suku oli yksi haara Anjoun sukua. St. Bernard Clairvaux antoi maa-alueen näille calabrialaisille munkeille, jotka käyttivät itsestään nimeä Ordre de Sion. St. Bernard kuului siihen merovingien sukuhaaraan, jotka perustivat cistersiläisen munkkikunnan. Hän laati myös temppeliritarien säännöstön. Ordre de Sionin munkkikunta katosi äkkiä v. 1188. Kirjan 'Pyhä veri, pyhä graali' mukaan tämä Aleksandrian Ormus -yhteisöstä alkunsa saanut munkkikunta muutti nimekseen Prieure de Sion, Siionin vanhimmat. Vapaamuurarillisiin lähteisiin perustuen kirja kertoo Ormus-yhteisön käyttäneen tunnuksenaan punaista ristiä ja että Siionin luostari olisi käyttänyt itsestään myös nimeä L'Ordre de la Rose-Croix (Ruusuristi -järjestö) ja olisi siten nykyisen kansainvälisen ruusuristiläisyyden alku. Michael Howard dokumentoi kirjassaan Occult Conspircy:

"[Siionin] luostarin perusta voidaan luultavasti jäljittää gnostilaiseen mestari Ormukseen, joka eli ensimmäisellä vuosisadalla eKr. ..Hän muodosti salaisen yhteisön missä esoteerinen kristillisyys ja pakanallisten mysteerikoulujen opit yhdistyivät. Ormus käytti tunnuksenaan ristiä, jonka yläosassa oli ruusu symboloimassa uuden ja vanhojen uskontojen synteesiä... Legendaarinen Ormus, joka eli Aleksandriassa, perusti ensimmäisen vuosisadan salaseuran, josta tuli Siionin Luostari. "

New Age -kirjallisuuden sisältämän esoteerisen aineiston ja disinformaation vuoksi se ei luonnollisestikaan ole saanut kristillisen maailman luottamusta. Kristillisten julkaisujen kritiikki kohdistuu siksi usein vain joihinkin yksityiskohtiin tai vaihtoehtoisesti kaikkeen, mitä siltä taholta esitetään. Niinpä esim. kirjoihin 'Pyhä veri, pyhä graali' ja 'Da vinci koodi' kohdistunut kritiikki pyrkii mitätöimään sen asiatiedonkin, mikä niissä ilmeisesti pitää paikkansa. Kun osia palapelistä puuttuu, kuva kristinuskon turmeltumisen syistä jää hämäräksi. On hieman absurdia, että näitä palapelin osia ovat koonneet juuri vapaamuurarilliset tutkijat ja New Age -kirjailijat (omien näkemystensä tueksi), eivätkä kristityt.

Yksi pala tässä pelissä on, että Siionin luostarin Suurmestarit muuttivat sukunimensä salatakseen juutalaisen alkuperänsä. Vaikka kaikki luostarissa eivät olleet juutalaisia, monet kuitenkin olivat.

"The Prieure de Sion - Siionin Vanhimmat (t. Siionin Viisaat) - liittyvät myös Rotschildeihin, joiden on kerrottu palvelleen juutalaisessa Siionin Viisaiden neuvostossa. Esim. Armstrongin [kirjan] Rotschild Trust mukaan 'On objektiivista näyttöä Jerobeam Rotschildista ja hänen salaisista Siionin Viisaistaan' " (Pyhä veri, Pyhä graali)

Merovingien sukulinja johtaa mm. nykyiseen Sinclairin sukuun. Suvun aiempi nimi Saint-Clair tarkoittaa 'pyhä valo' (vrt. shekina).

Temppeliritarit

Kun ottaa huomioon Siionin luostarikunnan maantieteellisen ja historiallisen taustan, ymmärtää miksi merovingien dynastia oli niin kiinnostunut Pyhän maan jälleenvalloittamisesta. Ensimmäisen vuosituhannen lopulle tultaessa dynastian verkosto oli strategisesti varustautunut mobilisoimaan koko Euroopan pitkälle marssille Lähi-itään. Mikä mielenkiintoisinta, paavi Urbanus II, joka järjesti ensimmäisen ristiretken 1099, oli merovingi-juutalainen, järjestyksessä kuudes ranskalainen merovingilainen paavi!

