Uutisia ja tapahtumia

Vuosi 2003

Jättilintu pelottaa Alaskassa

Havainnot pienen lentokoneen kokoisesta linnusta pelottavat Alaskan lounaisosissa. Togiakin ja Manokotakin kylässä asuvien silminnäkijöiden mukaan linnun siipienväli on neljätoista jalkaa eli yli neljä metriä.
- Luulin aluksi että se oli sellainen vanhan ajan otterkone. Sen sijaan, että se olisi jatkanut suoraa minua kohti, se kääntyi vasemmalle ja silloin huomasin, ettei se ollut lentokone, kertoi togiakilainen Moses Coupchiak paikalliselle Anchorage Daily News -sanomalehdelle. Coupchiak oli yksin erämaassa kun hän näki hirmulinnun. Kun siivekäs katosi katosi kukkulan taakse, hän otti radiolla yhteyttä kotikyläänsä ja kehotti asukkaita pitämään lapsensa sisällä. Lentäjä John Bouker kertoi nähneensä linnun ilmassa noin 300 metrin päästä, kun hän oli lennolla matkustajien kanssa.
- Koneessa olleet ihmiset näkivät sen. Se on valtava, se on valtava, se on todella, todella iso. Ei kannata jättää lapsia ulos, Bouker sanoi. Luonnontieteilijät uskovat paikallisten asukkaiden varmasti nähneen linnun, mutta he suhtautuvat skeptisesti väitteisiin sen koosta.
- En ole todellakaan tietoinen mistään, millä olisi neljäntoista jalan siipienväli ja joka olisi ollut elossa viime 100 000 vuoden aikana, ilmoittaa eläintieteilijä Phil Schemf. Alaskasta on puolentoista vuoden ajan saatu useita raportteja suuresta linnusta. Luonnontieteilijöiden mukaan havaintoja aiheuttaa kuningasmerikotka, joka voi painaa kymmenen kiloa ja jolla on suurimmillaan noin kahden ja puolen metrin siipiväli.   ( Pohjalainen, 25.01.03)

Katso myös: Havaintoja jättimäisestä 'liskolinnusta'


Sodoman ja Gomorran tuho.

Jos Sodoma ja Gomorra olivat olemassa, mihin ne ovat kadonneet niin tyystin, ettei edes raunioita löydy? Arkeologi Harris työryhmineen yritti etsiä vastausta tähän kysymykseen.   Lue koko teksti

Isaac Newton: Maailmanloppu tulee vuonna 2060

Maailmanloppuun on vain 57 vuotta, jos Britannian kuuluisimpaan tiedemieheen on luottaminen. Sir Isaac Newtonin nyt löydetyistä papereista ilmenee, että hän laski Harmageddonin vuodeksi 2060. Tiedemies ja teologi Newton kirjoitti 1700-1uvulla tuhansia sivuja muistiinpanoja, joissa hän pyrki laskemaan Raamatun ennustuksista maailmanlopun ajankohdan.
- Tähän asti emme ole tienneet, että hän koskaan kirjoitti ylös lopullisen vuosiluvun, Newton-dokumentin BBC:lle tuottanut Malcolm Neaum korostaa.
  Neaumin mukaan viimeisten kymmenen vuoden aikana on selvinnyt, miten apokalyptinen maailmankuva Newtonilla oli. Sir Isaac tutki maailmanlopun ennusteita puoli vuosisataa. Newtonin laskelma maailman päättymisen ajankohdasta on käsikirjoituksissa, jotka löytyivät Jerusalemissa sijaitsevasta kirjastosta. Vuosina 1642-1727 elänyt Newton tunnetaan parhaiten painovoiman keksijänä. Häntä pidetään modernin fysiikan isänä.   (Pohjalainen, 27.2.03)

Progeria

TV4 esitti 29.4.03 dokumentin progeria-nimistä tautia sairastavasta Sabrinasta. Progerian uskotaan johtuvan geenivirheestä, joka aiheuttaa sen, että sitä sairastava vanhenee n. 8 kertaa normaalia nopeammin. 12-vuotiaana Sabrinan pituus oli 104 cm ja hän painoi 10,5 kiloa. Hän oli luurankomaisen laiha, hänen ihonsa oli ryppyinen, hiukset olivat lähteneet. Pieni ja hento vartalo, tikkumaiset raajat, suuret silmät, pieni kapeahuulinen suu ja pieni leuka saivat hänet näyttämään tyypilliseltä rajatiedon kirjallisuudessa kuvatulta 'humanoidilta' . Myös muut dokumentissa kuvatut progeria-lapset olivat ulkomuodoltaan hyvin samanlaisia. Liekö tällaisia tapauksia hyödynnetty joissakin humanoidijutuissa?

