Ratkaisu etäiseen tähtivaloon?

 

  Tutkijat ovat jo lähes sata vuotta tienneet, että universumi on hyvin laaja. Jotkut galaksit ovat niin kaukana, että jopa valolta (joka kulkee n. 300 000 km /sek) menisi miljardeja vuosia matkata meille Maahan asti. Jos siis valolta menee noin kauan saapua tänne, silloin universumin pitäisi olla miljardeja vuosia vanha. Kuitenkin Raamatun kirjaimellisen tulkinnan mukaan Jumala loi maailmankaikkeuden vain muutama tuhat vuotta sitten.


  Tähän asiaan liittyen tutkijat ovat kehitelleet erilaisia malleja, kuten valon nopeuden tai ajan muuttuminen. Erään tavan tarkastella asiaa, tarjoaa Einsteinin suhteellisuusteoria. Vastoin yleistä uskomusta, on mahdollista, että valo voisi siirtyä paikasta toiseen välittömästi - myös nykyään! Joten aika, minkä se tarvitsee siirtyessään etäiseltä tähdeltä Maahan olisi itseasiassa nolla!

  Tämä oivallus ei ole yksin kreationistien tekemä, vaan jo itse Einsteinin esittämä. Hänen tutkimuksensa muuttivat perusteellisesti käsityksemme ajasta, avaruudesta ja valosta.
  Ennen Einsteiniä pidettiin selvänä, etteivät kappaleen nopeus ja suunta vaikuta mitenkään aikaan ja avaruuteen. Jokapäiväiset havaintommekin näyttävät tukevan tätä näkemystä; kellomme eivät näytä käyvän hitaammin kun ajamme autoa, eikä auton pituuskaan näytä muuttuvan. Einstein kuitenkin osoitti, että kokemuksemme eivät tarkasti ottaen pidä paikkaansa. Nopeus vaikuttaa liikkuvan kohteen ajan kulumiseen sekä sen pituuteen. Muutos on kuitenkin niin pieni, ettemme normaalisti havaitse sitä, koska liikumme selvästi valoa hitaammin. Fyysikot ovat kuitenkin onnistuneet kiihdyttämään atomia pienempiä hiukkasia lähelle valon nopeutta, jolloin niiden on todettu käyttäytyvän tarkoin Einsteinin teorian ennustamalla tavalla.

Valon nopeus yhteen suuntaan.

  Vähemmän tunnettu suhteellisuusteoriaan sisältyvä seikka on, ettei valon nopeutta yhteen suuntaan kyetä objektiivisesti mittaamaan, joten siinä on pitänyt turvautua yhteiseen sopimukseen. Valon edestakainen liikenopeus on kuitenkin aina vakio. Jos se siis kulkee ansin A:sta B:hen ja sitten takaisin, sen nopeus voidaan mitatata tarkasti, mutta emme tiedä, kuinka paljon aikaa se käyttää kulkiessaan vain A:sta B:hen tai B:stä A.han.

  Jos esim. heijastamme valonsäteen peiliin, josta se palaisi käyttäen aikaa yhteensä 2 sekuntia, voimme olla varmoja, että saamamme aika on oikea. Mutta emme voi olla varmoja siitä, kestääkö sen matka kumpaankin suuntaan, peiliin ja siitä takaisin yhtä kauan. Voisi olla, että menomatkaan kuluisi 0.5 sekuntia ja paluumatkaan 1.5 sekuntia, tai menomatkaan 2 sekuntia ja paluumatkaan 0 sekuntia! Kokonaisaika olisi silti 2 sekuntia.

  Meidän pitäisi siis kyetä mittaamaan valon yhdensuuntainen liikenopeus, mutta se on mahdotonta koska tarkan ajan saaminen edellyttäisi kellojen synkronointia, niin että ne näyttäisivät tarkalleen samaa aikaa. Ja vaikka se tapahtuisi käyttäen valon nopeudella toimivaa synkronointia, meidän olisi sitä ennen tiedettävä, kuinka paljon valolta kuluu aikaa sen matkatessa peilillä olevan toisen kellon luo.

  Syy siihen, ettei valon yksisuuntaista nopeutta pystytä mittaamaan on se, ettei kahta kelloa voida tarkasti synkronoida kun ne ovat jonkin matkan päässä toisistaan. Einstein tunsi tämän ongelman. Hän kirjoitti:

  "Vaikuttaa siltä, kuin olisimme tässä joutuneet loogiseen ympyrään."

