Herodes, myyttinen tyranni

 

TV 1 esitti 20.12.04 dokumentin ajankohtaisesta 'jouluhenkilöstä' , Herodeksesta. Dokumentin otsikko antoi ymmärtää, että jo Herodes itse on enemmän tai vähemmän myyttinen henkilö, puhumattakaan häneen liitetyistä tapahtumista. YLE:n ohjelmaesittely pani vielä paremmaksi:

"Kuningas Herodes on yksi julmimmista Raamatun mainitsemista henkilöistä. Joulukuvaelmissa hänet muistetaan ikuisesti lastenmurhaajana, joka halusi raivata juutalaisten kuninkaaksi kutsutun Jeesus-lapsen tieltään. Dokumentissa pohditaan kuka Herodes oikeasti oli ja onko hän myyttinsä lisäksi ikinä ylipäätään elänyt. Lahtasiko kruununsa menetystä pelkäävä kuningas Herodes käskyllään satoja viattomia vauvoja kuten Raamattu kertoo? Monitieteiset tutkimukset ovat avanneet uusia näkökulmia tämän arvoituksen ratkaisemiseksi. Arkeologiset kaivaukset, Petrasta löytyneet kirjakääröt ja juutalaisen historioitsijan, Josefuksen, kirjoittamat aikalaistekstit kriittisesti tarkasteltuina lähteinään tutkijat ovat hahmotelleet toisenlaista kuvaa Palestiinaa hallinneesta Herodeksesta."

Itse dokumentti kuitenkin ankkuroi Herodeksen lujasti historiaan kertoen laajasti hänen elämästään, vaimoistaan ja lapsistaan, epäluuloisesta luonteestaan, suhteistaan Rooman keisareihin, Kleopatraan ym. Tuotiin myös esiin Herodeksen suuret rakennusprojektit, joiden avulla hän ei-juutalaisena halusi saada arvostusta juutalaisten keskuudessa. Näitä olivat mm. Salomon temppelin jälleenrakennus, Masadan linnoitus ja Kesarean syväsatama, jota yksi asiantuntijoista vertasi maailman seitsemään ihmeeseen. Herodeksen historiallisuutta ei siis vähääkään epäilty, hän oli kaikkea muuta kuin myytti. Myyttinä ei myöskään pidetty hänen tyrannimaista ja julmaa luonnettaan, päin vastoin tuotiin esiin, miten hän epäluuloisuudessaan tapatti ystäviään ja sukulaisiaan, jopa vaimonsa ja kolme poikaansa. Todettiin myös, että "valtakautensa lopulla Herodes yltyi ennen näkemättömiin veritekoihin" ja että "Herodes ei kyennyt käsittelemään epäluulojaan järkiperäisellä tavalla".

Tästä huolimatta Beetlehemin lastenmurhaa epäiltiin. Dokumentin alkujuonnossa mainittiin: "Raamattu kertoo, että Herodes käski tappamaan tuhansia lapsia." Tämä lukumäärä on tietenkin vain dokumentin tekijöiden (tai sen suomalaisten toimittajien) spekulaatiota, koska Matteus ei mainitse lasten lukumäärää. Tutkijoiden epäilyn ainoaksi syyksi osoittautui vain se, etteivät muut lähteet, kuten historioitsija Josefus, (joka kertoo laajasti Herodeksen elämästä, ja jonka teoksiin dokumentin aineistokin pääasiassa pohjautui) kerro lastenmurhasta, ja että evankeliumien kirjoittajista vain Matteus kertoo siitä. Mitään konkreettisia todisteita tapauksen historiallisuutta vastaan he eivät esittäneet, joten näkemykset olivat vain heidän omia mielipiteitään. Lopulta ohjelmassa todettiinkin, että tapausta ei ehkä ole sattunut. Koko dokumentti antoi siis asiasta melko lailla erilaisen kuvan kuin sen esittelyteksti, mikä hieman ihmetyttää.

