Teoria luomisesta

Onko sellaista olemassa?

Luomisnäkemyksen vastustajien yleinen väittämä on, että "kukaan ei ole koskaan esittänyt tieteellistä luomisteoriaa". Heidän mukaansa luomisajatusta ei voi näin ollen arvioida objektiivisesti, eikä luomiseen uskovien kannata valittaa jos heidän näkemyksiinsä suhtaudutaan vähemmän objektiivisesti. Tällaisesta lähestymistavasta johtuen evolutionismin innokkaiden puolestapuhujien argumentit ovat usein 'tutkimatta tuomitsevia' eivätkä aina kovin järkeviä, rehellisiä tai tieteellisiä.

 

Tahallista tietämättömyyttä

Luomiskäsitystä kritisoivissa lähteissä tämä käytäntö näyttää olevan hyvin yleistä. Kun ajattelee nykyään tarjolla olevan, luomisnäkemystä puoltavan kirjallisuuden määrää, voi päätyä vain siihen tulokseen, että väittämät luomisteorian puuttumisesta ovat joko tahallista tietämättömyyttä, haluttomuutta perehtyä vastapuolen argumentteihin tai jopa selvää epärehellisyyttä. Tästä johtuen kritiikkikin kohdistuu usein yksinkertaistettuihin havaintomalleihin tieteellisten esitysten asemesta.

Tällaiset 'olkiukot' on tietenkin helppo hajottaa jo ylemmän asteen opiskelijan tiedoilla, mikä antaa monille sen harhaanjohtavan vaikutelman, että luomisnäkemykseen perustuva malli on tehokkaasti tyrmätty. Samat karikatyyrit elävät sitkeästi ja niitä toistetaan yleisölle enenevässä määrin huolimatta saatavilla olevan selkeän ja perusteellisen tiedon runsaudesta. Monet evoluution kannattajat joko väittävät, etteivät tiedä tällaisesta paremmasta tiedosta tai hyväksyvät tarkoituksellisesti sen, mitä muut sanovat.

Toki tasapuolisuuden nimessä on todettava, että myös luomiseen uskovat saattavat helposti esittää vanhentuneita tai muuten virheellisiä käsityksiä evolutiivisesta tutkimuksesta ja tieteestä yleensä. Yleensä niitä esittävät kuitenkin maallikot tai tutkijat, jotka eivät ole kyseisen tieteenalan asiantuntijoita. Mutta maallikoilta (niin uskovilta kuin ei-uskovilta) ei voi edellyttääkään samaa kriittisyyttä ja tietämystä kuin akateemisilta tutkijoilta.

Mikä on tieteellinen teoria?

Tämä on tärkeä kysymys, koska monilla evolutionisteilla on taipumus turvautua omaa näkökantaansa tukeviin, mielivaltaisesti aikaansaatuihin ja/tai epäselviin määrittelyihin. Semanttisella kikkailulla on helppo hämmentää varautumaton, avoimeen ja vilpittömään keskusteluun pyrkivä kumppani ja työntää syrjään asiaan oleellisesti liittyviä seikkoja.

Teoria merkitsee kreikankielessa alunperin katselua tai tarkastelua. Erään sanakirjan (WSOY cd-Facta) mukaan mukaan se on 'yleisen, monia yksityistapauksia koskevan tiedon yhtenäinen järjestelmällinen esitys.' Täsmällisemmin määriteltynä teoria on

"..havaittujen ilmiöiden välillä vallitsevien, jonkinasteisesti todennettujen suhteiden tai niihin liittyvien periaatteiden formulaatio" (hahmottaminen).

Tiede -sanasta antaa tietosanakirja FOKUS seuraavan määritelmän:

"..järjestelmällinen kokonaisuus tärkeitä ja yleismerkityksellisiä tietoja, jotka on todettu tai päätelty oikeiksi."