Tutkijat Christopher Knight ja Robert Lomas ovat identifioineet joitakin juutalaisia perheitä, jotka olivat salaliitossa merovingipaavien kanssa Pyhän maan ryöstelyssä. Tämä eliitti, joka kutsui itseään 'Jumalan kuninkaiksi', oli liikkeelle panevana voimana jokaisessa ristiretkessä. He olivat niiden juutalaisten jälkeläisiä, jotka olivat lähteneet Jerusalemista ehkä heti sen hävityksen jälkeen v. 70jKr. Heistä kehittyi sellaisia aatelissukuja kuin Champagne, Gisor, Fontaine, Anjou, de Bouillon, St. Clair, Hapsburg ym.

Ensimmäisen ristiretken jälkeen temppeliritarit tunnettiin virallisesti Suurmestari Hugues de Payenin alaisuudessa toimivana uskonnollis-sotilaallisena järjestönä. Paavi Innocentius II:n määräyksestä he olivat vastuullisia vain paaville, joka tavallisesti oli merovingi. Ritarit miehittivät Pyhää maata aina siihen asti, kunnes saraseenit (muslimit) valloittivat Jerusalemin 1187. Sen jälkeen ritarit jakautuivat kahteen osaan, Temppeliritareihin ja Ordre de Sioniin, joka muutti nimekseen Prieure de Sion. Temppeliritareista tuli seuraavan kahden vuosisadan kuluessa Euroopan juutalaisia pankkiireja, joiden muodostamalla verkostolla oli myös suuri kansainvälinen vaikutus.

Kataarit

Joutuessaan lähtemään Pyhästä maasta monet temppeliritarit muuttivat etelä-Ranskaan Languedociin, minne Maria Magdalenan ja hänen lastensa väitettiin asettuneen. Paikalliset kataarit olivat suurin gnostilainen kultti 1000 -1200 -luvuilla. Languedocissa heidät tunnettiin albigensseina keskuspaikkansa Albin mukaan. Kataarit palvoivat Maria Magdalenaa Jeesuksen vaimona ja väittivät olevansa heidän jälkeläisiään. He uskoivat jälleensyntymään ja manikealaiseen dualistiseen näkemykseen, jonka mukaan tämän maailman luoja ja herra oli paha Demiurgi (Saatana) ja että enkelien sielut inkarnoituivat ihmisruumiisiin.

Kataarit uskoivat Graalin olevan Luciferin kruunusta pudonnut kivi tai jalokikivi. He palvoivat Luciferia tosi Jumalana, jonka vastakohta oli paha Demiurgi, Saatana. Dagobert's Revencea julkaisevan 'näkymättömän' Ordo Lapsit Exillis -järjestön nimi tarkoittaa: 'Kivi, joka putosi taivaasta', mikä viittaa Luciferin kapinaan Demiurgia vastaan:

"Ordo Lapsit Exillis on nimetty taivaasta pudonneen kiven mukaan, tuon tarunomaisen jalokiven, jonka sanotaan pudonneen Luciferin kruunusta taivaassa käydyn sodan aikana, ja jota okkultismissa käytetään valaistumisen symbolina - jumalallisen valon laskeutumisena Jumalan mielestä ihmisen mieleen. Sellaisena se symboloi Aamutähteä, Venusta, mutta myös luciferista oppia vihkimyksistä, salaista tietoa, jota ihmisellä ei luonnostaan ole, mutta minkä Luciferin enkelit heittävät taivaasta ihmisille jaettavaksi. Vapaamuurariudessa sitä symboloi liekehtivä tähti, mikä usein kuvaillaan taivaasta pudonneeksi. Kuten Albert Pike kirjoittaa kirjassaan 'Morals and Dogma' , tämä loistava tähti viittaa kaikkitietävään, kaikkinäkevään silmään, mikä muinaisille [ihmisille] oli Aurinko. Vapaamuurarit pitävät Lapsit Exillis'tä myös kivenä, joka hylättiin - Salomon temppelin salaisena kulmakivenä, joka symbolisoi heidän opetustensa ydintä."

