Kannukasvi Nepenthesin kannulehti

Minkälainen olisi voinut olla ensimmäinen positiivisen valintaedun antanut mutaatioaskel tavallisesta lehdestä kohti kannulehteä?

Kannumaisuuden lisäksi lehdessä on hyönteisiä houkutteleva värireunus, liukas sisäpinta ja pohjalla ruoansulatusnestettä, jonka avulla kasvi sulattaa kannuun pudonneen hyönteisen ravinnokseen.

Kannukasvilajien lehden rakenne on poikkeuksellinen. Se on rakenteeltaan kannunmuotoinen. Kannussa on ruoansulatusnestettä. Sen reunalla oleva Värillinen kansi tai mesirauhanen houkuttelee hyönteisiä. Liukas reuna saa hyönteiset liukumaan kannun sisälle, jossa ne sulatetaan ja kasvi imee sisäänsä sulamistuotteet. Hyönteisestä peräisin olevista yhdisteistä rakentuu kasvin valkuaisaineita. Tässä ei kuitenkaan vielä ole kaikki: iso joukko hyönteisten toukkia, rapuhämähäkki, punkkeja, lankamatoja ja yksisoluisia leviä viettää suuren osan elämästään tai koko elämänsä näissä kannuissa.

Todennäköisesti kasvi kuitenkin tulisi toimeen ilman eläinperäistä ravintoa. Miksi ja miten luonnonvalinta olisi 'kehittänyt' sille tällaisen pyydyksen ja millainen olisi ollut ensimmäinen mutaatioaskel, jolla oli positiivinen valinta-arvo? Vain yhdellä valintapositiivisella mutantilla olisi kannukasvin alkumuoto-populaatiossa ollut mahdollisuus levitä.

On syytä muistuttaa, että mutaatiotapahtuma on täysin ilman suuntaa ja että eri mutaatiot (eri yksilöissä tai geeneissä tai eri aikoina peräkkäin) eivät ole todistettavasti missään yhteydessä toisiinsa. Eri mutaatioiden yhteensopivuus on hyvin harvinainen tapahtuma, joten evoluutiotapahtumassa ei ole mitään todistettavaa päämäärähakuisuutta, ei mitään valmistautumista tiettyihin tuleviin mutaatioihin. On lisäksi muistettava, että valinnan kannalta neutraalit mutaatiot eivät pysy valinnan avulla populaatiossa, puhumattakaan negatiivisista mutaatioista .

Oletetaan, että ensimmäinen mutaatio muuttaisi esimerkiksi lehden muotoa kohti kannumaisuutta. Muutos olisi hyödytön, ellei muita toimivan lehtipyydyksen ominaisuuksia ilmaantuisi. Käyttökelvoton lehtimuoto (esim. jotenkin kovertunut) ei valinnan kautta säilyisi ennenkuin tapahtuisi yksi tai kaksi muuta tärkeää välttämätöntä muutosta. Myöskään kyky syntetisoida ruoansulatusnesteitä ei synny yhden ainoan mutaation seurauksena. Mutta vaikka se syntyisikin, olisi se jälleen hyödytön, ellei olisi mahdollisuutta erittää ruuansulatusnesteitä ulos, ottaa sulatettuja eläinperäisiä yhdisteitä sisään ja rakentaa niistä kasville ominaisia yhdisteitä. Lisäksi yhtään hyönteistä ei houkuteltaisi paikalle ennen signaalivärin synteesiä. Hyönteissaalis olisi siksi niin vähäinen, ettei koko koneiston rakentaminen kannattaisi.

Voidaan siis todeta: Valintaetu on vain valmiiksi rakennetulla muodolla; puolivalmiit välimuodot ovat biologisesti arvottomia ja tasapainottava valinta karsii ne pois. Darwinistinen valinta ei ainoastaan jätä selittämättä kyseessä olevan rakenteen syntyä, vaan se olisi estänyt sen syntymisen.



Takaisin


14.8.03