Uutisia ja tapahtumia

Vuosi 2013
 

Filippiinien supertaifuuni

10.11.2013
Filippiinien supertaifuuni jätti massiiviset tuhot. Noin 10 000 ihmistä on kuollut. Valtavat äkillisesti nousseet aallot ovat pyyhkineet kylien yli, suuria aluksia on paiskautunut rantaan, rakennuksia ja kouluja on tuhoutunut ja viljelysmaata mennyt pilalle. YLE -uutiset

Pihka parantaa

Tutkija-osoitti-perimatiedon-todeksi-suomen-metsissa-kasvaa lääketieteeline ihmeaine.. Kuusen pihka parantaa haavoja ja sieni-infektioita selviää tuoreesta Helsingin yliopiston tutkimuksesta. (http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/59304)

Nyt se on tutkittu: Marsin pinnalla ei elämää

Mars-planeetan pinnalla ei voi olla elämää, sillä planeetalla on vallinnut satojen miljoonien vuosien kuiva ajanjakso. Näin uskoo tutkijaryhmä, joka on analysoinut Marsin maa-ainesta kolmen vuoden ajan. (www.uusisuomi.fi)

Hieman jäähdykettä humanoidijutuille:

Smithsonian instituutin astrofyysikko Howard Smith, vaikka uskookin evoluutioon, epäilee silti elämän löytymistä muilta planeetoilta. Hän toteaa: "Väitän, että viimeaikaiset tulokset ennakoivat päinvastaista. Elämä vaatii niin monta muuttujaa, etteivät ne ole voineet kolahtaa kohdalleen kovin monta kertaa." Smith luettelee niistä muutamia:

  1. Tasaisesti, vakaasti ja riittävän pitkään säteilevä aurinko. Valtaosa tähdistä on kuitenkin aurinkoa pienempiä tai suurempia ja ne loistavat liian vähän aikaa.
  2. Jotakuinkin pyöreä ja vakaa rata tasaisella etäisyydellä tähdestä vuosimiljardien ajan.
  3. Radan kaltevuuden oltava sopiva, jotta planeetalla olisi sopiva ja tasainen lämpötila.
  4. Sopivan kokoinen massa, jotta planeetan vetovoima pystyy pitämään ilmakehän. Pienempi massa ei sitä pysty pitämään ja suurempi estää mannerlaattojen muodostumisen ja geologisen toiminnan, joiden tuloksena syntyy mm. lämpöä säilyttävä hiilidioksikerros ilmakehään.
  5. Monipuolinen alkuainekoostumus, jotta elämä olisi mahdollista. Näitä rakennusaineita pitäisi olla planeetan lähiympäristössä. Ne eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti edes omassa galaksissamme ja niitä voi olla muualla niukemmin kuin omassa aurinkokunnassamme.
  6. Magneettikenttä, joka suojaa vahingollisilta aurinkotuulilta; ilman sitä elämä tuhoutuisi.
  7. Luonnollisesti myös vettä täytyy olla saatavilla. Vaikka sitä on avaruudessa runsaasti, näyttää siltä, ettei se ole yleistä planeetoilla. Omassa aurinkokunnassamme sitä esiintyy varmuudella vain Maassa ja ehkä joissakin kuissa.

"Voi hyvin olla, ettei elämä edes näissä ideaalioloissa kehity helposti", sanoo Howard Smith. "Jos jokin eksoplaneetta on ollut niin onnekas, että se täyttää elämän kehittymisen peruskriteerit, sen on täytynyt olla onnekas myös toiseen kertaan. Sielläkin on täytynyt tapahtua jokin mullistus, oma kambrikauden räjähdys. Ilman sitä evoluutio olisi jäänyt kesken."

"Tiedämme, että havaitut planeetat eivät tue käsitystä, jonka mukaan jopa joka toisella tädellä voisi olla Maan kokoinen kivinen kiertolainen elämän vyöhykkeellä. Löydot pikemminkin musertavat näkemystä. Auringoiksi luullut tähdet ovat liian pieniä suuria, liian himmeitä tai kirkkaita. Planeetat ovat jättiläisiä tai kääpiöitä ja kiertävät liian lähellä tähteään tai liian epäsäännöllistä rataa. Tällaisessa kosmoksessa älylle ei ole voinut tarjoutua monta tilaisuutta. Toinen Maa saattaa jäädä tieteiskuvitelmaksi."

