Evoluutio - uutisia 2007

 

Kreivi Buffon teki darwinit jo 1700 -luvulla

Jos ranskalaisilta kysytään, kunnia evoluutioteoriasta kuluu heidän suurille luonnontutkijoileen. Tänä vuonna koko maa on juhlinut kreivi Buffonia, joka hylkäsi luomisopin.

Buffon oli syntyisin varakkaasta porvarisperheestä Bourgognesta, Ranskan itäosasta. Opiskeltuaan Dijonin jesuiittaopistossa lakimieheksi hän innostui matematiikasta ja fysiikasta ja vietti sitten hyvän aikaa eri puolilla Ranskassa, Sveitsissä ja Englannissa. Julkaistuaan joitakin tutkimuksia kokeellisesta fysiikasta hän sai nimityksen Ranskan tiedeakatemian apujäseneksi.

Parhaiten Buffon muistetaan kirjallisista töistään, etenkin suuresta teoksestaan, jolle hän antoi nimen Histoire naturelle, Luonnonhistoria, jäljitellen näin roomalaisen Pliniuksen kuuluisaa syklopediaa Historia naturalis.

Ajatuksensa maapallon kehityshistoriasta Buffon julkaisi jo Luonnonhistorian ensimmäisessä niteessä nimellä Maan teoria. Siinä Buffon kyseenalaisti vallitsevan käsityksen, jonka mukaan maapallo ja koko sen elämän kirjo oli luotu kerralla 6 000 vuotta sitten.

Myöhemmin tekemiensä raudan kuumennus-ja jäähtymiskokeiden perusteella Buffon päätteli, että maapallo oli 75 000 vuotta vanha. Sen sulan aineksen jäähtyminen oli vienyt 40 000 vuotta, tästä maaeläinten syntyyn oli tarvittu 25 000 vuotta ja ihmiseen vielä 4 000 vuotta lisää.

Edelleenkin Buffon kuuluu Ranskan kirjallisuuden suuriin nimiin, ja luonnontutkimuksessa hänet muistetaan -muuallakin kuin synnyinmaassaan - ennen kaikkea kehitysopin edelläkävijänä. (Tiede 10/2007 )

On mielenkiintoista havaita, miten jälleen kerran jesuiittojen opissa olleesta tutkijasta tuli Raamatun näkemyksen kyseenalaistaja. Joidenkin tahojen mielestä juuri jesuiitat ovatkin erityisesti kunnostautuneet Raamatun luotettavuuden nakertamisessa.

Ihmisen evoluutio kiihtynyt?

Washington.
Ihmisen evoluutio on kiihtynyt rajusti viimeisten muutamien tuhansien vuosien aikana, väittää tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Tutkimuksen mukaan nykyihmiset ovat geneettisesti eriytyneempiä 5 000 vuotta sitten eläneistä ihmisistä kuin nämä olivat 30 000 vuotta sitten eläneistä Neanderthalin ihmisistä. Evoluution nopea kiihtyminen on tutkijoiden mukaan seurausta erityisesti maatalouden synnystä, joka muutti ihmisen ruokavalion. Myös ihmisen kehittynyt vastustuskyky ehkäisee historiassa massakuolemiin johtaneita epidemioita, minkä vuoksi maailman väkiluku on kasvanut 10 000 vuodessa muutamasta miljoonasta 6,5 miljardiin.

Tutkimuksen mukaan hyödyllisten geneettisten muutosten tahti on nyt nopeampaa kuin koskaan aiemmin ihmisen evoluutiohistoriassa. Esimerkiksi afrikkalaisille on kehittynyt uusia malariaa ehkäiseviä geenejä ja eurooppalaiset aikuiset puolestaan sietävät ruokavaliossaan maitotuotteita aikaisempaa paremmin.

Tutkimus on julkaistu kokonaisuudessaan Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehdessä. (Helsingin Sanomat 12.12.07)

Tämä tutkimus on jälleen yksi osoitus tiedemaailmassa edelleen vallitsevasta vahvasta uskosta evoluutioteoriaan, huolimatta siitä, että on kasvava joukko tutkijoita, jotka kyseenalaistavat sen. Tutkimuksessa esitetyt hypoteesit tuntuvat kovasti 'hiasta vedetyiltä'. Malaria tappaa edelleen valtavasti ihmisiä, ja mahdollinen kuolleisuuden vähentyminen johtunee lähinnä uusista lääkkeistä, hygieniavalistuksesta ja rokotusten lisääntymisestä. Liekö juuri näyttöä siitäkään, että eurooppalaiset olisivat aiemmin sietäneet maitotuotteita nykyistä huonommin? Jos sietokyky kuitenkin olisi parantunut, se on selitettävissä 'sietogeenin' yleistymisellä väestön keskuudessa.

Väitteet mutaatioiden kyvystä tuottaa uusia hyödyllisiä ominaisuuksia kumotaan asiantuntevasti sivulla: http://kreationismi.fi/

Tiedemiehen usko, toivo ja rakkaus.

Näin otsikoidussa TV2:n Punainen lanka -ohjelmassa (05.12.07) kerrottiin mm., että tähtitieteen professori Esko Valtaoja pelkää pimeää ja 'mörköjä', vaikka ei niihin uskokaan. Hänen mielestään ilmiölle löytyi selitys evoluutiosta. Luonnonvalinta karsi ne, jotka eivät osanneet pelätä pimeässä väijyviä saalistajia.

Juontajan kysymykseen, "Eikö evoluutio edellytä vahvimman säilymistä?", Valtaoja vastasi, että Darwinin mukaan kyse ei ole vahvimman vaan sopivimman säilymisestä. Näin hän sanoutui irti ns. sosiaalidarwinismista, minkä surullisen kuuluisia seuraamuksia toteutettiin mm. natsismissa ja kommunismissa. Valtaojan väite ei kuitenkaan pidä yhtä Darwinin näkemysten kanssa (ks.Darwinismin vaikutukset maailmassa)

Tietoisuuden olemuksen Valtaoja myönsi mysteeriksi. Hän kielsi uskovansa sieluun, mutta myönsi, ettei sitä voi myöskään osoittaa epätodeksi.

Valtaoja sanoi rakastavansa maailmaa, koska se tarjoaa jatkuvasti uutta ihmeteltävää. Hän ei varmaankaan ollut tullut ajatelleeksi, että uusista asioista nauttiminen on yksi niistä ominaisuuksista, jotka saimme geeneihimme jo luomisessa.

 

Jättikokoisen skorpionin fossiili löytynyt

LONTOO
STT-Reuters
Brittiläiset tutkijat ovat löytäneet saksalaisen kaivoksen uumenista ihmistä suuremman meriskorpionin fossiloituneen saksen. Kokoa sillä on huimat 46 senttimetriä, joten skorpionin kokonaispituuden arvioidaan olleen jopa 2,5 metriä.

