Fatiman ilmestys

 

Teksti: Marko Kananen

Kun kolme lasta lähti 13. toukokuuta 1917 Portugalin vuoriseudulla kotoaan paimentamaan lampaita, luulivat he edessään olevan aivan tavallisen päivän. He eivät arvanneet, että tuosta päivästä alkaisi tapahtumaketju, joka johti saman vuoden lokakuussa 70 000 katsojaa todistamaan erästä parhaiten dokumentoiduista ja seurauksiltaan kauaskantoisimmista ufoilmiöistä tällä vuosisadalla. Patiman ilmestys ei olepäässyt unohtumaan kuluneen 80 vuoden aikana, vaan sillä on ollut - ja on yhä - huomattava poliittinen ja uskonnollinen merkitys niin Portugalissa kuin katolisen kirkon keskuudessakin .

Vuonna 1917 Potugalin vuoristoinen maaseutu oli henkisesti lähempänä 1700-lukua kuin nykypäivää. Katolinen kirkko loi puitteet ihmisten uskonnon täyttämälle elämälle. Kaikkinainen usko henkimaailmaan ja ihmeisiin oli vuoriston paljolti lukutaidottomille asukeille itsestäänselvää. Myös suoranainen taikausko vallitsi: vielä vuonna 1933 nainen poltettiin elävältä, koska häntä epäiltiin paholaisen riivaamaksi. Ikuiseksi luultu, köyhyyden leimaama, mutta yllätyksetön ja turvallinen maailma oli kuitenkin muuttumassa. Kehittyneemmästä Etelä-Portugalista ja kaupungeista nousi maallistuneiden ja edistyksellisten kapina vanhoja valtarakenteita vastaan.

Vuonna 1910 Portugalista tuli verisen vallankumouksen myötä parlamentaarinen tasavalta. Heti samana vuonna hallitusvallan saaneet kirkonvastaiset voimat kävivät hyökkäykseen. Lukuisilla katolisen kirkon vaikutusvaltaa musertavilla laeilla Portugalista yritettiin tehdä uskonnoton valtio. Maaseudun syvästi uskonnollisen väestön, papiston ja Vatikaanin vastustuksesta huolimatta kirkko ja valtio erotettiin toisistaan, ja kirkon toimintamahdollisuuksia pyrittiin kaikin keinoin rajoittamaan. Kirkon omaisuus otettiin valtiolle ja johtava papisto joutui lähtemään maanpakoon. Kahdeksansataa vuotta vallalla ollut voimakas ja yhtenäinen katolinen usko ei kuitenkaan hävinnyt laeilla ja asetuksilla.

Kirkko onnistui jonkin verran valtaamaan asemiaan takaisin, kun Portugali liittyi I maailmansotaan vuonna 1916. Tuolloin julkinen mielipide vaati hallitusta sallimaan kirkon tuen ja palvelut sotaan lähteville. Tilanne oli kuitenkin yhä sekava ja jännittynyt, kun syrjäisestä Fatimasta alkoi saapua outoja uutisia.

Kolme näkijää

Vajaat 100 kilometriä Lissabonista pohjoiseen sijaitsee Fatiman pieni kylä. Kilometrin päässä siitä on vielä pienempi kylä nimeltään Aljustrel. Siellä asuivat nuoret paimenet Lucia Abodora (10 v.) ja hänen serkkunsa Francisco Marto (9 v.) ja Jacinta Marto (7). Vaikka lapset eivät olleetkaan kotoisin seudun köyhimmistä perheistä, täytyi heidänkin jo osallistua perheen töihin paimentamalla joka päivä lampaita Fatimaa ympäröivillä kukkuloilla. Siellä - tarkemmin Cova da Irian niityllä - he olivat myös 13.5.1917, kun he saivat ensimmäisen ilmestyksensä.

Puolenpäivän aikoihin Lucia, Francisco ja Jacinta näkivät taivaalla välähtävän valon. Vaikka taivas oli kirkas, luulivat he sitä salamaksi. Lähtiessään myrskyn pelossa niityltä he tulivat parin metrin korkuisen tammen luo. Yllättäen he näkivät tammen oksalla seisomassa nuoren naisen, joka näytti olevan kokonaan häikäisevän kirkasta valoa, ja jonka kasvoja ympäröi kultainen kehä. Nainen oli pukeutunut valkoiseen huntuun tai viittaan, ja hänellä oli ihmeellisesti kimmeltäviä koruja.

Näille syvästi uskonnollisille lapsille vierailijan tunnistaminen oli yksinkertaista. Koska heidän luonaan vieraileva olento oli kaunis, tämän täytyi olla lähtöisin taivaasta. Ja koska tämä oli nainen, hänen täytyi olla Neitsyt Maria. Jos taas vierailija olisi ollut ruma, tämä olisi itsestäänselvästi ollut lähtöisin helvetistä. Lucia, Jacinta ja Francisco eivät olleet koskaan nähneet yhtään elokuvaa tai edes lukeneet kirjaa. Ainoastaan katolinen kirkko oli päässyt vaikuttamaan heidän ajatteluunsa.

Lucia oli nähnyt jo vuoden 1915 kesällä kolmasti taivaalla "kuin lakanaan käärityn" lentävän hahmon. Seuraavana kesänä hän tapasi kahdesti valopallolla saapuneen "läpinäkyvän nuoren miehen", joka oli esitellyt itsensä rauhan enkeliksi, ja jonka kanssa Lucia oli rukoillut. Ei siis ihme, että Lucia piti taivaallisen vierailijan äkillistä ilmestymistä tavallaan normaalina asiana. Neitsyt puhutteli lapsia kertoen tulevansa taivaasta. Kuitenkin vain Jacinta ja Lucia kuulivat häntä. Francisco näki vierailijan, ja kuuli Lucian puhuvan tämän kanssa, mutta ei itse pystynyt kuulemaan naisen ääntä.

Neitsyt ilmoitti haluavansa lapsien - ja erityisesti Lucian - tulevan joka kuun 13. päivä samaan aikaan samaan paikkaan. Aivan kuten tulevillakin kerroilla, tapaaminen kesti noin kymmenen minuuttia. Myöhempien tapaamisten silminnäkijöiden mukaan lapset menivät aina jonkinlaiseen transsiin kommunikoidessaan vierailijan kanssa. Lähtiessään Neitsyt aukaisi kätensä ja valovirrat juoksivat niistä. Sitten hän kohosi hitaasti puusta ja katosi itäiselle taivaalle, jättäen hiljalleen haihtuvan valojuovan jälkeensä.

