Darwin, kulttuuri ja sivistys

 

Darwinin Beagle -laivalla tekemän tutkimusmatkan yhtenä tarkoituksena oli sivistää Etelä-Amerikan Tulimaassa asuvia fuegolaisia, joita pidettiin maailman alkeellisimpana kansana.

Laivalla oli mukana kolme fuegolaista, jotka kapteeni Robert FitzRoy oli muutama vuosi aiemmin ottanut vangiksi ja tuonut Englantiin tarkoituksella sivistää heitä ja palauttaa sitten takaisin kotimaahansa lähetyssaarnaajiksi. Laivalla heiltä vaadittiin tiettyä kulttuurin tasoa, ja siksi Darwin ei ollut valmistautunut häntä kohdanneeseen shokkiin kun hän näki fuegolaiset heidän syntyperäisessä elinympäristössään. Darwin kirjoittaa yhteenvetona näkemyksistään:

"Uskon, että tässä Etelä-Amerikan laitimmaisessa osassa, ihminen elää alemmalla kehityksen tasolla kuin missään muussa maailman kolkassa."

Hän kuvailee näkemäänsä:

Se oli epäilemättä eriskummallisin ja mielenkiintoisin näytelmä, minkä olin koskaan nähnyt. En olisi uskonut, että villi-ihmisen ja sivistyneen ihmisen välillä on niin suuri ero. Se on suurempi kuin villin ja kesytetyn eläimen välinen ero, sillä ihmisessä on suurempi kyky kehittyä parempaan ... Heidän ihonsa oli väriltään likaisen kuparin punainen ... Kaksi miestä oli koristeltu mustasta hiilijauheesta tehdyillä raidoilla. Koko joukko yhdessä muistutti läheisesti näyttämölle saapuvia paholaisia näytelmässä Der Freischutz (Weberin säveltämä ooppera). Heidän asenteensa oli surkea ja heidän kasvojensa ilmeet epäluuloisia, kummastuneita ja säikähtäneitä ... Havaintojemme perusteella näiden ihmisten kieltä tuskin ansaitsee kutsua puheeksi."


       
Nämä kuvat antanevat hienoisen aavistuksen Darwinin kuvailemista 'villeistä'!

Myöhemmin Darwin kuvailee toista fuegolaisten heimoa:

Nämä kurjat surkimukset olivat lyhytkasvuisia, heidän hirveät kasvonsa töherretty valkoisella ihomaalilla, heidän ihonsa likaiset ja rasvaiset, heidän hiuksensa sotkuiset, heidän äänensä epäsointuiset ja heidän eleensä väkivaltaiset. Kun näkee tällaisia ihmisiä on vaikea saada itseään uskomaan, että he ovat meidän kaltaisiamme olentoja ja saman maailman asukkeja. Yleinen arvailun aihe on, minkälaista iloa jotkut alemman tason eläimet voivat elämässään kokea; miten paljon suuremmalla syyllä sama kysymys voidaan esittää suhteessa näihin barbaareihin! Yöllä viisi tai kuusi ihmistä nukkuu alasti ja hädin tuskin suojassa tämän myrskyisän ilmaston tuulelta ja sateelta, märässä maassa kerällä kuin eläimet.

Darwin käytti fuegolaisista monta kertaa nimitystä "villi-ihminen". Hän käytti heistä myös termejä "kurja" ja "alhainen villi-ihminen". Darwinille he olivat "villi-ihmisen tasolla" ja heidän maansa ja huutonsa oli "villi". Hän toteaa heidän olevan "kuin villipedot" ja kutsuu heitä "alimman tason villi-ihmisiksi". Darwin jatkaa:

Sodassa ollessaan eri heimot ovat ihmissyöjiä. Herra Lowen ottaman pojan ja Emmy Buttonin kilpailevien, mutta hyvin luotettavien lausuntojen perusteella käy hyvin selväksi, että he nälän kourissa talvella mieluummin tappavat ja ahmivat vanhat naisensa kuin koiransa. Herra Lowe kysyi pojalta miksi he tekivät näin. Poika vastasi: "Koirat pyydystävät saukkoja, vanhat naiset eivät." Poika kuvaili tapaa miten heidät surmattiin tukehduttaen pitämällä heitä savussa; hän matki heidän kirkumistaan vitsaillen ja kuvaili niitä heidän ruumiinsa osia, joita pidettiin parhaiten syötäväksi sopivina.

Darwin kiteyttää tunteensa heitä kohtaan:

He eivät voi tietää miltä tuntuu omistaa oma koti ja vielä vähemmän mitä on kodista saatu hellyys, sillä mies kohtelee vaimoaan kuin julma hallitsija hankalaa orjaa. Onko mitään kauheampaa koskaan kuvattu, kuin Byronin länsirannikolla todistamaa tekoa: hän näki kurjan äidin nostavan maasta verta vuotavan kuolevan pikku poikansa, jonka hänen miehensä oli armottomasti murskannut kiviin hänen pudotettuaan korillisen meri-munia! Kuinka vähän mielen korkeammat ulottuvuudet ovatkaan mukana: mitä mielikuvitus voi kuvailla, ymmärrys vertailla, arviointikyky päättää? Simpukankuoren irrottamiseen kivestä ei tarvita edes oveluutta, kaikkein alhaisinta mielen toimintaa. Heidän taitoaan joissain asioissa voisi verrata eläinten vaistoon, sillä se ei parantunut kokemuksen kautta: kanootti, heidän nerokkain luomuksensa niin kehno kuin se olikin, on säilynyt samanlaisena viimeisen kahdensadanviidenkymmenen vuoden ajan, niin kuin olemme kuulleet Drakelta.

