Eräitä 'suuria' vaikuttajia

Vaikka edellä on jo käynyt selväksi se, miten huonosti perusteltuja väitetyt rinnakkaisuudet ovat, ehkä on syytä kuitenkin tarkastella eräitä suuria uskonnollisia hahmoja hieman lähemmin. Tällaisia ovat Buddha, Krisna ja Horus, joiden elämäkertojen on väitetty sisältävän lukuisia rinnakkaisuuksia Jeesuksen elämän kanssa.


ornament.jpg


Buddha.

Hänestä on esitetty mm. seuraavaa:

  • Syntyi neitsyt Mayasta
  • Teki ihmeitä ja ihmeellisiä tekoja
  • Murskasi käärmeen pään
  • Lakkautti epäjumalien palvonnan
  • Nousi ylös Nirvanaan eli taivaaseen
  • Häntä pidettiin 'Hyvänä Paimenena'

Ensiksi on syytä todeta, että kaikki em. väitteet perustuvat verraten myöhäisiin Buddhan elämästä kehitettyihin sepitelmiin. Aluksi häntä pidettiin tavallisena, joskin 'valaistuneena' ihmisenä, mutta myöhemmin häneen alettiin liittää joitakin jumalallisia ominaisuuksia, ja nykyään häntä yleisesti palvotaan jumalana. Jotkut lahkot erottavat ihmis-Buddhan ja 'kosmisen' Buddhan ja palvovat jälkimmäistä. Ratkaisevaa on se, minkälaisia tarinoita hänestä liikkui UT:n kirjoittamisen aikaan.

Ensimmäiseltä vuosisadalta peräisin olevassa sanskritinkielisessä tekstissä Buddhacarita (Buddhan teot) kerrotaan miten Buddhan äiti Mahamaya ( Suuri Maya) näki unen, jossa tuleva Buddha valkoisen norsun hahmossa tuli hänen ruumiiseensa. Maya kertoi unen miehelleen, joka kutsui papit tulkitsemaan unta. Pappien mielestä uni merkitsi pojan syntymää ja hänestä tulisi joko kuningas tai 'valaistunut' eli buddha. Sitten tapahtui suuria ihmeitä: kaikki kymmenentuhatta maailmaa järkkyivät, tulet sammuivat kaikista helveteistä, kaikki ihmiset paranivat sairauksistaan, kaikki soittimet soivat ilman soittajia, valtameren vesi muuttui makeaksi ym. Mayan synnytys tapahtui seisaaltaan jottei Buddha olisi saastunut kohdun epäpuhtauksista. Buddha laskeutui kohdusta suoraan jaloilleen, käveli seitsemän askelta pohjoiseen ja huusi suurella äänellä: "Minä olen koko maailman johtaja, paras ja ensimmäinen; tämä on minun viimeinen syntymäni; en synny enää koskaan uudelleen."

Vaikka tämä voitaisiin tulkita jonkinlaiseksi neitseelliseksi syntymäksi, kertomuksen muut yksityiskohdat ovat niin epäuskottavia, ettei sitä voi kuvitella UT:n kirjoittajien lähdeaineistoksi, mikäli tämä tarina olisi ollut heidän tiedossaan. Sitä paitsi sama teksti kertoo, miten Mayan näkemän unen jälkeen hän ja hänen miehensä 'nauttivat lemmen ihanuudesta', mutta ilman että Maya olisi 'saastunut', ja jonkin aikaa sen jälkeen Maya tunsi olevansa raskaana. Vanhimmissa Buddhan elämää koskevissa tiedoissa hänen syntymäänsä ei liity mitään epänormaalia, joten voidaan kysyä: mistä tämä myöhäinen tarina on saanut vaikutteita? Ettei vaan varhaisista Jeesusta koskevista apokryfeistä?

Mitä ihmeisiin tulee, jo aiemmin todettiin että niiden tekeminen kuuluu luonnostaan suurten uskontojen perustajien imagoon, eikä Buddha tee tässä suhteessa poikkeusta. UT:n kirjoittajilla oli kuitenkin pitkä juutalainen perinnetietous Jumalan profeettojen tekemistä ihmeteoista, joten heillä ei ollut tarvetta lainata aiheita pakanuudesta.