Vierailut jatkuvat

Pikkukylässä lasten kertomukseen tapahtuneesta suhtauduttiin lähinnä epäuskoisesti, pilkallisesti tai jopa vihamielisesti. Varsinkaan heidän omat perheensä eivät pitäneet koko jupakasta ja syntyneestä kohusta. Kuitenkin 13. kesäkuuta viitisenkymmentä ihmistä kokoontui Covaan seuraamaan, mitä tapahtuisi. Jälleen kaikki alkoi salaman välähdyksellä, jonka jälkeen naishahmo ilmestyi saman tammen latvaan. Ilmassa kuului mehiläistä muistuttavaa outoa surinaa. Neitsyt tahtoi, että Lucia opettelisi lukemaan ja kirjoittamaan. Kenellekään ei aikaisemmin ollut tullut mieleenkään, että tyttö olisi pitänyt laittaa kouluun. Vierailija kertoi myös, että Jacinta ja Francisco pääsisivät pian taivaaseen. Lucia sitävastoin tulisi elämään pidempään, jotta hän voisi tehdä Neitsyen sanomaa tunnetuksi.

Neitsyt poistui samalla tavoin kuin kuukautta aiemmin, ja katosi taivaalle itään. Heinäkuun 13. paikalla oli jo 3000 pyhiinvaeltajaa. Katsojat saattoivat nähdä vain heikkoa harmaata usvaa puussa, jossa lapset näkivät Neitsyen. He kuulivat myös surisevan äänen, mutta eivät Neitsyen puhetta. Lucia valitti Neitsyelle, että ihmiset eivät uskoneet heitä. Tämä lupasi tehdä lokakuussa ihmeen, jotta jokainen voisi uskoa.

Kolmas salaisuus

Heinäkuun 13. päivän vierailu oli sisällöltään ehkä merkittävin. Tuolloin Neitsyt näytti lapsille "helvettinäyn", vaati pyhittämään Venäjän ja ennusti sodan päättyvän pian, mutta vielä pahemman olevan tulossa. Tuolloin Neitsyt myös antoi ns. "Kolmannen salaisuuden". Ensimmäinen ja toinen käsittelivät juuri I ja II maailmansotaa, helvettinäkyä sekä Neitsyen puhtaalle sydämelle antautumista. Lucia paljasti ensimmäiset salaisuudet pian ne kuultuaan, mutta vuonna 1957 käsinkirjoitettu kolmas salaisuus joutui kirjekuoressa Vatikaaniin ja paavin käsiin.

Vaikka Lucian mukaan Neitsyt tarkoitti salaisuuden julkistettavaksi viimeistään vuonna 1960, paavit ovat pitäneet sen omana ja lähimpien avustajiensa tietona. Luciaa itseään on kielletty puhumasta aiheesta kenenkään kanssa. Salaisuuden pimittäminen on tehnyt siitä valtavan spekuloinnin ja huhumyllyn kohteen. Yleisesti arvellaan, että kolmas salaisuus sisältäisi apokalyptisen ennustuksen luonnonmullistuksista, kolmannesta maailmansodasta ja ydinsodan kauhuista. Toisaalta sen uskotaan ennustavan katolisen kirkon ja paavin aseman romahtamista.

On myös sanottu, että koko sanoma olisi jo tullut julkisuuteen, vain 6 viimeistä - ratkaisevaa - riviä puuttuisivat. Liikkeellä on myös huhuja, että sisällöllä olisi jotain tekemistä ufojen kanssa. Paavi Johannes XIII luki sanoman vuonna 1960. Hänen kerrotaan sanoneen salaisuuden saaneen hänet miltei vapisemaan kauhusta. Kuuban kriisin aikaan paavin huhutaan paljastaneen ainakin osan salaisuudesta Hrutsheville ja Kennedylle. Tämä olisi saanut heidät kaikin keinoin välttämään kriisin kärjistämistä ydinsodaksi.

Vuoden 1978 syksyllä Johannes Paavali I ei ehtinyt olla virassaan kuin 33 päivää, kun hän täysin odottamatta kuoli. Varsin laajalti uskotaan, että hänet myrkytettiin, ja mahdollisena motiivina on esitetty, että hän olisi aikonut paljastaa kolmannen salaisuuden. On jopa väitetty, että tuhansien silminnäkijöiden todistamalla ufolla, joka leijaili kaksi viikkoa ennen paavin kuolemaa yli koko Italian, olisi ollut jotain tekemistä asian kanssa.

Vaikka Fatiman ilmestys on tuntunut olevan Vatikaanin ja paavien erityisessä suojelussa, on nimenomaan kolmatta salaisuutta käytetty myös paavin politiikan arvostelun välineenä. Kirkon sisäinen oppositio on vaatinut salaisuuden julkistamista ja vihjannut, että sen sisältö olisi paavia kohtaan vähemmän mairitteleva. Kolmas salaisuus on herättänyt niin suuria intohimoja, että vuonna 1981 entinen munkki kaappasi irlantilaisen matkustajakoneen ja pakotti sen laskeutumaan Heathrowin sijasta Ranskaan. Kaappaajan ainut vaatimus oli, että Vatikaani paljastaisi kolmannen salaisuuden. Poliisi selvitti tilanteen ilman uhreja, mutta Fatiman arvoituksellinen sanoma ei osoita vieläkään mitään merkkejä ratkeamisesta.

Neitsyt näytti lapsille kauhistuttavan näyn helvetistä. Hän myös ennusti meneillään olevan sodan päättyvän, mutta vielä pahemman sodan olevan tulossa. Tuota seuraavaa sotaa edeltäisi yö, jota outo ja tuntematon valo valaisee. Neitsyt pyysi, että Venäjä - jonka sekasortoisesta tilanteesta, tai edes olemassaolosta, lapset eivät tienneet mitään - pyhitettäisiin hänelle. Muutoin Venäjä levittäisi erheitään kaikkialle maailmaan. Neitsyt ennusti, että Paavi vihkii Venäjän hänelle, mistä seuraa rauhan kausi. Neitsyt totesi vielä, että Portugalissa usko säilyy aina. Lisäksi Neitsyt antoi salaisen viestin, jota ei ole vieläkään julkistettu.

