Uutisia ja tapahtumia

Vuosi 2004

Ihmiset täynnä myrkkyjä?

Mount Sinain lääketieteellisessä koulussa New Yorkissa suoritetussa tutkimuksessa (2002) selvitettiin tavallisten ihmisten ruumiiseen kertyneitä kemikaali-, saaste- ja torjunta-ainejäämiä. Aineita etsittiin aikuisten koehenkilöiden verestä ja virtsasta. Tutkimus oli ensimmäinen perusteellinen tutkimus siitä, millaista ylimääräistä kemikaalitaakkaa kannamme kehossamme.
  Koehenkilöitä oli yhdeksän, joista yksikään ei työskennellyt kemikaalien parissa. Kaikki viettivät normaalia, terveellistä elämää. Silti heistä löytyi keskimäärin 91 yhdistettä - useimmat sellaisia, joita ei ollut vielä 75 vuotta sitten. Kaksi kolmasosaa löydetyistä aineista ovat sellaisia, jotka joko kuuluvat kiellettyjen listaan tai ovat selvästi terveydelle haitallisia.

Tutkimuksessa löytyi vaikutukseltaan seuraavanlaisia aineita:

  • 76 syöpää aiheuttavaa kemikaalia
  • 94 aivoille ja hermostolle myrkyllistä kemikaalia
  • 86 hormonitoimintaan vaikuttavaa kemikaalia
  • 79 synnynnäisiä vajavuuksia tai epänormaalia kehitystä aiheuttavaa kemikaalia
  • 77 solujen uusiutumista haittaavaa kemikaalia
  • 77 immuunijärjestelmän toiminnalle haitallista kemikaalia

Näihin kemikaaleihin sisältyi mm. raskasmetalleja, torjunta-aineita, dioksiinia, PCB:tä, furaania ja orgaanisia klooriyhdisteitä. Syövän, kehityshäiriöiden sekä hermosto-, hormoni- ja immuunijärjestelmään vaikuttamisen lisäksi jotkut niistä saavat aikaan näkökyvyn tai kuulon heikkenemistä, toiset vaikuttavat ruoansulatukseen, verenkiertoon, maksan, munuaisten, keuhkojen tai ihon toimintaan. Jotkut vaikuttavat myös sukusolujen tuotantoon. Tutkimuksessa ei selvitetty näille aineille altistumisen yhteisvaikutuksista muodostuvia terveysriskejä. Ne saattavat hyvinkin olla vielä suurempia, kuin yksittäisten kemikaalien aikaansaamat riskit.   www.ewg.org/reports/bodyburden/

Pyhiinvaellusten kiihkoa

Lähes 250 pyhiinvaeltajaa tallautui kuoliaaksi Minassa lähellä Mekkaa muslimien suorittaessa perinteistä Saatanaa esittävien pylväiden kivittämisrituaalia. Ihmiset halusivat osallistua kivitykseen samaan aikaan, vaikka heitä oli neuvottu vuorottelemaan tungoksen ja sekasorron välttämiseksi. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että kaikki oli pyritty valmistelemaan niin, ettei onnettomuuksia pääsisi syntymään. Pyhiinvaellukseen osallistuneita muslimeja oli arviolta kaksi miljoonaa.
  Saudi-Arabian sisäministerin, prinssi Nayef bib Abdul Azizin mukaan tapahtuma oli 'suuri menestys' joka suhteessa, ja että liikennejärjestelyjen arvostelijat 'ovat joko kiittämättömiä tai vihaavat vihaavat tätä maata'. Ministeri vielä lisäsi, että paholaisen kivittämisrituaalissa surmansa saaneet 'tapasivat kohtalonsa, koska heidän kuolinhetkensä ja -paikkansa oli päätetty jo sillä hetkellä kun he syntyivät'.
  Tallautumiset eivät ole olleet harvinaisia pyhiivaellusten yhteydessä, ja monet niistä ovat tapahtuneet samalla paikalla Jamaratin sillalla. Vuonna 1990 Mekassa tallautui yli 1400 pyhiinvaeltajaa. Vuosina 1994 ja 1998 kuoli 270 ja 119 ihmistä. Lisäksi satoja on kuollut yhteenotoissa ja liikenneonnettomuuksissa.   ( STT- AFP- Reuters, 1-5.2.04 )

