Mikä ohjaa maailman tapahtumia?


Otsikon kysymykseen on annettu moniakin vastauksia. Jotkut uskovat kohtaloon tai karman lakiin, toiset Jumalan johdatukseen, kolmannet ihmiskunnan poliittisten ja taloudellisten vaikuttajien ratkaisuihin, monet pelkkään sattumaan. On kiistelty siitäkin, ohjaavatko historian tapahtumia yksilöt vai kansanjoukot. Saadaksemme jonkinlaisen yleiskuvan siitä, mitkä seikat ovat maailmaa mullistaneet, lienee syytä tehdä pikasilmäys historiaan.


Vanha aika.

  Kirjoitustaidon ja varsinkin aakkosten keksiminen oli asia, jota ilman korkeamman kulttuurin kehittyminen olisi tuskin ollut mahdollista. Kaikkien maailman aakkosten uskotaan perustuvan pohjoisseemiläisiin aakkosiin, jotka syntyivät n. vuonna 1700 eKr Syyrian ja Palestiinan seemiläisiä kieliä puhuvien kansojen keskuudessa. Seemiläisten keskuudessa syntyi myös uskonto, jonka vaikutus tuntuu voimakkaana tänä päivänäkin.
  Kun Egypti ja myöhemmin Babylon kehittyivät maailmanvalloiksi, ne vaikuttivat suuresti ympärilläään olevien maiden kohtaloihin ja kulttuureihin. Varsinkin niiden uskonnolliset käsitykset levisivät enemmän tai vähemmän muuntuneina kaikkialle niiden vaikutuspiiriin ja välillisesti koko maailmaan antaen vaikutteita muihin uskontoihin, kristinusko mukaan luettuna.
  Arjalaisten valloittajien saapuminen Intiaan merkitsi siellä suurta muutosta, sillä Arjalaiset veivät mukanaan oman kulttuurinsa ja uskontonsa. Niihin sisältyi Kaksoisvirran alueelta ja Egyptistä lainattuja uskomuksia, jotka sitten Intiassa sekoittuivat paikallisiin uskontoihin. Arjalaisten perua on mm. kastijako ja usko jälleensyntymään.
 Intiassa sai sitten alkunsa Buddhalaisuus, jonka syntyyn vaikutti osaltaan hindulaispapiston kohtuuttomuuksiin mennyt uhrilahjojen vaatiminen. Vaikka buddhalaisuus syntyi yhden ajattelijan mietiskelyjen tuloksena, se tuskin olisi saanut niin suurta jalansijaa, ellei sille olisi ollut ns. markkinarakoa. Buddha kun julisti uhrit turhiksi.

Antiikin aika.

  Makedonialainen Aleksanteri Suuri loi Kreikasta maailmanvallan, jonka kulttuuriset vaikutteet, filosofian käsitteet, matemaattiset ja lääketieteelliset termit ym. ovat levinneet koko maailmaan. Samoihin aikoihin (214 eKr) tapahtunut Kiinan muurin rakentaminen suojaksi hyökkääjiä vastaan puolestaan auttoi Kiinaa muodostumaan siksi suurvallaksi, mikä se tänä päivänä on. Myös Kreikan maailmanvaltaa seuranneen Roomalaisen maailmanvallan kulttuuriset vaikutukset näkyvät nykymaailmassa, erityisesti valtioiden hallintojärjestelmissä ja lainsäädännössä. Rooman pakanallisten juhlamenojen tavat ja rituaalit heijastuvat vieläkin monien kristillisten juhlapäivien tavoissa.

Kristinusko ja islam.