Kohua yritetään kahlita

Fatiman tapahtumat huomioitiin ensimmäisen kerran laajemmin Lissabonin suurimmassa, jyrkän katolisvastaisessa "O Seculo" -lehdessä. Lehdessä otaksuttiin lasten saaneen kaatumatautikohtauksen nähtyään "sievän nuken, jolla oli pyhimyskehä". Koko jupakan taustalla arveltiin olevan taloudelliset vaikuttimet: pyhiinvaelluskohde olisi tuottoisa bisnes. Heinäkuun ilmestyksen jälkeen Aljustrelin pikkukylästä olikin jo tullut turistikohde, johon varakkaat kaupunkilaiset tekivät huviajeluja.

Lapsipaimenet saivat osakseen myös hallituksen epäsuopean huomion. Uskonnonvastaista kamppailua käyvä hallitus ei ollut mielissään vuoristosta kantautuvista uutisista. Elokuun 13. päivän koittaessa Villa Nova de Ouremin pormestari, jonka alueeseen Fatima kuului, yrittikin estää kohun laajenemisen. Elokuun 13. tuhansia ihmisiä oli jälleen kokoontunut Covan niitylle. Luciaa, Jacintaa ja Francescaa ei kuitenkaan näkynyt: pormestari oli hakenut heidät kotoaan ja laittanut vankilaan, jotta nämä eivät pääsisi kohtauspaikalle. Puolenpäivän lähestyessä ihmisjoukko oli jo käynyt levottomaksi, kun taivaalla välähti salama.

Katsojat näkivät pienen, valkoisen ja hennon pilven ilmaantuvan puun ylle, leijuvan hetken, nousevan ilmaan ja lähtevän pois. Myös maasta nousi valkoista usvaa, ja taivaalta kohdistui maahan monivärisiä valoja. Pormestari yritti pari päivää lahjoa ja uhkailla lapsia, jotta nämä muuttaisivat kertomustaan. Mikään ei kuitenkaan tehonnut, joten he pääsivät kotiinsa.

Ollessaan jälleen paimenessa 19.8. Valinhon niityllä Neitsyt ilmestyi heille siellä. Jälleen ilmestys alkoi salaman välähdyksellä, jonka jälkeen Neitsyt seisoi matalan tammen harjassa. Hän lupasi tulla vielä kahden kuukauden 13. päivä Covaan, vaikka lapset eivät viimeksi olleet paikalla. Sitten hän nousi puusta ja liukui itään. Lapset taittoivat tammesta latvaoksia ja veivät niitä kotiinsa. Siellä niistä havaittiin kuin kalliin hajuveden tuoksu.

Kansalliseksi kiistanaiheeksi

Syyskuun 13. lähestyessä koko Portugal kiisteli Fatimasta. Määräpäivänä yli 30 000 ihmistä oli kokoontunut Covaan. Heidän joukossaan oli ainakin virallisen totuuden mukaan - ensimmäistä kertaa myös katolisen kirkon virallisia edustajia seuraamassa tapahtumia. Neitsyen vierailu noudatti vakiintunutta kaavaa. Tällä kertaa Neitsyt lupasi LucialIe, että kun hän saapuu kuukauden päästä viimeisen kerran, hän tuo Joosefin ja Jeesus -lapsen mukanaan. Paikalla olleet katsojat näkivät kauniin olennon saapuvan kiiltävälIä pallolla - jota on kuvattu myös "valolentokoneeksi" idästä, astuvan lasten luo ja häviävän näkyvistä. Valopallon lähtiessä pois siitä irtosi valkoista kuitumaista ainetta "enkelin tukkaa" - joka hävisi olemattomiin pudotessaan maahan.


Tältä näyttää nykyään seutu jossa ilmestyksen nähneet lapset asuivat

Koko Portugal odotti lokakuun 13. päivää. Katoliset odottivat sitä kahtalaisin tuntein: Ne, jotka uskoivat saavansa vilpittömälle uskolleen vahvistuksen, odottivat sitä ilolla. Ne, jotka eivät voineet uskoa mitään ihmettä olevan tulossa, odottivat sitä pelolla. Kansan pettymys vaikeuttaisi ennestään kirkon horjuvaa asemaa, ja mikä valtava propagandavoitto ihmeen puuttuminen olisikaan hallitukselle. Kirkon vastustajat odottivat määräpäivää voitonriemuisena. Heille oli itsestäänselvää, että mitään ihmettä ei olisi tulossa. Kansakuntaa ravisteleva kiista saisi vihdoin kirkon kannalta nolon lopun.

Kirkonvastaiset skeptikot ja ateistit halusivat itse varmistaa, että kirkko ei yrittäisi mitään huijausta. Siksi myös he lähtivät sankoin joukoin paikan päälle todistamaan tapahtumia - tai kuten he olettivat, tapahtumattomuutta. Kun 13. lokakuuta koitti, koko Portugal tuntui olevan liikkeellä kohti Fatimaa. Kaikkialta maasta tuli kansaa kaikilla käytössä olleilla kulkuvälineillä: linja- ja henkilöautoilla, junilla ja vankkureilla. Suurin osa tuli kuitenkin jalan. Cova da Iriaan arvellaan lopulta saapuneen noin 70 000 ihmistä, jotka edustivat kaikkia yhteiskuntaluokkia, ja joilla oli toisistaan jyrkästi poikkeavia odotuksia päivän suhteen.

Paikalla oli runsaasti lehtimiehiä ja valokuvaajia, ja myös joitakin alkeellisia elokuvakameroita. O Seculo oli lähettänyt paikalle kolme toimittajaa ja valokuvaajan. Heitä johti Avelino da Almeida, lehden päätoimittaja ja Lissabonin johtava kotimaan asioiden reportteri. O Seculo odotti erityisesti saavansa hyviä kuvia pettymyksestä raivostuneen kansan väkivaltaisuuksista.