Sanakirjoissa näitä sanoja ei ole kytketty toisiinsa (eli kummankaan hakusanan yhteyteen ei liitetä toista). Evolutionistit mielellään käyttävät niitä yhdessä voidakseen osoittaa, että käsite 'tieteellinen teoria' edellyttää aina filosofista naturalistista viitekehystä. Naturalismi filosofisena käsitteenä määritellään:

"Oppi, ettei ole olemassa mitään muuta kuin se luonto, josta meillä on kokemusta tai mikä liittyy mekanistiseen maailmankuvaan. Kieltämällä yliluonnollisen naturalismi johtaa kaiken henkisen, esim. eettiset arvot, biologis-psykologisista tosiasioista." (FOKUS)

On syytä huomata, ettei myöskään tämä määrittely liity sanaan 'tiede' tai 'tieteellinen', vaikka naturalismiin sitoutuneet asian usein niin esittävät. Naturalismi on määritelmänsä mukaan filosofinen oppi eli uskomusjärjestelmä, eikä siten itsessään sen tieteellisempi kuin mikään muukaan uskomusjärjestelmä. Naturalismi jyrkimmässä muodossaan on on itse asiassa sama kuin materialismina tunnettu filosofinen näkemys.

Vaikka läheskään kaikki evolutionistit eivät pidä itseään ateisteina, useimmilla on taipumus sulkea ajatus Luoja-jumalasta tieteellisen keskustelun ulkopuolelle. He päättelevät:

"Koska Jumalan olemassaoloa ei voida osoittaa tieteen menetelmin, hänen mahdollinen suora vaikuttamisensa asioihin täytyy sulkea pois tieteen maailmasta."

He ovat haluttomia myöntämään, että kapea-alainen näkökulma empiiriseen todellisuuteen rajoittaa tieteenharjoituksen objektiivisuutta ja jopa älyllisen ajattelun itsenäisyyttä.

Luonnontiede (engl. natural science) tutkii luonnollista eli naturalistista maailmaa ja tutkimukset kohdistuvat suurimmaksi osaksi asioihin, jotka ovat havaittavissa ja mitattavissa. Luonnontieteelliset teoriat rakentuvat näiden havaintojen pohjalle, mutta sisältävät lisäksi lähtökohtaisia oletuksia, jotka eivät ole mitattavissa eikä kokeellisesti toistettavissa. Ne eivät suoranaisesti vaikuta tieteellisten tutkimusten tuloksiin, mutta kylläkin niiden tulkintaan.

Luomisnäkemyksen kannattaja tulkitsee jotkut seikat eri tavoin kuin naturalistisen katsomuksen omaava, mutta se ei merkitse, että hänen tapansa tulkita olisi vähemmän tieteellinen. Lähtöoletusten suhteen kumpikin vaihtoehto on samalla viivalla, joten naturalistisen filosofian monopoliasemalle ei ole perusteita. Luonnontiede on luonnon tutkimista, naturalismi tässä yhteydessä käytettynä on uskomus, että luonnollinen maailma on kaikki, mitä on olemassa. Vaikka Jumalan olemassaoloa ei ehkä voidakaan tieteen menetelmin osoittaa, ei myöskään Jumalan olemattomuutta voida todistaa, joten lähtökohta on aina uskonvarainen.

