Oliko kuolemaa ennen lankeemusta?

Kirjaimellisen raamatuntulkinnan mukaan maailma luotiin kuuden tavallisen, 24 -tuntisen vuorokauden kuluessa. Tätä perustellaan mm. sillä, että jos luomispäivät olisivat olleet pitkiä ajanjaksoja, myös kuolema ja kärsimys olisivat vallinneet maan päällä kauan ennen syntiinlankeemusta. Koska ne ovat pahoja asioita, ne eivät voisi kuulua Jumalan alkuperäiseen luomistyöhön jossa kaikki oli hyvää.

Tämän näkemyksen tueksi viitataan usein Room 5:12

Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet ..

Tämän sanotaan osoittavan, että kuolema tuli koko luomakuntaan - eläinkunta mukaan luettuna - vasta lankeemuksen myötä ja että sitä ennen kuolemaa ei lainkaan ollut. Joidenkin mielestä tämä saattoi koskea jopa kasvikuntaa.

Tämä tulkinta sisältää kuitenkin ongelmia. Ensiksikin siinä jätetään huomiotta, että Paavali puhuu vain ihmisistä. Vaikka Raamattu kertoo Jumalan kironneen maan ihmisen lankeemuksen tähden (1 Moos 3:17), siitä ei löydy tukea ajatukselle, että eläinkuntaa olisi sen takia rangaistu kuolevaisuudella. Kaikki viittaa siihen, että eläinten kuoleminen kuului luomiseen alusta lähtien. Jumala esim. hyväksyi eläinten uhraamisen ja arvosti Aabelin eläinuhria enemmän kuin Kainin kasvisuhria.

Saalistajat luotiin kuudentena päivänä

Usein myös vedotaan Raamatun jakeisiin 1 Moos 1:30,31, jotka antavat ymmärtää, että kaikki eläimet olivat alussa kasvissyöjiä:

"Ja kaikille metsäeläimille ja kaikille taivaan linnuille ja kaikille, jotka maassa matelevat ja joissa on elävä henki, minä annan kaikkinaiset viheriät ruohot ravinnoksi". Ja tapahtui niin. Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä. "

On kuitenkin toisia raamatunkohtia, jotka viittaavat siihen, että pedot eli lihansyöjät luotiin jo kuudentena päivänä jonka jälkeen Jumala 'lepäsi' eli päätti maata koskevan luomistyönsä. Ne eivät siis ilmeisestikään muuttuneet pedoiksi vasta lankeemuksen jälkeen.

Jumala teki metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja karjaeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikki maan matelijat, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. (1 Ms. 1:25)

Tässä 'metsäeläimiksi' käännetty sana on hebreaksi 'chayyah', mikä myöhemmissä yhteyksissä liitetään useimmiten petoeläimiin ja lihansyöjiin. Tällaisia kohtia ovat mm.:

  • 1 Moos. 37:20 "....villipeto (chayyah) on hänet [Joosefin] syönyt..."
  • 3 Moos. 11:27 Ja kaikki nelijalkaiset eläimet (chayyah), jotka käyvät käpälillä, olkoot teille saastaiset; jokainen, joka niiden raatoihin koskee, olkoon saastainen iltaan asti.
  • 3 Moos. 26:22 Minä lähetän teidän sekaanne metsän pedot (chayyah) ....
  • Hesekiel 14:15 Jos minä antaisin pahain petoeläinten (chayyah) käydä halki maan ja ne riistäisivät siltä lapset ja se tulisi autioksi, niin ettei kukaan siellä kulkisi petoeläinten (chayyah) tähden,
  • Hoosea 13:8 Minä käyn heidän kimppuunsa kuin karhu, jolta on riistetty poikaset, revin heidän sydänkalvonsa ja syön heidät siinä paikassa kuin naarasleijona. Metsän pedot (chayyah)raatelevat heidät.