"Auringon tanssi"

Odotettu päivä oli sateinen ja tuulinen. Kärsivällinen väkijoukko kastui läpimäräksi odottaessaan jotain tapahtuvaksi. Puolenpäivän hetki tuli ja meni, eikä mitään tapahtunut. Toisaalta lapset eivät olleet kertaakaan aikaisemminkaan tietoisia tarkasta kellonajasta. Vihdoin, hätäisimpien jo hermostuttua, Lucia näki salaman. Kello oli tarkimpien arvioiden mukaan 13.37, kun lapset polvistuivat mutaan ja Neitsyt saapui.

Lucia kysyi kuten aiemminkin: "Mitä haluat minulta?" Neitsyt vaati, että paikalle rakennettaisiin kappeli hänen kunniakseen. Hän kertoi ensimmäisen kerran tarkan nimensä, joka oli "Ruusukkorukouksen Neitsyt". Neitsyt ilmoitti sodan loppuvan pian. Viimeisenä viestinään hän kehotti ihmisiä parannukseen ja katumaan syntejään. Neitsyt alkoi kohota taivaalle, ja Lucia huudahti kovaa" Katsokaa aurinkoa!"

Lucia, Francesco ja Jacinta näkivät vielä taivaalla kuin suunnattomalle valkokankaalle heijastettuna kuvakavalkadin, jossa heitä kävivät tervehtimässä eri ikäinen Jeesus, Joosef ja Maria. Väkijoukko ei tiennyt tästä mitään, mutta sillä oli yllin kyllin ihmeteltävää ilmankin. O Seculon päätoimittaja Avelino da Almeida kuvasi seuranneita tapahtumia seuraavasti:

" ...suunnattoman suuri kansanjoukko kääntyi kohti aurinkoa, joka ilmestyi zeniittiin vapaina pilvistä. Se näytti kuin himmeäItä hopealaatalta, ja sitä kohti pystyi katsomaan ilman pienintäkään hankaluutta. Se olisi voinut olla auringonpimennys. Mutta sillä hetkellä nousi suuri kohahdus, ja lähimpien katselijoiden saattoi kuulla huutavan: "Ihme! Ihme!" Hämmästyneen väkijoukon, jonka ulkomuoto oli raamatullinen heidän seistessään paljain päin innokkaana taivasta tutkien, silmien edessä aurinko värisi, teki kaikkien kosmisten lakien vastaisia odottamattomia liikkeitä - ihmisten tyypillisen ilmauksen mukaan aurinko "tanssi".

Toinen tärkeä sekulaari sanomalehti O Dia raportoi:

"Taivaalla oli kuin sävyltään harmaa helmi, ja outo selkeys täytti hetki hetkeltä synkemmäksi käyvän maiseman. Aurinko näytti olevan läpinäkyvän harsokankaan verhoama, jonka ansiosta saatoimme katsoa sitä ilman vaikeuksia. Harmaan helmen värisävy alkoi muuttua ikäänkuin hohtavaksi hopealevyksi, joka kasvoi hitaasti kunnes se murtautui pilvien läpi.Ja hopeisen auringon, yhä verhottuna samaan kevyen harmaaseen harsokankaaseen, nähtiin pyörivän ja vaeltavan vetäytyneiden pilvien muodostamassa kehässä! Ihmiset valittivat yhtenä äänenä, tuhannet Jumalan luomat olennot, joiden usko kohosi taivaaseen saakka, lankesivat polvilleen mutaiseen maahan.

Sitten kuin olisi paistanut mahtavan katedraalin värjättyjen ikkunoiden läpi, valo muuttui ohuen siniseksi, levittäen säteitään kuin jättiläismäisen kirkon keskilaivaan. Hitaasti sininen häipyi ja nyt valo näytti suodattuvan keltaiseksi värjätyn lasin läpi. Keltaisia valokeiloja syöksyi nyt alas valkoisten huivien ja tummien - tietysti villasta tehtyjen - köyhien hameiden joukkoon. Valokeilat toistivat itseään epämääräisesti vaatimattomien rautatammien, kivien ja kukkuloiden yllä. Kaikki ihmiset itkivät ja rukoilivat paljain päin, odotetun ihmeen suurenmoisuuden alas painamina. Ne olivat sekunteja, hetkiä, jotka tuntuivat tunneilta, ne olivat niin kokonaan elettyjä. "

Coimbran yliopiston kuuluisan professorin Almeida Garretin silminnäkijäkuvaus on ehkä eniten siteerattu:

"Satoi kaatamalla, ja jokainen kastui pian läpimäräksi. Äkkiä aurinko näytti paistavan paksun pilven läpi, jokainen katsoi siihen suuntaan. Se näytti kiekolta, jolla oli hyvin selvät ääriviivat; se ei häikäissyt silmiä. Minun mielestäni sitä ei kuitenkaan voinut verrata tummaan hopealevyyn, kuten joku oli myöhemmin kertonut Fatimassa. Ei, pikemminkin siinä oli selvästi muuttuvaa kirkkautta, jota voisi verrata helmeen ... Se näytti kuin kiillotetulta pyörältä ... Tämä ei ole runoutta; minun silmäni näkivät sen ... Tämä selvä-ääriviivainen kiekko rupesi äkkiä pyörimään. Se pyöri yhä kiihtyvällä nopeudella ... Äkkiä ihmisjoukko rupesi itkemään pelosta. "Aurinko ", joka pyöri koko ajan, rupesi laskeutumaan maata kohti, punertavana ja verisenä, uhaten murskata jokaisen hehkuvan painonsa alle ... "

Silminnäkijöiden lausunnot ovat suorastaan poikkeuksellisen yhteneviä ilmiön olennaisten yksityiskohtien suhteen: taivaalla oli kiinteä kiekko, joka suoritti noin kymmenen minuutin ajan hämmästyttäviä lentoliikkeitä, valaisi aluetta erivärisillä valoilla ja lämmitti ja kuivatti väkijoukkoa lämpösäteilyllä. Jälleen nähtiin myös "enkelin tukkaa", joka tosin on myöhemmässä katolisessa mytologiassa muuttunut "ruusun terälehdiksi" .


Ihmiset katsovat näkyä taivaalla

Taivaalla lentävä loistava kiekko kiinnitti huomion myös muutaman kilometrin päässä pellolla työskennelleiden keskuudessa, ja ilmiö nähtiin jopa useiden kymmenien kilometrien päästä. Kun esitys oli ohi, kiekko suuntasi kohti aurinkoa ja hävisi.