Sivumennen sanoen, on hyvä muistaa, että pohja nykyiselle kokeelliselle tieteelle ja 'luonnon laeille' syntyi kreationistisessa viitekehyksessä. Nykyiset, yleisesti hyväksytyt mekaniikan lait kehitti Isaac Newton, jonka tutkimusten perimmäisenä ja kannustavimpana syynä oli halu ymmärtää ja saada selville ne ikuiset lait, joiden mukaan Luoja on kaiken luonut. Sama perusnäkemys oli mm. Kopernikuksella, Mendelillä, Einsteinilla, Bohrilla ja Richard Owenilla, jonka vertailevan anatomian luentoja v. 1837 kävi kuuntelemassa mm. Charles Darwin. Ansioistaan hänet nimitettiin British Museumin luonnonhistorian kuraattoriksi. Luonnonvalinta-käsitekin esitettiin luomiseen uskovien tutkijoiden taholta jo parikymmentä vuotta ennen Darwinia. Carl von Linné, joka tunnetaan kasvi- ja eläinkunnan luokittelujärjestelmän luojana, kehitti vieläkin osittain käytössä olevan järjestelmänsä jo 1700 -luvulla. Hän kirjoitti: "Olen nähnyt Luojan ihmetöitä, joista olen saanut suurimman iloni, enemmän kuin kukaan ennen minua ...". Tieteen suuret nimet Faraday, Kelvin ja Maxwell olivat kristillisen uskonsa tunnustavia tiedemiehiä. Max Planck kirjoitti: "Kuka tahansa tiedettä vakavasti harjoittanut tunnustaa tieteen temppelin sisäänkäynnin yläpuolelle kirjoitetun - sinulla on oltava uskoa."

Evolutionistien taholta on usein argumentoitu, että yliluonnollisen salliminen tieteessä avaa portit kaikille mahdollisille, älyttömillekin päähänpistoille. Toki tämä on jossain määrin mahdollista, mutta se ei silti ole mikään uhka tieteelle. Päähänpistot voivat koskea vain tulkintoja ja ovat falsifioitavissa paremmilla perusteluilla. Usko Luojaan ei vähentänyt edellä mainittujen tieteen suurmiesten tutkimusten tieteellisyyttä. Sen sijaan tiedämme lähihistoriasta, mitä jyrkkä sitoutuminen materialismiin ja sen myötä evoluutioteoriasta johdettuihin uskomuksiin (rasistiset rotuopit, natsismi, kommunismi) voi saada aikaan.

Vetoamalla mielivaltaisiin määrittelyihin, voidaan väittää, että tieteen lähtökohdan on oltava materialistinen. Samalla perusteella voidaan myös rajata 'todelliset' tieteentekijät ja sanoa:

"Jos kreationisteilla olisi esittää jokin teoria, meillä olisi jotain, mistä puhua".

Käytännössä se tarkoittaa, että vaihtoehtoisen teorian lähtöoletuksena pitäisi olla sama filosofinen naturalismi kuin darvinistisella evoluutioteorialla. Tätä voi verrata siihen, että jokaisen poliittisen puolueen tulisi hyväksyä sama ideologia, jotta se olisi poliittinen!

Kaiken kaikkiaan vaatimus, että tieteellisen teorian täytyy hyväksyä lähtökohdakseen vain tietty uskomusjärjestelmä, on mielivaltaisesti johdettu. Käytännössä se on myös kaksinaismoralistinen, koska vastapuolen argumentit yleensä torjutaan ei-tieteellisin perustein.

Menettelytapojen vertailu
Lähtökohta
Menetelmän kuvaus

Luomis-
hypoteesi

Evoluutio-
hypoteesi

Ensisijainen tieteellinen tarkastelutapa

Empiiristen havaintojen ja mittaustulosten analysointi.

Empiiristen havaintojen ja mittaustulosten analysointi.

Ennalta omaksuttu uskonnollinen tai filosofinen
uskomusjärjestelmä

Raamatullinen kristillisyys

Humanistinen naturalismi

Ensisijaiset keinot osoittaa tutkimusmenetelmää
tukevat seikat

Viittaaminen empiiriseen tietoon

Viittaaminen empiiriseen tietoon

Ensisijaiset keinot kritisoida
rinnakkaista tutkimusmenetelmää

Viittaaminen empiiriseen tietoon

Yleensä torjumalla uskonnolliset tai filosofiset lähtökohdat


 

Selvyyden vuoksi mainittakoon, että tässä evoluutiolla tarkoitetaan varsinaista darvinistista evoluutiota eli makroevoluutiota, jota ei pidä sekoittaa mikroevoluutioon eli geneettisen perimän sisältämään ja sallimaan muunteluun (joka on tosiasia). Sopivampi nimitys mikroevoluutiolle olisi ehkä lajiutuminen, joka ei neutraalina käsitteenä sisällä mitään oletusta lajien syntymisen tavasta.