Pinayn mukaan kataarit / albigenssit toimivat salajuutalaisina johtaen harhaoppisia liikkeitä kautta Euroopan:

"Salaisesti juutalaiset organisoivat ja kontrolloivat sellaisia vääriä oppeja kehitteleviä liikkeitä, kuten 'kataarit', 'patariinit' , 'albigenssit', 'hussilaiset', illuminaatit ym."

Jotkut ovat pitäneet näitä harhaoppisia lahkoja 'tosi kristittyinä' , koska ne joutuivat sietämättömän vainon kohteeksi. Roviolla polttaminen ei tietenkään ole Jumalan tahdon mukaista, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että nämä lahkot opettivat gnostilaisia harhaoppeja.

Paavi Innocentius III järjesti vuonna 1209 albigenssiristiretken Languedocin kataareja vastaan, aluksi käännyttääkseen, mutta sitten hävittääksen heidät tyystin. Se kesti 40 vuotta ja muutti Languedocin sotatantereeksi. Viimeinen, Motsegurin piiritys v.1244 kesti noin vuoden, minkä aikana kataarien ja / tai temppeliritarien rikkaudet siirtyivät johonkin tuntemattomaan paikkaan. Hermonin / Siionin vuoren tapaan Montsegur tunnetaan merovingien 'pyhänä paikkana', uutena Siionina. Se on maapallolla se keskuspaikka, johon muinaisten 'jumalien' uskotaan saapuvan.

Kataarit tuhottiin vuonna 1245 ja Ranskan kuningas Filip IV yritti vuonna 1306 päästä eroon myös temppeliritareista. Mutta ritarit olivat tehokkaita ja hyvin harjoitettuja ammattisotilaita, vahvempia ja paremmin järjestyneitä kuin Filipin omat joukot. Lisäksi he ottivat vastaan käskyjä vain paavilta. Niinpä Filip kääntyi paavi Clemens V:n puoleen joka määräsi pidättämään kaikki temppeliritarit harhaoppisyytöksiin vedoten. Filipillä oli hyviä syitä tähän toimenpiteeseen, sillä 'köyhistä Kristuksen sotilaista' oli tullut rikkaita keinottelijoita, jotka kansainvälisten pankkiensa suoman vaikutusvallan turvin saattoivat jopa pudottaa tai nostaa hallitsijoita ja paaveja asemiinsa.

Tänä aikana monet temppeliritarit pakenivat Skotlantiin. Siionin luostari toimi kuitenkin edelleen, joskin salaisesti, peräkkäisten suurmestarien johdolla, jotka kaikki väittivät olevansa Jeesuksen jälkeläisiä.

Illuminati

Illuminati -järjestön alku on yleisesti liitetty Adam Weishauptin vuonna 1776 perustamaan järjestöön. Asiaan perehtyneen John S. Torell jäljittää sen alkuperän kuitenkin huomattavasti varhaisempaan ajankohtaan. Torellin mukaan ensimmäinen tunnettu Illuminati-järjestö oli Alumbrado, joka perustettiin vuonna 1492 'marranos' -juutalaisten toimesta. Vainojen aikana sadat tuhannet juutalaiset kääntyivät nimellisesti kristityiksi, mutta pitivät silti entiset uskomuksensa. Salaisesti he opettivat myös lapsilleen talmudia ja kabbalaa, ja kun monet heistä siirtyivät Englantiin, Ranskaan, Hollantiin ja Turkkiin sekä Etelä- ja Keski-Amerikan maihin, se mahdollisti näiden oppien leviämisen eri puolille maailmaa. Näillä 'marranos' -juutalaisilla oli hyvin lujat perhesiteet, joten he eivät olleet kovin alttiita ulkopuoliselle vaikutukselle niissä maissa, joissa elivät.