Joka kolmas pappi ei usko helvettiin

Kirkon tutkimuskeskuksessa valmistumassa olevan laajan tutkimuksen mukaan miltei joka kolmas evankelisluterilaisen kirkon papeista ei usko helvettiin. Lisäksi kaikista kirkon työntekijöistä joka seitsemäs uskoo kaikkien pelastuvan, kertoo Kotimaa-lehti perjantaina. Tutkimusta varten tutkija Kati Niemelä on selvittänyt noin 800:n eri kirkon työntekijän uskonnäkemyksiä ja uskon harjoittamista. Mukana oli mm. kirkkoherroja, muita pappeja tai lehtoreita, kanttoreita, diakoniatyöntekijöitä ja nuorisotyönohjaajia. Tutkimusta täydentävät 21 työntekijän haastattelut.
  Kaiken kaikkiaan kolme neljästä seurakunnan hengellisestä työntekijästä on vakaasti sitoutunut kirkon uskoon ja harjoittaa uskoaan aktiivisesti myös yksityiselämässään. Jäljelle jäävä neljännes on Niemelän mukaan valmis luopumaan joistakin perinteisistä uskomuksista tai opeista. Epäilyjä joissakin herättävät erityisesti helvettiin ja viimeiseen tuomioon liittyvät uskomukset. Tutkimus osoittaa, että kirkon työntekijät uskovat vahvasti Jeesukseen Jumalan poikana.   ( Pohjalainen, 25.1.04 )

Tutkimuksen julkistamisen yhteydessä 29.3.04 uutisoitiin, että epäuskoisimmat 'leipäpapit' löytyvät keski-ikäisten miesten joukosta. Muista seurakunnan työntekijöistä diakoniatyöntekijät uskovat vahvimmin kirkon oppeihin. Yhdeksän pappia kymmenestä uskoo kuitenkin siihen, että Jumala on luonut maailman. Tämän valossa on outoa, että vain joka toinen heistä uskoo Raamatussa kerrottuihin ihmeisiin. Ilmeisesti maailman luominen ei sitten olekaan kovin ihmeellinen asia?

Ihmisen kloonaaminen tuskin onnistuu.

YLE:n Teema -ohjelmasarjassa esitelmöineen Kuopion yliopiston kloonitekniikan asiantuntijan mukaan eläinten kloonauskokeilut ovat tähän mennessä antaneet heikkoja tuloksia. Yhtä onnistuneena pidettyä koetta kohti on lähes kolmesataa epäonnistunutta. Kloonit ovat useimmiten epämuodostuneita ja kuolevat ennen syntymäänsä. Hengissä selvinneetkään eivät ole täysin normaaleja. Joidenkin eläinten kohdalla kloonaus ei ole onnistunut lainkaan. Syytä tähän ei tiedetä, mutta sen perusteella tutkija arveli, ettei ihmisenkään kloonaus liene mahdollista. Eräs suuri kloonauskokeita suorittava yhtiö onkin todennut turhaksi jatkaa suuremmilla eläimillä suoritettuja kokeita ja keskittynyt selvittämään sitä, miksi kloonaus ei onnistu. Jotkut kaupalliset yhtiöt sen sijaan jatkavat kokeilujaan. Patenttioikeuksia haalimalla tähdätään voiton maksimointiin; siinä eivät asiantuntijoiden varoitukset eikä terveen järjen ääni paljon paina. (MP 24.02.04 )