Kuusi vuotta kestäneessä intensiivisessä tutkimuksessaan portugalilaiset ufotutkijat Joachim Fernandes ja Dr. Fina d'Armada kävivät läpi arkistoja, dokumentteja ja satoja todistajanlausuntoja. He saivat selville, että intensiivisin lämpöaalto tuntui halkaisijaltaan 70 metrin kokoisella alueella Cova da Irian aukiolla, kun kiekko teki kaikkein matalimman ylilentonsa. Tälle suhteellisen pienelle alueelle keskittyvät myös psykologiset vaikutukset, eli lähinnä väitetyt ihmeparantumiset.

Aurinkoihmeitä muuallakin

Neitsyt Marian ilmestysten yhteydessä on muulloinkin nähty auringon "tanssivan". Esimerkiksi teglogian professori tri J.B. Walzin silminnäkijäkuvaus Baijerista, Heroldsbachin kylästä 8.12.1949 olisi yhtä hyvin voinut olla Fatimasta:

"Tuli yhä valoisampaa! Aurinko näytti lähestyvän meitä muuttuen koko ajan suuremmaksi ja häikäisevämmäksi. Olin aivan sokaistunut. Minut lamaannutti tunne, että kokisimme jotain poikkeuksellista ja uskoin minä hetkenä tahansa tapahtuvan jotain kauheaa. Pelästyin ... Silloin aurinko alkoi pyöriä tavattoman nopeasti, pyörähdykset saattoi havaita niin selvästi ja ne olivat niin kiihkeitä, että minussa heräsi mielikuva, kuin jonkinlainen moottori olisi pyörittänyt aurinkokiekkoa tasaisella nopeudella. Samalla aurinko näyttäytyi aivan ihanissa väreissä."

Heroldsbachissa neljä lasta oli nähnyt Neitsyen ja aurinkoihmettä oli seuraamassa 10 000 ihmistä.

Pyhiinvaelluksen kohteeksi ja kirkon pelastajaksi

Ne kirkonvastustajat, jotka eivät itse olleet paikalla Fatimassa, olivat raivoissaan tapahtumista. He syyttivät Avelino de Almeidaa petturiksi, joka oli ryhtynyt salaliittoon kansan pettämiseksi. Mutta O Seculo ei ollut ainoa, joka raportoi "danse macabren" todella tapahtuneen. Ilmiön näkyminen kymmenien kilometrien päässä, ja paikalla olleiden kyynisten epäilijöiden todistukset, tekivät muutoin niin ilmeisestä joukkohysteria -selityksestä epätyydyttävän. Niinpä skeptikot saivat tyytyä pitämään tapahtumaa yllättävänä auringonpimennyksen, revontulten ja sateenkaaren luomana luonnonilmiönä.

Yksikään observatorio ei kuitenkaan kertonut mistään poikkeavuuksista auringossa 13.10.1917. Jos kyseessä oli mikä tahansa odottamaton ja tunnistamaton luonnonilmiö, niin miten kolme lapsipaimenta olisivat voineet ennustaa sen kuukausia etukäteen? Cova da Iriasta tuli heti tapahtumien jälkeen pyhiinvaelIuksen kohde. Kirkon vastustajat kävivät viikkoa myöhemmin ryöväämässä mukaansa kaiken irtisaatavan: pöydän, lyhdyt, koristeet ja pienen holvikaaren. Tempusta ei ollut pitkään hyötyä, sillä vuonna 1918 paikan päälle alettiin rakentaa kappelia Neitsyen pyynnön mukaisesti. Kappeli räjäytettiin dynamiitilla maan tasalle vielä 6.3.1922, mutta se rakennettiin lähes välittömästi uudelleen.

Kirkko pystyi tekemään vahvan paluun Fatiman ilmestyksen myötä. Fatimasta tuli väline jonka avulla suuresti heikentynyt kirkko pystyi mobilisoimaan maallikot, ja panemaan alulle hengellisen elpymisen. Kansan harras usko vahvisti katolisen kirkon asemia sen pyrkiessä torjumaan hallituksen yhä jatkuvaa ahdistelua. Fatiman Neitsyen luomassa ilmapiirissä kirkko pystyi vakiinnuttamaan tilanteen ja käymään vastahyökkäykseen.

Kirkolle myönteiset konservatiivit ottivat vallan Portugalissa joulukuussa 1917, ja monia kirkonvastaisia lakeja ja asetuksia peruttiin. Radikaalien paluu valtaan 1918 ei enää muuttanut tilannetta. Katolinen kirkko oli jo onnistunut valtaamaan takaisin paikkansa keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttajana. Sekä kirkon kannattajat että vastustajat olivat yhtä mieltä siitä, että juuri Fatima merkitsi kansakunnan uskon jälleensyntymää.

Fatimasta Salazarin diktatuurin pönkittäjä

Sekava yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne Portugalissa jatkui vuoteen 1926, jolloin Antonio de Oliveira Salazar (1889-1970) otti vallan ja teki lopun demokratiasta miltei puolen vuosisadan ajaksi. Salazar pyrki kitkemään yhteiskunnasta ne tekijät, joiden uskoi johtaneen maan kaaokseen: politiikan ja demokratian. Ei ollut suinkaan sattumaa, että Fatiman ilmestyksen palvonta oli liki ainut sallittu massoja liikuttava voima Salazarin diktatuurin alaisessa Portugalissa.

Mystisen uskonnollisen palvonnan elpyminen oli kuin taivaan lahja hallinnolle, joka pyrki epäpolitisoimaan yhteiskunnan. Epäluuloisempien kaupunkilaisten epäpolitisoinnissa oli tärkein sija maallisemmilla jalkapallolla ja fadolla, eli portugalilaisella kansanmusiikilla. Fatima, jalkapallo ja fado pitivät kansan tyytyväisenä liki puolen vuosisadan ajan, kunnes Salazarin "historiattoman" kansakunnan kulissit romahtivat vuonna 1974.

Kirkko ja maallinen valta vaalivat yhteistyössä Fatiman kulttia. Eräät kultin uskonnolliset alkuunpanijat kuvasivat Salazaria siksi "messiaaksi" , jonka Fatiman neitsyt oli luvannut tulevan pelastamaan Portugalia. Tämä teki suuren vaikutuksen varsinkin maalaisväestöön. Espanjan sisällissodan aikoihin Fatiman Neitsyen sanomaa alettiin hyödyntää kommunismin vastaisessa propagandassa. Myöhemmin, kun yhteiskunta varsinkin kaupungeissa alkoi 60-luvulla modernisoitua, kirkko pystyi vielä pitämään maaseutua otteessaan Fatiman kultin avulla.