-Tämä on hämmästyttävä löytö, totesi Bristolin yliopiston tutkija Simon Braddy.
Jättiskorpioni on saanut tieteelliseksi nimekseen Jaekelopterus rhenaniae. Ikää fossiililla sanotaan olevan noin 390 miljoonaa vuotta. Tutkijat eivät vielä tiedä, minkä vuoksi muinaiset niveljalkaiset kasvoivat näin valtaviin mittoihin. Yhdeksi syyksi on epäilty ilmakehän suurta happipitoisuutta. (Pohjalainen, 22.11.07)

Näyttää siltä, että jotkin muutkin kuin dinosaurukset kasvoivat aikoinaan hyvin suuriksi. Ilmakehän happipitoisuuden ohella yksi mahdollinen syy voisi olla maapallon nykyistä pienempi painovoima. Fossiilin ikä on tietenkin vain yleisiin geologisiin taulukoihin perustuva arviolukema.

 

Tiedemiehet ja usko Jumalaan

Seuraava teksti on kopio Pohjalainen-lehden yleisönosastokirjoituksesta 21.10.07

"Ateisti haukkui uskovaisia mielipidesivulla 8.10. nimimerkillä "Järki käteen" asettamatta itseään alttiiksi omalla nimellään. Toisaalta niillä, joiden järkeen Jumala mahtuu, on ollut ja on viisasta seuraa, kuten esimerki ksikuuluisia filosofeja ja tiedemiehiä. Seuraavassa lyhyt katsaus asiaan.

Filosofiassa on kautta aikakausien ollut sen korostajia, että jumaluskon yleisyys kaikkialla maapallolla ja sen luonteenomaisuus ihmisellä todistaa osaltaan, että on vaikuttamassa jumalallinen olevaisuus, joka tuossa uskossa eri tavoin ilmenee ja johon tarpeenomaisesti kohdistetaan palvontaa.

Kosmologia on oppi, joka pyrkii todistamaan, että kosmoksen ilmiöillä täytyy olla alkamisperusteenaan absoluuttinen alkusyy, jolla absoluutilla itsellään ei ole alkusyytä. Ontologia taas on oppi, joka on selvitellyt täydellisen olevaisen käsitettä, millainen on tosiolevainen. Täytyy olla olemassa korkein olevainen, jossa oleminen ja tietäminen ovat yhtä, mikä luo ihmisen tietämykselle mahdollisuuden käsittää tuo oleminen.

Ontologista ajattelua edusti muun muassa saksalaisfilosofi Hegel (1770-1831).Hänen tapaansa monin tavoin ajatteli myös Suomessa filosofi, kansallinen herättäjä ja valtiomies J. V.Snellman (1806-1881), joka teki väitöskirjankin Hegelistä.

Kuuluisista, Jumalan olemassaoloon uskovista tiedemiehistä hyvä historiallinen esimerkki on yleisen painovoimalain keksijä englantilainen Isaac Newton (1643-1727). Hän oli innokas tutkimaan myös Raamattua selittäen etenkin profeetta Danielin ja Ilmestyskirjan ennustuksia.

Ranskalainen satiirikko ja kirjailija Voltaire (1694-1778) kritisoi pisteliäästi Newtonia samalla tyylillä kuin alussa mainittu nimimerkki "Järki käteen". Voltaire ivasi,että Raamattu on pimittänyt Newtonin järjen niin, että tämä puhuu hullun lailla. Voltairekin ennusti väittäen, että sadan vuoden kuluttua Raamattu on unohdettu kirja. Voltairen ennustus on mennyt pahasti pieleen!

Maailman kenties kuuluisin fyysikko ja avaruustieteilijä oli saksalais-juutalainen Albert Einstein (1879-1955). Eräässä elokuvadokumentissa hän tiivisti pyrkimyksensä toteamuksen: "Haluan tietää, kuinka Jumala loi tämän maailman. Haluan tietää hänen ajatuksensa. Muut asiat ovat vain pikkuseikkoja."

Meidän aikamme nerokkaimpiin tutkijoihin luetaan englantilainen avaruusmatemaatikko Stephen Hawking. Hän on tutkinut etenkin niin sanottua alkuräjähdystä. Tämä tietokoneen avulla kommunikoiva pyörätuoliinvalidi totesi tv-dokumentissa muutama vuosi sitten: "Jotta pystyisimme sanomaan, miksi maailmankaikkeus on olemassa, meidän pitää tuntea Jumalan ajatukset."

Hawkingin työtoverina toimiva avaruustutkija Roger Penrose on tietokonelaskelmiensa perusteella todennut: "Sen todennäköisyys, että universumi olisi syntynyt sattumalta, on yksi luvusta 10 potenssiin 10 potenssiin 123." Tuo luku on niin suuri, että se ylittää universumin hiukkasten nykytietoon perustuvan lukumäärän."   Risto J.Aaltonen, senioriopettaja, Oulainen (Pohjalainen 21.10.07)   Asiasta myös sivulla:
www.faizani.com:80/news/news_2003/math_impossibility.html  

Miten kreationismi kumottaisiin?

Onko olemassa yksinkertaista testiä, joka voisi osoittaa vääräksi (nuoren maan) kreationistien näkemyksen elämän alkuperästä? Kyllä, sellainen testi on olemassa! Jos voitaisiin kiistattomasti osoittaa, että ihmisrotu on paljon vanhempi kuin raamatullisen aikataulun mukainen noin 6000 vuotta, se selvästikin kumoaisi kreationistisen teorian ja tukisi evoluutioteoriaa.

Tutkimalla mitokondrionaalisessa DNA:ssa (joka periytyy vain äidiltä lapselle) tapahtuneita muutoksia, on ns. 'mitokondriaalisen Eevan' eli ensimmäisen ihmisen ja samalla koko ihmiskunnan iäksi aiemmin laskettu noin 200 000 vuotta. Laskelmat ovat kuitenkin perustuneet enimmäkseen evolutiivisen aikataulukon mukaisiin oletuksiin ja biologit ovat esittäneet hyvinkin erilaisia ikäarvioita.

Kun esimerkiksi verrataan 500 vuotta sitten kuolleen miehen mitokondriaalista DNA:ta 1800-luvulla eläneeseen samaan mitokondrionaaliseen DNA-linjaan kuuluvaan mieheen, voidaan laskea tapahtuneiden mutaatioiden määrä ja samalla se, kuinka usein mitokondrioissa tapahtuu mutaatioita. Näin saadun tarkan mutaatiofrekvenssin perusteella voidaan sitten laskea koko ihmissuvun ikä.

Äskettäin on tässä asiassa tehty uusia tutkimuksia. Tulokset julkaistiin Nature Genetics -lehdessä n:o 15. (huhtikuu 1997) Tutkimuksessa vertailtiin kahta erittäin vaihtelevaa mtDNA-sektiota 134:stä toisistaan riippumattomasta sukulinjasta. Sukupolvien myötä niissä oli tapahtunut kaikkiaan 327 muutosta. Yhteenvetona tutkimuksesta voidaan sanoa, että se osoitti mutaatiotiheyden olevan noin 20-kertainen siihen nähden, mitä odotettiin! Mitä se merkitsee? Jos oletamme sukupolven iäksi 20 vuotta, saamme ihmiskunnan iäksi100 000 - 200 000 vuoden asemesta vain noin 6500 vuotta. (Parsons, Thomas J. --'A high observed substitution rate in the human mitochondrial DNA control region', Nature Genetics vol. 15, April 1997, pp. 363-367. ) Ei ihme, että useimmat tutkijat ovat yrittäneet sivuuttaa nämä tulokset ja pitäytyä evolutionistisiin aikataulukkoihin.
Lähde: http://s8int.com/article1-simple.html

Todisteita kreationismin puolesta koottuna tiiviiksi listaukseksi lähdetietoineen! http://koti.mbnet.fi/tjt2/evkreatodisteet.html

 

Tunnettu ateisti muutti mielensä.