Arabimaailman taantumus

Arabimaissa pitkään asunut lähetystöneuvos Vesa Jaakola tarkastelee kolumnissaan kahta YK- tutkijoiden hiljattain julkaisemaa, arabimaailman nykytilaa käsittelevää raporttia. Raporttien mukaan arabimaailma elää melkoisen taantuman aikakautta koulutuksen, tieteiden ja tiedonvälityksen alalla sekä poliittisten olojen, hallinnon ja ihmisoikeustilanteen osalta. Raporttien tekijät, jotka itsekin ovat arabeja, näkevät taantumukseen kaksi pääsyytä: vääränlainen tulkinta islamista ja Koraanin opeista sekä arabivaltioiden hallitukset. Islamin ahdasmielinen tulkinta rajoittaa vapaata hengenviljelyä ja johtaa pahimmillaan väkivaltaiseen poliittiseen toimintaan. Hallitukset eivät useinkaan eivät aja kansojensa edistymistä vaan päinvastoin loukkaavat omien kansalaistensa ihmisoikeuksia. Taantumusta ylläpitävät osaltaan myös islamilainen kohtalousko sekä tietyt perinteet, kuten monivaimoisuus ja lähisukulaisten väliset avioliitot.
- Hengenviljelyä arabimaailmassa hallitsee paljon islam. Koulutus on melko heikkolaatuista. Tieteenaloista vain harvoilla näkyy arabitutkijoita parhaiden joukossa. Yksin- tai harvainvaltaiset arabihallitukset pyrkivät yhä monin paikoin estämään puolueettoman median toiminnan ja vapaan tiedonvälityksen, sanoo Jaakola.
  Monissa arabimaissa lähes puolet kansasta on lukutaidotonta ja sanomalehtiä ilmestyy harvassa. Televisio ja kännykkä ovat harvinaisuuksia. Taantuma on suuri kun vertaa sitä tilaan, mikä arabimaissa vallitsi 1500 vuotta sitten, jolloin Euroopan tiedeyhteisöt olivat vaatimattomia verrattuna tuolloisen arabimaailman yliopistoihin.
- Arabimaailmassa kunnolliseen edistykseen ei päästäne ennen kuin mainitut ja muut esteet raivataan pois hyvän kehityksen tieltä. Nyt esteitä on tiellä silmän kantamattomiin, toteaa Jaakola lopuksi.   ( Pohjalainen, 1.3.04 )

Perimän korjausmekanismeja useita

Dna:n korjausmekanismeista väitöskirjaa tekevä Tiina Raevaara kertoo, että nykyään tunnetaan ainakin viisi erilaista perimän korjausmekanismia, joihin osallistuu vähintään 120 erilaista geeniä.
- Kolmessa mekanismissa erikoistuneet entsyymit poistavat dna:sta siihen kiinnittyneitä vieraita molekyylejä sekä vaurioituneita dna-pätkiä. Nämä mekanismit ovat erityisen tärkeitä esimerkiksi iholla ja ruoansulatuskanavassa, jotka ovat jatkuvasti alttiina ympäristön häiriötekijöille. Kaksi muuta korjausmekanismia paikkaavat dna:n kahdentumisessa syntyviä virheitä: dna-kaksoisjuosteen katkoksia ja dna-polymeraasin erehdyksiä.
  Nämä korjaussysteemit ovat Raevaaran mukaan keskittyneet paikkaamaan lähinnä pienehköjä paikallisia vaurioita, joten suuret kromosonaaliset häiriöt pääsevät usein livahtamaan niiden seulasta. Solun elämänkiertoon kuuluu kuitenkin tiettyjä tarkistuspisteitä tällaistenkin häiriöiden varalle.
- Jos solu ei läpäise tarkistusta, se ajautuu ohjelmoituneeseen solukuolemaan. Siksi solussa syntynyt dna-virhe vain harvoin pääsee siirtymään edes tytärsoluihin. Vielä harvinaisempaa on, että virhe periytyisi yksilön jälkeläisille, sillä vain sellainen virhe voi periytyä, joka on sattunut osumaan kaikista mahdollisista soluista juuri sukusoluihin tai niiden esiasteisiin.