Petojen nimetkin jo itsessään viittaavat niiden ominaisuuksiin. Esim. leijona tulee juurisanasta, joka tarkoittaa 'väkivaltaista' ja kotka puolestaan 'raatelijaa' merkitsevästä sanasta. Koska Raamatun mukaan ihminen antoi nimet kaikille eläimille, voidaan olettaa hänen (Aatamin) olleen tietoinen näiden eläinten ominaisuuksista.

Tieteellisiä näkökohtia

Toki voidaan ajatella, että Jumala kykenee halutessaan muuttamaan ruohonsyöjät pedoiksi ja päinvastoin. Mutta on muitakin syitä, jotka puhuvat sitä vastaan, että kuolema olisi tullut eläinkuntaan vasta lankeemuksen myötä:

1. Rajoittamaton lisääntyminen olisi hyvin pian johtanut katastrofaaliseen tilanteeseen. Joidenkin hitaasti lisääntyvien eläinten kohdalla asian voisi vielä ymmärtää, mutta on vaikea nähdä, miten esim. lajimäärältään suunnaton joukko pieneliöitä, kuten jyrsijöitä, hyönteisiä ja mikrobeja voisi elää ja lisääntyä rajoittamattomasti kovinkaan pitkään. Lisääntyessään ne olisivat pian täyttäneet koko maan, ja syöneet sen paljaaksi kaikesta kasvillisuudesta ellei saalistajia olisi ollut. Ravinnon loppuessa kaikki eläimet olisivat lopulta kuolleet.


Sitruunaperhonen

Toukka ja kotelo

2. Jotta hyönteinen voi syntyä, sen toukan on kuoltava. Kuten yllä olevista kuvista näkyy, aikuinen sitruunaperhonen on olemukseltaan jotain ihan muuta kuin toukkana ollessaan. On myös hyönteisiä, jotka elävät vain muutaman päivän.


Hai on varustettu raateluhampailla

Skorpionilla on myrkkypistin

3. Monet eläimet ovat rakenteeltaan ilmeisiä saalistajia. Käärmeillä on myrkkyhampaat, scorpionilla myrkkypistin, hämähäkeillä pyydysverkot, piraijalla terävät hampaat. On loisia, joiden toukat kehittyvät isäntäeläimessä ja kasvaessaan käyttävät sen ravinnokseen. Monilta saalistajilta puuttuvat hampaat, joita tarvittaisiin kasvikunnan tuotteiden syömisessä. On lukemattomia eläimiä, joiden rakenne ja elimistö on selvästikin luotu saalistamista varten.


Lehtisirkka muistuttaa puun lehteä

Rukoilijasirkka hämää saaliinsa ulkomuodollaan

4. Monilla eliöillä on taidokkaita naamioitumiskeinoja saaliin tai saalistajien hämäämiseksi. Rukoilijasirkka muistuttaa ohutta oksaa ja lehtisirkka erehdyttävästi puun lehteä aina väriä myöten. Mikä muu tarkoitus tällaisilla naamioitumisilla voisi olla kuin suojautua saalistajilta tai hämätä saalista?

5. On olemassa myös lihaa syöviä kasveja, kuten oheinen kannukasvi, joiden rakenne on erikoistunut pyydystämään hyönteisiä ja sulattamaan niitä ravinnokseen.


6. Lukemattomat pieneliöt kuten muurahaiset, toukat, madot ja kuoriaiset kuolevat väistämättä tallautuessaan ihmisten ja isompien eläinten jalkoihin ja monet isommatkin kuolevat tapaturmaisesti.

7. Luonnon ekologinen kierto ei toimisi, ellei tiettyjen eliöiden kuolemista tapahtuisi. Esim. bakteerit ovat välttämättömiä monen ruohonsyöjän ja ihmisenkin ruoansulatukselle. Ne muokkaavat maaperää kasveille ja tuottavat happea ilmakehään. Ne eivät kuitenkaan saa lisääntyä rajattomasti, siksi niitä kaikissa prosesseissa jatkuvasti myös tuhoutuu. Elimistömme puolustusjärjestelmäkin on olemassa sitä tarkoitusta varten. Solutasolla kaikissa eliöissä - ihmisessäkin - tapahtuu jatkuvaa kuolemista ja uusiutumista.