Progeria on yksi esimerkki siitä, mitä mutaatio voi saada aikaan. Progeriaa yleisempi mutaation aiheuttama sairaus on downin syndroomana tunnettu kehitysvamma. Viime aikoina yhä useamman perinnöllisen sairauden syyksi on todettu geenivirhe eli mutaatio. On hieman outoa, että vaikka itse asiassa ei tunneta ainoatakaan hyödyllistä tai uutta ominaisuutta aikaansaavaa mutaatiota, tieteessä silti yhä uskotaan mutaatioihin maapallon monimuotoisen elämän 'luojina'.

Tarvitaanko kristillistä koulua?

Ehdotus kristillisen koulun perustamisesta sai vaasalaiset lukijat ottamaan kantaa. Nimimerkki Dixin mielestä koulu ei ole mikään raamattupiiri:

"Asia, minkä koen arveluttavaksi, on uskonnon ja koulutuksen yhdistäminen. Näillä kahdella asialla ei pitäisi olla nykyaikana mitään tekemistä toistensa kanssa. Tiede ei kysy arvoja. Totuus ei kysy Raamattua. Kouluissa tulee opettaa faktaa, tietoja ja taitoja todellisuudesta. Eettisten näkemysten pakkosyöttö opetuksen varjolla ei ole toivottavaa.... Ollaanko meille perustamassa kouluja, jotka kasvattavat sukupolven todellisuutta kaihtavia sokeasti raamattua siteeraavia pikku kreationisteja? ..... Opiskellaanko pykälien sijaan jakeita ja jaetaanko viittä leipää ja kahta kalaa murtolukujen sijaan?"

Tähän Vesa Annola kommentoi:

"Dixin kirjoitus Pohjalaisessa 20.5. menee ytimeen. Ajattelen vain monelta osin täsmälleen päinvastoin kuin Dixi. Pidän yhtenä koulun tärkeimmistä tehtävistä juuri eettisten näkemysten opettamista. Itse en kuitenkaan kutsuisi sitä pakkosyötöksi, vaan kasvattamiseksi. Haluan, että lapselleni kristillisen etiikan mukaisesti opetetaan esim. oikeasta ja väärästä, anteeksi pyytämisestä ja saamisesta, uudestaan aloittamisen mahdollisuudesta, vanhempien sukupolvien kunnioittamisesta, apua tarvitsevien tukemisesta ja eri tavalla ajattelevien kunnioittamisesta. Pidän tätä verrattomasti tärkeämpänä kuin Dixin mainitsemia murtolukuja."

Vielä terävämmin kommentoi asiaa nimimerkki Ydinfyysikko:

- Hyvä Dixi, saanen siteerata erästä koulun rehtoria: "Olen jäänyt eloon keskitysleiriltä. Silmäni näkivät sellaista, mitä ei kenenkään ihmisen pitäisi nähdä. Taitavien insinöörien suunnittelemia kaasukammioita. Koulutettujen lääkärien myrkyttämiä lapsia. Korkeakouluja käyneiden ihmisten kuoliaaksi ampumia naisia ja lapsia. Joten koulutus herättää minussa epäluuloja. Pyyntöni on: kouluttakaa oppilaanne ihmisiksi. Teidän ponnistelunne eivät saa tuottaa oppineita hirviöitä, taitavia psykopaatteja tai sivistyneitä eichmanneja. Lukeminen, kirjoittaminen, historia ja aritmetiikka ovat tärkeitä vain silloin, jos ne auttavat tekemään oppilaistamme ihmisiä."
- Jollei tiede kysy arvoja, ihmisyys kysyy! Eettisiä näkemyksiä tarvitaan ja niitä tulee opettaa. Opettaminen ei nykyaikana ole pakkosyöttöä, vaan yhteistä tutkimista ja pohdiskelua. Kristillisissä kouluissa tuodaan esiin tieteellistä tietoa ja opetetaan nyky-yhteiskunnassa tarvittavia taitoja kuten muissakin kouluissa. Lapset tarvitsevat mieltä ja tarkoitusta mielettömyyden ja tarkoituksettomuuden tilalle.   (Pohjalainen, 20-22.5.03)

Taas uusi 'esi-isä'?