 

Teorian falsifiointi ja verifiointi

 

Teoria on periaatteessa sitä parempi, mitä enemmän siihen sisältyy osia, jotka ovat empiirisesti falsifioitavissa tai verifioitavissa eli todennettavissa vääräksi tai oikeaksi. Maailmankaikkeuden syntyä ja elämän alkua pohtiviin teorioihin liittyy monia erillisiä hypoteeseja, joita ei ole mahdollista luotettavasti testata.

"Teorian empiirisen pätevyyden sitova ratkaiseminen, sen osoittaminen todeksi (verifikaatio) tai epätodeksi (falsifikaatio), on verraten harvoin mahdollinen. Useimmiten joudutaan turvautumaan koettelemiseen, jolloin teoriasta johdetaan jokin sen seurauslause, ja katsotaan, onko tämä sopusoinnussa kokemuksen kanssa." (WSOY Facta)

Alla oleva, muutamaan keskeiseen ominaisuuteen liittyvä taulukko havainnollistaa asiaa. Siinä jokaisen luomis- ja evoluutioteoreettisen hypoteesin yhteydessä mainitaan, onko kyseinen olettamus mahdollista todistaa vääräksi eli onko se falsifioitavissa. Ja jos se on mahdollista, onko se myös osoitettu vääräksi eli falsifioitu.

Evolutionistisen ja kreationistisen näkemyksen vertailu
Ominaisuus

Luomisteorian
mukainen oletus

Evoluutioteorian
mukainen oletus

Perimmäiset luontoon, tiedon alkulähteisiin ja tiedon rajoihin liittyvät lähtökohdat (filosofinen perusta)

Tosi tieteen saavutukset tuottavat väistämättä kunniaa Luojalle ja vahvistavat Raamatun uskottavuutta ihmiskunnan historian tulkkina.

Ihmisen tieteelliset saavutukset vahvistavat väistämättä ihmisen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta toden määrittelyssä.

Falsifioitavissa? Ei Falsifioitavissa? Ei
Falsifioitu? Ei Falsifioitu? Ei

Vallitseva suhtautuminen
Raamattuun

Raamatulliset muistiinmerkinnät ovat historiallisesti luotettava perusta empiirisen tiedon tulkinnassa

Tieteen tulee perustua yksinomaan mitattavissa oleviin asioihin, eikä Raamattu ole luotettava lähde niiden tulkinnassa.

Falsifioitavissa? Ei Falsifioitavissa? Ei
Falsifioitu? Ei Falsifioitu? Ei

Ajan, avaruuden ja aineen / energian perimmäinen alkusyy

Ovat syntyneet inhimillisen järjen ylittävän luomistyön tuloksena.

Ovat joko ikuisia tai jolloinkin itsestään syntyneitä.

Falsifioitavissa? Ei Falsifioitavissa? Kyllä
Falsifioitu? Ei Falsifioitu? Kyllä*

Monimuotoisuus, vaihtelevuus ja sopeutuvuus elävissä organismeissa ja ekologisissa järjestelmissä

Luotuihin olentoihin luonnostaan kuuluva ominaisuus, joka ilmenee ajan myötä geneettisen muuntelun ja luonnonvalinnan tuloksena. Siinä tapahtuu vähittäistä rappeutumista.

Kasvaa ja kehittyy ajan myötä (nollasta lähtien) DNA:ssa tapahtuvien kopiointivirheiden (mutaatioiden), luonnonvalinnan ja miljoonien vuosien tuloksena

Falsifioitavissa? Kyllä Falsifioitavissa? Kyllä
Falsifioitu? Ei Falsifioitu? Kyllä*

Geneettisen koodatun informaation massiivinen määrä

Kaikkiin olentoihin jo luomisessa sisällytetty ominaisuus, jonka yhteismäärä vähitellen laskenut vahingollisten mutaatioiden myötä.