1400 -luvun lopulla katoliset karkoittivat viimeiset muslimit ja juutalaiset Espanjasta. Espanjalaisen inkvisition syyt ovat kuitenkin hautautuneet katolista kirkkoa vastaan esitettyjen antisemitististen syytösten alle. Vuosien 1000 - 1200 aikana Kabbalaa kehittivät pääasiassa ns. sefardi-juutalaiset (afrikkalaiset), erityisesti Espanjassa. Inkvisitio ei kohdistunut Toora-uskoisiin juutalaisiin, vaan niihin, jotka harjoittivat Talmudia ja Kabbalaa sekä tantrista seksuaalimagiaa, jopa väitettyine ihmisuhreineen.

1492 juutalaiset rahoittivat Kristoffer Kolumbuksen retkikunnan Uuteen Maailmaan etsimään kotimaata 'vainotuille' veljilleen. Michael Howardin mukaan retkeä sponsoroivat myös Leonardo da Vinci ja Lorenzo de Medici, joiden väitetään olleen myös salaisten yhteisöjen korkea-arvoisia jäseniä. On myös esitetty spekulaatioita, että da Vinci olisi juutalaista syntyperää. Kolumbuksen juutalaista alkuperää ovat puolestaan yrittäneet todistaa varsinkin espanjalaiset, jotka näkisivät hänet mieluummin Espanjan juutalaisena kuin italialaisena.

Leonardon ja Medicin ohella Kolumbusta rahoitti myös juutalainen Anjoun suku, erityisesti Rene d'Anjou, joka oli Siionin luostarin Suurmestari. Hän oli myös yksi niistä, joita okkultistit vielä nykyäänkin kunnioittavat ns. 'fallospyhimyksinä'. Heidän joukkoonsa sanotaan kuuluneen myös Lyonin piispan!

"Näyttää siltä, että juutalaiset näkivät Amerikan Uutena Jerusalemina", kirjoittaa Howard... "Kun Kolumbus saapui Amerikkaan, hän uskoi Jumalan johtaneen hänet Uuteen Jerusalemiin. Idea Amerikasta raamatullisten profetioiden täyttymyksenä, maallisena Utopiana, oli ruusuristiläisen filosofian keskeinen uskomus 1600-luvulla.

Kuusisakarainen tähti

Kaikki tietävät, että Yhdysvaltain seteleistä löytyy vapaamuurarillisia symboleja. Vähemmän tunnettua on, että Yhdysvaltain vaakunassa joskus esiintyvä numero 13, ei kuvaa alkuperäisiä 13 siirtokuntaa, kuten ajatellaan, vaan on symboli, joka viittaa Amerikan rooliin juutalaisten uutena kotimaana. Myös brittiläisessä israelismissa numero 13 symboloi Israelin 13 sukukuntaa. Jaakobilla oli 12 poikaa, mutta koska Joosefille luvattiin kaksi osaa, hänen poikansa Efraim ja Manasse saivat kumpikin oman alueensa alkuperäisessä jaossa, joten sukukuntia oli itse asiassa 13. Leevin suku ei kylläkään saanut omaa maa-aluetta, koska sille kuului pappistehtävien hoito. Heidän elantonsa kustasivat muut sukukunnat 'temppeliveroja' maksamalla.

Mistä tulee nimi Amerikka? Jos Kolumbus (Colombo) oli mantereen löytäjä, miksei sitä nimetty hänen mukaansa Columbiaksi? Yleisen legendan mukaan maa nimettiin Amerikaksi italialaisen kauppiaan ja matkailijan, Americo Vespuccin kunniaksi. Selitys ei tunnu kovin uskottavalta. Todennäköisempää on, että nimi on johdettu sanasta 'Ameru', joka oli etelä- amerikkalainen käärmejumala, tunnettu myös nimillä Quetzalcoatl ja Virachocha.

