Hieman jääkaudesta

 

  Jääkauden uskotaan yleisesti kestäneen melko pitkään ja ajatellaan myös, että ilmasto oli silloin tavallista kylmempi. Monet seikat asettavat nämä oletukset kuitenkin hyvin kyseenalaisiksi. Itse asiassa näyttää siltä, että ilmasto oli tuolloin nykyistä lämpimämpi. Jääkerrostumien ns. 'vuosirenkaat' eivät todellisuudessa ole merkkejä kuluneista vuosista, vaan yksinkertaisesti syntyneet kylmempien ja lämpimämpien jaksojen seurauksena. Näitä jaksoja voi olla vuodessa hyvinkin monta.


Vuosirenkaita vai seurausta lyhyempien
kylmien ja lämpimien kausien vaihtelusta?

  Eräänä todisteena tästä ovat Grönlannin jääkerrostumista löydetyt jäänteet sellaisista merieliöistä ja kasveista, joita nykyään löytyy esim. Välimeren alueelta. Siperiasta puolestaan on miljoonien mammuttijäännösten lisäksi löydetty mm. hevosten, leijonien, tiikerien, leopardien, karhujen, antilooppien, kamelien, porojen, jättimajavien, myskilampaiden, myskihärkien, aasien, alppikauriiden, mäyrien, kettujen, ahmojen, myyrien, oravien, biisonien, jänisten ja ilvesten fossiloituneita jäänteitä sekä joukko lämpimän ilmaston kasvien fossiileja.

  Myös mm. Kolyma-joen suistossa olevat fossiililiset puunrungot (ks. kuva) osoittavat, että alueella on aiemmin vallinnut huomattavasti nykyistä lämpimämpi ilmasto. Näiden runkojen lisäksi alueelta on löytynyt puiden lehtiä ja jopa hedelmiä (luumuja). Nykyään tällä Siperian pohjoisosassa sijaitsevalla alueella ei kasva lainkaan puita. Kaikki nämä ovat löytyneet nimenomaan samalta arktiselta vyöhykkeeltä, missä Grönlanti sijaitsee. Niinpä esim. venäläinen ilmastotutkija, prof. Borisov Leningradin Valtionyliopistosta toteaa:

"Viimeisen 18 000 vuoden kuluessa lämpeneminen oli erityisen tuntuvaa keskisen holoseenikauden aikana ... huolestuttavin tähän asiaan liittyvä kysymys on: Oliko arktinen allas jäätön lämpimän kauden ollessa huipussaan? ...esim. kun Egyptin ensimmäiset pyramidit oli jo rakennettu?"

  Entä radioaktiiviset ajanmääritykset? Eivätkö ne osoita, että jääkerrostumat ovat hyvin vanhoja?
  Eräs seikka, mikä tekee nämä ajoitukset epäluotettaviksi, on se, että lumen sulaessa virtaava vesi kuljettaa mukanaan myös radioaktiivisia hiukkasia saaden aikaan tiettyjen isotooppien rikastumista alemmissa kerrostumissa. Tämä vääristää niiden perusteella tehtyjä ikämäärityksiä.

  Myös tulivuorten purkauksiin liittyvien merkkien etsiminen jääkerrostumista on osoittautunut ongelmalliseksi. Nykyään purkauksia tapahtuu keskimäärin 30 vuodessa, mutta aiemmin niitä on ollut huomattavasti harvemmin. Esim. vuosien 1-100 välillä on rekisteröity vain 11 suurempaa purkausta.
  Muita ongelmia ovat esim. tulivuoren kaasujen nouseminen ilmakehään ennen jäätiköille laskeutumistaan ja niiden suodattuminen jäästä. Lisäksi kerrostumien määrän käydessä suureksi, jäästä tulee liian emäksistä, jotta merkkejä tulivuorenpurkausten happamista 'piikeistä' voitaisiin enää löytää. Niinpä monet tutkijat eivät nykyään pidä radioaktiivisia mittauksia käyttökelpoisina.

Asiasta lisää mm:
Jääkerrostumien ajoitus (suom.)
Ancient Ice (engl.)  
 

01.04.2009