Alkanut nollasta ja ajan myötä jatkuvasti lisääntynyt DNA:n kopiointivirheiden, luonnonvalinnan ja miljoonien vuosien tuloksena

Falsifioitavissa? Kyllä Falsifioitavissa? Kyllä
Falsifioitu? Ei Falsifioitu? Kyllä*

Eri organismien väliset geneettiset ja ulkomuotoon liittyvät samankaltaisuudet

Osoitus Luojan 'tekijänoikeudesta' käyttää samankaltaisia tai identtisiä rakenteita tai niitä koodaavia informaatiojaksoja erilaisissa eliöissä.

Jäänteitä, jotka osoittavat monien erilaisten organismien kehittyneen varhaisemmista kantamuodoista.

Falsifioitavissa? Ei Falsifioitavissa? Ei
Falsifioitu? Ei Falsifioitu? Ei

Sedimenttikerrostumien sisältämien miljardien eliöiden äkillinen hautautuminen veden alle kaikkialla maapallolla

Maailmanlaajuinen tulva ja sen jälkiseuraukset

Miljoonien vuosien aikana tapahtunut vähittäinen tai ajoittainen hautautuminen

Falsifioitavissa? Ei Falsifioitavissa? Ei
Falsifioitu? Ei Falsifioitu? Ei

Jääkauden syyt

Vedenpaisumuksen jälkeiset ilmaston muutokset

(Ei yleisesti hyväksyttyä hypoteesia)

Falsifioitavissa? Ei Falsifioitavissa? Ei
Falsifioitu? Ei Falsifioitu? Ei

Termodynamiikan toinen pääsääntö eli Entropian laki

Entropian kasvu osoittaa, ettei luonto voi itsessään synnyttää järjestyneitä rakenteita ja / tai geneettistä informaatiota.

(Yhteensopiva entropian lain kanssa.)

Tietyissä oloissa entropia voi vähentyä, jolloin tapahtuu itseorganisaatiota ja järjestyksen kasvua.

(Ristiriidassa entropian lain kanssa)

Falsifioitavissa? Kyllä Falsifioitavissa? Kyllä
Falsifioitu? Ei Falsifioitu? Kyllä

Fossiilikerrostumien järjestys tai geologinen tapahtumaketju

Johtuu yleisesti ottaen ekologisten alueiden äkillisestä veden alle hautautumisesta. Kerroksittaisuus ja alueittainen vaihtelu odotettua.

Johtuu miljoonia vuosia kestäneestä kerrostumisesta ja eliöiden vähittäisestä kehityksestä.

Falsifioitavissa? Kyllä Falsifioitavissa? Kyllä
Falsifioitu? Ei Falsifioitu? Kyllä*

Radiometristen ajoitusten ja erilaisten uniformitarististen prosessien antamat virheelliset ajat

Ovat seurausta katastrofisen vedenpaisumuksen jälkeisistä prosesseista

(Ei huomioida, käytetään vain teoriaa tukevia ajoituksia.)

Falsifioitavissa? Kyllä Falsifioitavissa? Kyllä
Falsifioitu? Ei Falsifioitu? Kyllä
Huom! Tähdellä [*] merkityt kohdat ovat käytännössä tai ainakin hyvin suurella todennäköisyydellä falsifioituja, vaikka yleisesti toisin ajateltaisiin.

Kuten taulukosta voi nähdä, kumpaankin vaihtoehtoon sisältyy monia yksityiskohtia, joita ei ole mahdollista tieteen keinoin todeta oikeaksi eikä vääräksi. Voidaan myös havaita, että objektiivisin mittarein tarkasteltuna niin kutsuttu 'olematon luomisteoria' pystyy selittämään empiiristä tietoa vähintäänkin yhtä luotettavasti kuin evolutiivinen teoria.

