Länsimaiden illankoitto

 

  Tämän nimisessä YLE-Teeman dokumentissa tarkasteltiin syitä länsimaisen sivilisaation nousuun ja sen ylivoimaisuuteen muiden sivilisaatioiden rinnalla. Ohjelmassa tuotiin esiin kuusi syytä, mitkä saivat aikaan sen, että länsimainen sivistys ja kulttuuri nousivat muita korkeammalle tasolle. Dokumentin mukaan nuo tekijät olivat: 1. vapaa kilpailu (kapitalismi), 2. luonnontieteet, 3. demokratia, 4. lääketiede, 5. kuluttaminen ja 6. protestanttinen työetiikka.   Kun katolisuus ja muut uskonnot yhdistivät pyhyyden maailmasta luopumiseen luostareineen ja erakkoineen, protestanteille uutteruus oli ilmaus uuden uudenlaisesta, ahkerasta pyhyydestä. Kiinassa kungfutselaisuus romahdutti kehityksen, islamissa papiston valta tukahdutti tieteen, ajatuksen vapauden ja luovuuden.

  Aluksi Euroopassa protestanttinen työetiikka, demokratia ja vapaa kilpailu nostivat tieteen, talouselämän ja yleisen hyvinvoinnin muita maita korkeammalle tasolle. Yhdysvaltoihin rantauduttuaan ne saivat aikaan ennen näkemättömän taloudellisen kehityksen. Liikemiehistä parhaiten menestyvät olivat useinkin uskovia.
  Euroopassa tätä kehitystä alkoivat sitten nakertaa Darwinin ja Freudin teoriat, jotka loivat pohjaa materialismille ja itsekkyydelle. Darwinin mukaan ihminen oli vain yksi eläinlaji muiden joukossa ja käyttäytyi lajilleen ominaisella tavalla. Freud piti uskontoa harhakuvana, neuroosina, jonka sivilisaatio oli keksinyt estääkseen ihmisiä antautumasta eläimellisille perusvieteilleen, varsinkin seksuaaliselle haluille ja väkivaltaisuuksille. Tällaiset ajatukset, joita tarjoiltiin tieteellisinä totuuksina, luonnollisesti vaikuttivat ihmisten uskonnollisuuteen.

  Rehellisen yrittämisen halu väheni ja lopulta kehitys johti siihen, että ihmiset alkoivat menettää uskonsa länsimaisen sivistyksen peruspilareihin. Kapitalismi joutui häpeään pankkikriisien ja pankkiirien pohjattoman ahneuden takia ja yhä harvemmat opiskelivat enää luonnontieteitä.

  Länsimainen kulttuuri ei kuitenkaan ole hävinnyt, se on vain siirtynyt muhin maihin. Kapitalismi on nyt valloillaan Kiinassa, luonnontieteet ovat saaneet sijaa mm. Iranissa, afrikkalaiset ovat omaksuneet modernin lääketieteen ja turkkilaiset kulutusyhteiskunnan. Länsimaiset asusteet, musiikki ym. ovat käytössä kaikkialla.
  Varsinkin Kiinan valtava talouskasvu selittyy hyvin pitkälle juuri protestanttisella työetiikalla. Sielläkin parhaiten menestyvät juuri uskovat liikemiehet. Eräs heistä totesikin: "Kristillisyydellä on se vaikutus, että olen rehellisempi liikemiehenä. Olemme luotettavampia ja teemme enemmän töitä."

  Jo 1800 -luvulla Kiinassa tehtiin ahkerasti lähetystyötä. Tuo varhainen lähetystyö johti kuitenkin katastrofiin, kun eräs Hong Xiuquan - niminen käännynnäinen alkoi - saamansa ilmestyksen perusteella - uskoa olevansa Jeesuksen nuorempi veli. Hän väitti saaneensa Jumalalta tehtäväkseen hävittää Kiinasta kungfutselaisuus. Hän sai aikaan Taipingin kapinan, minkä seurauksena kuoli n. 20 miljoonaa kiinalaista. Kiinalaisten usko kristillisyyteen romahti ja sitä alettiin pitää länsimaisena hapatuksena.
  Kulttuurivallankumouksen aikana Mao karkoitti kaikki lähetyssaarnaajat ja kirkkoja poltettiin tai muutettiin tehtaiksi. Kuitenkin Kiinan kommunistipuoluekin on julistanut: "Talouskasvulle on kolme vaatimusta: omistusoikeus perustana, laki turvana ja moraali tukena." Nämä olivat juuri länsimaisen sivilisaation peruspilarit, jotka nyt ovat siirtyneet mm. Kiinaan.

  On hienoinen arvoitus, miksi kristillisyys on vasta näinä aikoina levinnyt niin voimakkaasti Kiinaan. Nykyään siellä on noin 40 miljoonaa protestanttista kristittyä ja kirkot ovat aina täynnä. Esim. Wenzhoussa oli ennen kulttuurivallankumousta 480 kirkkoa, mutta nykyään niitä on 1340.

  Talouskasvu ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Tuotannon ja kulutuksen jatkuva kasvu tuhlaa luonnonvaroja, pilaa ja tuhoaa ympäristöämme. Vapaus ja sen myötä luovuus voivat kuitenkin auttaa löytämään keinoja, joiden avulla voimme selviytyä ongelmista.

Lähde:
YLE-Teeman dokumentti "Länsimaiden illankoitto" , osa 6

 
31.05.2012