Gizan suuret pyramidit

 


Gizan suuret pyramidit

Egyptologien yleinen käsitys on ollut, että Gizan pyramidit olisi rakennettu neljännen dynastian kuninkaiden aikana ja heidän hautapaikoikseen. Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan ole samaa mieltä. Eräs heistä on Martin Gray, jonka mukaan uudemmat tutkimukset osoittavat, että nämä suurimmat pyramidit on rakennettu jo paljon ennen egyptiläisiä.

Eräs aiempaa käsitystä vastaan puhuva seikka on se, tosiasia, ettei kukaan neljännen dynastian hallitsijoista ole laitattanut niihin nimeään, vaikka jo viidennestä dynastiasta eteenpäin pyramideissa on sadoittain virallisia merkintöjä, jotka eivät jätä sijaa epäilyille siitä, ketkä ovat ne rakennuttaneet.

Khufun (Kheopsin) nimen yhdistäminen niihin perustuu Herodotoksen kuulemiin tarinansirpaleisiin. Khufu itse ei missään kerro rakennuttaneensa näitä pyramideja, sen sijaan hän kylläkin väittää teettäneensä niihin joitain korjauksia saadakseen tilaa palvomansa Isiksen patsaalle. Eräässä steelassa hän kertoo lisäksi kolmen pienen pyramidin rakentamisesta vaimolleen ja tyttärilleen suurten pyramidien lähettyville.

Kehittynyt tekniikka

Erikoista on, että nämä suuret pyramidit edellyttävät sekä kokonsa että huolellisen tekotapansa vuoksi kehittyneempää tekniikkaa kuin myöhemmät, kooltaan pienemmät ja karkeampitekoiset pyramidit. Tunnetut työkalut eivät vaikuta kyllin tehokkailta sellaisen kovan kivilajin työstämiseen, josta suuret pyramidit on rakennettu.

Yksi varhaisista egyptologeista, Sir Flinders Petrie, oletti että kivilohkareiden sahaamiseen käytettiin pitkiä käsisahoja, joiden teräosiin oli upotettu timantteja tai korundeja. Ongelmana tässä hypoteesissa on, että miljoonien lohkareiden sahaamiseen olisi tarvittu miljoonia uusia ja kalliita timantteja, jotta työ olisi voinut jatkua keskeytyksettä. Syövyttävien happojen ym. muiden ehdotettujen menetelmien käyttö voisi toimia kalkkivessä (joskin perin hitaasti), mutta kovan graniitin työstämisessä ne olisivat täysin kelvottomia. Niinpä on edelleen arvoitus, millaisilla menetelmillä kivet on lohkottu.

Kivien siirtämis- ja nosto-ongelmia

Tanskalainen insinööri P. Garde-Hanson on laskenut, että pyramidin huipulle ulottuvan rampin rakentamiseen olisi tarvittu 17,5 miljoonaa kuutiometriä materiaalia, mikä vastaa enemmän kuin seitsenkertaisesti pyramidiin itseensä käytettyä määrää. Ja mikäli ne olisi rakennettu Khufun aikana, työhön olisi tarvittu 240 000 miestä. Entä millaisilla siirtomenetelmillä lohkareet olisi saatu ramppia myöten paikalleen täysin ehjinä ja kolhiintumattomina?

Kivilohkareet on hiottu kaikilta kuudelta sivultaan 0.25 mm tarkkuudella, mikä käytännössä tarkoittaa, ettei niiden väliin saa mahtumaan edes partakoneen terää. Tämä edellyttää erittäin suurta työmäärää, mikä puolestaan merkitsee joko paljon aikaa tai erittäin kehittyneitä menetelmiä.

Rampin purkamisen ongelmat

Jos tällainen valtava ramppi olisi kuitenkin tehty, olisi tarvittu yli 300 000 työntekijää ja kahdeksan vuotta sen purkamiseen, koska purkutyö olisi pitänyt suorittaa suurta varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen, ettei pyramidin pintaa olisi vahingoitettu. Ja mihin rampin materiaali olisi kuljetettu? Pyramidien lähialueilta siitä ei löydy jälkeäkään.

Valitettavasti vuonna 1356 sattuneen, Kairoon asti ulottuneen maanjäristyksen jälkeen arabit alkoivat hajottaa pyramideja ryöstäen ja paloitellen niiden kiviä moskeijoittensa rakennustarpeiksi. Samalla he hävittivät kaikki jäljet niiden muinaisesta rakennustavasta. Laaja kirjasto muinaista tietoutta katosi ikiajoiksi. Myöhemmin tehdyt korjaustyöt eivät asiaa auttaneet, pikemminkin ne hävittivät loputkin merkit.