  Jeesuksen syntymä ja elämäntyö ovat epäilemättä merkittävimpiä tapahtumia historiassa. Hänen vaikutuksensa länsimaiseen ajatteluun, kulttuuriin ja historian kulkuun on mittaamaton. Hänestä on puhuttu ja kirjoitettu varmaan enemmän kuin kenestäkään muusta ihmisestä. Hänen ansiostaan sai alkunsa kristinusko, mutta myös monet ristiretket ja sodat - vastoin hänen opetustaan - on käyty hänen nimissään. Varhaiset kristityt olivat nykyajan kirjallisuuden edelläkävijöitä, sillä heidän keskuudessaan syntyivät ensimmäiset kirjan muotoon laaditut tekstit.
  Rooman valtakunnan jakautuminen synnytti sen itäisessä osassa kristikunnan maallisen loiston mahtavimman edustajan, Bysantin valtakunnan, ortodoksisen uskonnon syntysijan. Sen mahti kesti yli tuhat vuotta, kunnes islaminuskoiset osmanit valloittivat sen. Ennen Bysantin tuhoa sen ortodoksinen uskonto oli ehtinyt juurtua Venäjälle.
  Muhammedin 600 -luvulla saamien näkyjen seurauksena syntyneellä islamilaisuudella on ollut ja on edelleen suuri vaikutus monien kansojen kulttuuriin ja kohtaloihin. Tänä päivänä sen merkitys on entisestään korostunut islamilaisen väestön voimakkaan kasvun myötä.

Julmia surmaajia.

  Tshingis-kaani jälkeläisineen loi valtakunnan, joka ulottui pohjois-Kiinasta aina välimerelle asti ja oli kooltaan luultavasti historian suurin. Sen valtakausi jäi kuitenkin suhteellisen lyhyeksi, ja sen myöhemmät kulttuuriset ja poliittiset vaikutukset rajoittuivat lähinnä Aasian puolelle.   Enemmän kehityksen kulkuun vaikutti 1300-luvulla esiintynyt musta surma, joka oli ehkä historian tuhoisin epidemia. Se tappoi Euroopassa n. 25 miljoonaa ihmistä eli kolmasosan silloisesta väestöstä. Toisaalta se aiheuttamansa työvoimapulan vuoksi paransi talonpoikien asemaa edistäen siten osaltaan demokratiaa.

Uudempi aika.

  Amerikan löytö avarsi maailmankuvaa, vaikutti Amerikan alkuperäiskansojen kohtaloihin ja osaksi myös Euroopan valtioiden poliittisiin voimasuhteisiin. Espanjan ja Portugalin kieli ja kulttuuri tulivat osaksi eteläisen Amerikan alkuperäistä kulttuuria; vastapainoksi myös Eurooppaan tuli uudenlaista kulttuuria ja mm. sellaisia hyödykkeitä kuin kahvi, tupakka ja peruna. Löytöretki avasi tietä myöhemmälle siirtolaisuudelle ja amerikkalaisen maailmanvallan syntymiselle.
  Sitä ennen syntyi kuitenkin Brittiläinen Kansainyhteisö jonka hallinnassa oli parhaimmillaan noin neljäsosa koko maailmaa. Siirtomaa-aikana Englannin kieli ja kulttuuri levisivät kaikkialle sen alusmaihin ja myöhemmin siirtolaisten mukana Pohjois-Amerikkaan.
  Kirjapainotaidon keksiminen sysäsi kulttuuria eteenpäin isoin askelin ja teki tiedon tallentamisesta ja monistamisesta vaivatonta verrattuna entisiin menetelmiin. Uskonpuhdistajien toiminta antoi ihmisille valinnanvapautta ja edisti kielen ja kirjallisuuden kehitystä. Toisaalta se jakoi Euroopan kahteen leiriin ja vaikutti siten monin tavoin länsimaiseen ajatteluun ja kulttuuriin sekä valtioiden välisiin poliittisiin suhteisiin.

Hallitsijoita ja vallankumouksia.