Entäpä ihminen?

Monet vanhaa maapalloa ja pitkiä luomisjaksoja kannattavat kreationistit luottavat suurelta osin evoluutiotutkijoiden aikatauluihin. Nykyihmisen sanotaan silti ilmaantuneen suhteellisen äskettäin, noin 50 000 - 100 000 vuotta sitten. Jotkut eivät esim. pidä neanderthalilaisia vielä (nyky)ihmisinä. Koska Raamattu kertoo ihmisten esivanhemmiksi kaksi nimeltä mainittua henkilöä, Aatamin ja Eevan, se yleensä tulkitaan niin, että jossain vaiheessa nämä kaksi 'hominidia' saivat ne inhimilliset ominaisuudet, joiden perusteella heitä voitiin sanoa 'Jumalan kuvaksi'. Tällöin he myös saivat heidät eläimistä erottavan sielun ja hengen.

Koska tämän tulkinnan mukaan lankeemuskin olisi tapahtunut huomattavasti aiemmin kuin 6000 vuotta sitten, varhaisempien ihmisten keskuudessa olisi täytynyt vallita nykyisen kaltainen kuolevaisuus, muuten heidän lukumääränsä olisi kasvanut liian suureksi . Tämä on ristiriidassa Raamatun kanssa, jonka mukaan kuolema tuli ihmiskuntaan lankeemuksen seurauksena. Ongelmaa on yritetty ratkaista väittämällä, että kyseiset raamatunkohdat tarkoittaisivat vain hengellistä kuolemaa.

.. mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman (1 Moos. 2:17).

Koska Aatami ja Eeva eivät kuolleet kirjaimellisesti 'sinä päivänä' kun he söivät kiellettyä, hedelmää, tämä tulkitaan niin, että he kuolivat tuolloin vain hengellisesti.

Tälle käsitykselle on kuitenkin sellaisenaan vaikea löytää raamatullista perustaa. Käsite 'hengellinen kuolema' on vieras Vanhan Testamentin kirjoituksille ja UT:n kirjoituksissakin se löytyy lähinnä vain tulkintojen kautta. Eeva ei varmastikaan osannut ajatella kuolevansa hengellisesti:

Niin vaimo vastasi käärmeelle: "Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: 'Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi'." (1 Moos 3:2,3)

Elleivät Aatami ja Eeva olisi ymmärtäneet kuoleman merkitystä, se ei olisi ollut heille pelote. On siten ilmeistä, että olivat nähneet eläinten kuolevan. Mahdollisesti heille oli myös kerrottu keskellä paratiisia olevasta elämän puusta.

Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!"

Ihminenkään ei siis ollut itsessään kuolematon, koska hän vasta elämän puusta syömällä olisi voinut elää ikuisesti. On väitetty, että termodynamiikan toinen laki tekisi rappeuttavaa työtään myös ihmisessä ja estäisi ketään elämästä ikuisesti. Ehkä paratiisin elämän puussa oli jotain sellaista, mikä fyysisestä maailmasta tai ihmisen geneettisestä koodista nykyään puuttuu?

Ratkaisu ongelmaan?

Vanhan maan kreationistit ovat selvästikin oikeassa siinä, ettei kuolema tullut kaikkeen luomakuntaan ihmisten lankeemuksen tähden. Voidaan myös sanoa, ettei ihminenkään ollut kuolematon, mutta se ei tarkoita, etteikö hän olisi Jumalan sallimuksesta voinut elää ikuisesti ellei lankeemusta olisi tapahtunut. Siitä olisi tietenkin seurannut, että lisääntymisen olisi pitänyt lakata siinä vaiheessa kun ihmiset olisivat 'täyttäneet maan'.

