Chauvetten luolamaalaukset

Chauvetten luolan löysi ranskal. luolatutkija Jean-Marie Chauvet kahden toverinsa kanssa vuonna 1994. Luolalla suurine kammioineen on pituutta noin 400 metriä ja se on täynnä erilaisia muinaisjäänteitä, kuten luolakarhun, susien ja kauriin luita sekä jalanjälkiä.

Kuvia luolasta

Chauvetten luolan taitavia piirroksia

Seinät täynnä kuvia

Tunnetuksi Chauvetten luolan ovat kuitenkin tehneet lukuisat sen seinillä olevat esihistorialliset piirrokset ja maalaukset. Ne kuvaavat enimmäkseen eläimiä, kuten hevosia, biisoneita, kauriita, hirviä, myskihärkiä, leijonia ja sarvikuonoja, mutta joukossa on myös mm. tekijöiden käden kuvia sekä naisen alavartaloa kuvaava piirros, joka tunnetaan nimellä 'Pont-d'Arcin Venus'.

Luolasta on tehty kolmisenkymmentä radiohiiliajoitusta jotka ovat antaneet piirrosten iäksi 25 000 - 32 000 vuotta. Enin osa on iältään 30 000 - 32 000 Rhv (radiohiilivuotta), mikä merkitsisi sitä, että ne olisivat vanhimpia tunnettuja kivikautisia luolamaalauksia. Joidenkin piirrosten sekä ihmisen jalanjälkien iäksi on saatu 25 000 - 27 000 Rhv.

Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan ole ajoituksista samaa mieltä. Mm. saksal. tri Christian Züchner Erlangenin esihistoriallisesta tutkimuslaitoksesta suhtautuu radiohiiliajoituksiin kriittisesti. Vertailtuaan kuvia muihin aiemmin ajoitettuihin (nuorempiin) luolamaalauksiin, hän toteaa niiden olevan kaikilta osin niin samanlaisia, ettei niiden välillä voi olla monia vuosituhansia.

Hieman kivikaudesta

Yleisen määrittelyn mukaan kivikausi jaetaan kolmeen jaksoon, paleoliittiseen, mesoliittiseen ja neoliittiseen kivikauteen, jotka eivät kuitenkaan esiinny kaikkialla samanaikaisesti. Vanhempi paleoliittinen kivikausi oli sen mukaan 600 000-35 000 eKr., nuorempi paleoliittinen kivikausi vallitsi n. 35000-9000/8000 eKr., mesoliittinen kivikausi 9000/8000-5000/3000 eKr. ja neoliittinen kivikausi 5000/3000-4000/1400 eKr., eräillä seuduilla myöhemminkin.

Chauvetten luolan ajoituksen yhteydessä tulevat kysymykseen paleoliittisen kivikauden nuoremman jakson kulttuurivaihe, josta käytetään nimitystä Aurignacien kulttuuri (35 000 - 15 000 eKr), tämän kauden nuorempi vaihe Gravetten kulttuuri (n. 18 000 - 15 000 eKr) ja paleoliittisen kivikauden nuoremman jakson loppuvaihe Madeleinen kausi (15 000 - 9000/8000 eKr) . Vertailukohtana on mm. edellistä ajallisesti vastaava Solutréen kausi, johon eräät aikaisemmin löydetyt luolakuvat luetaan.

Ajoituksista

Nämä ajoitukset perustuvat lähinnä maakerrostumien koostumukseen ja niistä tehtyihin löydöksiin ja ovat siten vahvasti sidoksissa evoluutioteorian mukaiseen hitaan kerrostumisen ideaan. Vaikka radiohiiliajoitukset näyttävät tukevan näitä ajoituksia, radiohiiliajoitus yleisesti on kuitenkin menettämässä uskottavuuttaan. Jotkut tutkijat ovat kyseenalaistaneet myös arkeolologiassa vallinneen 'typologian' eli esineiden muotoon tai tyyliin perustuvan ajoituksen. Tämä menetelmä ei tietenkään sovellu joka tilanteeseen, mutta on kuitenkin osoittautunut arkeologiassa hyödylliseksi, varsinkin historiallisen ajan kohteiden ajoituksessa. Kukapa esim. väittäisi jotain keskiaikaista keihästä pronssikauden harppuunaksi?

Erittäin käyttökelpoinen menetelmä tyylivertailu on silloin, kun pyritään ajoittamaan kuvia ja tekstejä. Züchner vertaileekin kattavasti eri ikäisiksi ajoitettuja piirroksia ja ihmettelee aiheellisesti, miten eri piirrokset, joiden välillä sanotaan olevan 8000 vuotta, voivat olla yksityiskohdiltaan lähes identtiset. Hänen mielestään ei ole uskottavaa, että ajallisesti näin kaukana toisistaan olevien 'taiteilijoiden' tyyli olisi pysynyt koko ajan muuttumattomana! Hän pitääkin Chauvetten piirroksia joko Gravetten tai Madeleinen kulttuuriin kuuluvina, eli noin puolta nuorempina kuin yleisesti on esitetty. Nämäkin arviot saattavat olla vielä hieman yläkanttiin. Züchner pohtii, voisiko radiohiiliajoitusten ylipitkien aikojen syynä olla esim. se , että kuvien teossa käytetyn 'maalin' (hiilitahna ym.) ainekset olisivat peräisin paljon vanhemmasta materiaalista.

Todellisia taiteilijoita

Maalausten tekijät eivät tutkijoiden mukaan asuneet noissa luolissa, joten voidaan vain arvella, miksi he tekivät nuo kuvat sinne. Joka tapauksessa näiden luolamaalausten tekijät ovat olleet ihmisiä, joilla on ollut taiteellista herkkyyttä, näkemystä ja tyylitajua. Maalauksia on jopa verrattu sellaisten taitelijoiden kuin Marc Chagallin töihin. Tekijöiden taitavuutta vielä korostaa se seikka, että he joutuivat tekemään kuvat nuotion ja soihtujen valossa, ilmeisesti useimmiten kämmentään siveltimenä käyttäen. Onkin korkea aika unohtaa käsitykset naisiaan tukasta kiskovista kivikauden 'luolamiehistä' ja hyväksyä ajatus, että he olivat älyltään ja kyvyiltään meidän kaltaisiamme.

Linkkejä:
Züchnerin artikkeli (engl.):
www.uf.uni-erlangen.de/chauvet/chauvet.html

Hieno kuvagalleria luolamaalauksista:
www.bradshawfoundation.com/chauvet/gallery/


16.02.06