Quetsalcoatl on rinnastettavissa egyptiläiseen Osiris -jumalaan, joka 'hallitsi ensimmäisiä aikoja'. Legendoissa hänen kerrottiin kulkeneen poikki valtamerten ja perustaneen useita sivilisaatiota maapallolle. Babylonissa Osirista vastasi Tammuz, joka taas oli sama kuin Raamatun Nimrod (1 Moos. 11). Tätä pakanajumalaa palvoivat myös luopio-israelilaiset nimellä Kiun, joka oli assyyrialais-babylonialainen nimi planeettajumala Saturnukselle. Israelilaisnaisten kerrotaan palvoneen häntä myös Tammus -nimellä (Hes. 8:14)

Saturnuksen symboli, kuusisakarainen tähti tunnetaan monissa pakanauskonnoissa, ja kabbalistiset juutalaiset ovat käyttäneet sitä tunnuksenaan jo antiikin ajoista lähtien. Se esiintyy myös USA:n vaakunassa. Virallisen historian mukaan se sai siinä paikkansa kiitollisuudesta juutalaista pankkiiria Haim Solomonia kohtaan, jonka rahoituksen turvin Georg Washintonin joukot voittivat brittiläiset vapaussodassa. Tähti esitetään kuitenkin väärin Daavidin tähtenä ja Haim Solomonin henkilöllisyyskin on kyseenalainen. Itse asiassa kuusisakaraisesta tähdestä tulee lopun ajalla se paljon puhuttu 'pedon merkki'. The Six-Pointed Star: The Mark of the Beast

Jesuiitat

Vuonna 1771 jesuiittapappi John Carroll nimitettiin Societe de Jesu -järjestön isäksi ja professoriksi Ranskan Bourgesiin. Kymmenen vuotta myöhemmin hän perusti Baltimoreen Sulpician Seminaryn ja vuonna 1789, jolloin USA:n perustuslaki astui voimaan, hän perusti Sulpician -jesuiittojen johdolla toimivan Georgetownin yliopiston. Sulpisiaanit olivat harhaoppinen katolinen järjestö, jonka päämaja sijoittui nollameridiaanille Pariisissa. On huomattava, että Saint Sulpice oli Bourgesin toinen piispa, joka samoin kuin hänen aikalaisensa kuningas Dagobert, käännytti hiippakunnassaan joukoittain juutalaisia kristityiksi. Hänellä sanotaan olleen myös kytkentöjä Siionin luostariin.

Vuonna 1790 Carrol nimitettiin Yhdysvaltain katolisen kirkon ensimmäiseksi piispaksi ja hän sai valtuudet organisoida katolisen kirkon toimintaa tässä uudessa maassa. Carroll rohkaisi katolisia järjestöjä perustamaan haaraosastoja USA:han ja Georg Washintonin tuella varmisti liittovaltion rahoituksen katoliselle lähetystyölle länsivaltioissa. Carrollista tuli arkkipiispa 1808 ja hänen johdollaan USA:n katolisten määrä kasvoi 25 tuhannesta 200 tuhanteen.

John Carrollin veli Daniel Carroll oli vapaamuurari ja yksi USA:n perustuslain muotoilijoista ja allekirjoittajista. Carrollin veljesten serkku, Charles Carroll oli sekä roomalaiskatolinen että korkean asteen vapaamuurari, ja myös yksi Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista. Kaikki presidentti Washintonin virkatoverit olivat opiskelleet jesuiittojen kouluissa. Vapaamuurarien ja jesuiittojen vaikutus on siten ollut Yhdysvalloissa suuri jo alusta lähtien.

 
 

Koska katolinen kirkko virallisesti kielsi jäseniään liittymästä vapaamuurarilliseen toimintaan, kuinka oli mahdollista, että paavi Pius VI hyväksyi Yhdysvaltain ensimmäiseksi piispaksi jesuiittapappi Carrollin, jonka suku oli korkean asteen vapaamuurareita - ja vieläpä uskoi hänelle koko kirkon hierarkian järjestämisen? Selitys löytynee jesuiittojen alkuperästä:

"Itse asiassa salajuutalaisten 'klassinen' maa oli Espanja. Siellä traditiot ovat säilyneet yleisesti siinä määrin, että herää epäily, oliko maan ilmapiiri itsessään jotenkin myötämielinen tällaiselle. Jopa roomalaiskautena juutalaiset olivat maassa suurilukuinen ja vaikutusvaltainen joukko. Monet katsoivat polveutuvansa siitä Jerusalemin ylhäisöstä, joka oli paennut Tituksen tai aikaisempien valloittajien sortoa." (Cecil Roth)