Hän päätyi toteamaan, ettei valon yksisuuntainen nopeus "todellisuudessa ole oletus eikä hypoteesi valon fysikaalisesta luonnosta, vaan jotain, minkä voin itse määrittää." Einstein siis pääteli, ettei tämä valon yksisuuntainen nopeus ole oleellinen osa luontoa ja voimme siksi itse valita sen. Niinpä fyysikot - ovat - hänen esimerkkinsä mukaisesti - päättäneet, että valon nopeus on sama kaikkiin suuntiin.

  Mutta jos se on valittavissamme, silloin on myös mahdollista tehdä toisenlainen valinta.

Etäinen tähtivalo

  Einsteinin mukaan voisimme siis valita jopa niin, että valo ei tarvitsisi lainkaan aikaa saapuessaan etäisistä tähdistä. Näin se ei olisi enää ongelma. Tätä päätelmää voisi nimittää "epäisotrooppiseksi synkronoinniksi" (ASC) koska se väittää että valo liikkuu eri suuntiin eri nopeuksilla.

  Näyttää siltä, että Raamatun kirjoittajat käyttivät ASC-periaatetta. Genesis 1:15 mukaan taivaalla nähtävät valot suunniteltiin näkymään maahan ja kerrotaan, että "tapahtui niin". Tämä tukee ajatusta, että niiden valo näkyi maahan välittömästi täyttäen Jumalan asettaman tarkoituksen "osoittaa päiviä, aikoja ja vuosia". Tätä periaatetta ovat hyödyntäneet myös kaikkki muinaiset kuttuurit, vaikkakin se on niissä ymmärretty eri tavoin kuin me sen nykyään ymmärrämme.

  Jos hyväksymme Raamatun luomiskertomuksessa käytetyn ASC- näkemyksen, se selittäisi kuinka voimme nähdä etäisistä galakseista tulevan valon. Nämä taivaalliset valot luotiin neljäntenä päivänä, eivätkä ne tarvinneet lainkaan aikaa saapuakseen maahan (koska valo kulki vain yhteen suuntaan). Joten Aadamin ei tarvinnut odottaa rielua neljää vuotta, ennekuin Alfa Centauri tuli näkyväksi. Hän saattoi nähdä ne välittömästi kuten muutkin tähdet.

  Tieteellinen kosmologinen malli edellyttää vielä eräitä lisäoletuksia universumista ja siitä, miten Jumala olisi alunperin levittänyt sen materian. Näiden oletusten pohjalta on kehitetty kreationistis-perustainen testattava malli kosmologiasta. Monet tämän ASC - mallin ennustamista asioista on jo vahvistettu, ja uskomme monen muun seikan tulevan vahvistetuksi lähtulevaisuudessa. Lisätietoa asiasta löytyy sivulta:
www.answersingenesis.org/arj.

  Vielä emme tiedä kaikkea näihin asioihin liittyvää, mutta tutkimukset asian tiimoilta jatkuvat, ja uskomme, että tulevaisuus paljastaa meille lisää.

“Näennäinen” tähtivalo?

  Jotkut kreationistit ovat esittäneet, että katsoessamme etäisiä glakseja, emme itse asiassa näe niistä tulevaa valoa, vaan ainoastaan eräänlaisen 'kuvan' noista galakseista. Tämä merkitsisi että se, mitä taivaalla näemme, sitä ei todellisuudessa tapahtuisikaan, vaan kyseessä olisi eräänlainen 'näytelmä'.
  Tämä ei kuitenkaan sovi yhteen sen kanssa, mitä Raamattu kertoo. Esim. Gen. 1:15 mukaan Jumala teki valot taivaalle paistamaan maan päälle ja osoittamaan aikoja. Mutta jos nuo valot olisi luotu paikallaan pysyviksi (in-transit) silloin valo ei todellisuudessa tulisi tähdistä, vaan olisi näennäistä. Samalla se merkitsisi, ettei luomistyö olisi tältä osin toteutunut eikä täyttänyt sille määrättyä tarkoitusta. Genesis toteaa myös "ja tapahtui niin", mikä osoittaa, että tähdet alkoivat loistaa välittömästi. Kun lisäksi muistamme, että Aurinko, kuu ja planeetat ovat tietyn etäisyyden päässä ja että niistä tuleva valo on todellista, miksi tähdet tekisivät tästä poikkeuksen.

Lähde:
www.answersingenesis.org/articles/


28.11.11