Sama koskee käärmeen pään murskaamista, josta kerrotaan jo Raamatun ensimmäisillä lehdillä. Vaikka buddhalaisuus kokonaisuudessaan on kristinuskoa vanhempi, kaikki myöhemmät siihen liitetyt myytit eivät sitä ole. Joka tapauksessa VT:n kertomus on tunnettu juutalaisuudessa ennen buddhalaista versiota, koska buddhalaisuus ei ollut yleisesti tunnettu Rooman valtakunnan alueella vielä ensimmäisellä vuosisadalla. Tässäkin tapauksessa myytin maantieteellinen kulkusuunta voi olla päinvastainen, lännestä itään.

Epäjumalien lisäksi alkuajan buddhalaisuus itseasiassa hylkäsi kaikki jumalat ja jumalattaret ja niiden lisäksi uhrit, rituaalit ja kastijärjestelmän. Valaistumiseen ja nirvanaan päästiin sen mukaan kehittämällä oikeata ajattelua ja tekemällä oikeita tekoja. Siksi buddhalaisuutta on joskus luonnehdittukin ateistiseksi uskonnoksi. Kun keisari Asoka 200 -luvulla eKr. teki buddhalaisuudesta valtionuskonnon, siihen alkoi tulla mukaan monenlaisia kansanuskomuksia lukemattomine deevoineen eli jumalineen.

Nirvanan rinnastaminen kristinuskon taivaaseen on perusteetonta; käsitteiden sisältö on aivan erilainen. Taivas ymmärretään yksilöllisen olemisen ja tekemisen tilana, nirvana sulautumisena tyhjyyden tilaan, jossa ei ole yksilöllistä olemista eikä tekemistä. Buddhan opettama 'pelastus' tähtää jälleensyntymisen kierteestä vapautumiseen ja on siten oleellisesti eri asia kuin Jeesuksen ja UT:n opettama. Hän ei myöskään Jeesuksen tavoin näyttäytynyt kuolemansa jälkeen, ja uskomus hänen paluustaan Maitreyana lienee teosofista alkuperää. Hyvä Paimen -nimitys taas juontuu luonnostaan karjanhoitokulttuurista ilman uskonnollista sisältöäkin.

Muita Buddhaan ja Jeesukseen liittyviä oletettuja yhtäläisyyksiä ovat veden päällä kävely, kala- ja leipäihme, kaste, autuaaksi julistaminen, opetuslapset, sokean parantaminen ja tuhlaajapoika-vertaus. Erään tutkijan (Edwards) mukaan oletettujen rinnakkaisuuksien määrä on kääntäen verrannollinen siihen, mitä niiden löytäjät tietävät buddhalaisesta kirjallisuudesta. Eli mitä vähemmän he tietävät, sen enemmän he löytävät rinnakkaisuuksia. Niinpä tarkimmin asiaan perehtyneet ovatkin hylänneet koko ajatuksen buddhalaisuuden vaikutuksesta UT:iin.

Horus.

Horuksesta on väitetty, että hän syntyi neitsyestä 25. joulukuuta, että hänellä oli 12 opetuslasta, että hänet haudattiin ja hän nousi ylös, että hänen atribuuttejaan olivat Tie, Totuus, Elämä, Messias, Jumalan Ainutlaatuinen Poika, Hyvä Paimen ym. Hänen sanotaan tehneen ihmeitä ja herättäneen El-Azar-us -nimisen miehen kuolleista. Hänen lisänimiään kerrotaan olleen "lusa" (muuttumaton) ja "Ptah" (Isä) ja hänestä kuulemma käytettiin nimeä "KRST" (Ainutlaatuinen Yksi).

Aiemmin jo todettiin, ettei Horus syntynyt neitseellisesti. Eräs vanha egyptiläinen reliefi kuvaa kuollutta Osirista Manalassa, jossa hän makaa maassa siitin erektoituneena. Hänen äitinsä Isis kuvataan haukan muodossa laskeutumassa hänen päälleen. Horuksen syntymään liittyy täten selvästi seksuaalinen elementti. Toisaalta joulukuun 25. päivällä ei ole mitään tekemistä Jeesuksen syntymän kanssa.