Miksi sitten Josefus ei mainitse tätä tapausta. Siihen voi olla montakin syytä. Hän ei todennäköisesti asunut Betlehemissä, eikä tapahtuma ollut kantautunut hänen korviinsa. Historiateoksensakin hän kirjoitti vuosikymmeniä myöhemmin. Tai ehkä hän piti tapausta vähäisenä Herodeksen muihin veritekoihin verrattuna. Tuon ajan suhtaumista lasten tappamiseen kuvastaa hyvin jokin aika sitten esitetty TV-dokumentti, missä arkeologit löysivät yli sata lapsen luurankoa erään muinaisen roomalaisen kylpylän paikalta. Tutkijat päätyivät siihen, että ne olivat kylpylässä työskentelevien prostituoitujen synnyttämiä ei-toivottuja lapsia, joista päästiin eroon yksinkertaisesti heittämällä heidät viemäriojaan. Eikä tämä kylpylä ollut ainoa, missä tällaista harrastettiin.

Toisaalta Betlehem oli noihin aikoin ilmeisesti vain syrjäinen, asukasluvultaan vaatimaton kylä, jossa tuskin oli satoja alle kaksivuotiaita poikalapsia. Näin ollen on mahdollista, ettei heitä lopultakaan ollut kovin monta. Tehtävään määrätyt 'pyövelitkään' eivät ehkä olleet kovin innokkaita tehtävässään, joten monet saattoivat päästä vanhempineen karkuun. Lasten vanhemmat taas pelkäsivät lastensa puolesta , eivätkä halunneet huudella asiasta. Tieto ei siis ilmeisesti levinnyt kovin laajalle, mikä saattaisi selittää myös sen, miksi muut evankeliumikirjoittajat eivät tapausta mainitse.

Herodeksen rakennusprojektit

Historia tuntee Herodes Suuren kunnianhimoisena, julmana ja vainoharhaisena hallitsijana. Hän ei ollut kuninkaallista sukua eikä ollut saanut valtaansa omalta kansaltaan vaan roomalaisilta, jotka olivat asettaneet hänet Juudean kuninkaaksi. Tästä syystä juutalaiset halveksivat häntä ja hänen sanotaan pelänneen enemmän omia alamaisiaan kuin roomalaisia. Valtansa turvaamiseksi hän rakennutti itselleen peräti 11 ylellistä, vahvojen muurien ympäröimää palatsia. Näissä kuivaan autiomaahan rakennetuissa palatseissa oli mm. kylpylöitä, saunoja, viileähuoneita ja puutarhoja.

Näillä rakennelmillaan Herodes halusi näytellä mahtiaan roomalaisille, mutta hänen oli myös yritettävä miellyttää juutalaisia. Siksi hän organisoi sellaisia suuria rakennusprojekteja, kuten Kesarean kaupunki ja satama, Juudean ensimmäinen amfiteatteri, velodromi sekä mm. ihmisille tarpeellisia vesikanavia, akvedukteja, joista pisin oli 15 km mittainen. Niiden suunnittelussa hän käytti apuna roomalaisia arkkitehtejä ja muita asiantuntijoita.

Suurin rakennusprojekteista oli kuitenkin Jerusalemin temppelin jälleenrakentaminen. Tämä Salomon rakennuttama, alkujaan 50 m. korkea temppeli oli tuolloin jo täysin tuhoutunut. Herodes halusi lyödä hänet laudalta, eikä säästellyt kustannuksia. Temppelin raunioita tutkiessaan arkeologit hämmästelivät joidenkin sen rakentamiseen käytettyjen kivilohkareiden valtavaa kokoa; suurimmat olivat pituudeltaan 13,5 metriä ja vahvuudeltaan yli 3 metriä. Tällaisten järkäleiden paino on n. 400 tonnia eli huomattavasti suurempia kuin paljon puhutut Egyptin pyramidien 15 tonnin painoiset rakennuskivet!

Jotkut tutkijat uskovat erään hiljattain löydetyn haudan olevan Herodes Suuren viimeinen leposija. Asia vaatii kuitenkin vielä lisätutkimuksia.
(Herodeksen valtakunta, JIM-tv 11.6.09)

 
 
 
15.06.2009