Kolmen näkijän myöhemmät vaiheet

Neitsyt oli ennustanut Franciscon ja Jacintan kuolevan pian. Näin kävikin, kun sodan jälkeen yli koko maailman pyyhkäissyt influenssaaalto vei Franciscon vuonna 1919 ja Jacintan vuonna 1920. Neitsyen sanotaan käyneen vielä tervehtimässä Jacintaa ennen tämän kuolemaa. Katolinen kirkko piilotti Lucian nunnaluostariin vuonna 1920. Hän sai peitenimen Maria das Dores - Surujen Maria - ja hänen oikea henkilöllisyytensä salattiin myös hänen nunnatovereiltaan. Myöhemmin hänet siirrettiin espanjalaiseen dorothealaisluostariin.

Neitsyt ilmestyi LucialIe vuosina 1925, 1926 ja 1929 toistaen pyyntönsä Venäjän pyhittämisestä hänelle. Lucia yritti lähestyä kirkon johtoa ilman tulosta. Tammikuun 25. 1938 koko Euroopassa nähtiin "historian epätavallisimmat revontulet": aavemainen, verenpunainen hehku valaisi öisen taivaan. Lucia tulkitsi sen olevan Neitsyen ennustama seuraavaa sotaa edeltävä merkki. Vuonna 1940 hän sai luvan kirjoittaa suoraan Paaville, ja Pius XII pyhittikin koko maailman Marian puhtaalle sydämelle vuonna 1942 mainiten erityisesti Venäjän. Neitsyt on tiettävästi jatkanut vierailujaan Lucian luona vielä tämän jälkeenkin.

Leirian piispa, jonka alueeseen Fatima kuului, käski vuonna 1935 Luciaa kirjoittamaan ylös kaiken, mikä liittyi vuoden 1917 kesään. Urakka oli niin suuri, että se valmistui vasta 1941. Vuonna 1946 - 25 vuoden tauon jälkeen - Lucia pääsi palaamaan Fatimaan, missä hän osoitti piispan edustajille tarkat tapahtumapaikat. Lähes kaikki oli nyt kerrottu. Vain Neitsyen antama kolmas salaisuus oli paljastamatta. Lucia kirjoitti sen paperille, sulki kuoreen ja antoi sen piispalle. Tämän jälkeen hän vetäytyi luostariin, missä hän elää tänäkin päivänä, ja josta hän on aniharvoin astunut julkisuuteen. Aivan kokonaan rauhaan Lucia ei kuitenkaan ole päässyt: matkustaessaan Fatimaan paavit ovat nimittäin käyneet tapaamassa häntä.

Tärkeä pyhiinvaelluskohde

Katolisen kirkon viralliset tutkimukset Fatimasta kestivät kahdeksan vuotta. Vuonna 1930 Leirian piispa saattoi vihdoin julistaa, että "lapsipaimenten näyt Cova da Iriassa ... ovat uskon arvoisia". Vuonna 1947 amerikkalainen pappi perusti "Sinisen armeijan" levittämään Fatiman sanomaa. Järjestöllä on nykyään yli 20 miljoonaa kannattajaa noin sadassa maassa. Sininen armeija julkaisi Helsingin Sanomissa 27.6.1992 puolen sivun ilmoituksen, jossa vakuutettiin Venäjän mullistusten olevan Fatiman Neitsyen ansiota.

Heti ilmestysten jälkeen alkanut pyhiinvaellus on sittemmin saavuttanut valtavat mittasuhteet. Esimerkiksi 13.5.1946, kun "voittoisa Fatiman Neitsyt" kruunattiin "Portugalin kuningattareksi", paikalla oli 800 000 henkeä. Portugalissa on pitkät perinteet erilaisten pyhimysten ja kulttiesineiden tai paikkojen palvonnassa. Erilaisia "Romarioksi" kutsuttuja juhlia on kolmatta sataa, joista miltei puolet on pyhitetty Neitsyt MarialIe. Niinpä sekä uskovat että kirkko tiesivät miten tulee toimia Ilmestyksen tapahduttua.

Kansa ymmärsi ryhtyä pyhiinvaellukseen ilman mitään erityistä kehoitusta, ja kirkko osasi luoda palvonnalle oikeat muodot ja puitteet. Koko Fatiman alue on nykyään valjastettu ilmestyksen palvontaan. Cova da Iriaan on mm. rakennettu jättiläismäinen basilika. Alueella sanotaan olevan - väkimäärästä huolimatta - erityinen rauhoittava ilmapiiri. Fatimassa väitetään tapahtuneen myös useita ihmeparantumisia. Meksikon Guadalopen ja Ranskan Lourdesin ohella Fatima on nykyään yksi kolmesta tärkeimmästä katolisesta pyhiinvaelluspaikasta.

Myös paavien suosiossa

Vuoden 1942 pyhityksen jälkeen paavit ovat ottaneet Fatiman Neitsyen asian omakseen. Pius XII teki uuden pyhityksen pelkästään Venäjälle vuonna 1952. Paavali VI uudisti Venäjän pyhityksen vuonna 1965 ja Johannes Paavali II vuonna 1982. Lucian mukaan vasta Johannes Paavali II:n vuonna 1984 Roomassa, Fatiman Neitsyen patsaan edessä, suorittama pyhitys täytti Neitsyen toiveen. Fatiman Neitsyeen uskovat pitävät itsestäänselvänä, että vuotta myöhemmin alkanut glasnost ja kommunismin romahdus ovat tämän pyhityksen ansiota.

Paavali VI teki oman pyhiinvaellusmatkansa Fatimaan vuonna 1967. Jopa 2 miljoonaa pyhiinvaeltajaa huusi "Viva il Papa! Viva il Papa! ", kun paavi polvistui "rauhan kuningattaren" edessä. Portugal oli tuolloin salaisen poliisin terrorilla ylläpidetty diktatuuri. Paavin vierailua paheksuttiinkin ympäri maailmaa. Se ei kuitenkaan häirinnyt Paavali VI:a, joka jakoi Fatiman pyhäkössä kunniamerkkejä salaisen poliisin päällikölle ja useille virkailijoille.