 Iivana Julma nosti Venäjän suurvallaksi lukuisilla valloitussodilla levittäen valtakunnan rajat Mustaltamereltä Siperiaan. Pietari Suuri uudenaikaisti takapajuisen Venäjän ja teki siitä eurooppalaisen suurvallan, edistämällä teollisuutta ja kaupankäyntiä, kehittämällä virkakoneistoa ja suosimalla taiteita. Fredrik Suuri puolestaan loi Preussilaisen valtiomahdin pohjustaen siten myöhemmän Saksan kolmannen valtakunnan syntymistä.
  Ranskan vallankumous kukisti rajattoman itsevaltiuden, sai aikaan liberaalimmat lait, teki kansalaiset yhdenvertaisiksi lain edessä, laajensi äänioikeutta ja rajoitti aateliston etuoikeuksia.

Keksintöjä

  Kopernikus, Galilei ja Kepler laajensivat käsitystämme maailmankaikkeudesta ja loivat pohjaa sen tieteelliselle tutkimiselle. Isaac Newton loi 1700 -luvulla tieteellisen maailmankäsityksen varsinaisen perustan 'Principia' -teoksellaan, jossa hän määritteli matemaattisen tarkasti nykyisen mekaniikan perusteet.
  Sähkön keksiminen 1800-luvun lopulla on vaikuttanut nykyiseen elämänmuotoon ehkä enemmän kuin mikään muu keksintö. Se mahdollisti laajamittaisen teollisuuden ja käynnisti kiihtyvän teknisen kehityksen. Höyrykone puolestaan korvasi purjeet ja hevosvetoiset kulkuneuvot, lisäten ihmisten liikkumista. Öljylöytöjen vanavedessä syntyivät polttomoottorit ja niiden voimalla voimalla kulkevat ajoneuvot sekä öljytuotteita hyödyntävä laaja kemian teollisuus. Valokuvaus, radio ja lennätin olivat keksintöjä, jotka nopeuttivat merkittävästi tiedon kulkua, ja olivat siten merkittäviä askeleita kohti nykyistä informaatioyhteiskuntaa.

Uuden ajan kynnyksellä.

  Mayflower-aluksella Amerikkaan purjehtineet pyhiinvaeltajat avasivat tien tuhansille muille, joiden jälkeläiset sitten perustivat uuden maailmanvallan, Amerikan Yhdysvallat. Charles Darwin muotoili ensimmäisenä tieteellisen teorian eläinlajien kehityksestä vaikuttaen erittäin suuresti kaikkeen sen jälkeiseen ajatteluun. Häneltä saivat vaikutteita mm. Karl Marx, Adolf Hitler ja monet muut, joiden ajatukset ja toiminta puolestaan johtivat Lokakuun vallankumoukseen ja sen myötä kommunismin ja Neuvostoliiton syntymiseen, sekä toisaalla natsismin syntymiseen Saksassa. Kuten tiedämme, näiden seikkojen vaikutus maailman tapahtumiin ja monien kansojen kohtaloihin ei ole ollut vähäinen.

Päätelmiä.

Nämä muutamat historiasta poimitut otokset eivät tietenkään anna läheskään täydellistä kuvaa maailman tapahtumien syy-seuraussuhteista. Mutta jotain niistä voidaan päätellä. Ensinnäkin se, että historian kulkuun voivat vaikuttaa hyvin monet tekijät, jotka usein ovat monimutkaisella tavalla kytköksissä toisiinsa. Yksi henkilö voi toiminnallaan saada alkuun kansanliikkeitä, sotia ja vallankumouksia tai tehdä kehitystä mullistavia keksintöjä. Tärkeissä päätöksissä yksi ääni usein ratkaisee. Myös luonnonkatastrofit ja kulkutaudit voivat muuttaa historian kulkua. Lisäksi sattumalla on sormensa pelissä ehkä enemmän kuin yleensä kuvitellaan. Tämä kaikki tekee tulevaisuuden ennustamisen niin vaikeaksi.