Tutkija tuo esiin toisenkin kiinnostavan seikan; niin sanottu roska-dna ei taida sittenkään olla roskaa:
- Toisto- eli tilke-dna:ta on arveltu hyödyttömäksi roskaksi tai 'lois-dna:ksi', tai sen on oletettu säätelevän geenien toimintaa. Nykykäsityksen mukaan se ei luultavasti osallistu geenien toimintaan, mutta sitä saatetaan tarvita dna-rihmojen järjestelmälliseen laskostumiseen mutkikkaiksi sykeröiksi eli kromosomeiksi.   (Tiede, 2/2004))

Geenit ja sairaudet

Tukija, akatemiaprofessori Leena Palotien luennossa ( YLE Teema 26.4.04) esitettiin viimeistä tietoa geeneistä ja perinnöllisistä sairauksista. Perinnöllisiä sairauksia tunnetaan kaikkiaan n. 7000, joista n 1500:n geenivirhe on tunnistettu. Suomalaisilla niitä tunnetaan 35, joista 33:n geeni on paikallistettu ja 25:n geenivirhe tunnistettu. Tutkija kertoi viimeisten laskelmien osoittavan geenisanojen lukumääräksi alle 30 000, ja että lukumäärä on jokseenkin sama kaikilla lajeilla. Kaikissa soluissa on samat geenit, mutta niitä luetaan eri tavalla. Tämä pätee varsinkin ihmiseen, jolla solujen kyky lukea genomin sisältämää koodia ja vuorovaikuttaa sen kanssa on erityisen nerokas ja innovatiivinen, ja selittää osaltaan ihmisen suuren eron muihin eliöihin nähden. Palotie painotti, että geenien kartoitus sisältää vielä paljon virheitä ja että niiden selvittämisen jälkeenkin genomin toiminnan ymmärtämisessä ollaan vasta aivan alkuasteella. Yleisön joukosta esitettyyn kysmykseen: "Voiko genomi oppia?", tutkija vastasi: "Kyllä genomi voi oppia, jos puhutaan miljoonista vuosista." Tällä hän tietenkin vain osoitti uskonsa makroevoluution todellisuuteen, sillä mitään näyttöä asiasta hänellä ei ollut (yhtä tulkinnanvaraista spekulaatiota lukuunottamatta).

Knutbyn oikeudenkäynti

Uppsalan käräjäoikeuden istuntosali oli torstaina viimeistä paikkaa myöten täynnä yleisöä ja tiedotusvälineiden edustajia. Väkeä veti paikalle Knutbyn murhaoikeudenkäynnissä todistajana kuultu nainen, jota pienen helluntaiseurakunnan on väitetty pitäneen Kristuksen morsiamena. Hän ei ole aiemmin esiintynyt julkisuudessa. Väitteet syrjäisen seurakunnan poikkeuksellisesta Kristuksen morsian -opista ovat osaltaan lisänneet yleisön suurta mielenkiintoa Knutbyn helluntaiyhteisöä kohtaan. Murhasta ja yllytyksestä murhaan syytetyn saarnamiehen kertoman mukaan nainen olisi ollut seurakunnan johtohahmo.
- Olen yksi seurakunnan saamaajista. Meitä on viisi saarnaajaa, nainen kuvaili asemaansa seurakunnassa.Hän myönsi, että Knutbyn seurakunnassa on ollut muista poikkeava oppi Kristuksen morsiamesta, mutta ettei tämä kuitenkaan ole seurakunnan mielestä maan päällä elävä henkilö. Naisen mukaan syytettynä oleva saarnamies oli uskotellut hänelle, että hän olisi Kristuksen morsian. Hän kielsi esiintyneensä julkisesti kyseisessä roolissa.Nainen kertoi saamaajan puhuneen kaksi viikkoa ennen ensimmäisen vaimonsa kuolemaa nähneensä useasti unta, että vaimo kuolee kylpyammeeseen.
- Silloin tulkitsin, että hänellä oli ollut näkyjä, nainen kertoi. Saarnamiehen ensimmäinen vaimo löytyi kuolleena kylpyammeesta vuonna 1999. Tapausta pidettiin tuolloin onnettomuutena, mutta nyt syyttäjä uskoo, että nainen surmattiin. Tammikuussa surmattiin saarnamiehen toinen vaimo ampumalla tämän kotona Knutbyssä. Myös naapurissa asunutta miestä ammuttiin. Ampumiset on tunnustanut 27-vuotias nainen, joka asui aiemmin saarnamiehen perheessä. Saarnamiestä syytetään ensimmäisen vaimon murhasta ja yllytyksestä ampumisiin. Ampumiset tunnustanutta syytetään murhasta ja murhayrityksestä.   (Pohjalainen, 4.6.04)