Ihmisen varhaisimman esi-isän uskotaan löytyneen Afrikasta. Löydön toivotaan valottavan lajimme historiaa. Etiopiasta löytyneiden kahden aikuisen ja yhden lapsen pääkallojen arvioidaan olevan 154 000-160 000 vuotta vanhoja. Ne ovat noin 50 000 vuotta vanhempia, kuin aikaisemmat Homo sapiens -löydöt. Nykyihmisen katsotaan polveutuvan Homo sapiensista. Palasista kootut kallot muistuttavat hyvin pitkälti nykyihmisen kalloa.
- Niiden anatomia ja ikä viittaavat siihen, että nykyihminen syntyi Afrikassa, tutkijat kirjoittivat. Homo sapiens idaltuksi nimitetyn alalajin löytäneet tutkijat ovat sitä mieltä, että löytö todistaa ihmisen syntyneen Afrikassa ja vaeltaneen sieltä eri maanosiin.
  Awashin laaksosta löydetyt kallot olivat hyvin sileitä, ja niissä oli kivien aiheuttamia lohkeamia.Tutkijat epäilivät, että jäljet saattaisivat johtua hautajaisrituaalista tai jonkinlaisesta esi-isien palvonnasta. Toisaalta jäljet voivat johtua siitä, että varhaisimmat tunnetut esi-isämme saattoivat olla ihmissyöjiä.   (Pohjalainen, 12.6.03)

Vai että ihmissyöjiä ...? No jaa, eihän siitä ole kuin reilut satakunta vuotta kun jotkut heimot vielä harrastivat ihmissyöntiä! Eikä ole kovin kauan siitä, kun Venäjällä erään miekkosen puuhat järkyttivät ihmisiä: tämä murhamies tappoi monta ihmistä vain koska hänellä oli himo syödä ihmislihaa! Toinen vastaava tapaus tuli hiljattain ilmi Saksassa. Poliisien yllätystarkastuksen yhteydessä miehen pakastimesta löytyi suuri määrä ihmislihaa!


Turha kehua tyhjästä

Yllä olevalla otsikolla uutisoi Tiede -lehti (5/2003) floridalaisen tutkimusryhmän tekemästä tutkimuksesta, joka romuttaa entiset käsitykset lasten itsetunnon vahvistamisesta.
  Vuosikymmeniä psykologit ovat neuvoneet kehumaan lasta vaikka aiheetta, jotta tämän itsetunto vahvistuisi ja hänestä kehittyisi kunnon kansalainen. Tutkijoiden mukaan käsitys huonon itsetunnon aiheuttamista ongelmista omaksuttiin aikoinaan ilman päteviä tieteellisiä perusteluja. Uudet tutkimukset osoittavat, ettei esimerkiksi kiusaajia välttämättä vaivaakaan huono itsetunto. "Mahtava ego ei takaa sitä, että arvostaa muita." Katteeton kehuminen saattaa päinvastoin johtaa narsismiin.
- Itsetunto ei ole hyvän elämän syy vaan seuraus, toteavat tutkijat ja ehdottavat, että itsetunnon pönkittämisen sijasta kannattaisi vahvistaa lasten itsekontrollia.

Nämä seikat ovat kyllä olleet tavallisen kansan tiedossa jo iät ja ajat, mutta eivät aikoinaan kelvanneet psykologeille, jotka halusivat 'tieteellisempiä' selityksiä. 'Vanha kansa' on aina tiennyt, että kehua pitää kun siihen on aihetta - mutta ei turhasta - ja että itsekontrolli eli sopivuuden rajojen asettaminen olisi hyvä oppia jo nuorena.