Yksi 20. vuosisadan huomattavimpia ateisteja, filosofi Antony Flew on muuttanut mielensä ja luopunut ateismistaan. Hänet tunnettiin Richard Dawkinsin kaltaisena kiihkeänä ateistina ennen Dawkinsia ja ateististen käsitysten uskollisena puolestapuhujana. Flew perusteli mielenmuutostaan:

"Kaksi seikkaa olivat erityisen ratkaisevia. Yksi oli kasvava empatiani Einsteinin ja muiden huomattavien tiedemiesten näkemyksiin, että fysikaalisen universumin toiminnallisen monimuotoisuuden takana täytyy olla jokin Intelligenssi, suuri äly. Toinen seikka oli oma oivallukseni, että elämän toiminnallinen monimuotoisuus - joka on paljon suurempi kuin fysikaalisen universumin kompleksisuus - voidaan selittää vain Älyllisen Lähteen pohjalta." (www.evolutionnews.org)  
 

Yli 800 akateemisen tason tiedemiestä suhtautuu evoluutioteoriaan epäilevästi

Merkittävä joukko tiedemiehiä ei usko, että evoluutioteoria kykenisi selittämään luonnon monimuotoisuuden alkuperän. Jo yli 700 akateemisen tason tiedemiestä on allekirjoittanut julkilausuman, jossa sanotaan (vap. suom):

"Suhtaudumme skeptisesti väitteisiin, joiden mukaan satunnaiset mutaatiot ja luonnonvalinta voisivat tuottaa sellaisen määrän monimuotoisuutta, mikä elävässä luonnossa vallitsee. Darwinistisen teorian todisteet olisi syytä asettaa huolellisen tarkastelun kohteeksi."

Monet näistä tutkijoista ovat kirjoittaneet kirjoja ja lehtiartikkeleita, jotka kyseenalaistavat darwinismin. Sivulta www.dissentfromdarwin.org/ voi ladata tämän julkilausuman sisältävän pdf-dokumentin, joka sisältää allekirjoittajien nimet, tutkimusalat ja akateemiset meriitit. (Sivustolla on tietoa asiasta myös suomeksi ) Lähes kaikki allekirjoittajat ovat jonkin tieteenalan tohtoreita tai professoreita. Nimilista löytyy myös tästä.

On muitakin tilastoja, jotka osoittavat, että evoluutioteoriaan torjuvasti suhtautuvia tiedemiehiä on suhteellisen paljon ja että heidän lukumääränsä kasvaa jatkuvasti. Esim. The Creation Research Societyssä on nykyään 650 akateemisen tason tutkijaa, jotka kaikki uskovat luomiseen. Eräässä äskettäisessä artikkelissaan tri Russell Humphreys arvioi yksin USA:ssa olevan noin 10,000 luomiseen uskovaa ammattimaista tutkijaa.

 

Kreationismi, uhka tieteelliselle maailmankuvalle?

Televisiossa vastikään esitetty dokumentti Luomisoppi vastaan Darwin oli yksi osoitus siitä lähes vainoharhaisesta suhtautumisesta kreationismiin eli luomisuskoon perustuviin näkemyksiin, joka tiedemaailman perinteisen koulukunnan piirissä näyttää vallitsevan.

Monet ovat sitä mieltä, ettei kreationismiin eikä älylliseen suunnitteluun perustuvia näkemyksiä saisi lainkaan tuoda kouluopetukseen. Ne muka saattaisivat jopa vaarantaa demokratian! Jotkut ovat vieneet asian aina Euroopan Neuvostoon asti http://assembly.coe.int/main.asp?Link=/documents/workingdocs/doc07/edoc11375.htm

Aiasta äänestettäneen seuraavassa kokouksessa, jonka suomalaiset osanottajat löytyvät osoitteesta http://assembly.coe.int/ASP/AssemblyList/Annuaire_06W_Delegations.asp?CountryID=14.

Vaikka on myönnettävä, että kreationismiin (varsinkin Yhdysvalloissa) liittyy jossain määrin myös poliittisia tarkoitusperiä ja ehkä liiankin kirjaimelliseen Raamatun tulkintaan perustuvia käsityksiä, vaatimukset luomisopin ja älykkään suunnittelun (Intelligent Design, ID) täydellisestä opetuskiellosta tuovat pakostakin mieleen entisen Neuvostoliiton, natsi-Saksan ja muiden totalitaaristen maiden yritykset pakottaa ihmiset yhden ideologian alaisuuteen ja rajoittaa heidän oikeuttaan itsenäiseen ja vapaaseen ajatteluun.

Koska niin luomisnäkemys kuin evoluutioteoriakin ovat perimmäiseltä lähtökohdaltaan uskonvaraisia, erilaiset tulkinnat ja vaihtoehdot rinnakkain esitettyinä antavat paremman kokonaiskuvan asiasta ja itsekullekin mahdollisuuden muodostaa oma näkemyksensä. Luomisusko ei suinkaan estä tieteellistä ajattelua, mistä hyvänä osoituksena voidaan pitää sitä, että lähes kaikki ne tutkijat, jotka loivat perustan koko nykyiselle tieteelle, olivat luomiseen uskovia! (www.netikka.net/mpeltonen/evohistoria.htm)  

Evoluution todistamisesta luvassa lisää palkkioita

Evoluution todistamisesta on nyt miljoonan dollarin palkkion lisäksi luvattu muitakin palkkioita.
2 000 dollarin palkkio on luvassa sille, joka pystyy esittämään kokeellisen vahvistuksen jollekin biokemialliselle mekanismille, jonka perusteella voitaisiin pitää tilastollisesti uskottavana sitä mahdollisuutta, että elämä on voinut saada alkunsa ei-elävästä materiaalista puhtaasti luonnollisin prosessein, ilman älykästä suunnittelijaa. Mekanismin on sovittava yhteen yleisen biokemiallisen ja termodynaamisen todellisuuden kanssa.

2000 taalaa saa myös, jos pystyy osoittamaan tieteellisistä julkaisuista selvät empiiriset todisteet jonkin jatkuvan, aukottoman, suvullisen kehitysketjun olemassaolosta kasvi- tai eläinkunnassa. Vaihtoehtoisesti summan saa esittämällä selvät empiiriset todisteet jonkin uuden monimutkaisen biologisen rakenteen itsestään syntymisestä (missä lajissa tahansa) vähintään neljästä eri tyyppisestä toiminnallisesta proteiinista. Todistelussa on otettava myös huomioon esimerkiksi puolivalmiin mekanismin vaikutukset eliön selviytymiskyvylle.   (http://www.geocities.com/Athens/Aegean/8830/rewards.html)

 

Uudet löydöt kyseenalaistavat uusia ja vanhoja hypoteeseja

Viimeisimmät tutkimukset kyseenalaistavat mm. uudet hypoteesit elämän synnystä kuumissa vulkaanisissa vesissä tai saviaineksessa. Miller-Urey -kokeiden on todettu sisältävän useita heikkouksia ja meteoriittien bakteereihin viittavia magnetiittikiteitä kerrotaan saadun aikaan täysin luonnollisten prosessien tuloksena.