Knutbyn tapaus on jälleen yksi varoittava esimerkki kritiikittömästä luottamuksesta väitettyihin (tai todellisiin) näkyihin, saarnaajien puheisiin ja tunteille annettuun ylivaltaan uskonnossa. MP.

Osteoporoosin taustoja

Perjantaina (11.6.04) esitetään Turun yliopistossa julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Mika Mularin väitöskirja Special Features of Vesicular Trafficking in Osteoclasts (Osteoklastien kalvorakkulaliikenteen erityispiirteitä). Mika Mulari on syntynyt 1973 Vaasassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1993 Vaasan lyseon lukiosta. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 1999 Turun yliopistosta ja toimii sairaalalääkärinä Vakkasuomen sairaalassa. Väitös kuuluu anatomian alaan.

Luiden pinnoilla elää ainutlaatuinen soluryhmä, jonka tehtävänä on porautua luuhun ja hajottaa sitä. Ne liuottavat luuta verenkiertoon sieltä, missä se on vaurioitunutta ja vaatii uudistumista, ja mahdollistavat uuden ja entistä ehomman luun muodostumisen vanhan luun tilalle Näitä soluja kutsutaan osteoklasteiksi.
 Osteoklastien luunhajottamiskyky perustuu niiden poikkeukselliseen ominaisuuteen erittää luun pinnalle suolahappoa ja luuta hajottavia entsyymejä. Mika Mularin väitöstutkimukset osoittivat, että osteoklastien luuta hajottava organelli, poimukalvo, vastaa proteiinikoostumukseltaan muiden solujen myöhäistä endosomia/lysosomia.

Poimukalvo syntyi siten, että happamat kalvorakkulat, joissa solut normaalisti hajottavat esim. elimistöön tunkeutuneet bakteerit, fuusioituvat solukalvolle ja vapauttavat sisältönsä luun pinnalle. Nämä myöhäiset endosomit kulkeutuivat poimukalvolle kahden tyyppisiä solun tukirangan "siirtokaapeleita" pitkin. Alkuvaiheessa se tapahtui mikrotubuluksia pitkin, muttta pari viimeistä mikrometriä ne liikkuivat aktiinisäikeitä pitkin. Tämä kalvoliikenne estyi, kun soluista saippuoitiin pois kolesteroli. Siten kolesteroli on välttämätön osteoklastien luunhajotuskoneiston toiminnalle. Kalvorakkulat vapauttivat happaman sisältönsä luun pinnalle tarkoin säädellysti. Ne fuusioituivat poimukalvolle sen uloimmissa osissa.

Hajotettua luuta osteoklastit ottivat sen sijaan sisäänsä jatkokäsittelyä varten vain poimukalvon keskiosista. Siten luunhajottajasolut ylläpitävät poimukalvoaan jatkuvan kalvokierron avulla. Luunhajottajasolujen solun tukiranka osoittautui Mularin tutkimuksissa hyvin poikkeuksellisesti järjestäytyneeksi. Mikrotubulussäikeet, jotka normaalisti rakentuvat yhdestä pistemäisestä sentrosomista, kasvoivatkin nisäkässolujen - myös ihmisen osteoklastien - tumien pinnoilla lepäävistä välimuotoisista säikeistä, joihin ne mitä ilmeisimmin liittyivät tavallisesti sentrosomeissa tavattavien proteiinien välityksellä. Tässä suhteessa lintujen luunhajottajasolujen toiminta poikkesi ihmissoluista, sillä niissä sentrosomeista säteittäisesti rakentuva mikrotubulussäikeistö säilyi solun monitumaistumisesta huolimatta.