Missä luomisteoria on dokumentoitu?

Äänekkäimmät luomiskäsityksen vastustajat haluaisivat nähdä pelkistettyjä muutaman lauseen luomisteorioita. Tällaiselle vaatimukselle on syynsä. Evoluutioteoria vaikuttaa uskottavammalta, kun sitä ei tarkastella kovin yksityiskohtaisesti. Luomisteorian suhteen tilanne on päinvastainen.

Nykyään on olemassa runsaasti luomisnäkemykseen perustuvaa, yksityiskohtaista ja tieteelliset kriteerit täyttävää kirjallisuutta. Näiden teosten kirjoittajat eivät suinkaan ole uskonnollisia haihattelijoita, vaan eri alojen päteviä tutkijoita. Heidän työnsä tieteellistä luonnetta kuvastaa sekin, että kasvava joukko akateemisen arvon omaavia tutkijoita (tällä hetkellä jo yli 400) eri puolilla maailmaa on julkisesti ilmoittanut tukevansa käsitystä, että darvinistiset mekanismit ovat kyvyttömiä selittämään olemassa olevan luonnon monimuotoisuutta.

Miten se oikein tapahtui?

Eräs tapa torjua luomisnäkemys on sanoa, ettei luomisteoria selitä yksityiskohtaisesti (tieteellisin termein) miten luominen tapahtui. Teoria ei muka ole kelvollinen, ellei se 'tarkoin selitä, miten niin sanottu luominen tapahtui'.

Tällaisessa rajanvedossa jätetään tahallisesti huomioimatta luomisnäkemyksen paradigmaan jo itsessään sisältyvä lähtökohta, ettei ihminen luotuna olentona kykene ymmärtämään luomisessa vaikuttaneita perimmäisiä voimia tai 'menetelmiä'. Ne ovat ihmisen käsitys- ja selityskyvyn ja myös tieteen ulkopuolella.

Vaikka itse luomista ei voida tieteellisesti tutkia, sen mahdollisia seurauksia voidaan. On itsestään selvää, että niiden tutkimisessa täytyy noudattaa yleisesti hyväksyttyjä ja tieteelliset kriteerit täyttäviä menetelmiä. Vaikka luomisteoria ei yritäkään arvailla, miten luominen 'käytännössä' eli fysiikan termein kuvailtuna tapahtui, sen puitteissa voidaan yhtä hyvin tutkia luonnon ja fyysisen maailman ominaisuuksia. Niiden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ja testattavia hypoteeseja maapallon geologisesta ja biologisesta historiasta ja nähdä, miten hyvin ne sopivat yhteen luonnonlakien ja empiiristen tosiseikkojen kanssa.

Päätelmä

Termien määrittelyn, teorioihin liittyvien yksityiskohtien ja käytäntöjen tarkastelun perusteella voidaan todeta, että tieteelliset kriteerit täyttävä luomisteoria on olemassa ja että se kestää hyvin vertailun evolutionistisen teorian kanssa. Sen ennustettavuus, sisäinen johdonmukaisuus ja falsifioitavuus eivät ole evoluutioteoriaa vähäisempiä. Se pystyy johdonmukaisesti selittämään vähintään yhtä paljon ilmiöitä kuin evoluutioteorian sanotaan selittävän. Toisaalta on hyvä muistaa, että myös luomiskäsityksen pohjalta on laadittu hieman toisistaan poikkeavia teorioita.

Pohjautuu osittain artikkeliin:
T. Wallace, A Theory of Creation (www.trueorigin.org)
 

Aiheesta lisää:
Tieteellisyys ja paradigmat

Aihetta sivuavaa kirjallisuutta (myös suomenkielistä) esitellään sivustolla
www.perusteet.com ,   josta niitä voi myös tilata itselleen.


16.02.05 (päivitetty 14.12.05)