Äskettäin on löydetty kilpikonnafossiileja, joiden iäksi on määritetty n. 110 miljoonaa vuotta. Paleontologi Ben Kearin mukaan ne ovat kuitenkin täysin samanlaisia, joita voi odottaa löytävänsä nykyisten merikilpikonnien joukosta. Myöskään hämähäkit eivät äskettäisen BBC:n julkaiseman uutisen mukaan ole muuttuneet lainkaan miljooniin vuosiin. Kiinasta löydetyt vanhimmat pussieläinten jäännökset puolestaan haastavat oletuksen, että ne olisivat kehittyneet Australiassa.

Myös ihmisen evoluutio alkaa näyttää yhä epätodennäköisemmältä. Vertailtaessa ihmisen ja simpanssin aivoja, niiden todettiin eroavan toisistaan huomattavasti enemmän kuin oletetut 1% eli vähintään 5% tai enemmän. Lisäksi 90% ihmisen geeneistä todettiin olevan huomattavasti tehokkaammin toimivia kuin simpansseilla.
Asiasta lisää (engl.) www.ideacenter.org/news/origins.php

 

Myytti silmän evoluutiosta

Tieteen sanotaan olevan itseään korjaavaa. Väärät tiedot näyttävät kuitenkin usein olevan kovin sitkeähenkisiä. Siitä yhtenä osoituksena on New York Timesissa 26.06.07 julkaistu Smithsonian kansallismuseon luonnontieteen historian osaston vanhemman tutkijan Douglas H. Erwinin artikkeli, jossa kerrottiin, että silmän evoluutio luonnonvalinnan tuloksena on kyetty demonstroimaan. Artikkelin mukaan "voidaan nähdä, että luonnonvalinta on päätoimija uusien sopeutumien muotoilussa."

Mihin tutkimukseen tri Erwin vetosi? Hän selitti: "Tietokonesimulaatiot ovat osoittaneet, kuinka valinta voi tuottaa silmän monimutkaisen rakenteen lähtien yksinkertaisesta valoa aistivasta täplästä vain muutamassa tuhannessa vuodessa."

Entä mitä todisteita hän esitti tämän radikaalin väitteensä tueksi? Kävi ilmi, että kyseessä oli Dan Nilssonin ja Susan Pelgerin tutkimus "Pessimistinen arvio silmän evoluutioon tarvittavasta ajasta." (1994). Kuitenkin - kuten mm. tri David Berlinski osoitti jo vuosia sitten - tämä tutkimus ei sisällä minkäänlaista tietokonesimulaatiota. Sen voi jokainen todeta kyseisistä papereista ja tutkijat ovat kysyttäessä itsekin kiistäneet nämä simulaatiot. Väärän tiedon levittäjänä on ollut Richard Dawkins, joka eräässä kirjassaan esitti tämän simulaatioväittämän. Olipa hänen erehdyksensä tahallinen tai ei, evoluutioteoria näyttää saaneen taas yhden urbaanilegendan lisää.   (www.evolutionnews.org/)

 

Lentokyvyn kehitysteoria vastatuulessa

Dinosaurusfossiilien oletettujen 'protohöyhenien' on usein väitetty todistavan oikeaksi teorian, jonka mukaan theropodi-disosaurukset kehittyivät linnuiksi. Tämä teoria on nyt kyseenalaistettu, raportoitiin Naturen verkkosivulla.

Artikkelissa Bald dino casts doubt on feather theory (karvaton dino saa epäilemään höyhenteoriaa) viitattiin eräästä Sinosauropteryx -fossiilista tehtyyn tutkimukseen. Tällä eläimellä on uskottu olleen alkeellinen höyhenpeite. Uuden tutkimuksen perusteella tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että höyhenen kaltaiset rakenteet ovatkin "kollageenikudosten hajonneita jäänteitä".

Erään dinosaurusasiantuntijan (tri David Unwin) kerrotaan uutisen johdosta todenneen, ettei ole aihetta paniikkiin. "Tämä ei millään tavalla haasta sitä ajatusta, että dinosauruksilla oli höyheniä ja että niistä alkoi kehittyä lintuja."

Hänen mielipiteestään huolimatta näyttää kuitenkin siltä, nykyinen teoria on vakavasti uhattuna. Jos nämä havainnot saavat vahvistuksen tutkittaessa muiden eläinten vastaavia rakenteita, teorialle ei ole enää fossiilisia todisteita, ja sen voidaan sanoa perustuvan enemmän uskoon kuin tieteellisiin tosiasioihin.

Teoriaa vastaan on eräitä muitakin seikkoja. Linnut esim. sijaitsevat kerrostumissa alempana kuin dinosaurukset, vaikka niiden teorian mukaan pitäisi olla ylempänä. (Lähde: www.truthinscience.org.uk/)

 

Evoluutio ja uskonto

Uutislähteet ovat viime päivinä 'kauhistelleet' sitä, ettei suuri osa länsimaiden kouluja käyneistä ihmisistä edelleenkään usko evoluutioon. Varsinkin USA:ssa evoluution torjuminen on laajaa, siellä yli puolet kuuluu tähän ihmisryhmään. Syyksi arveltiin tietenkin amerikkalaisten heikkoa yleistiedon tasoa ja vähäistä luonnontieteen tuntemusta. Asiaa tutkineen Michigan State Universityn professorin John Millerin mukaan jenkkien yleissivistys luonnontieteissä on kuitenkin selvästi eurooppalaisia korkeammalla tasolla. Hänen mukaansa se johtuu lähinnä siitä, että Yhdysvaltain jokaisessa collegessa kaikki joutuvat - valitsemastaan pääaineesta riippumatta - suorittamaan vuoden verran kestävät luonnontieteen kurssit.

Tuskinpa eurooppalaisiakaan voi syyttää tiedon puutteesta; ainakin Suomessa televisio ja tiedejulkaisut tekevät parhaansa evoluution 'tosiasian' tuputtamisessa. Vaihtoehtoisille näkemyksille sen sijaan ei anneta lainkaan sijaa.

Millerin ja monen muunkin mielestä evoluution kiistäminen johtuu Yhdysvalloissa lähinnä poliittisista syistä. Onkin valitettavasti totta, että jotkut poliitikot ja puoluejohtajat käyttävät uskontoa ja evoluutiokielteisyyttä keppihevosenaan, mutta se ei tee tyhjäksi niiden laajojen kansankerrosten näkemyksiä, joihin he vetoavat. Eiväthän poliitikot voisi käyttää näitä seikkoja hyödykseen, ellei äänestäjillä jo ennestään olisi uskontomyönteisiä ja evoluution vastaisia näkemyksiä. Väitteet evoluution kiistämisen poliittisista perusteista ovat siten lähes katteettomia.

Suomessa myötäillään

TIEDE -lehden numerossa 5/2007, artikkelissa "Evoluutio kauhistuttaa Amerikkaa, miksei Eurooppaa?" toistuu jälleen kerran evolutionistien yleinen väittämä, ettei ID-teoria ole tiedettä. Lisäksi väitetään, ettei tiedeyhteisön keskuudessa ole asiasta erimielisyyttä ja että "evoluutiosta on murskaava todistusaineisto". Esimerkkinä mainitaan eliöiden geenikartoitus, jonka sanotaan todistavan että kaikki maapallon eliöt ovat sukua toisilleen. Aikaansa seuraavan tutkijan pitäisi kuitenkin tietää, ettei samanlaisuus ole ihan niin selvää kuin kuvitellaan, ja ettei geenien samankaltaisuus vielä todista mitään sukulaisuudesta.