Voiko näin kaaosmaista kokonaisuutta mikään ohjata? Monen mielestä siihen pystyy vain Jumala, joten hän kaiketi myös sen tekee. Mutta näyttääkö maailman tilanne siltä, että näin olisi? Kysymykseen voidaan vastata myöntävästi, mikäli Jumalan ohjauksella tarkoitetaan joidenkin valittujen yksilöiden elämänkulkua tai historian lopullista täyttymystä. Tai sitä, että Jumalan luomat luonnonlait toimivat niin kuin niiden tulee toimia. Mutta asia mutkistuu, jos aletaan puhua yleisistä ja yksittäisistä historian tapahtumista tai jonkun kansan tai yksilön kohtalosta.

Mikä kansa voi nykyään ilman epäröintiä sanoa olevansa Jumalan erityisessä suojeluksessa tai ohjauksessa? Kun kaksi miestä sotarintaman molemmin puolin osoittavat toisiaan aseella rukoillen Jumalan suojelusta, kumman puolella Jumala on? Millä perusteella voidaan väittää Jumalan kuuntelevan mieluummin luterilaista kuin ortodoksia tai katolilaista? Kenen isänmaata Jumala puolustaa ja mistä syystä? Ovatko jonkin maan kansalaiset Jumalan silmissä muita parempia?

Entä kun tapahtuu tuhoisa onnettomuus, tautiepidemia tai luonnonkatastrofi, onko se Jumalan tahto? Miten tämä sopii yhteen sen kanssa, että Jumala on rakkaus? Onko niin, että Jumala 'lepää', eikä puutu maailman asioihin, vai ovatko maailman tapahtumat pelkän sattuman tai karman lain varassa? Vai onko kenties olemassa jokin salainen maailmanhallitus, tai ohjaavatko planeettamme tapahtumia peräti jotkut henkisessä kehityksessään korkealle edenneet 'avaruusveljet'?

Kun tätä kaikkea ajattelee ja nykyistä maailmanmenoa tarkkailee, ei voi välttyä ajattelemasta niitä raamatunkohtia, joiden mukaan tämä nykyinen maailma on pahan (=Paholaisen) vallassa. "Sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen kenelle tahdon" (Luuk. 4: 2-7). Raamatun mukaan Paholainen on "tämän maailman ruhtinas" (2 Kor 4: 4) ja "koko maanpiirin villitsijä" (Ilm. 12: 9), joka tekee kaikkensa saadakseen asiat luistamaan oman mielensä mukaisesti "koska hänellä on vähän aikaa" jäljellä (Ilm. 12:12).

Jos Paholainen eli Saatana on todellinen olento eikä pelkästään pahan vertauskuva, niin kuin usein esitetään, hänellä on myös todellinen valta vaikuttaa ismiskunnan asioihin. Hänellä on valta vaikuttaa diktaattorien, poliittisten ja taloudellisten päättäjien, tiedemiesten, jopa uskonnollisten johtajien ajatuksiin, puhumattakaan mahdollisista hänelle vihkiytyneistä salajärjestöistä ja niiden johtajista. Eikä hän suinkaan ole yksin; Raamatun mukaan hänellä on suunnaton joukko apulaisia, pimeyden enkeleitä. Tämä joukko ei ole mitään taruissa kuvattujen, hännällisten ja kaviojalkaisten otusten tapaista sakkia.

Jos nämä pimeyden vallat todella ovat olemassa, ne ovat henkiolentoja, älyltään suuresti inhimillisen yläpuolella, ja voivat käyttää toimissaan käsittämättömän ovelia keinoja. Ne voivat käyttää viattomalta tai suorastaan hurskailta näyttäviä keinoja tai 'sponsoroida' täysin vastakkaisia asioita saadakseen aikaan mahdollisimman suurta hämminkiä, epätietoisuutta ja epäuskoa. Inhimillisyyden, lähimmäisenrakkauden, tasa-arvon, sananvapauden, kodin, uskonnon, isänmaan ja monen muun jalolta vaikuttavan asian taustalla voi ns. pukinsorkka vilahtaa. Tästä jo Luther aikanaan varoitti, mutta jostain syystä tämä varoitus on unohtunut.

18.3.2002