Liiallinen tai viallinen luunhajotus johtavat erilaisiin luusairauksiin, kuten osteoporoosiin. Mularin tutkimukset paljastivat niitä keskeisiä solunsisäisiä tapahtumia, jotka solutasolla johtavat luunhajotukseen. Tutkimus on Turun yliopiston Biolääketieteen laitoksella tehtyä solubiologista perustutkimusta, jossa käytettiin hyväksi mikroskooppisia ja biokemiallisia menetelmiä.   (Pohjalainen, 10.6.04)

Pakistanissa raiskaukset yleisiä, tuomiot harvinaisia

Pakistanissa päivittäin ilmoitetuista noin kahdeksasta raiskauksesta viidessä uhri on alaikäinen tyttö tai poika. Arvioiden mukaan ainakin kaksi kolmesta raiskauksesta jää ilmoittamatta. Raiskaustuomiot ovat hyvin harvinaisia. Oikeudenkäynnit voivat kestää jopa kymmenen vuotta, ja tänä aikana sosiaalinen paine saa useimmat luopumaan kanteesta. Raiskauksesta ilmoittaminen voi olla naiselle jopa vaarallista. Paikallisen ihmisoikeuskomission mukaan tilanne kääntyy 50 prosentissa tapauksista naista vastaan. Jos uhrilla ei ole neljää miespuolista todistajaa, hän voi joutua pahamaineisen hudood-oikeuden eteen, joka voi tuomita uhrin kuolemaan avioliiton ulkopuolisesta seksistä. (STT/Pohjalainen, 27.7.04)

Jälleen uusi ihmislaji?

Australialaiset tutkijat ovat löytäneet jäänteitä pienistä ihmisistä, jotka elivät noin 18000 vuotta sitten kaukaisella indonesialaisella saarella. Tutkijoiden mukaan Flores-saaren luolista löytyneet luurangon jäänteet kuuluvat aikuiselle, noin metrin mittaiselle naiselle. Naisen aivot olivat simpanssin aivojen kokoiset, ja muutenkin Homo florensis -nimen saanut ihmislaji poikkesi täysin nykyisistä ihmisistä. Homo florensis eli Jaavan saariryhmässä sijaitsevalla eristyneellä saarella muun muassa piskuisten elefanttien ja maailman suurimpien liskojen, komodonvaraanien, kanssa. Homo florensis myös käveli jo kahdella jalalla. Sen koko selittynee pääasiassa ympäristötekijöillä.
- Tämä on erittäin tärkeä löytö. Se haastaa meidät miettimään koko sitä ideaa, joka tekee meistä ihmisiä, pohti Lontoon luonnonhistoriallisen museon professori Chris Stringer.

Homo florensiksen jäänteet löysi australialaisen New Englandin yliopiston tutkija Peter Brown kollegoineen viime vuoden syyskuussa. Ryhmä löysi myös jäänteitä alkeellisista työkaluista. He kertoivat löydöstään tiedelehti Naturelle.
- Näiden jäänteiden löytäminen eristyneeltä saarelta Aasiasta yhdessä työkalujen ja metsästykseen käytettävien välineiden kanssa on todella merkittävä, eikä sitä olisi mitenkään voitu ennakoida aikaisempien löytöjen perusteella, Brown sanoi lausunnossaan.
Uuden lajin epäillään olevan kaksi miljoonaa vuotta sitten Afrikassa ja Aasiassa eläneen Homo erectusin jälkeläinen. Homo florensis jäi eristyksiin saarelle ja kehittyi pienikokoiseksi soveltuakseen paremmin saaren olosuhteisiin. Tutkijat epäilevät Homo florensiksen kuolleen sukupuuttoon 12000 vuotta sitten sattuneen valtavan tulivuorenpurkauksen jälkeen. ( STT-Reuters-AFP, 30.10.04)