Saman artikkelin mukaan eurooppalaisten evoluutiokielteisyys johtuu siitä, että heillä on huonot tiedot uskonnosta. Uskonnolla artikkelissa tarkoitetaan tietenkin uskontotieteen ja liberaaliteologian mukaista 'tieteellistä' uskontonäkemystä, mikä lähtee samoista materialistisista ideoista kuin darwinismi, ja tukee pikemminkin evoluutioteoriaa kuin raamatullista uskoa.

Samaisessa TIEDE -lehdessä (ja saman kirjoittajan toimesta) kerrotaan myös miten 'Uskonto saa kyytiä' ja hehkutetaan tunnetun kiihkoateistin, Richard Dawkinsin vastikään suomennettua kirjaa 'Jumal-harha'. Kirjoittaja toteaa, miten "Maineikas brittiläinen evoluution popularisoija Richard Dawkins ... kiivaasti ja kiihkeästi ... murskaa Jumalan olemassaololle esitettyjä perusteluita .."

Yksi nykyajan terävimmistä filosofeista, Alvin Plantinga, on tutustunut mainittuun ja teokseen. Hänen mukaan se ei sisällä juuri lainkaan luonnontieteellisiä faktoja, vaan etupäässä heppoisia ja epäloogisia filosofisia väittämiä. Plantingan kritiikki (engl.) löytyy osoitteesta: http://www.christianitytoday.com/bc/2007/002/1.21.htm ja sen pääkohdat suomeksi: tästä

 

Jättibakteerin jättimäinen DNA

Tutkijat ovat löytäneet bakteerin, jolla on DNA:ta yli 300 -kertainen määrä ihmisen soluihin verrattuna. Sen DNA:ssa on noin biljoona perusparia kun niitä ihmisellä on n. 3 miljardia. Itse bakteerikin on jättimäinen, yli puolen millimetrin mittainen (paljain silmin näkyvä). Bakteeri, jonka nimeksi on annettu Epulopiscium fishelsoni, elää loisena eräässä piikkinahkaisessa kalassa (Acanthurus nigrofuscus).

Havainto kääntää päälaelleen evoluutioteorian olettaman kehityksen, koska näyttää siltä, ettei DNA suinkaan ole vähitellen lisääntynyt eliöiden kehittyessä, vaan on ollut kunkin eliön tarpeisiin vähintäänkin riittävä jo alusta lähtien. ( www.uncommondescent.com/biology/)

 

Silmän verkkokalvossa eläviä optisia kuituja

Eräs tiedemiesryhmä on todennut selkärankaisten silmässä olevan erikoistuneita eläviä optisia kuituja, jotka siirtävät valoa verkkokalvon läpi. Tutkijoiden mukaan kuidut ovat "nerokkaasti suunniteltuja valon kerääjiä." Ne ovat toisesta päästään tunnelin muotoisia ja johtavat valon kapeata kuitua pitkin suoraan valoa vastaanottaviin soluihin, fotoreseptoreihin.

Tämän rakenteen johdosta yli 95% verkkokalvolle tulevasta valosta ohjautuu fotoreseptoreihin ja samaan aikaan 80% verkkokalvosta itsestään voi olla täynnä hermoja ja verisuonia, joita tarvitaan ylläpitämään silmän toimintaa.

Optiset kuitusolut ovat kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkiä valonsiirtäjiä. Ne ohjaavat ja huolehtivat verkkokalvon toimintoja ja saattavat lisäksi myötävaikuttaa silmän informaatioprosessiin. Nämä löydöt tuovat uutta valoa selkärankaisten käänteisen verkkokalvon pitkälle kehittyneeseen ja taloudelliseen toimintaan.
http://www.truthinscience.org.uk/site/content/blogcategory/51/63/

 

Siistittyä tietoa Darwinista

Journal of Biological Education -julkaisussa tri Paul Rees Salfordin yliopistosta kritisoi oppikirjojen Charles Darwinista antamaa kuvaa. Hänen mukaansa kirjojen tiedot ovat epätarkkoja ja virheellisiä. Rees on havainnut viimeisen 35 vuoden aikana julkaistuissa teoksissa ainakin seitsemän yleistä väärinkäsitystä. Hänellä ei ole mitään itse Darwinia vastaan, mutta hän haluaisi oppikirjojen antavan Darwinin työstä ja vaikutuksesta todenmukaisemman kuvan.

Samanlaiseen tulokseen on päätynyt Natural History Museumin näyttelyjärjestelyjä tarkkaillut emeritusprofessori Hiram Caton (Griffith University). Vaikka itse on evolutionisti, Caton sanoo olevansa järkyttynyt niistä Darwinia koskevista virheellisyyksistä, joita tulevassa näyttelyssä eri puolilla Yhdysvaltoja ollaan koululaisille tarjoamassa.

Catonin mukaan näyttelyssä toistuvat Darwinin seuraajien Huxleyn ja Romanesin alulle panemat virhekäsitykset mitkä olivat tulosta heidän Darwinia kohtaan osoittamastaan henkilöpalvonnasta. Catonin kirjan nimi: "Getting our history right: six errors about Darwin and his influence", kertoo jo paljon siitä, mistä on kysymys. Näyttelyssä Darwin halutaan nostaa jalustalle, esittää hänestä tosiasioita vastaamattomia legendoja ja unohtaa täysin hänen työnsä negatiiviset vaikutukset.

Caton toteaa mm., että näyttelyssä vallitsee outo "hiljaisuus" darvinismin ja sosiaalidarvinismin välisistä kytkennöistä. Hänen mielestään on suurta historian vääristelyä väittää, että sosiaalidarvinismi on vain darvinismin väärinkäyttöä ja että Darwin oli kiihkeä sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden vastustaja.

Catonin mielestä näyttely antaa vääristyneen kuvan myös tieteen tavasta toimia. Tieteen pitäisi olla lisääntyvän tiedon pohjalta tapahtuvaa liikettä eteenpäin, mutta näyttely on pikemminkin sekava kooste siitä, mitä eri aikoina pidettiin totena. Näyttely antaa "kiillotetun historian tarkoituksella häivyttää mielistä epäilevät kysymykset."

Evolutionistikumppaniensa Caton valittaa olevan "koulujen täysin harhaanjohtamia aikana, jolloin evoluutio on haasteiden edessä."   http://www.truthinscience.org.uk

 

Ihmisen 'turhat' ruumiinosat

"Ihmisen kehossa on toistakymmentä turhaa ruumiinosaa" otsikoi Sunnuntaisuomalainen artikkelissaan 29.04.04. Turhiksi osiksi luokiteltiin mm. umpilisäke, miehen nännit, häntäluu, kita- ja nielurisat, korvan lihakset, viisaudenhampaat ja ihokarvojen kohottajalihakset. Asiantuntijoiden suulla todettiin, että kyseiset kehonosat ovat jossain evoluution vaiheessa olleet tarpeellisia esi-isillemme, mutta nykyihmiselle niillä ei ole mitään käyttöä. Prof. Esa Hohtolan mukaan selitys on siinä, ettei evoluutio toimi insinöörin tapaan:

"Kun insinööri rakentaa jotain, jokaisella osalla on tietty tarkoituksensa. Ihmisen keho taas on muutaman miljoonan vuoden aikana muokkautunut siten, että vanhan päälle on aina rakentunut uutta. Jos näistä osista ei ole haittaa ihmisen toiminnalle, ne eivät häviä... Käytännössä kaikki kehon ns. turhat ruumiinosat ovat kulkeneet ihmisten mukana ainakin 50 000 vuotta. Muutokset ovat hitaita."