Horus-myyteissä kerrotaan miten hänen veljensä Seth tappoi hänet ja hakkasi palasiksi, jotka sitten levitti ympäri Egyptiä. Isis lähti etsimään palasia ja hautasi löytämänsä palaset. Ainoa osa, jota hän ei löytänyt, oli penis. Seth oli heittänyt sen virtaan, jossa kala oli syönyt sen. Isis muovasi uuden peniksen ja asetti sen paikalleen. Manalassa hän oli myös sukupuolisessa kanssakäymisessä Osiriksen kanssa ja sen seurauksena syntyi Horus-lapsi. Horus ei siis edes kuollut Jeesuksen tavoin, joten hän ei myöskään noussut ylös. Horuksen kuolemasta ei löydy lainkaan viitteitä ennen kuin hänet alettiin samastaa aurinkojumala Re'hen. Egyptin aurinkojumalat taas 'kuolivat' ja 'ylösnousivat' päivittäin, mitä ei voi verrata Jeesuksen ainutkertaiseen ylösnousemukseen

Tutkimukset eivät myöskään tue väitettä Horuksen kahdestatoista opetuslapsesta. Erään lähteen mukaan hänellä oli neljä 'opetuslasta' eli Heru-Shemsuksi (Horuksen seuraaja) kutsuttua puolijumalaa. On myös lähteitä, joiden mukaan hänellä oli 60 tai peräti lukematon joukko oppilaita. Sen sijaan mainintoja kahdestatoista oppilaasta ei löydy.

Kuten jo aiemmin todettiin, sellaiset sanat kuin tie, totuus, valo, messias, hyvä paimen ym. ovat kulttuuriin kuuluvia yleisiä käsitteitä, eivätkä siten todista mitään kopioimisesta. Ihmeistä voidaan todeta, että vaikka jotkin kertomukset olisivat hyvinkin samankaltaisia, niiden toisistaan riippuvuus ei ole itsestään selvä. (Esim. Azteekkien ja Rooman mysteeriuskontojen ei voi väittää lainanneen toisiltaan.) Joka tapauksessa myyttejä tutkivasta kirjallisuudesta ei löydy mainintoja El-Asar-us (vrt. Lasarus) -nimisestä henkilöstä, jonka Horus olisi herättänyt kuolleista. Tarina lienee yksi niistä sepitelmistä, joita kristittyjen vastustajat jo varhain levittivät.
  Muinaisessa Egyptissä oli aiemmin useita Horus -nimellä tunnettuja jumalia. Tunnetuin oli kuitenkin tässä kyseessä oleva Osiriksen ja hänen sisarensa/vaimonsa Isiksen poika. Se, että Horus myöhemmin yhdistettiin aurinkojumala Re' hen selittynee sillä, että hänet jossain vaiheessa sekoitettiin noihin vanhempiin samannimisiin jumaliin. Mitä tulee nimityksiin "lusa" tai "KRST" , akateeminen kirjallisuus tuntee noin 50 versiota Horuksen nimestä, mutta ei näitä nimiä. Nimitys "Ptah" (Isä) taas on merkityksetön, yleinen jumaluuksista käytetty sana. Horuksen väitetty 'lähes identtinen' elämä Jeesuksen kanssa näyttää siis olevan täyttä puppua.

Krishna

Myös Krisnan elämään väitetään liittyvän useita rinnakkaisuuksia Jeesuksen kanssa: Hän syntyi neitsyt Devakista (jumalainen), häntä kutsuttiin Paimenjumalaksi, hän oli kolminaisuuden toinen persoona, pelastui tyrannilta, joka tappoi tuhansia lapsia, teki ihmeitä, kuoli puussa (joidenkin traditioiden mukaan) ja nousi taivaaseen.

Eräässä tarussa kerrotaan Krisnan enosta, Kansa -nimisestä tyrannikuninkaasta, joka tappoi kuusi Devakin edellistä, ennen Krisnaa syntynyttä lasta. Devaki ei siis voinut enää olla neitsyt. Surmattuja lapsiakaan ei ollut tuhansia, vaan ainoastaan kuusi, joten tapausta on vaikea rinnastaa Beetlemin lastenmurhaan. Paimenjumala selittyy sillä, että hän myös paimensi lehmiä. Hindukolminaisuuskaan ei täysin vastaa kirkollista kolminaisuutta. Krisna oli yksi Vishnun monista avataroista eli ruumiillistumista. Kaiken lisäksi kolminaisuusoppi on verraten myöhäistä Raamatun tulkintaa; UT:n kirjoittajat eivät tienneet siitä mitään.