Smith kyseenalaistaa myös mahdollisuutemme saada yhteys oletettuihin muihin sivilisaatioihin. Hänen mukaansa etenkin meitä vanhempiin (ja kuten monet uskovat, kehittyneempiin) sivilisaatioihin on vaikea saada yhteyttä, sillä universumi laajenee jatkuvasti kiihtyvällä nopeudella. Signaali, jonka lähetämme tänään, ei koskaan tavoita kaukaisia galakseja. Optimistisimpien arvioiden mukaan älykkäitä olentoja voisi elää 1000 valovuoden päässä, mutta sekin on niin kaukana, että voisimme odottaa vastausta vasta vuoden 4500 tienoilla! (Tiede 03/2012)

Tuhannen vuoden ikäiset kolikot hämmentävät Australian historiaa

Ensimmäiset hollantilaiset kävivät Australian rannikolla 1600-luvun alussa. James Cook julisti Australian brittiläiseksi vuonna 1770. Mistä kummasta asumattomalle australialaissaarelle tulivat ikivanhat afrikkalaiskolikot? Sotilas Maurie Isenberg oli vuonna 1944 sijoitettuna tutka-asemalle yhdelle Pohjois-Australian rannikon asumattomista saarista. Vapaa-aikanaan hän istuskeli rannalla kalastamassa, ja kerran hänen sormensa tapasivat hiekan seasta kuparikolikoita. Hän unohti ne peltipurkkiin vuosikymmeniksi, kunnes 1970-luvulla päätti lähettää ne museoon arvioitaviksi. Museon mukaan rahat olivat afrikkalaisia ja niillä oli ikää tuhat vuotta. Vaikka Isenberg ei oivaltanut vastauksen mullistavuutta, hän piirsi kuitenkin karttaan rastin kohtaan muistutukseksi paikasta, josta oli löytänyt kolikot. Mullistava tieto todella oli: ensimmäisten hollantilaisten tutkimusmatkailijoiden tiedettiin käyneen Australian rannoilla 1600-luvun alussa, ja James Cook julisti sen Britannian omaksi vasta vuonna 1770. Miten Australiaan oli päätynyt 600 vuotta vanhempia afrikkalaisen Kilwan sulttaanikunnan rahoja nykyisen Tansanian rannikolta?

Aborginaalien legendat kertovat aarteesta

Yhdysvaltalaisen Indianan yliopiston antropologian professori, australialainen Ian McIntosh etsii vastausta tekemällä tänä kesänä tutkimuksia Isenbergin raksimalla paikalla Wesselsaarilla. Hänellä ovat vihjeenä myös Australian aboriginaalien legendat lähellä samaa rantaa sijaitsevasta salaisesta luolasta. Aboriginaalien perimätiedon mukaan luola on täynnä vanhoja kultakolikoita ja aseita. Alueen kartoittamisella ja rannikon eroosioanalyysillä alkaviin etsintöihin osallistuu myös aboriginaalien edustajia. Arkeologit ovat epäilleet pitkään, että Itä-Afrikan, Arabian niemimaan, Intian ja Molukkien välillä oli varhaisia merikauppareittejä. Ehkä niitä oli jo tuhat vuotta sitten? Huuhtoutuivatko kolikot rantaan haaksirikkoutuneesta laivasta, McIntosh pohtii. Kilwan sulttaanikunta, joka nykyisin on raunioina, oli aikoinaan kukoistava kauppapaikka. Vanhastaan tiedetään, että Kilwalla oli kauppayhteyksiä Intiaan ainakin jo 1200-luvulla. Kilwan kolikot puolestaan ovat jälleen purkissa, tällä kertaa museon varastossa Sydneyssa, koska kukaan ei tiedä, miten niihin pitäisi suhtautua, McIntosh kertoo. (http://yle.fi/uutiset/tuhannen_vuoden_ikaiset_kolikot_hammentavat_australian_historiaa/6652991)

Pimeä materia

Universumin on uskottu koostuvan suurimmaksi osaksi ns. pimeästä materiasta ja pimeästä energiasta; tavallista ainetta olisi vain vajaat 5%. Jotkut ovat kuitenkin epäilleet tätä. Yksi heistä on italialainen tutkija Leonardo Rubino, joka väittää, että galaksien pyörimisliikkeissä havaitut poikkeukset (liika nopeus) eivät johdu mystisestä pimeästä materiasta vaan niiden sisäisistä 'vuorovesi' -ilmiöistä. (http://blog.world-mysteries.com/science/the-dark-side-of-dark-matter/)



Vuosi 2012


 

Päivitetty 10.11.2013