Toisten lähteiden mukaan lajille on annettu nimi Homo Floresiensis. Asiasta ovat uutisoineet mm. New Scientist, National Geographic, BBC News, Discovery News ja YLE Teksti-tv. Tutkijat toivovat pääsevänsä tutkimaan löytämiensä luiden DNA:ta, sillä luut eivät ole vielä ehtineet fossiloitua. Hämmästyttävää on myös se, että saarella on säilynyt legendoja "Ebu Gogo"-kääpiöistä, jotka ovat noin metrin pituisia ja karvaisia. Tämä näyttäisi viittaavan siihen, että "hobitti"-lisänimen saaneen lajin edustajia olisi elänyt vielä ehkä vain satoja vuosia sitten. (Synapsi.net)

Atlantis löytyi Välimerestä?

NIKOSIA, STT-AFP

Yhdysvaltalainen tutkija Robert Sarmast väittää löytäneensä todisteita siitä, että tarunomainen Atlantis oli todellakin olemassa ja sijaitsi Välimeressä Kyproksen ja Syyrian välillä. Tutkija kertoo löytäneensä ihmisten tekemiä rakennelmia, jotka sijaitsevat 80 kilometrin päässä Kyproksen lounaisrannikolta puolentoista kilometrin syvyydessä. Sarmast on etsinyt kadonnutta Atlantista jo yli vuosikymmenen, ja toivoo seuraavilla tutkimusmatkoillaan löytävänsä lisätodisteita väitteidensä tueksi.
  Atlantis on kiehtonut lukuisia muitakin tutkijoita. Se on jo ehditty sijoittaa muun muassa Azoreille, Egeanmereen ja Atlanttiin. Kreikkalaisen taruston mukaan kreikkalaisten ylijumala Zeus tuhosi Atlantiksen rangaistuksena kaupungissa rehottaneesta lahjonnasta ja korruptiosta.   ( Pohjalainen, 15.11.04)

Tarkennuksena edelläolevaan mainittakoon, ettei perinteinen kreikkalainen tarusto tunne Atlantista. Vain filosofi Platonin tiedetään kertoneen siitä ja hänkin sijoitti sen Atlantille, ei Välimerelle. Tutkijat etsivätkin siten vain jotain muinaista kadonnutta kulttuuria, joka olisi mahdollisesti antanut aiheen Platonin kertomukselle. MP.

Maanjäristys ja tulva aiheuttivat suunnatonta tuhoa

Intian Valtameren pohjassa lähellä Sumatraa 26.12.04 sattunut maanjäristys sai aikaan pahimman luonnonkatastrofin miesmuistiin. Voimakkuudeltaan 9.0 Richteriä olllut järistys sai aikaan valtaisia hyökyaaltoja, jotka pyyhkäisivät pois kokonaisia kyliä ja pieniä kaupunkeja ja aiheuttivat suurta aineellista tuhoa Indonesiassa, Sri Lankassa, Thaimaassa, Intiassa, Burmassa ja muualla Intian valtameren läheisyydessä. Tuhoja tapahtui jopa Somalian rannikolla asti. Kuolleita on arvioitu olevan noin 150 000, miljoonat ovat menettäneet kotinsa ja kaiken omaisuutensa. Kuolleiden joukossa oli myös tuhansia eurooppalaisia turisteja, joista suomalaisia noin 200. Kuolleiden tarkkaa lukumäärää tuskin saadaan koskaan selville. Pilaantuneiden juomavesien ja mätänevien ruumiiden uskotaan aiheuttavan suurta jälkituhoa tartuntatautien muodossa.



Osa 9   Osa 11


31.12.04,   Päivitetty 12.01.09