Ihmiskunnan esiäiti eli 6000 vuotta sitten.

Mitokondrioiden - noiden solujen sisältämien pienten energiaa tuottavien osasten sisällä on pieni, ainutlaatuinen kromosomi. Tämä DNA-pätkä siirtyy äidiltä lapselle tarjoten siten tietoa ihmiskunnan menneisyydestä. Geneetikot käyttävät tätä tietoa yrittääkseen määrittää, milloin ihmiskunnan ensimmäinen "äiti" on elänyt.

Tähän mitokondriaaliseen DNA:han eli mtDNA:han liittyvät tutkimukset nostavat esiin koko joukon kysymyksiä. Ensiksikin, onko mahdollista rekonstruoida otaksutun ensimmäisen äidin DNA-sekvenssi? Ja jos on, miten sitä pitäisi verrata hänen jälkeläistensä eli nykyihmisten DNA:han. Entä onko nykyihmisen mtDNA:sta edes tarpeeksi tietoa, jotta voitaisiin päätellä, milloin eli tämä ensimmäinen äiti - josta käytetään nimitystä "Mitokondriaalinen Eeva"?

Kun tämän asian tutkimukset aloitettiin muutama vuosikymmen sitten, sen suhteen vallitsi suuri optimismi. Mutta myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet, ettei olemassa oleva tieto yksin riitä antamaan vastausta tähän kysymykseen. Tarvitaan joukko alkuoletuksia, ja kun tutkijoiden erilaiset oletukset otetaan huomioon, saadaan hyvin erilaisia "aikoja" tämän alku-Eevan esiintymiselle. Varhaisimmat, Science -lehdessä 1988 julkaistut laskelmat osoittivat, että evolutionistit olivat enimmäkseen huolestuneita mutaationopeuden kasvun vaikutuksista. Tutkijat olivat esim. laskeneet, että "mitokondriaalinen Eeva" - jonka mtDNA sisältyy kaikkien ihmisten perimään - olisi elänyt 100 000 - 200 000 vuotta sitten Afrikassa. Uudella kellolla mitaten hän kuitenkin näytti eläneen vain vaivaiset 6000 vuotta sitten. Monikaan ei ajatellut, että asia olisi näin, ja he alkoivat pohtia, missä kohden mallia pitäisi muuttaa, jotta se osoittaisi toista mtDNA-aikaa?

Myöhemmät laskelmat ovatkin - rinnan evoluutioteorian oletusten kanssa ihmisen alkuperästä - päätyneet siihen, että tämä "Afrikan Eeva" olisi elänyt vähintäänkin 100 000 vuotta sitten. Tässä on tietenkin jouduttu turvautumaan kehäpäättelyyn, jotta on saatu noita pitkän ajan tuloksia. Tämä tuli erittäin selvästi esiin Rice Universityn julkaisemassa tutkimuksessa mikä liittyi viimeisimpiin yrityksiin määrittää aika, jolloin mitokondriaalinen Eeva eli. Uusimpien tilastollisten menetelmien avulla tutkijat uskoivat varmistaneensa, että "Kaikkien ihmisten äiti eli 200 000 vuotta sitten."

Mutta kun he kertoivat, miten olivat päätyneet tuohon lukuun, he vahingossa myönsivät tehneensä osan määrityksistä jo ennen kuin olivat edes aloittaneet laskelmiaan. Julkaisussa kuvailtiin joitakin askelia välttämättömiksi DNA:n lähtökohtaisten erojen tulkitsemiseksi "aikaa mitattaessa". Eräs julkaisuun osallistunut totesi: " ... ajoitus kehittyi kulloinkin käytetyn evoluutiomallin mukaan." Sanomattakin on selvää, että evoluutiomalleja käyttämällä saadaan niiden mukaisia tuloksia.

Kun malleihin lisätään numeerisia kertoimia, saadaan tietysti vastauksia sellaisiin kysymyksiin, kuten DNA:ssa tapahtuvien muutosten nopeus, mutaatioiden kiintopisteiden vaikutukset, mitä DNA-jaksoa tulisi käyttää vertailussa (evolutionistit ottavat sen useimmiten simpansseilta), ja kunkin sukupolven välinen aika. Mutta moniin näistä luvuista sisältyy tiettyjä oletuksia.

Jo eri malleilla on omat oletuksensa ja matemaattiset seuraamuksensa. Edettäessä mutkikkaampiin asioihin, jotkut oletuksista eivät ole kelvollisia; tällaisia ovat esimerkiksi mallit, joiden mukaan väkiluku ei koskaan muutu.
  Parhain käytettävissä oleva malli onkin varhaisempiin laskelmiin perustuva, joka sattumalta osoitti mitokondriaalisen Eevan iän yhteensopivaksi sekä historiallisen että raamatullisen Eevan kanssa.

Vuoden 2008 tutkimuksen mukaan nykyihmisten mtDNA eroaa "Eevasta" keskimäärin 21.6 nukleotidia. Tutkijat eivät odottaneet löytävänsä niin vähän eroja tutkimiensa yli 800 näytteen joukosta verrattuna mitokondriaaliseen Eevaan. Mitattujen mutaationopeuksien perusteella näiden muutosten on täytynyt syntyä paljon pienemmän ajan kuin 200 000 vuoden aikana, joten ensimmäisen "Eeevankin" esiintymisen on pitänyt tapahtua huomattavasti myöhemmin.

Ajan venyttäminen evolutiivisten oletusten mukaisiksi edellyttää tietynlaista 'voimistelutaitoa' . Etsimällä tarvittavat mallit saadaan aikaan superhitaita mutaationopeuksia. Haluttuihin tuloksiin päästään sitten sovittamalla tiedot näihin aika-asteikkoihin ja käyttämällä tätä rikkinäistä, kehäpäättely- perustaista evolutiivista "kelloa".

Lähde:
Institution for Creation Research  
 

08.09.2010