Tutkimustuloksia

Gizan pyramidien perustan ympärillä olevasta, aina 12 metriin ulottuvasta silttihiekasta löydettyjen merisimpukoiden ym. fossiilien radiohiiliajoitukset ovat antaneet niiden iäksi vähintään 12 000 vuotta. Tällaisten kerrostumien on täytynyt syntyä aikana, jolloin alue on ollut veden alla. Siitä eivät Egyptin historiakirjat tietenkään kerro mitään, koska egyptiläiset eivät asuneet tällä alueella silloin. Tämä seikka kuitenkin osoittaa, että Gizan suuret pyramidit on rakennettu vähintään 12 000 vuotta sitten jonkin ennen vedenpaisumusta eläneen kehittyneen kulttuurin toimesta.

Yhtenä osoituksena siitä, että pyramiditkin ovat olleet tulva-alueella, oli niiden kalkkikiviseinissä ennen arabien hävitystyötä ollut selvä rajalinja, joka osoitti Niilin vedenpinnan olleen joskus noin 120 metriä nykyistä ylempänä. Lisäksi, kun pyramidit tutkijoiden toimesta ensiksi avattiin, niiden lattialla oli noin tuuman paksuinen suolakerros, minkä myöhemmät kemialliset analyysit osoittivat sisältävän huomattavassa määrin merisuolaa. Tulvavesi ei siis ollut peräisin pelkästään Niilistä, mikä jälleen viittaa suureen vedenpaisumukseen.

Pyramidien sivujen ja muiden mittojen maantieteellinen ja tähtitieteellinen tarkkuus osoittaa rakentajilla olleen hämmästyttävän tarkkaa tietoa näistäkin asioista. He esim. näyttävät tienneen maapallon mitat yhtä tarkasti, kuin mihin vasta nykyisten satelliittimittausten perusteella on kyetty! He ovat myös tunteneet piin arvon (3.14) ja kolmion kulmien suhteet tuhansia vuosia ennen geometrian isäksi sanottua Pythagorasta.

Lähde: The Grand Pyramid

Lisäys 25.11.07:

 

Kuinka pyramidit rakennettiin?

Herodotoksen mukaan suuret Kheopsin pyramidit rakennettiin 20 vuodessa 100 000 työläisen voimin. Vaikka tämä teoria on ollut hyväksytty jo useamman vuosisadan ajan, siihen liittyy joitakin absurdeja piirteitä. Sen osoittaa jo yksinkertainen matematiikka.

20 vuodessa on 7305 päivää. Suuressa pyramidissa on noin 2 300 000 kivilohkaretta, jotka kukin painavat noin 2,5 tonnia. Jotta työ olisi tullut tehdyksi 20 vuodessa, vähintään 315 lohkaretta olisi pitänyt sijoittaa paikoilleen joka päivä. Lisäksi siirtämisessä käytettyä ramppia (luiskaa) olisi pitänyt jatkuvasti korottaa siirrettäviä lohkareita vastaavalle korkeudelle, mikä olisi vienyt osan itse pyramidin rakentamiseen tarvittavasta ajasta. Pyramidin huipulle saavuttaessa rampin korkeus olisi ollut jo noin 182 metriä ja siihen olisi tarvittu noin 2 500 000 kuutiometriä täytemaata.

Koska itse pyramidin rakentaminen edellyttää suurempaa tarkkuutta ja huolellisuutta kuin rampin teko, voidaan olettaa että rampin rakentamiseen tarvittiin kolmasosa ajasta. Tällöin itse pyramidin rakentamiseen jäisi kaksi kolmasosaa ajasta eli noin 4870 päivää. Näin ollen pitäisi joka päivä siirtää 472 kpl 2,5 tonnin painoista lohkaretta paikoilleen. Jos töitä tehtäisiin 12 tuntia/vrk, pitäisi joka tunti siirtää noin 40 lohkaretta paikoilleen. Yhden lohkareen siirtoon saisi siten kulua vain noin 1,5 minuuttia, mikä olisi käytännössä mahdotonta.

Harvoja rakennelmia on mittailtu ja analysoitu yhtä perusteellisesti, kuin Kheopsin pyramidia. Lukuisia enemmän tai vähemmän mystisiä teorioita on laadittu sen mittasuhteiden pohjalta. On puhuttu 'pyhästä kyynärästä' ja erityisestä 'pyramidituumasta'. On jopa väitetty, että tähän pyramidiin on kirjoitettu ihmiskunnan menneen ja tulevan historian virstanpylväät.


Pyramidien rakentamisessa käytettyjä työkaluja

Paljon pohdiskelua ovat herättäneet myös pyramidien rakentamisessa käytetyt menetelmät. Kheopsin pyramidissa on noin 2,3 miljoonaa kivilohkaretta, mikä vastaisi nykypäivänä noin puolta miljoonaa 15 tonnin autokuormaa. Niiden irrottaminen, kuljettaminen ja työstäminen senaikaisilla työkaluilla on joidenkin mielestä ollut mahdotonta ihmisvoimin, joten he uskovat joko avaruusolioiden tai atlantislaisten olleen asialla tuntemattomine tekniikoineen. Kuten oheiset kuvat kuitenkin osoittavat, egyptiläisillä itsellään näyttää olleen tarvittavat tekniikat hallussaan. Tästä on myös eriäviä näkemyksiä!