Tuskinpa Hohtolakaan silti uskoo, että joku insinööri voisi suunnitella nykyistä toimivamman ihmiskehon, ei edes vaikka saisi sen suunnitteluun aikaa miljoonia vuosia. Sen biljoonien toimintojen synkronointi, niiden kemiallisten ja sähköisten prosessien yksityiskohtainen suunnittelu ja laskenta olisi käytännössä mahdotonta. Miten hän esim. saisi aikaan tajunnan ja tietoisuuden? Sitä merkillisempää on, että täysin järjettömän ja sattumiin perustuvan evoluution uskotaan siihen kyenneen. Anatomian prof. Hannu Rajaniemi olikin sitä mieltä, ettei ihmisen kehossa ole mitään täysin turhaa. On vain osia, joiden merkitystä ei tiedetä, tai se on hyvin vähäinen. Esim. miehen nännit ovat erittäin tuntoherkkiä, ja niillä voi olla käyttöä siinä ominaisuudessa. Paleontologian prof. Mikael Forteliuskin myönsi, että on suhteellinen käsite, onko jokin kehon osa täysin turha vai ei.

Lisäys 20.11.07:
Ihmisen umpilisäkettä on kauan pidetty turhana 'surkastuma' -jäänteenä. Nyt kaksi tutkijaa, William Parker ja Randal Bollinger Duken yliopistosta ovat tulleet siihen tulokseen, että se ei ehkä olekaan niin tarpeeton kuin on kuviteltu. Heidän mukaansa se voi toimia ruoansulatuksessa työskentelevän bakteerikannan reservinä ja näin turvata bakteerien säilymisen ripulin tyhjentäessä suoliston. Kun rauha palaa, umpilisäkkeen reserviläiset ehtivät vallata suoliston, ennen kuin sinne tunkeutuu haitallisia pöpöjä. (Tiede 9/2007)

 

Maapalloa muistuttava planeetta löydetty

Aurinkokuntamme ulkopuolelta on löydetty ensimmäinen maapallon kokoinen ja pintalämpötilaltaan meidän kaltaisellemme elämälle sovelias eksoplaneetta. Vain 20 valovuoden päässä sijaitsevaa punaista kääpiötähteä kiertävä planeetta on toistaiseksi pienin löydetty eksoplaneetta. Kaikkiaan eksoplaneettoja on löydetty jo lähes 200. Samaa Gliese 581-keskustähteä kiertää ainakin kaksi planeettaa, sillä nyt löydetyn planeetan lisäksi tähteä kiertää Neptunuksen kokoinen eli 15 maapallon kokoinen kiertolainen. Vaa'an tähdistössä sijaitseva Gliese 581 kuuluu sadan aurinkoamme lähinnä olevan tähden joukkoon.

Planeetta on halkaisijaltaan puolitoista kertaa maapallon kokoinen ja massaltaan viisi kertaa maapallon massan suuruinen. Se kiertää keskustähteään huomattavasti lähempänä ja nopeammin kuin maapallo aurinkoa. Etäisyys keskustähteen on 1/14 maapallon ja auringon etäisyydestä ja kiertoaika on 13 vuorokautta. Pinnaltaan se on todennäköisesti kivinen tai veden peittämä, tutkijat arvelevat mallien perusteella. Lämpötila on kuitenkin planeetan pinnalla siedettävä koska keskustähti säteilee paljon himmeämmin kuin aurinko. Planeetan pintalämpötila on tähtitieteilijöiden arvion mukaan 0-40 celsiusastetta eli mahdollinen vesi on pinnalla nestemäistä. (Radion tiedeuutiset, ESO, 25.04.2007)

Koska vesi on meidän tuntemallemme elämälle välttämätön aine, uusi planeetta kiinnostaa niitä, jotka uskovat elämää voivan löytyä maapallon ulkopuolelta. Vaikka se on suhteellisen lähellä, avaruusaluksia sinne ei silti kannata lähettää. Ja jos laskelmat viisinkertaisesta maapallon massasta, pienestä etäisyydestä emotähteen ja 13 vrk mittaisesta kiertoajasta (vuodesta) pitävät paikkansa, se ei ole ainakaan ihmiselle sopiva olinpaikka.

 

Jäänteitä Dinosauruksen pehmytkudoksesta

68 miljoonaa vuotta sitten eläneen dinosauruksen fossiilisesta luusta on löydetty pieniä palasia orgaanisesta aineksesta. Tähän asti on oletettu, että miljoonassa vuodessa kaikki orgaaninen aines on täysin hajonnut. Ikivanhan dinosauruksen orgaaninen materiaali on peräisin kollageenista eli luussa olevasta tukiproteiinista, joka sinänsä on hyvin säilyvää.

Amerikkalainen paleontologi Mary Schweitzer löysi kaksi vuotta sitten Montanasta jättidinosaurus Tyrannosaurus rex'in reisiluusta materiaalia, jota hän epäili pehmytkudoksen jäänteeksi. Kun luunäytteestä poistettiin siihen kivettyneet mineraalit, jäi jäljelle tukirakennelma, samaan tapaan kuin tapahtuu tuoreessa luussa. Fossiilisessa luussa sellaista ei ole oletettu olevan enää jäljellä. Kollageenilta vaikuttavaa jäännöstä tutkittiin mm. elektronimikroskoopilla ja atomivoimamikroskoopilla. Toisessa testissä kokeiltiin aineen reaktioita nykyeläinten luun kollageenin kanssa reagoiviin aineisiin. Materiaali reagoi kuten kollageeni ja se myös näytti siltä, mutta lopullinen varmistus saatiin massaspektrometrillä. (Radion tiedeuutiset, 15.04.2007)

Evolutionistit ja vanhan maan kreationistit suhtautuivat tähän löytöön hyvin skeptisesti ja väittivät tutkijoiden tehneen huolimatonta työtä ja virheellisiä johtopäätöksiä. Nyt siis myönnetään pehmytkudosta löydetyn, mutta väitetään sen olevan 68 miljoonaa vuotta vanhaa. Uskokoon ken haluaa!   www.msnbc.msn.com/id/7285683/

Myös Dakotasta vuonna 1999 löydetyssä dinosauruksen fosiilissa on todettu säilyneen pehmytkudosta. Tämän dinon iäksi on määritetty 67 miljoonaa vuotta, mikä sekin tietysti perustuu evoluutioteorian mukaiseen aikatauluun. Asiasta kerrotaan sivulla news.bbc.co.uk:80/2/hi/science/nature/7124969.stm sekä sivulla /www.sciencedaily.com:80/releases/2007/12/071203103349.htm/

 

Evoluutio ja empiiriset todisteet

Evoluutioon skeptisesti suhtautuvat ovat jo kauan väittäneet, että Darwinin teoria on testaamaton ja enemmän uskoon kuin empiirisiin havaintoihin perustuva. Evolutionistien keskuudessakin asia on tiedostettu, mutta siitä on yleensä vaiettu. Vähitellen kuitenkin jotkut huomattavatkin evolutiivisen alkuperätutkimuksen kentällä vaikuttavat henkilöt alkavat julkisesti myöntää tämän tosiasian.