Pitkiä luomisjaksoja kannattavien ongelmana näyttää kuitenkin olevan liian sinisilmäinen luottamus yleisiin evolutiivisiin ajoituksiin ja tulkintoihin. Ratkaisu saattaisi löytyä siltä pohjalta, että hyväksytään Raamatun kertomus ihmisen historiasta, ts. että ihminen luotiin kuudennen päivän lopulla noin 6000 vuotta sitten. Meneillään olisi siten seitsemäs 'päivä' eli Jumalan lepopäivä, jota olisi vielä jäljellä jonkin verran (Heb 4:4-10). Sitä edeltävät luomisjaksot voisivat olla tarpeen mukaan vaikkapa 10 000 - 1000 000 vuotta.

Toisaalta ei myöskään voi täysin sulkea pois mahdollisuutta, että kaikki olisi luotu kirjaimellisessa kuudessa päivässä. Todisteita löytyy kummankin näkökannan puolesta. Näitä eri vaihtoehtoja on pohdittu lähemmin artikkelisarjassa Maapallon iästä

 
Lisäys 21.01.10

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu joitakin poikkeustapauksia, jotka näyttäisivät osoittavan, että normaalisti lihaa syövät eläimet voivat tulla toimeen myös kasvisravinnolla. ScienceNews -lehti kertoi jokin aika sitten eräästä hämähäkkilajista joka käytti pääasiallisena ravintonaan kasvikunnan tuotteita.

Myös kaksi leijonaa tunnetaan mieltymyksestään kasvisravintoon. Tunnetuin niistä lienee useita vuosia sitten kuollut 'Little Tyke' -niminen leijona. Tämä eräällä maatilalla kasvanut iso kissa kieltäytyi koko elämänsä ajan syömästä lihaa. Toinen tunnettu leijona, nimeltään Lea, oli kasvissyöjä elämänsä ensimmäiset seitsemän kuukautta. Kun se sitten siirrettiin Etelä-Afrikkaan, kesti monta kuukautta, ennenkuin se oppi syömään lihaa.

Eräs korppikotkalaji, joka tunnetaan haaskansyöjänä ja joka silloin tällöin pyydystää kaloja tai joitakin selkärangattomia, tunnetaan siitä, että se käyttää pääravintonaan palmujen hedelmiä.

Eräät kalalajit Etelä-Amerikassa, joista paikalliset asukkaat käyttävät nimeä Pacu, ja joiden uskotaan olevan läheistä sukua piranhalle, ovat pääasiassa kasvissyöjiä. Asiantuntijatkin usein sekoittavat ne piranhoihin, koska ne ovat niin samanlaisia. Tutkijat ovat erityisesti panneet merkille niiden hampaat, jotka eroavat vain vähän piranhan hampaista. Vaikka ne joskus syövät myös pieniä kaloja, ne kuitenkin suosivat enimmäkseen kasviksia.

Jotkut lihansyöjinä pidetyt eläimet voivat siis nähtävästi tulla toimeen (ihmisen tavoin) myös kasvisravinnolla. Voidaanko näistä poikkeustapauksista sitten vetää se johtopäätös, ettei lihansyöjiä ollut lainkaan ennen lankeemusta?

Ensiksikin pitää kysyä: Miksi ihmisen lankeemuksen seuraukset olisivat kohdistuneet myös eläinkuntaan? Raamattu ei - ainakaan suoraan - sano, että niin olisi tapahtunut. Toki on joitakin kohtia, jotka voitaisiin tulkita näin, mutta jos katsomme Raamatun tekstiä kokonaisuutena, asia ei olekaan enää yhtä selvä.

Joka tapauksessa, vaikka kaikki eläimet olisivat olleet ruohonsyöjiä, niiden olisi kuitenkin tullut aikanaan kuolla, muuten luonnon tasapaino olisi järkkynyt, kuten edelläoleva tarkastelu osoittaa. Nähdäkseni paras keino tasapainon ylläpitämiseen olisi ollut nykyisen kaltainen järjestely. Perustellut kommentit aiheeseen ovat tervetulleita. M.P.


 
Aihetta tarkastellaan myös täällä (engl.)  
 
20.02.07