 


Tämä Kheopsin pyramidin halkileikkauskuva
esittää sen todennäköisiä rakennusvaiheita


Tämä korkokuva esittää erään ylhäisömiehen
jättiläismäisen patsaan siirtämistä

Herodotoksen mainitseman 100 kivenlouhijan lisäksi olisi tarvittu suuri määrä työläisiä kivien kuljetukseen ja paikoilleen nostamiseen. Eräiden laskelmien mukaan kivien siirtämiseen olisi tarvittu 100 000 miestä, toiset 100 000 niiden paikoilleen nostamiseen, 200 000 merimiestä lastaamaan ja kuljettamaan kiviä Niiliä pitkin ja toiset 200 000 miestä laivalastien purkamiseen. Lisäksi olisi tarvittu suuri joukko korjaus- ja huoltomiehiä.

Miten Gizan suuri pyramidi sitten rakennettiin? Yhden vihjeen saattaa antaa joihinkin sen kiviin kaiverrettu teksti: TÄMÄ PUOLI YLÖSPÄIN.

Miksi muinaiset rakentajat kirjoittivat tällaisen huomautuksen kiviin, jos ne yksinkertaisesti vain kiskottiin ramppia pitkin ylös?

Tässä oudossa ohjeessa on järkeä vain, jos hylkäämme sen suositun hypoteesin, että valtava miesjoukko kiskoi kivilohkareita vetäen niitä tilapäistä ramppia pitkin. Sen sijaan oletamme, että lohkareet kirjaimellisesti pyöritettiin ramppia pitkin. Pyörittäminen vaatii vain neljäsosan siitä energiasta, mitä vetämiseen tarvittaisiin. Näin ollen kivien siirtämiseen tarvittaisiin vähemmän työväkeä ja työhön kuluisi myös vähemmän aikaa, joten rakentaminen on voinut tapahtua jokseenkin Herodotoksen mainitsemissa puitteissa.

Lähde: www.freemaninstitute.com/Gallery/pyramids.htm  
 
Lisäys 7.4.08:

Uusimman, Jean-Pierre Houdinin ja ja hänen poikansa Henri Houdinin teorian mukaan vain pyramidin perustuksen ja alimman kolmanneksen kivet kuljetettiin paikalle ulkoista ramppia pitkin. Tämän rampin ei näin ollen tarvinnut olla kovin pitkä. Kun pohjaosa oli valmis, rakentajat siirtyivät käyttämään pyramidin sisäpuolelle tehtyä ramppia, joka oli melko kapea.

Jotkut tutkijat ovat äskettäin päätyneet myös uskomaan, että vain pyramidin ydin rakennettiin umpikivisistä lohkareista ja että ylin kolmannes ja nurkkaukset tehtiin kalkkikivestä valetuista betoniharkoista. Myös aikojen kuluessa tuhoutunut päällysverhoilu olisi ollut samaa materiaalia, eikä hiottua kalkkikiveä, kuten aiemmin on arveltu. Jos näin on, lohkareitten paino kevenisi oleellisesti. Tutkijat kuitenkin vielä kiistelevät asiasta. (Tiede 4 / 2008)

Lisäys 26.12.09
Egypti ei suinkaan ole ainoa paikka, missä pyramideja on rakennettu. Niitä löytyy itse asiassa vähän joka puolelta maailmaa. Hyvin tunnettuja ovat Etelä- ja Keski-Amerikan muinaisten kansojen rakentamat pyramidit, mutta niitä löytyy lähempääkin. Esim. Kiinassa kerrotaan olevan yli 300 pyramidin jäännökset! Niitä ei kuitenkaan ole koskaan perusteellisesti tutkittu. (www.world-pyramids.com/Chinese_Pyramids.html) Sivustolla www.european-pyramids.eu/ tuodaan näiden lisäksi lukuisia Euroopassa sijaitsevia pyramideja tai pyramidin kaltaisia rakennelmia. Niitä on mm. Kanarian saarilla, Bosniassa, Kroatiassa, Ranskassa, Saksassa, Kreikassa, Italiassa, Romaniassa, Sloveniassa, Serbiassa, Espanjassa, Turkissa, Ukrainassa ja Venäjällä.

Mistä tällainen rakentamisperinne on lähtöisin? Ei tunnu uskottavalta, että eri puolilla maailmaa elävät kansat olisivat sattumalta sen keksineet! Paljon todennäköisempää on, että perinne on levinnyt niiden ihmisten mukana, jotka aikoinaan ovat ehkä jostain Kaksoisvirran maiden alueelta vaeltaneet eri puolille maapalloa.

Katso myös: Gizan suuren Sfinksin rakentaminen

Takaisin sivulle: Egypti - pyramidien ja jumalien maa  
 
01.08.07 (Päivitetty 7.4.08)