Eläinkokeiden etiikka ja 'geenisukulaisuus'

Tieteen Kuvalehden numerossa 12/2003 oli hiirikokeita käsitellyt lukijavastine, jossa todettiin ettei kaikkea voida tieteen nimissä oikeuttaa, sekä etteivät eläimet saa olla pelkkiä välineitä tiedon tavoittelussa. Painotettiin, ettei kyse ole sentimentaalisesta eläinrakkaudesta, vaan johdonmukaisuudesta: hyvinvointi on otettava lukuun lajista riippumatta, mikäli sitä pidetään arvona. Lisäksi tuotiin esiin seuraavaa:

"Viime vuosina on esitetty kritiikkiä eläinkokeiden tieteellistä luotettavuutta kohtaan. Kritiikki perustuu evoluutioteorian [itse asiassa geenitutkimuksen MP.] opetuksiin elimistön toiminnasta: samankaltaiset elimistön osat (kuten geenit) eivät välttämättä toimi samoin. Sisäisen eron lisäksi eläinkokeisiin liittyy ulkoisia eroja, sillä steriileissä ja vakioiduissa olosuhteissa kasvatettu poistogeeninen hiiri tuskin vastaa 75 vuotta varsin heterogeenisessä ympäristössä elävän ihmisen kehoa. Niinpä eläinkokeiden hyötyprosentti lääkeaineiden tutkimuksessa onkin varsin alhainen (optimistisimmillaan 0,01-0,05 %). Muuntogeenisillä eläimillä saavutettu edistys ihmisen sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on toistaiseksi vaatimatonta. Syynä on se, että ihmisen geeni ei hiireen siirrettynä toimi samoin kuin ihmisen elimistössä. Vain muutamassa tapauksessa on voitu osoittaa, että sama geenimutaatio aiheuttaa saman sairaustilan ihmisessä ja hiiressä."

"Erityisen huonosti on edistytty syöpätutkimuksessa muuntogeenisillä hiirillä. Kuuluisa Harvardin syöpähiiri ei kantamastaan ihmisen syöpägeenistä huolimatta juuri auttanut ihmiselle syöpää aiheuttavien kemikaalien löytämisessä. Myös tieteen epäonnistumiset on syytä ottaa lukuun: lääkeaineiden sivuvaikutukset ovat länsimaissa yleisimpien kuolinsyiden joukossa. Geeniteknologiaa on syytetty varsinkin reduktionismista (sairaudet perustuvat täysin geeneihin) ja atomismista (sairaudet löytyvät yhdestä itsenäisestä geenistä): ulkoiset tekijät sekä toiminnan kompleksisuus jätetään huomiotta. Voidaankin epäillä, että hiirikokeet kertovat paljon hiirestä, mutta varsin vähän ihmisestä.Yhden muuntogeenisen kannan tuottamiseen saatetaan uhrata tuhansia eläimiä, mikä vaikeuttaa entisestään niiden näkemistä yksilöinä. Tutkimus on myös hyvin kallista: yhden poistogeenisen hiirikannan kehittämiseen saatetaan käyttää yli 100 000 euroa."

"Pitäisi kysyä, mitä haluamme saavuttaa geeniteknologialla. Mikäli pyrimme ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen, on helpompia, halvempia ja nopeampia tapoja kuin muuntogeenisten eläinten tutkiminen. Vaikka uhraisimme miljardi hiirtä, ihmisen geenit ja sairaudet jäisivät meille edelleen suureksi arvoitukseksi. On keskusteltava siitä, mitä on tarpeen tutkia, ja millä hinnalla ja menetelmillä tietoa saa tavoitella."

Samassa lehdessä kysyttiin myös, kuinka paljon ihmisen , apinan ja muiden nisäkkäiden geeniperimät eroavat toisistaan. Vastauksena kerrottiin mm.:

"Ihmisen lisäksi hiiri on nisäkkäistä ainoa eläin, jonka perimä on kartoitettu yksityiskohtaisesti. Ihmisapinoiden osalta työ on vielä kesken, joten vertailukohtana voidaan käyttää vain osaa niiden perimästä. Siitä huolimatta nykyään elävistä eläimistä ihmisen lähimpänä sukulaislajina pidetään bonoboa eli kääpiösimpanssia. Useimpien arvioiden mukaan ihmisen ja kääpiösimpanssin geenit eroavat toisistaan kahden prosentin osalta. Tavallisen simpanssin, gorillan ja orangin kohdalla ero on viisi prosenttia. Hiiren ja ihmisen perimässä yhteisiä geenejä on vakiintuneen käsityksen mukaan 80 prosenttia. Määrä saattaa kuulostaa suurelta, sillä hiirellä ja ihmisellä ei ensisilmäyksellä ole ulkoisesti paljon yhteistä. Lähemmässä tarkastelussa yhteisiä piirteitä silti löytyy: kummankin luusto koostuu samoista aineista, kummallakin on neljä raajaa, kummallakin on hampaat jne. Geenivertailusta ei vielä voi tehdä suoria päätelmiä, sillä tiedot muuttuvat koko ajan. Joidenkin tutkimusten mukaan hiiren ja ihmisen geeneistä jopa 99 % olisi samoja."