Kalifornian yliopiston paleontogisen museon kuraattori, biologian professori Kevin Padian on Scientific American -julkaisussa arvostellut myönteisesti tri Henry Geen evoluutiota käsittelevää kirjaa In Search of Deep Time: Beyond the Fossil Record to a New History of Life. Gee on Nature-lehden vanhempi toimittaja, paleontologi ja alan asiantuntija.

Prof. Padianin kirjoitus, joka oli otsikoitu: 'Mitä media ei kerro evoluutiosta?' sisälsi joitakin hämmästyttäviä toteamuksia. Hän sanoi mm.:

"Gee osoittaa, että evolutiivisten siirtymämuotojen valtaosaa koskevat monet perinteiset selitykset eivät ole testattavissa eikä niillä siten ole tieteellistä sisältöä."

Juuri tästähän Darwinin teoriaa on aina kritisoitu, mutta kritiikin saama palaute on tavallisesti ollut hyvin negatiivista.

Toinen ei-darvinistien esiin nostama asia on ollut, että fossiileja, joiden pitäisi tarjota keskeiset ja kiistattomat todisteet ihmisen kehityksestä primitiivisestä apinan kaltaisesta esi-isästä nykyihmiseksi, ei ole esitetty avoimen rehellisesti eikä niiden tulkinta ole ollut niin erehtymätöntä kuin saattaisi kuvitella. Padian kirjoittaa:

"Gee kuvailee menneen rekonstruoinnissa esiintyviä vaikeuksia sen kokemuksen pohjalta minkä hän on saanut etsiessään hominideja Afrikassa Meave Leakeyn kaivausryhmän mukana. Jokin löydetty luu saattaisi ehkä olla hominidin eikä ehkä kovin kaukana ihmiseen johtavasta linjasta. Mutta sitä et voi koskaan todella tietää, sillä informaatiota ei ole säilynyt riittävästi. Syvä Aika on tehnyt työnsä ja hävittänyt suorat todisteet geologisesta menneisyydestä. Evolutiivisen historian rekonstruktio on tehtävä samoin kuin ihmiskunnan historia, niistä paloista ja tiedon murusista joita meillä on."

Ihmisen alkuperää koskeva tutkimus on erittäin vaikeaa, sen yllä lepää vallitsevien ja vastakkaisten teorioiden pilvi, sirpaleisia todisteita ja vaihtelevia tulkintoja tietyistä fossiileista. Usein se on myös inhimillisten heikkouksien ja vahvan henkilökohtaisen kunnianhimon sävyttämää, mikä houkuttaa tulkitsemaan löydöksiä omien ennakko-oletusten mukaisesti. (Scientific American, 2000)

 

Geenit eivät yksin vastuussa?

Tutkijat ovat jo jonkin aikaa ounastelleet, että kaikki ei sittenkään taida olla perimässä, geeneissä. He pohtivat nyt voivatko ympäristön, kuten ravinnon ja kemikaalien vaikutukset periytyä sukupolvelta toiselle.

Ihmisen genomin eli koko geeniperimän selvittäminen muutama vuosi sitten oli suuri tieteellinen läpimurto, mutta se ei sittenkään täysin vastannut odotuksia. Kun paljastui, ettei ihmisellä olekaan niin paljon geenejä kuin oli uskottu, pääteltiin, että suuren osan elämän käsikirjoituksesta täytyy ilmeisesti löytyä muualta kuin geeneistä. "Olemme ajatelleet asiaa liian teknisesti", totesi eräs genomitutkija.

Genomiprojektin rinnalle on nyt syntynyt epigenomiprojekti, Human Epigenome Project (HEP), jossa selvitetään millaisessa geenien säätelyn tilassa eri geenimme kulloinkin ovat. Mitkä geenit ovat aktiivisia, mitkä vaimennettuja ja miksi näin on?

Eräässä hiirikokeessa havaittiin ravitsemuksen muutoksen vaikuttavan jälkeläisten väriin, toisessa todettiin kemikaalien (kasvinsuojeluaineiden) aiheuttamia sairauksia. Nämä ominaisuudet ilmenivät vielä kolmannessa, jopa neljännessä sukupolvessa. Ruotsalaistutkijat Lars Olov Bygren ja Gunnar Kaati ovat selvittäneet isovanhempien syömän ruoan vaikutusta lastenlasten terveyteen, englantilaisen Marcus Pembreyn ryhmä mm. tupakoinnin vaikutusta jälkeläisiin ja Wolf Reik Cambridgen yliopistosta on tehnyt hiirikokeita saadakseen selville, mikä saa 'katkaisijat' toimimaan. On todettu mm. koeputkikäsittelyn saavan häiriöitä aikaan. Amerikkaistutkija Rachel Yehuda on puolestaan havainnut syyskuun 11. 2001 tragegiasta hengissä selvinneiden, tuolloin raskaana olleiden naisten lapsilla normaalia enemmän stressioireita.

Geenit eivät kuitenkaan muutu, vain niiden säätely. On ilmeisesti useita säätelytekijöitä, jotka ohjaavat geenejä käynnistymään ja sammumaan silloin, kun pitää. Tämä saattaa osaltaan lisätä muuntelun mahdollisuuksia luomakunnassa, mutta ei saa aikaan uusia lajeja. Epigeneettiset tekijät ovat geenien toimintaan vaikuttavia, solusukupolvesta toiseen periytyviä säätelytekijöitä, jotka eivät muuta dna:n emäsjärjestystä. Siksi niiden vaikutus voi myös purkautua, toisin kuin emäsjärjestyksen muutos.   (Tiede 6/2006, Yle Teema 12.10.06, Yle Prisma 26.02.07)

 

Intiassa löytyi yli 100 dinosauruksen munaa

Kolme amatööritutkijaa törmäsivät yli sataan jalkapallon kokoiseen fossiloituneeseen dinosaurusmunaan Madhya Pradeshin osavaltiossa Intiassa. Löytäjien mukaan munat kuuluivat kolmelle erilaiselle sauropodille, joiden uskotaan eläneen hiilikaudella noin 145 - 65 miljoonaa vuotta sitten. Nämä dinosaurukset olivat 12 - 27 metrin mittaisia kasvissyöjiä. Ne tulivat laajoilta alueilta jokien rantapenkereille munimaan.

"Kaikki munat löytyivät yksittäiseltä pesimäalueelta 18 tuntia kestäneen etsinnän aikana ... Yhdessä pesässä saattoi olla jopa 6-8 munaa," kertoi etsintöihin osallistunut Vishal Verma. Alueelta löytyi myös joitakin dinosaurusten jalanjälkiä. Löydön tehnyt ryhmä on aiemmin löytänyt alueelta dinosaurusten fossiilisia luita.