Mutta uskonpuhdistuksen aikoihin näillä kabbalisteilla oli jo paavinvalta hallussaan. Juuri ennen uskonpuhdistusta kristikuntaa ravisteli Paavi Julius II:n johtama 'Hebrealaisten juurien liike':

"Hyvin tunnettu tosiasia on, että Luther, Calvin ja Zwingli toimeenpanivat uskonpuhdistuksen. Vähemmän tunnettua on, että Pico Mirandolan oppilas, John Reuchlin ravisteli kristillisiä käsityksiä jo 1494 antamalla ymmärtää 'ettei ole olemassa mitään suurempaa kuin hebrealainen viisaus'. Vuonna 1509 eräs juutalaisuudesta luopunut, Josef Pfefferkorn, onnistui saamaan aikaan kabbalistista kirjallisuutta koskevan kiellon ... Josef Reuchlin ei kuitenkaan pelännyt tuomareiden ja paavin edessä puolustaa Talmudin suurta merkitystä, koska tiesi näiden todelliset päämäärät. Niinpä hän puhui näiden juutalaisten ja muiden muinaisten lähteiden palauttamisen puolesta. Hän voitti jutun Pfefferkornia vastaan, joka vaati Talmudin hävittämistä. 'Uusi vallankumouksellinen henki tuli koko Eurooppaan' kirjoitti historioitsija Graetz." (Pinay)

Martti Lutherin 95 teesiä käynnistivät uskonpuhdistuksen vuonna 1517. Vuonna 1540 jesuiitat käynnistivät vastauskonpuhdistuksen paavi Paavali III:n kehoituksesta. Järjestö oli perustettu v. 1534 Ignatius Loyolan toimesta.

San Ignacio de Loyola syntyi Espanjan Basquessa, Guipuzcoan maakunnassa. Hänen vanhempansa olivat varakkaita 'marranos' -juutalaisia. Jo nuorena hän liittyi juutalaiseen Illuminati -järjestöön. Peittääkseen salaiset toimensa, hänestä tuli aktiivinen katolilainen. Vuonna 1521 Ignatius - jota nimeä hän nyt käytti - osallistui taisteluun ja haavoittui. Kun hänestä ei enää ollut sotilaan eikä polliisin uralle, hän alkoi kiinnostua hengellisistä asioista ja meni Pariisiin opiskellakseen papiksi. Vuonna 1539 hän perusti Jesuiittajärjestön, josta tuli katolisen kirkon pahin ja verisin järjestö.

Paavi hyväksyi järjestön vuonna 1540 ja Loyolan kuollessa 1556 siihen kuului jo 1000 jäsentä eri maissa. Loyola loi järjestöön tehokkaan sisäisen vakoilujärjestelmän, jolta kukaan jäsen ei ollut turvassa. Vähäinenkin vastarinta johti välittömästi kuolemaan. Jesuiitoista ei tullut vain katolisen kirkon tuhoisa käsi vaan siitä kehittyi myös salainen vakoilujärjestö.

Se tosiasia, että Jesuiittajärjestön perustaja oli nimellisesti kristinuskoon kääntynyttä juutalaista sukua, auttaa ymmärtämään katolisen kirkon virallista linjaa, jonka mukaan jesuiitat ovat vain 'roomalaiskatolinen instituutio'. Jesuiitoilla oli vahvoja kytköksiä myös Trenton konsiiliin yrityksiin tukahduttaa uskonpuhdistus. Tuolloisella rappeutuneella kirkon johdolla oli henkilökohtaisiakin syitä torjua uskonpuhdistusta:

"Paavi Paavali III:lla oli kolme poikaa ja tytär. Hänen juhlisti kruunajaispäiväänsä kastattamalla lastenlastenlapsiaan, nimittämällä kaksi teini-ikäistä veljenpoikaansa kardinaalin virkaan, palkkaamalla juhliiin laulajia, tanssijoita ja ilveilijöitä sekä kysymällä neuvoa astrologeilta. "

Loyolan lisäksi myös jesuiittojen joidenkin varhaisten johtohenkilöiden uskotaan olleen juutalaista sukua. Kun Espanjan inkvisitio vainosi juutalaisia ja maurilaisia muslimeja, Loyola ilmeisesti välttyi siltä, koska paavius oli salaisesti juutalaisten kabbalistien hallussa. 1700 -luvun lopulla järjestö lakkautettiin, koska sen kovat otteet herättivät arvostelua. Paavi perusti sen uudelleen v. 1814.