Näistä teksteistä käy ilmi joitakin mielenkiintoisia seikkoja:
Ensiksikin se, että puheet ihmisen ja simpanssin geenien samanlaisuudesta ovat toistaiseksi vain arvioita koska geenikartoitus apinoiden osalta on vielä kesken. Samanlaisuutta koskevat prosenttiluvut esitetään yleensä niin kuin ne olisivat jo varmistettuja lukuja. Arviot tietenkin saattavat olla lähellä oikeaa, mutta tieteellinen rehellisyys edellyttäisi niiden esittämistä arvioina, kunnes ne on vahvistettu.

Toinen huomiota kiinnittävä seikka on, että geenivertailun mukaan kääpiösimpanssi on ihmisen lähin sukulainen. Miksi ei jokin enemmän ihmistä muistuttava apina? Herää väkisinkin hienoinen epäily geenivertailun käyttökelpoisuudesta sukupuun määrityksissä. Jos lisäksi käsitys ihmisen ja hiiren hiiren geenien 99% vastaavuudesta osoittautuu paikkansapitäväksi, geenivertailua tuskin voi enää pitää luotettavana tieteellisenä menetelmänä lajien välisen sukulaisuuden määrittelyssä. Kun vielä otetaan huomioon ensimmäisessä tektissä mainittu tieteellinen havainto, jonka mukaan samankaltaiset elimistön osat (kuten geenit) eivät välttämättä toimi eri eliöissä samoin, tämän menetelmän merkitys käy todella vähäiseksi.
  Tekstissä toisaalta - evoluutioteorian hengessä - vähäteltiin hiiren ja ihmisen välistä fyysistä eroavuutta. Erot ihmisen ja hiiren välillä ovat kuitenkin aivan toista luokkaa kuin erot ihmisen ja ihmisapinan välillä, kuten kuka hyvänsä voi todeta ilman tieteellistä tutkimustakin.

Tuonpuoleinen saapuu Lundin yliopistoon

Skandinavian vanhimpiin opinahjoihin lukeutuva Lundin yliopisto Ruotsissa perustaa parapsykologian professuurin. Professori, joka samalla tutkii hypnologiaa ja selvänäköisyyttä, on alansa ensimmäinen pohjoisEuroopassa. Rajatiedon asiantuntijan vakanssiin pyrki 30 hakijaa. Kirjavassa joukossa olivat muiden muassa itseoppinut intialainen meedio sekä jenkki nimeltä Heaven Lord. Aftonbladet-päivälehti nimesi uuden oppituolin haamuprofessorin viraksi. Professuurin rahoitus järjestyy lahjoitusvaroin. (Pohjalainen, 10.9.03)

Aurinko aktiivisempi kuin tuhanteen vuoteen

Aurinko on ollut 1940-luvulta lähtien aktiivisempi kuin koskaan vuoden 850 jälkeen eli yli tuhanteen vuoteen. Auringon toiminta on ollut viimeksi kuluneiden 60 vuoden aikana poikkeuksellisen voimakasta, mikä näkyy esimerkiksi auringonpilkkujen ja erilaisten auringonpurkausten sekä mm. revontulten lisääntyneenä määränä. Tähän päädytään Oulun yliopiston ja saksalaisen Max Planck-instituutin tutkijoiden yhteistyöjulkaisussa, joka on saanut painoluvan joulukuussa ilmestyvään amerikkalaiseen Physical Review Letters -lehteen.
- Kyseessä on fysiikan alan johtava aikakauslehti, sanoo professori Kalevi Mursula Oulun yliopistosta.Auringon aktiivisuus on 60 viime vuoden aikana ollut noin kaksi- ja puolikertaista tuhannen vuoden keskiarvoon verrattuna. Kyseisen ajanjakson toiseksi aktiivisin, joskin selvästi nykyistä vähemmän aktiivinen kausi osui keskiajalle, vuosiin 1100-1250. Rauhallisin kausi osui vuosille 1660- 1710 niin sanotun Maunderin minimin aikaan, jolloin Auringon magneettinen toiminta lakkasi lähes kokonaan.