Paavi Johannes Paavali I suositteli virkaan astuessaan lämpimästi Fatiman sanoman vastaanottamista, ja julisti vuonna 1978 kahden vuoden erityisen pyhiinvaelluskauden Fatimaan. Hänen seuraajansa, nykyinen paavi Johannes Paavali II on ollut kaikkein innokkain Fatimassa vierailija ja sanoman levittäjä. Kun Johannes Paavali II:ta vastaan tehtiin murhayritys 13. toukokuuta 1981, hän sanoi Fatiman Neitsyen pelastaneen hänet varmalta kuolemalta. Käydessään Fatimassa attentaatin 10-vuotispäivänä paavi asetti kehostaan poistetun luodin Neitsyen patsaan kruunuun.

Selvä yhteys moderniin ufoilmiöön

Sekulaari historiankirjoitus pitää miltei itsestäänselvänä, että katolinen kirkko järjesti koko Fatiman ilmestyksen. Historioitsijat ovat sikäli oikeassa, että kirkko adoptoi ilmestyksen ja hyödynsi sitä, mutta katolisilla ei ollut mitään tiedossa olevaa keinoa luoda aurinkoihmettä vuonna 1917. Jos jesuiitat tai Vatikaani todella järjestivät kaiken, niillä on täytynyt olla yhteyksiä joihinkin tuntemattomiin tekijöihin.

Useat ufotutkijat - mm. Jacques Vallee, John A. Keel ja David Barclay - ovat yrittäneet selvittää, mitä Fatimassa todella tapahtui, ja kuka oli kaiken takana. Ainakin aurinkoihme vastaa vuoden 1947 jälkeen nähtyjä moderneja ufoilmiöitä. Lisäksi valopallot, vastatuuleen liikkuvat oudot pilvet, surisevat äänet, enkelintukka jne. ovat kaikki tuttuja myöhemmistä tapauksista. Myös se, että osa läsnäolijoista ei voinut kuulla tai edes nähdä vierailijaa, vaikka Lucia olisi puhunut tämän kanssa, on toistunut nykypäivän kontaktikertomuksissa.

Fatimassa oli paikalla runsaasti kuvaajia. Tiettävästi vain yksi - tai mahdollisesti kaksi valokuvaa itse aurinkoihmeestä on säästynyt, elokuvia ei yhtäkään. Tässäkin on yhtäläisyyttä nykypäivään: oudolla tavalla paras todistusaineisto tuntuu aina häviävän tai tuhoutuvan. Fatiman silminnäkijäkuvauksilla on kuitenkin eityinen arvo verrattuna myöhempään aineistoon: vuonna 1917 kukaan ei vielä puhunut ufoista, joten ufologisesti värittyneet ennakkoasenteet eivät päässeet vaikuttamaan lausuntoihin.

Fatiman ilmestys on selvästi modernin ufoilmiön vastaava ja yhtenevä edeltäjä. Fatimaan liittyy kuitenkin paljon sellaista, mikä ei täsmää. Nähdäänpä ufoilmiön takana muiden planeettojen, toisten ulottuvuuksien, onton maapallon jne. tai oman tulevaisuutemme asukit, niin Fatiman ilmestys sisältää absurdeja ja paradoksaalisia elementtejä. Miksi mikään edellä luetelluista näkisi tällaisen vaivan pönkittääkseen katolista kirkkoa ja ohjatakseen sitä mariologiseen suuntaan?

David Barclay on omissa tutkimuksissaan tullut siihen tulokseen, että koko ilmestys järjestettiin vahingoittamaan ihmiskuntaa. Toisaalta oli tarkoitus kontrolloida ihmiskuntaa vahvistamalla uskoa yliluonnolliseen jumaluuteen; toisaalta kerättiin ihmismassat kokoon, jotta voitaisiin levittää influenssavirusta, joka parissa vuodessa tappaisi 1525 miljoonaa ihmistä. Erich von Däniken esittää kirjassaan "Ilmestysten arvoitus", että kyse olisi jonkinlaisesta "televisiokuvasta ", joka lähetetään paikalle joko avaruusaluksesta tai jopa suoraan toisesta aurinkokunnasta.

Psyykkisesti herkkä vastaanottaja pystyisi ankarasti keskittymällä - esimerkiksi rukouksessa - hahmottamaan lähetetyn kolmiulotteisen kuvan. Siksi olisi niin tärkeää olla määrättyyn aikaan oikeassa paikassa, kun lähetys alkaisi. Fatiman Neitsyt kehoitti ihmisiä, ja erityisesti Luciaa, lukemaan ahkerasti ruusukkorukousta ja viettämään erityisiä rukouslauantaita. Voitaisiin ajatella, että hän tällä varmisti ihmisten avaavan säännöllisesti "vastaanottimensa", jos hän aikoisi vierailla myöhemmin uudelleen.

Neitsyt onkin ilmestynyt LucialIe useaan otteeseen tämän elämän aikana. Jos Fatimassa yritettiin ottaa yhteyttä ihmiskuntaan jollakin telepaattisella, poikkeuksellista psyykkistä herkkyyttä vaativalla tavalla, se saattaisi selittää ufologisen ilmiön ja mariologisen sanoman välisen ristiriidan. Ehkä Lucia oli sillä hetkellä ainut sopiva kontakti ehdokas, tai sitten tehtiin huono valinta. Jos viesti muuttui sanoiksi vasta Lucian aivoissa, hän on saattanut itse lisätä siihen oman maailmankuvansa mukaisen sisällön.

Fatiman ilmestys on osa ufologista jatkumoa myös siinä mielessä, että ihmiskunnan ja uskontojen historia ja mytologiat ovat täynnä kertomuksia "valopalloilla" ja "tulisilla vaunuilla" saapuneista jumalallisista vierailijoista, jotka ovat tulleet tuomaan sanomaa ihmisille. Fatiman tapahtumien ja menneisyyden vierailuista todistavien kertomusten samankaltaisuus antaa tukea teorioille, joiden mukaan myös ihmiskunnan historiassa on ollut vastaavia tapahtumia.