 
 

Nykyäänkin jesuiittajärjestöllä on suuri vaikutusvalta, sillä se toimii maailman kaikissa merkittävimmissä yliopistoissa ja sillä on lukuisia omia koulutuskeskuksia. Vantaan seurakunnan sivuilla kerrotaan jesuiitoista hyväksyvään sävyyn, mutta tuodaan esiin myös mielenkiintoisia seikkoja heidän nykyisistä tavoistaan vaikuttaa:

"Nykyään jesuiitat saattavat suorastaan myöntää, ettei kristillisyys ole ainoa tie Jumalan luo."

Tämä ei ole mikään yllätys heidän aikaisemman historiansa valossa. Myöskin seuraavat seikat palvelevat hyvin järjestön alkuperäisiä päämääriä:

"Ensimmäisen koulunsa jesuiitat perustivat Goaan, Intiaan 1540-luvulla. Paraguayn niin sanottu jesuiittavaltio (1606 -1767) oli ensimmäinen hyvinvointivaltio, ja samalla myös suuri koulutushanke."

"Jesuiitat ovat alusta alkaen halunneet kouluttaa etenkin niitä, joista aikanaan tulisi yhteiskuntansa johtajia. Aluksi se tarkoitti ennen kaikkea aatelisten kouluttamista. Jesuiittojen onkin arvioitu onnistuneen tavoitteessaan niin hyvin, että kaikki 1600- ja 1700-luvun suuret nimet olivat käyneet heidän koulujaan."

"Nykyään jesuiittoja on taas noin 22 000 ja he toimivat lähes 130 maassa. Heillä on noin 200 yliopistoa, noin 500 yläaste-lukio-tasoista oppilaitosta ja yli 400 ala-asteen koulua. Lisäksi jesuiittoja toimii monissa neuvonantajatehtävissä sellaisissa maissa, joissa heillä ei ole muuta toimintaa, kuten esimerkiksi Venäjällä."

Tunnettuja jesuiittakoulun kasvatteja ovat mm.

  • Irlantilainen kirjailija James Joyce
  • Nykyisen Kuuban johtaja Fidel Castro
  • Jacqueline Kennedy
  • Lyndon B. Johnson
  • Bill Clinton
 
 

Hebrealaisesta viisaudesta.
On syytä huomata, ettei kabbalistinen 'viisaus' ole sama asia kuin juutalaisessa heimossa niin yleinen ja monilla aloilla ilmenevä lahjakkuus. Mikään muu ihmisryhmä ei ole lukumääräänsä suhteutettuna tuottanut sellaista määrää neroja kuin juutalaiset. Esimerkkejä löytyy niin tieteen kuin taiteenkin alalta. Eikä pidä unohtaa, että myös Jeesus, apostolit ja ensimmäiset kristityt olivat juutalaisia. Tästä juutalaisen älyn erinomaisuudesta saa käsityksen esim. katsomalla luetteloa myönnetyistä nobelin palkinnoista. Siitä voi myös lukea esim. P. Ojalan nettisivuilta  tai   Wikipedian sivuilta.   Wikipediasta löytyy myös tietoa marraaneista ym. salajuutalaisista sekä juutalaisten pankkitoiminnasta.

 

Tämän artikkelin päälähde:
www.watch.pair.com/mystery-babylon-2.html
 
Kuusisakaraisesta tähdestä myös:
http://www.heinola.org/~patato/heksa4.html

Myös tämä sivusto käsittelee aihetta perusteellisesti:
Babylonin muinainen ja nykyinen mysteeriuskonto


Osa 1     Osa 3
Edellinen     Seuraava


 

07.09.06