Tutkimuksessa käytettiin auringonpilkkujen pitkäaikaisia havaintoja 1610-luvun alusta alkaen sekä radioaktiivisten alkuaineisotooppien pitkäaikaista esiintymistä, jota on mitattu mm. Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäästä. Auringonpilkkuja on havainnoitu varsin systemaattisesti kaukoputken keksimisestä lähtien.

Tutkijat käyttivät uutta menetelmää, jolla auringonpilkkujen pitkäaikainen kehitys voitiin määrittää radioaktiivisten isotooppien mittauksista. Ne kattavat pidemmälle kuin auringonpilkkujen suorat mittaukset. Tutkimuksessa käytetty beryllium-10-isotooppi syntyy kosmisten hiukkasten törrnätessä ilmakehän atomiytimiin, laskeutuu sateen mukana maahan ja varastoituu jääkerroksiin, joista sen määrä on voitu mitata vuosituhansien takaa. Isotoopin puoliintumisaika on noin 1,6 miljoonaa vuotta. Koska Auringon magneettikenttä estää osittain kosmisten hiukkasten pääsyn maahan, vähenee berylliumin tuotto Auringon magneettikentän kasvaessa (joka puolestaan liittyy auringonpilkkujen määrän kasvuun). Tutkimuksessa käytettiin ensi kerran fysikaalisia malleja, joilla kyseinen monivaiheinen yhteys auringonpilkkujen ja radioaktiivisten isotooppien välillä voidaan kuvata. Näin saatiin ensimmäisen kerran luotettava arvio auringonpilkkujen määrästä vuodesta 850 lähtien. Lisäksi mallia voitiin testata viimeksi kuluneiden 400 vuoden ajalta käyttäen havaittuja auringonpilkkuja.   (Pohjalainen, 17.11.03)

Uhkaako meitä järjen puute?

kysyy prof. Kari Uusikylä kolumnissaan (Pohjalainen, 13.12.03). Hän mielestään politiikassa ilmenevän tuultenhaistelun, selittelyn ja kaksinaamaisuuden lisäksi myös tieteellisen tutkimuksen ja järjenkäytön yhteys on usein kyseenalaista:
- Tutkijat syöttävät julkisuuteen niin sanottuja alustavia tai yksipuolisia, jopa, järjettömiä tutkimustuloksia, joiden myynti - ja viihdearvo on tärkeämpää kuin tulosten luotettavuus tai mielekkyys. Sensaatioilla haetaan huomiota ja lisärahoitusta, minkä voi ymmärtääkin, koska monet etevätkin tutkijat kuuluvat pätkätöitä tekevään köyhälistöön. Lehdistä on luettu muun muassa, että oikean korvan suuruus ennustaa luovuutta, heikko uimataito taas on yhteydessä syrjäytymiseen ja kolme kupillista kahvia päivässä ehkäisee itsemurha-ajatuksia. Noinkohan lienee? Omien puolitieteellisten havaintojeni mukaan pappien palkat ja viinan kulutus ovat nousseet samassa tahdissa. Kysyn vain, mihin tämän kansan moraali on menossa, kun papitkin vain ryyppäävät?

Uusikylä ihmettelee myös, voivatko vammaiset todella olla onnellisempia, kuin terveet:
- Tuore tutkimustulos kertoo, että Suomen vammaisista 90 prosenttia on onnellisia, muista 70 prosenttia. Niin se vain onnikin on prosenttitavaraa tässä postmodernissa tietoyhteiskunnassamme. Näyttää siltä, että suomalaiset ovat vihdoinkin sisäistäneet Sarasvuon sanoman: "Kärsimys on jokaisen oma valinta ja sä voit olla onnellinen, jos vain itse haluat."



Osa 8   Osa 10


12.09.03,   Päivitetty 12.01.09