Darwin havaitsi eroavaisuuksia Beaglellä matkustavan kolmen fuegolaisen ja alkuperäisessä ympäristössään Etelä-Amerikan kärjessä asuvien fuegolaisten välillä. Tällä oli syvä vaikutus häneen. Hänen mielestään FitzRoy (laivan kapteeni) oli sivistänyt heitä enemmän neljässä vuodessa kuin mitä tuhansien vuosien elämä Tierra del Fuegossa oli saanut aikaan. (Lubenow: Myytti apinaihmisistä)

On merkillistä, ettei Darwin tästä huolimatta ymmärtänyt, että kyseessä oli kulttuurista johtuva erilaisuus. Sen sijaan, että olisi tulkinnut fuegolaisten käyttäytymisen kulttuurin puutteeksi (tai sen taantumaksi) hän tuli ensimmäisen kerran vakuuttuneeksi siitä, että ihmiset olivat evoluution tulosta.


       
Nämä kaunottaret edustavat jo huomattavasti kehittyneempää kulttuuria!

Voiko kulttuuri sitten taantua? Uskon, että voi. Siitä hyvänä esimerkkinä on muinaisen Mesopotamian alueella vallinneen korkeakulttuurin rappeutuminen. TV- dokumentti 'Babylonin aarteet' esitteli tämän kadonneen kulttuurin jäänteitä ja toi esiin, kuinka nykyisen Irakin eteläosassa sijainnut Babylonia oli aikansa kulttuurin kehto, joka on antanut jälkimaailmalle mm. kirjoitustaidon, rakennustaidon, matematiikan, tieteen ja taiteen perusteet sekä lainsäädännön periaatteet. Tästä kaikesta ei ole jäljellä juuri mitään. Eräs ohjelmassa esiintynyt irakilaissyntyinen asiantuntijakin totesi valittaen, kuinka surkeassa alennuksen tilassa tämä hänen entinen kotimaansa nykyään on.

Toisen esimerkin kulttuurin taantumisesta antavat nykyiseen rock- kulttuuriin liittyvät ilmiöt. Räikeät tatuoinnit, kasvo- ja ihomaalailut, lävistykset, 'artistien' pitkä ja takkuinen hiuskuontalo, kummallinen pukeutuminen, pimeimmän Afrikan rituaalitanssit mieleen tuova lava'koreagrafia' ja ns. musiikki, jossa rummutus ja muu meteli näyttelee pääosaa. Lisäesimerkkejä löytyy vaikkapa nykynuorison tanssikulttuurista, joka ei sekään ole kovin kaukana ns. alkeellisten kulttuurien rituaali- tai sotatansseista. Kun 'viihteen' päämääränä on vain saada aikaan elämyksiä ilman, että siihen sisältyy minkäänlaista eettistä tai moraalista pohjaa, ja kun pelkät tuntemukset saavat hallita, siitä tulee helposti 'eläimellisten' vaistojen ohjaamaa laumakäyttäytymistä.

Jos tällainen taantuma on mahdollista nykyisin, jolloin ihmiskunnan yleinen sivistystaso on korkeammalla kuin koskaan ennen, ei ole mikään ihme, jos jollakin harvaan asutulla seudulla elävä eristynyt heimo - ehkä heimopäälliköidensä tai 'tietäjiensä' vaikutuksesta - on voinut taantua niin alkeelliselle asteelle, kuin Darwinin kuvauksesta käy ilmi.

Lisäys 29.08.09
Täysin Darwinin kuvaileman kaltaista kulttuuria löytyy vielä nykyäänkin. Mm. TV2:n Matkapassi-sarjassa Etiopiassa matkaileva Ian Wrigth tutustui erääseen heimoon, jonka naiset käyttivät valtavia huulilevyjä. Jos levyn otti pois, alahuuli retkotti pitkänä irrallisena 'makkarana' tai pareminkin 'matona'. Iljettävämpää 'koristelua' tuskin voi ajatella. Käytännön todettiin saaneen alkunsa orjuuden aikana, jolloin sen tarkoitus oli tehdä naisista vähemmän haluttavia. Nykyään heimolaiset pitävät sitä kuitenkin arvokkaana perinteenä! Myös kyseisen heimon miesten ihomaalaukset vastasivat täysin Darwinin kuvausta. Perinteiden voima on todella suuri!

Aihetta sivutaan myös artikkelissa Perinteiden voima

 
M.P. 06.04.09 (päiv. 07.04.09)