Olipa Fatiman ilmestyksen todellinen luonne mikä tahansa, tai vaikka koko juttu olisi vastakkaisista todisteista huolimatta pelkkää huijausta tai kuvittelua, ilman vaikutusta se ei ole jäänyt. Ilmiön monimuotoisuus, silminnäkijöiden määrä, runsas todistusaineisto sekä mittavat uskonnolliset, poliittiset ja yhteiskunnalliset seuraukset tekevät siitä tämän vuosisadan merkittävimmän ufoilmiön.

Marian palvonta

Raamattu kertoo Mariasta oikeastaan hyvin vähän, ja siinäkään vähässä ei ole viittauksia Marian jumalalliseen olemukseen. Marian palvonnan juuret ovatkin muinaisissa naisjumaluuksissa, jotka ilmeisesti alkuaan Babyloniasta lähteneinä siirtyivät erilaisina muunnelmina koko Välimeren ja Lähi-Idän alueelle. Babylonian Ishtar, eli Istar, Ashtar (mainittakoon, että myös yksi levinneimmistä ufologisista kanavointiryhmistä ilmoittaa tietolähteekseen ns. "Ashtar commandin") tai Ashtarte, antoi vaikutteita Egyptin Isis kulttiin.

Näiden kahden tärkeimmän Marian" esiäidin" piirteitä löytyy myös mm. Aphroditesta, Kybelestä ja Dianasta eli Artemista. Marian lempinimet, esimerkiksi "Taivaan kuningatar", "Taivaan neitsyt" tai "Jumalan synnyttäjä" ovat kaikki tuttuja pakanallisilta jumalattarilta. Samaten Marian kuvaaminen Jeesus-lapsi sylissä, sädekehä pään päällä, kyyhkynen tai tähkä kädessä jne. ovat kaikki lainaa aiemmilta naisjumalilta. Myös Marian patsaiden kantaminen tai vetäminen härkävankkureissa juhlakulkueissa on vanhan pakanallisen tradition jatkumoa.

Kun uusi usko levisi, kansa ei halunnut luopua vanhoista ja turvallisista perinteistä. Tutuille kulttiesineille, kuville, tavoille ja pyhille paikoille annettiin vain uusi nimi, ja elämä saattoi jatkua ilman kestämättömän suuria mullistuksia. Samaan tapaanhan kristinusko muutti pakanalliset juhlapyhät kirkollisiksi ja muutti vanhat temppelit kirkoiksi. Vanhojen naisjumaluuksien jääminen elämään Marian kaapuun puettuna oli osa normaalia uskonnon leviämistä. Arvoituksellista sitä vastoin on, miksi mariologia on nyt viimeisimmän vuosisadan aikana - saanut niin vahvan aseman katolisessa kirkossa, ja miksi sen asema tuntuu yhä vahvistuvan.

Marian palvontaa arvostellaan katolisen kirkon sisälläkin, mutta ehkä kovinta kritiikkiä kuuluu luterilaisen kirkon puhdasoppisimmista piireistä. Raamatullisen henkimaailman todellisuuteen uskova Leo Meller on ottanut vahvasti kantaa myös Fatiman ilmestykseen. Hänen mukaansa tapahtumat sinällään olivat todellisia. Niiden takana ei kuitenkaan ollut Neitsyt Maria taivaasta, vaan demoniseen henkimaailmaan kuuluva ns. vainajahenki. Siten Fatiman ilmestys - ja varsinkin sitä seuranneet koko maailman ja Venäjän pyhitykset Fatiman Neitsyelle - olisi saatanallinen juoni ihmiskunnan harhauttamiseksi ja turmioksi.

PÄÄLÄHTEET

  • Barclay, David, Aliens - the final answer? Blandford, London 1995.
  • Birmingham, David, A concise history of Portugal. University Press, Cambridge 1993.
  • Däniken, Erich von, Ilmestysten arvoitus. Kirjayhtymä, Helsinki 1975.
  • Gallagher, Tom, Portugal: a twentieth-century interpretation. Manchester University Press 1983.
  • Hume, Ruth Fox, Fatiman ihme. Ilmo Kallio-Soukaisen painamaton suomennos. Origo Our Lady came to Fatima, Vision Books.
  • Keel, John A., Ufos - operation Trojan horse. abacus, London 1976 (1970).
  • Kuningas, Tapani, Ufojen jäljillä. Kirjayhtymä, Helsinki 1971.
  • Livermore, H.V., Portugala short history. Edinburgh University Press 1973.
  • Machado, Diamantino P., The structure of Portuguese society: the failure of fascism. Praeger, New York 1991.
  • Marques, Antonio H. R., History of Portugal voI II: from empire to corporate state.Columbia University Press 1972.
  • Meller, Leo, Vatikaani profetiassa. Kuva ja Sana, Helsinki 1982.
  • Tallqvist, Knut, Madonnan esihistoria. Otava; Helsinki 1920.
  • Vallee, Jacques, Dimensions. Ballantine, New York 1989.
  • Wilson, Stephen, Saints and their cults. University Press, Cambridge 1987 (1983).
  • The message of Fatima Luzia speaks. SoI de Fatima, Madrid 1991.
  • Ufo photographs around the world voI. 1. Ufo photo archives, Tucson 1986.
  • Kuningas, Tapani, "Oliko Fatiman ihme Neitsyt Maria lentävässä lautasessa?". Uusi Maailma 4/7l.
  • "Neitsyt Maria ilmoitti Fatimassa Venäjän muutoksista", Sinisen armeijan mainos. Helsingin Sanomat 27.6.1992.
  • Ahvio, Juha, Jumalan äidistä porttokirkon pyhimykseksi. Äänikasetti, Kuva ja Sana, Helsinki 1992.
  • Meller, Leo, Paavi Baltiassa: Fatiman verkko uhkaa - miten käy Suomen. Äänikasetti, Kuva ja Sana, Helsinki 1993.
  • UFO - cd rom multi-media. Software Marketing Corporation, Phoenix 1993.
  • Appearances of Mary -kotisivut internetissä.
  • Fatima Home Page internetissä.
  • The Fatima Network -kotisivut internetissä.
  • Illuminations -kotisivut internetissä.

    Lähde: ULTRA 7-8/97

    Julkaistu ULTRAN luvalla

     
    ULTRA   - "Suomen monipuolisin rajatiedon aikakauslehti"  
     
     
    31.05.07