Krisnan puussa kuolemisella ei ole välttämättä mitään yhteistä Jeesuksen kuoleman kanssa, vaikka se pitäisi paikkansakin. Krisnan kuolemasta on kuitenkin monia versioita. Yhden mukaan hänet tappoi metsästäjä, joka erehtyi luulemaan häntä hirveksi ja ampui häntä jalkaan haavoittuvaan kohtaan (vrt. Akilles). Toisen mukaan hän oli meditoimassa kun metsästäjä ampui hänet. Tällöin hänen voisi kuvitella istuneen puun alla, mutta ei puuhun naulittuna.
  Hindujen taivasmaailmat eroavat suuresti kristittyjen taivas-käsitteestä. Krisnan 'taivaaseen nouseminenkin' oli erilainen kuin UT:n kuvailema Jeesuksen taivaaseen nouseminen. Hinduteologi Sukumari Bhattacharji selittää: "Metsästäjä lävisti Krisnan lihan vahingossa, ja tunnistettuaan sankarin, hän katui. Myöhemmin Krisna jätti ruumiinsa ja saapui taivaaseen, jossa jumalat tervehtivät häntä." Jeesuksen nähtiin nousevan taivaaseen ruumiillisessa muodossa.

Loppupäätelmä

Tässä ei ole ollut mahdollista käsitellä kaikkia väitettyjä yhtäläisyyksiä. Voidaan kuitenkin sanoa, ettei mikään muukaan oletettu yhtäläisyys ole sen vahvemmalla pohjalla, pikemminkin päinvastoin. Yhteenvetona voidaan siis todeta:

  • Uuden Testamentin tausta on juutalaisuudessa ja Vanhassa Testamentissa, ei Rooman valtakunnan pakanakulteissa.
  • Yhtään tieteellisten kriteerien mukaista rinnakkaisuutta neitseellisestä syntymästä ei tunneta.
  • Kaikki varhaiset Paavalia ja alkukirkkoa koskevat historialliset muistiinmerkinnät osoittavat, ettei alkuajan kristillisyys taipunut synkretismiin, ei hyväksynyt pakanallisia oppeja eikä suostunut kompromisseihin. Tästä syystä heitä jopa kutsuttiin ateisteiksi ja myöhemmin myös vainottiin. Luopumus ja sovittelu astuivat kuvaan mukaan vasta myöhemmin kun Uuden Testamentin kirjoitukset olivat jo olleet kauan valmiina.
  • Jotkut rinnakkaisuuksi väitetyt seikat eivät esiinny lainkaan Uudessa testamentissa; ne ovat myöhempää kirkollista traditiota.
  • Jotkut UT:n uskonnollisessa terminologiassa esiintyvät, myös myyteissä käytetyt ilmaisut ovat yleisessä käytössä ollutta sanastoa, eivät erityistä uskontoihin liittyvää.
  • Väitetyt esimerkit myyttisistä ylösnousseista jumalista eivät nykytutkimuksen mukaan ole päteviä. UT:n kirjoittajilla ei siis olllut mallia mistä lainata. Toisaalta ylösnousemuksen teema oli olemassa jo VT:ssa.
  • On todisteita siitä, että kulteissa jäljiteltiin joitakin kristillisyydestä omaksuttuja piirteitä.
  • Mysteeriuskontojen käytännöt erosivat suuresti kristillisyydestä, ja samankaltaisten toimitusten merkitys oli toinen. Ei ole myöskään selvää, missä määrin pakanat uskoivat myytteihinsä.
  • Väitetyt rinnakkaisuudet Buddhaan, Mithraan, Horukseen, Krisnaan ym. eivät ole perusteltuja.

Ei siis ole olemassa 'huomattavaa määrää' selviä yhtäläisyyksiä Jeesuksen ja myyttisten pakanajumalien välillä eikä näin ollen perusteita väitteille kristinuskon pohjautumisesta pakanallisiin myytteihin.


Lähteitä mm.:
www.christian-thinktank.com/copycat.html
Salaisuuksien saatossa, julk. Valitut Palat, 1999


Mysteerikulttien vaikutus


26.11.02