Intialaisen paleontologisen tutkimuslaitoksen entinen johtaja tri Arun Sonakia pitää amatööritutkijoiden löytöä merkittävänä ja uskoo sen antavan lisävalaistusta eri dinosaurusten levinneisyyteen ja sukupuuton syihin. (Hindustan Times, helmikuu 2007)

Tämä löytö ei suinkaan ole ensimmäinen. Vuonna 1993 uutiset kertoivat Kiinasta löydetyn peräti tuhansia kivettyneitä dinosauruksen munia. Kiinalaisen uutistoimiston mukaan munat löytyivät Henanin maakunnasta Keski-kiinasta. Niitä oli yhteensä noin 10 000, ja ne löytyivät kastelukanavan kaivaustöiden yhteydessä. Pienimmät olivat läpimitaltaan 5-6 cm ja suurimmat noin puoli metriä. Munien iäksi arvioitiin noin sata miljoonaa vuotta. (Pohjalainen 7.10.93)

Yksi asia tässä ihmetyttää. Miten dinosauruksen munat voisivat säilyä rantahiekassa jopa 100 miljoonaa vuotta? Pikemminkin voisi uskoa, että ne hajoaisivat pölyksi jo muutamassa vuosituhannessa. Selvää onkin, että näiden löytöjen ajoitukset on johdettu suoraan pitkiä aikakausia edellyttävistä paleontologisista taulukoista, joiden reaalinen perusta on vähintäänkin kyseenalainen.

 

Uudet tutkimukset romuttavat käsitykset neanderthalilaisista!

 

Tämä 'neanderthalilaistyttö' ei eroa mitenkään nykyihmisestä!

Yllä oleva rekonstruktio neanderthalilaiseksi luokitellusta nuoren naisen kallosta osoittaa täysin vääriksi käsitykset 'neanderthalilaisten' apinamaisesta ulkonäöstä. Rekonstruktio on tehty Zürichin yliopistossa tähän tarkoitukseen hiljattain kehitetyllä tietokoneohjelmalla. Saksalainen antropologi Reiner Protsch von Zieten oli määrittänyt tämän 'Bishop-Speyer' - kallon iäksi 21300 vuotta. Oxfordin yliopistossa tehtyjen uusien tutkimusten mukaan sen ikä on kuitenkin vain 3300 vuotta! Tutkijat korostivat mm. sitä, että kallossa oli epätavallisen hyvin säilyneet hampaat.

Kivikauden asiantuntija, London's Natural History Museumin johtaja Chris Stringer sanoo: "Minkä luultiin olevan vahvimpia todisteita neanderthalilaisten asumisesta pohjoisessa Euroopassa, on nyt hylätty tienvarteen. Meidän on kirjoitettava esihistoria uudelleen."

Oxfordin tutkijat korjasivat toisenkin selvän ajoitusvirheen. Erään läheltä Paderbornia 1976 löytyneen, aiemmin 27400 vuoden ikäiseksi määritetyn kallon todettiin olevan peräisin 1750 -luvulta!   (http://s8int.com/sophis13.html)  30.01.07

Antropologi paljastui huijariksi

Edellä mainittuihin neanderthalilaislöytöihin liittyy toinenkin puoli, josta kertoi The Guardian helmikuussa 2005. Erästä kallolöytöä pidettiin arkeologisena sensaationa, koska se näytti olevan kaivattu puuttuva lenkki neanderthalilaisen ja nykyihmisen välillä. Protsch oli kalloa tutkittuaan määrittänyt sen iäksi 36000 vuotta. Oxfordin tutkimuksissa sen iäksi saatiin kuitenkin vain n. 7500 vuotta. Myöhemmät tutkimukset osoittivat, että hänen muutkin ajoituksensa olivat pielessä.

Nyttemmin professorin 30 -vuotinen akateeminen ura on päättynyt, kun kävi ilmi, että hän oli järjestelmällisesti syyllistynyt väärennöksiin ja fossiilien manipulointiin ajoittaessaan 'kivikautisia' löytöjään. Protsch oli esitellyt väärennettyjä fossiileja oikeina ja plagioinut muiden tutkijoiden töitä. Skandaali paljastui hänen yritettyään kaupitella laitoksensa simpanssikallojen kokoelmaa Yhdysvaltoihin.

Miksi professori syyllistyi tällaiseen systemaattiseen vääristelyyn? Syynä oli ilmeisesti hänen tuhlaileva elämäntapansa, johon kuuluivat kultakellot, Porschet, kuubalaiset sikarit ja maineen pönkittämiseksi keksityt tarinat hyvistä suhteista kuuluisiin henkilöihin. Myymällä sensaatiomaisiksi väittämiään löytöjä hän pystyi rahoittamaan ylellisen elämänsä.

 

Entropia ja alkusynty

Termodynamiikan asiantuntija professori Andy McIntosh on vihastuttanut prof. Richard Dawkinsin korostamalla niitä termodynamiikan ongelmia, joista eliömaailman on täytynyt selviytyä tullakseen esiin ohjaamattomien luonnollisten prosessien kautta. Professorien sanasota alkoi 10. joulukuuta (2006) BBC:n Northern Ireland's Sunday Sequence -lähetyksessä. McIntoshin esitettyä käsityksensä termodynamiikasta, Dawkins ryhtyi heti henkilökohtaiseen hyökkäykseen. Vasta ohjelman viime minuuteilla hän otti onkeensa studiohenkilökunnan huomautuksista ja alkoi esittää tieteellisiä perusteita. Ohjelma-aika loppui ilman että kumpikaan osapuoli olisi ehtinyt kehitellä näkemyksiään.

Dawkins jatkoi aiheen käsittelyä Guardian -lehdessä ja omalla verkkosivullaan. McIntosh puolestaan on esittänyt vastineensa Sunday Sequencen blogisivulla. Hänen mukaansa ongelman ydin on tämä:

"Termodynamiikan periaatteet eivät edes avoimissa järjestelmissä salli uusia toimintoja pelkän energialisäyksen avulla ilman uutta koneistoa. Eikä uusia koneita synny vain energiaa lisäämällä. Ja tämä teesi on falsifioitavissa. Jos joku saisi olemassa olevista kemiallisista koneista aikaan erilaisen kemiallisen koneen, jollaista ei ennen ollut (edes DNA-koodin osana tai piilevänä kaaviona), tämä argumentti olisi falsifioitu."

McIntosh totesi myös:

"Pointtini on, että ilman systeemin sisältämää, koneiston rakentumiseen tarvittavaa informaatiota ei synny koneistoa. Ilman jo olemassa olevaa koneistoa ei tehdä koneita. Tässä on abiogeneesin (alkusynnyn) ongelma. Sen jälkeenkään monimutkaisemmat koneistot eivät voi syntyä yksinkertaisemmista.   24.01.07

Lähde: www.truthinscience.org.uk/

 

Solujen ihmeellinen maailma

Nykyajan animaatiotekniikka mahdollistaa näyttävien havaintoesitysten tekemisen mikromaailman kokoa olevista kohteista. Tällaisia ovat mm. bakteerin siimamoottorin rakentumista ja ihmisen solun sisäistä maailmaa kuvaavat animaatiot, joita voit katsella täällä.



 



Päivitetty 25.07.2009